Kantelun tausta

1. Euroopan komissio on laatinut covid-19-pandemian torjumiseksi rokotestrategian ^[1] turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden varmistamiseksi Euroopassa ja muualla maailmassa. Strategiassa määrätään, että tukeakseen yrityksiä rokotteen nopeassa kehittämisessä ja tuotannossa komissio tekee jäsenvaltioiden puolesta sopimuksia yksittäisten rokotetuottajien kanssa. Vastineeksi oikeudesta ostaa tietty määrä rokoteannoksia tietyssä ajassa ja tiettyyn hintaan osa rokotetuottajien alkuvaiheen kustannuksista rahoitettaisiin hätätilanteen tukivälineestä ^[2]. Komission ja tämän menettelyn varmistavien lääkeyhtiöiden välillä tehtyjä sopimuksia kutsutaan ”edistyksellisiksi ostosopimuksiksi”. Komissio koordinoi ryhmää, johon kuuluu asiantuntijoita EU:n jäsenvaltioiden kansallisista viranomaisista ja joka on neuvotellut ennakkohinnoittelusopimukset asianomaisten lääkeyhtiöiden kanssa.

2. Syyskuussa 2020 kantelija, joka on Euroopan parlamentin jäsen, esitti pyynnön ^[3] saada tutustua 1) sopimukseen, jonka komissio neuvotteli ja allekirjoitti lääkeyhtiö AstraZenecan kanssa covid-19-rokotteen ostamisesta kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, ja 2) niiden henkilöiden nimiin, jotka neuvottelevat EU:n jäsenvaltioiden puolesta.

3. Komissio pidensi määräaikaa, johon mennessä sen olisi tehtävä päätös pyynnöstä ^[4], ja antoi lopulta alkuperäisen päätöksensä lokakuussa 2020. Se yksilöi yhden asiakirjan, joka kuuluu pyynnön ensimmäisen osan soveltamisalaan, eli AstraZenecan (yksi rokotteita kehittävistä lääkeyhtiöistä) kanssa allekirjoitetun ennakkohinnoittelusopimuksen. Se kuitenkin epäsi oikeuden tutustua asiakirjaan ja väitti, että tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa AstraZenecan taloudellisten etujen suojaa.^[5] Komissio käsitteli pyynnön toista osaa ”tietopyyntönä”^[6]. Komissio väitti, ettei se voinut paljastaa nimiä, koska se heikentäisi asianomaisten henkilöiden henkilötietojen suojaa ^[7]. Se totesi, että heidän henkilöllisyytensä on suojattava heidän riippumattomuutensa säilyttämiseksi ja heidän suojelemisekseen sopimattomalta ulkoiselta painostukselta ja vaikuttamiselta. Se kuitenkin ilmoitti komission puolesta neuvottelevan asiantuntijan nimen.

4. Tyytymättömänä vastaukseen kantelija pyysi komissiota tarkistamaan alkuperäistä kantaansa esittämällä ”uudistetun pyynnön”.

5. Jatkettuaan määräaikaa kerran komissio ilmoitti kantelijalle joulukuussa 2020, että käynnissä olevien sisäisten kuulemisten vuoksi se ei pystynyt käsittelemään uudistettua hakemusta asetetussa määräajassa. Se sitoutui vastaamaan ”mahdollisimman pian”.

6. Koska vastausta ei saatu, kantelija kääntyi tammikuussa 2021 oikeusasiamiehen puoleen.

Tiedustelu

7. Muutama päivä sen jälkeen, kun kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen, komissio julkisti AstraZenecan kanssa tehdyn ennakkohinnoittelusopimuksen, josta oli poistettu joitakin osia. Oikeusasiamies oli tyytyväinen tähän kehitykseen. Näin ollen hän aloitti tutkimuksen ainoastaan siitä, että komissio oli kieltäytynyt paljastamasta valtuutettujen avustajien neuvotteluihin osallistuneiden kansallisten hallintojen edustajien nimiä.

