Hyvä jäsen O.

Kantelitte 29. helmikuuta 2000 Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan komissiota vastaan Ispran yhteisen tutkimuskeskuksen Marie Curie -apurahahakemuksestanne.

Toimitin kantelun 20. maaliskuuta 2000 Euroopan komissiolle lausuntoa varten. Komissio lähetti lausuntonsa italiankielisen käännöksen 28. kesäkuuta 2000, ja pyysin Teitä esittämään huomautuksensa syyskuun loppuun mennessä. Olen saanut huomautuksenne 19. syyskuuta 2000.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kesäkuussa 1998 kantelija haki Marie Curie -apurahaa Ispran yhteiseltä tutkimuskeskukselta (jäljempänä JRC). Marraskuussa 1998 hänen nimensä sisällytettiin mahdollisten ehdokkaiden luetteloon, ja huhtikuussa 1999 kantelija sai "painetun ehdotuslomakkeen", jonka hän täytti hankkeensa kuvauksella.

Valintaan osallistumisen ikäraja oli 35 vuotta. Kun hän haki kesäkuussa 1998, kantelija oli 37-vuotias. Hänellä oli kuitenkin kuusivuotias poika, ja hän nautti erityislausekkeesta, jossa määrättiin kolmen vuoden lyhennyksestä.

Koska kaikki sopimukset keskeytettiin väliaikaisesti, kantelija korosti, että ensimmäinen 40 avustuksen ryhmä myönnettiin vasta marraskuussa 1999 ja että hän kuului tuensaajiin. Joitakin viikkoja myöhemmin hänelle kuitenkin ilmoitettiin, että hänen hakemustaan ei voitu hyväksyä, koska tällä välin asiaa koskevia sääntöjä eli ikärajaa koskevaa poikkeusta oli muutettu eikä hän enää täyttänyt vaatimuksia.

Kantelija lähetti näin ollen kantelun oikeusasiamiehelle. Kantelussaan hän esitti seuraavat väitteet:

KYSYMYS

Kantelua koskevassa lausunnossaan komissio totesi tiivistetysti seuraavaa:

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät 26 päivänä huhtikuuta 1994 päätöksen tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta. Päätöksen oli määrä olla voimassa 31. joulukuuta 1998 saakka. YTK:lla oli erityisohjelmiensa toteuttamiseksi mahdollisuus myöntää kahdenlaisia avustuksia: epäsuoria ja suoria toimia. Kantelija haki suoraa toiminta-avustusta, joka koostui institutionaalisesta tutkimustoiminnasta sekä institutionaalisesta tieteellisestä ja teknisestä tuesta.

Hakemusten valintamenettelyn osalta komissio selitti, että JRC:n pääjohtajan tehtävänä on päättää avustusten myöntämisestä hallintoneuvoston lausunnon perusteella sekä käytettävissä olevien määrärahojen ja hyväksyttävyysperusteiden täyttymisen perusteella.

Hallinnollisen yksikön edustaja Crandon lähetti 9.2.1999 sisäisen muistion avaruussovellusinstituutin yksikönpäälliköille. Kirjeen sisältö oli seuraava:

Komissio huomautti, että pelkästään se, että hakijat on sisällytettävä hallintoneuvostolle toimitettuun apurahan saajien luetteloon, ei merkitse sitä, että nämä hakijat täyttävät kaikki tutkittavaksi ottamisen edellytykset, jotka YTK:n yksiköiden on myöhemmin tarkistettava.

Kantelijan hakemuksen osalta komissio huomautti, että hänen nimensä oli hallintoneuvostolle toimitetussa luettelossa. Tämän jälkeen joitakin luetteloon sisältyviä hakijoita ja kantelijaa itseään pyydettiin täyttämään painettu ehdotuslomake Marie Curie -tutkimusapurahoja varten.

YTK:n yksiköiden suorittaman asiakirja-aineiston arvioinnin yhteydessä todettiin, että kantelija ei täyttänyt vaadittuja kriteerejä, jotka oli vahvistettu viidennen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ohjelman täytäntöönpanoa varten 11 päivänä marraskuuta 1999 tehdyllä komission päätöksellä.

Lisäksi komissio korosti, ettei se koskaan kiistänyt kantelijan tieteellistä pätevyyttä, sillä kantelijalle tarjottiin lisäsopimusta 1 päivän marraskuuta 1999 ja 7 päivän tammikuuta 2000 väliseksi ajaksi.

Väitteestä, jonka mukaan kantelijan 14. joulukuuta 1999 päivättyyn kirjeeseen ei ollut vastattu, komissio pahoitteli, ettei se ollut vastannut kirjallisesti, vaikka se huomautti, että kantelija oli saanut pyydetyt tiedot suullisesti, koska hän oli läsnä YTK:ssa avustavana toimihenkilönä.

Oikeusasiamies välitti komission lausunnon kantelijalle ja kehotti tätä esittämään huomautuksia.

Huomautuksissaan kantelija, joka periaatteessa pysytti väitteensä, korosti avoimuuden puutetta asiasta vastaavien yksiköiden toteuttamassa valintamenettelyssä.