8. Oikeusasiamies pyysi komissiota tarkentamaan kieltäytymistään paljastamasta nimiä ja erityisesti harkitsemaan, olisiko mahdollista paljastaa joitakin tietoja, kuten yksittäisten henkilöiden tittelit ja/tai asemat sekä yksityiskohtaiset tiedot kansallisesta hallinnosta, johon he kuuluvat. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai komission vastauksen ja sen jälkeen kantelijan kyseistä vastausta koskevat huomautukset.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

9. Kantelija väitti, että asiantuntijoiden nimien julkistaminen on yleisen edun mukaista. Hän totesi, että avoin päätöksenteko on ratkaisevan tärkeää demokratian ja kansalaisten luottamuksen toimivuuden kannalta. Valituksen tekijä katsoi myös, että pyydettyjen tietojen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa luottamuksen puutteeseen rokotetta kohtaan, mikä johtaisi jonkinasteiseen julkiseen vastahakoisuuteen rokotusta kohtaan. Näin ollen EU:n olisi tehtävä kaikkensa kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi.

10. Kantelija katsoi lisäksi, että nimien julkistaminen voisi auttaa vähentämään käsitystä mahdollisista eturistiriidoista.

11. Komissio selitti, että yhteinen neuvotteluryhmä käy neuvotteluja rokotteiden toimittajien kanssa. Ohjauskomitean puheenjohtajat nimittävät yhteisen neuvotteluryhmän asiantuntijat, jotka edustavat seitsemää jäsenvaltiota, joilla on rokotteiden tuotantokapasiteettia. Komissio on myös osa yhteistä neuvotteluryhmää. Ohjauskomitea keskustelee kaikista valtuutettujen avustajien sopimuksiin liittyvistä näkökohdista ja tarkastelee niitä ennen niiden allekirjoittamista ^[8].

12. Komissio totesi, että tietopyyntöjä käsitellessään sitä sitoo Euroopan hyvän hallintotavan säännöstö ^[9], jonka mukaan toimielinten olisi suojeltava henkilötietoja EU:n tietosuojasääntöjen ^[10] mukaisesti. Komissio selitti kehittäneensä tältä osin sisäisiä hallintokäytäntöjä, jotka ovat merkityksellisiä myös tietopyyntöjen käsittelyn kannalta.

13. Näiden hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti sellaisten kolmansien osapuolten nimiä, jotka eivät ole julkisessa ominaisuudessa toimivia julkisuuden henkilöitä, ei pitäisi julkistaa, elleivät EU:n tietosuojalainsäädännön tietojen siirtämistä koskevat edellytykset täyty.^[11] Sama koskee kolmansien osapuolten ”tehtäviä” siltä osin kuin näiden tehtävien vapauttaminen mahdollistaisi henkilöiden tunnistamisen. Koska yksikään johtokunnan ja yhteisen neuvotteluryhmän asiantuntijoista ei kuulunut ”julkisuuden henkilöiden” luokkaan, komissio väitti, että sen oli tarkistettava, täyttyivätkö heidän henkilötietojensa siirtämisen edellytykset.

14. Komissio katsoi, että kantelija ei esittänyt vakuuttavia perusteluja sen tueksi, että pyydettyjen henkilötietojen paljastaminen olisi yleisen edun mukaista (ensimmäinen edellytys). Komissio väitti myös, että tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi asianomaisten henkilöiden ”oikeutettuja etuja”, koska on olemassa todellinen ja ei-hypoteettinen riski siitä, että heidän henkilöllisyytensä ilmaiseminen voisi vahingoittaa heidän yksityisyyttään ja johtaa ei-toivottuihin ulkoisiin yhteyksiin ja painostukseen (toinen edellytys). Näin ollen komissio väitti, että oikeudelliset edellytykset eivät täyttyneet eikä se voinut paljastaa asiantuntijoiden nimiä.

15. Lisäksi komissio totesi, että käynnissä olevien neuvottelujen valossa sen on suojeltava asiantuntijoiden riippumattomuutta ja suojattava heitä asiattomalta ulkoiselta painostukselta ja vaikuttamiselta.

16. Komissio katsoi, että asiantuntijoiden nimien paljastaminen tai ryhmään kuuluvien kansallisten hallintojen luettelointi tekisi niistä todennäköisesti tunnistettavia julkisesti saatavilla olevien tietojen (kuten organisaatiokaavioiden tai julkisten palvelujen luetteloiden) perusteella, mikä tekisi tyhjäksi komission tavoitteleman tavoitteen suojella heidän yksityisyyttään.

Oikeusasiamiehen arviointi

17. Oikeusasiamies pitää kohtuullisena, että komissio on käsitellyt kantelijan pyyntöä ”tietopyyntönä”. Hän toteaa joka tapauksessa, että sillä, miten se luokitteli pyynnön, ei ollut vaikutusta siihen, että henkilötietojen siirto on toteutettava EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Oikeusasiamies on samaa mieltä siitä, että ohjauskomitean ja yhteisneuvotteluryhmän asiantuntijoiden nimet ovat henkilötietoja ^[12].