Hän vahvisti, että komissio ei selittänyt syitä, joiden vuoksi hänet suljettiin apurahansaajien ryhmän ulkopuolelle. Kantelijan mukaan hänet suljettiin menettelyn ulkopuolelle, koska hänen asiakirja-aineistonsa lopullisen tarkastelun yhteydessä ikävaatimuksia koskevia sääntöjä oli tällä välin muutettu. Hänelle ei kuitenkaan koskaan virallisesti ilmoitettu asiasta.

PÄÄTÖS

1.1 Kantelija väitti, että komission toteuttaman valintamenettelyn aikana ei ollut noudatettu avoimuutta, koska toimielin sovelsi tiettyjä ikärajaa koskevia sääntöjä, jotka eivät olleet voimassa hänen hakiessaan avustusta.

Lisäksi kantelija huomautti huomautuksissaan, että komissio ei ollut perustellut hänen poissulkemistaan.

1.2 Komissio totesi lausunnossaan, että tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien Euroopan yhteisön puiteohjelmien täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen mukaan avustusten myöntämisperusteet tarkistetaan järjestelmällisesti jokaisen ohjelman osalta.

1.3 Kun YTK:n yksiköt arvioivat kantelijan asiakirja-aineistoa, tuloksena oli, että kantelija ei täyttänyt komission 11. marraskuuta 1999 tekemällä päätöksellä vahvistettuja viidennen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ohjelman täytäntöönpanoperusteita.

1.4 Kuten komissio on selittänyt, YTK:n pääjohtajan tehtävänä on päättää avustusten myöntämisestä hallintoneuvoston lausunnon perusteella sekä käytettävissä olevien määrärahojen ja hyväksyttävyyskriteerien täyttymisen perusteella.

Yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan nimittävän viranomaisen tehtävänä on arvioida, täyttääkö hakija vaaditut edellytykset, ja tämä arviointi voidaan kyseenalaistaa ainoastaan silloin, kun on kyse ilmeisestä virheestä.

1.5 Kantelijan ja komission toimittamien tietojen perusteella ei vaikuta siltä, että nimittävä viranomainen olisi päättäessään olla jakamatta tukea kantelijalle toiminut asiaa koskevassa asetuksessa eli 11.11.1999 tehdyssä päätöksessä (1) vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

1.6 On kuitenkin pidettävä mielessä, että hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että kaikki toimielimen päätökset, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti yksityishenkilön oikeuksiin tai etuihin, on perusteltava ilmoittamalla selkeästi asiaankuuluvat tosiseikat ja päätöksen oikeusperusta (2). Tämä periaate on ilmaistu myös 1 päivänä marraskuuta 2000 voimaan tulleiden Euroopan komission henkilöstön hyvää hallintotapaa suhteissa yleisöön koskevien sääntöjen (3) 3 kohdassa.

1.7 Käsiteltävänä olevassa asiassa vaikuttaa siltä, että komissio ei ole perustellut kantelijan poissulkemista sekä kantelijalle että oikeusasiamiehelle toimittamassaan lausunnossa. Se ainoastaan huomautti, että kantelija ei täyttänyt tuen saamisen edellytyksiä. Komission perustelujen puutteellisuus on näin ollen hallinnollinen epäkohta.

2.1 Kantelija väitti kantelussaan, että komissio ei ollut vastannut hänen 14. joulukuuta 1999 lähettämäänsä kirjeeseen.

2.2 Komissio myönsi lausunnossaan, ettei se ollut vastannut kantelijan kirjeeseen, ja pahoitteli sitä. Toimielin huomautti kuitenkin, että kantelijan pyyntöön vastattiin suullisesti, koska hän työskenteli kyseisenä aikana YTK:ssa avustavana toimihenkilönä.

2.3 On hyvän hallintotavan mukaista vastata kansalaisten kirjeisiin määräajassa, kuten oikeusasiamiehen ehdottaman säännöstön 13 artiklassa ja komission hyvän hallintotavan säännöstön 4 kohdassa todetaan. On kiistatonta, että tässä tapauksessa komissio ei vastannut kantelijan kirjeeseen kirjallisesti, kuten sen olisi pitänyt tehdä. Koska toimielin kuitenkin tunnusti epäonnistumisensa ja pahoitteli sitä, oikeusasiamies ei katso tarpeelliseksi jatkaa asian käsittelyä.

Kantelua koskevien Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten perusteella on tarpeen esittää seuraava kriittinen huomautus:

Koska tämä asian näkökohta koskee menettelyjä, jotka liittyvät tiettyihin menneisyyden tapahtumiin, ei ole asianmukaista pyrkiä sovintoratkaisuun asiassa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

Jacob Söderman

1) "Ehdokkaan on oltava 35-vuotias tai sitä nuorempi. Tässä yhteydessä otetaan kuitenkin huomioon aika, jonka henkilö on tosiasiallisesti palvellut pakollisessa ase- tai siviilipalveluksessa, ja lastenhoito, jonka enimmäiskesto on kaksi vuotta lasta kohti tosiasiallisen työstä poissaolon ajalta.

(2) Euroopan oikeusasiamies totesi tämän periaatteen hyvän hallintotavan säännöstönsä 18 artiklan 1 kohdassa 28. heinäkuuta 1999.

(3) Hyvän hallintotavan säännöstö http://ec.europa.eu/secretariat_general/code/index_en.htm.