18. Arvioidessaan, olisiko asiantuntijoiden henkilötietojen siirtäminen lainmukaista, komission on tehtävä kolmivaiheinen analyysi. Ensinnäkin sen on tutkittava, onko pyynnön esittäjä osoittanut, että henkilötietojen siirtäminen hänelle on tarpeen yleistä etua koskevaa erityistä tarkoitusta varten. Jos näin on, komission on selvitettävä, voisiko siirto vahingoittaa "rekisteröityjen" (tässä tapauksessa asiantuntijoiden) oikeutettuja etuja. Lopuksi komission on tehtävä ”tasapainotus” henkilötietoihin pääsyä hakevan henkilön etujen ja rekisteröityjen oikeutettujen etujen välillä ^[13].

19. Oikeusasiamies on samaa mieltä siitä, että kantelijan esittämät perustelut eivät osoita erityistä yleisen edun mukaista tarvetta, joka tyydytettäisiin hankkimalla oikeus tutustua henkilöiden nimiin.

20. Näin ollen komission ei tarvinnut ryhtyä lisätoimiin sen arvioimiseksi, olisiko tietojen ilmaiseminen voinut vaikuttaa asiantuntijoiden oikeutettuihin etuihin. Oikeusasiamies on kuitenkin komission kanssa samaa mieltä siitä, että heidän etujaan voitaisiin vahingoittaa, erityisesti kun otetaan huomioon heidän neuvotteluroolinsa arkaluonteisuus.

21. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että komissio on perustellusti kieltäytynyt paljastamasta asiantuntijoiden nimiä heidän henkilötietojensa suojaamiseksi. Oikeusasiamies toteaa, että komission yhteisen neuvotteluryhmän johtavan virkamiehen nimi on julkinen.

22. Oikeusasiamies on kuitenkin pettynyt siihen, että komissio kieltäytyi antamasta ainakin joitakin asiantuntijoihin liittyviä tietoja. Vaikka oikeusasiamies ymmärtää, että komissio halusi suojella heidän henkilöllisyyttään, hän katsoo, että sellaisten yleisten tietojen paljastaminen, jotka osoittaisivat, mihin kansalliseen hallintoon neuvottelijat kuuluivat, olisi mahdollista paljastamatta heidän henkilöllisyyttään. Selkeä viestiminen siitä, mikä jäsenvaltio on edustettuna ”yhteisessä neuvotteluryhmässä” ja millä tasolla kansallinen julkishallinto on edustettuna, lisäisi kansalaisten luottamusta ja varmistaisi todellisen vastuuvelvollisuuden rokotteiden ostamista koskevassa neuvotteluprosessissa. Kun otetaan huomioon meneillään oleva julkinen keskustelu valtuutetuista avustajista yleensä ja erityisesti valtuutetuista avustajista tässä tapauksessa, olisi myös EU:n edun mukaista lisätä neuvottelujen avoimuutta.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Kun otetaan huomioon EU:n tietosuojalainsäädäntö, Euroopan komissio ei syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja Euroopan komissiolle.

Ehdotus

Oikeusasiamies katsoo, että neuvottelujen avoimuutta on lisättävä. Hän ehdottaa painokkaasti, että komissio julkaisee luettelon seitsemästä jäsenmaasta, jotka ovat edustettuina yhteisessä neuvotteluryhmässä.

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 22.3.2021

[1] Komission tiedonanto, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2020, EU:n covid-19-rokotestrategia, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1597339415327&uri=CELEX:52020DC0245.

[2] Hätätilanteen tukivälineellä autetaan jäsenvaltioita vastaamaan koronaviruspandemiaan vastaamalla tarpeisiin strategisesti ja koordinoidusti Euroopan tasolla. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/coronavirus-response/emergency-support-instrument_en.

[3] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan mukaisesti, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32001R1049.

[4] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

[5] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

[6] Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön mukaisesti, saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/publication/en/3510.

[7] Luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen 2018/1725 säännösten mukaisesti, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32018R1725.

[8] https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/QANDA_21_48.

[9] https://www.ombudsman.europa.eu/en/publication/en/3510.

[10] Asetus 2018/1725.

[11] Nämä kolme edellytystä mainitaan asetuksen 2018/1725 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.

[12] Asetuksen 2018/1725 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

[13] Asetuksen 2018/1725 9 artiklan 1 kohdan b alakohta.