Kantelun tausta

1. Kantelija on Belgiassa toimiva julkinen koulu, Lycée Français Jean Monnet de Bruxelles, joka osallistui Euroopan komission myöntämän Jan Amos Comenius -palkinnon valintamenettelyyn Euroopan unionista annettavasta korkealaatuisesta opetuksesta ^[1]. Palkinto myönnetään 22 keskiasteen koululle eri puolilta Euroopan unionia. Ne opettavat EU:ta luovalla tavalla ja auttavat levittämään näitä käytäntöjä.

2. Kantelija on eri mieltä komission valitsemasta Belgian voittajasta. Se katsoo, että sen oma hanke vastaa paljon enemmän huippuosaamisen, eurooppalaisen koulutuksen ja vaikuttavuuden kriteerejä, joita edistettiin kilpailussa.

3. Koska komissio ei vastannut kattavasti valintamenettelyyn ja sen tuloksiin, kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen toukokuussa 2020.

Tiedustelu

4. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen pyytämällä komissiota antamaan kantelijalle kattavan selvityksen valintamenettelystä sekä Belgian kouluille myönnettävän palkinnon myöntämisperusteista ja pisteytysjärjestelmästä ja toimittamaan vastauksen oikeusasiamiehen toimistolle.

5. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai myös kantelijan huomautukset vastauksena komission vastaukseen.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

6. Kantelijan alkuperäinen huolenaihe oli se, että komissio ei ollut arvioinut sen hakemusta oikein ja oikeudenmukaisesti, koska kantelija katsoi, että sen hakemukseen sisältyi enemmän aloitteita, se oli innovatiivisempi ja sillä oli laajempi yhteys Belgiaan verrattuna voittajan hakemukseen.

7. Komissio totesi, että koska Lycée Francais Jean Monnet de Bruxelles toimii Ranskan ministeriön alaisuudessa, kantelijan hakemus oli arvioitu ranskalaisten hakemusten joukossa. Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat hakemukset kilpailun säännöissä [2] vahvistettujen myöntämisperusteiden ^mukaisesti. Tämän jälkeen arviointikomitea tarkisti kyseisen arvioinnin.

8. Kantelijan hakemuksen osalta arviointikomitea totesi, että koulu esitti koosteen eri toiminnoista tai aloitteista, mutta oli vaikea ymmärtää, mitä tiettyä toimintaa kantelija ehdotti palkintoa varten. Kannekirjelmästä ei myöskään ilmennyt, miten kantelijan esittämät toimet olivat erottamaton osa tiettyä hanketta tai koulun opetussuunnitelmaa.

9. Komissio totesi lisäksi, että hakemuksessa ei selitetty menetelmiä, joita opettajat käyttävät saadakseen oppilaat osallistumaan, minkä vuoksi oli vaikea arvioida, voitaisiinko toimia toistaa toisessa koulussa tai maassa. Valituksen tekijän kuvaamat toiminnan innovatiiviset osatekijät olivat vähäisiä eikä ollut selvää, olivatko ne luonteeltaan väliaikaisia vai pysyviä.

10. Saatuaan komission vastauksen kantelija väitti, että kilpailun säännöt eivät edellyttäneet ”tiettyä hanketta”. Säännöissä viitattiin erilaisiin ”toimintoihin”. Näin ollen arviointikomitea sovelsi kantelijan hakemusta arvioidessaan perusteita, joita ei ollut esitetty kilpailun säännöissä.

11. Kantelija väitti myös, että komissio selitti vasta oikeusasiamiehen tutkimuksen yhteydessä arvioineensa kantelijan hakemusta ranskalaisten koulujen hakemusten perusteella. Kantelija väitti, että sen alkuperämaa on Belgia ja että 90 prosenttia sen toimista tapahtui Belgiassa. Lisäksi Euroopan parlamentti katsoo, että kantelija on Belgian suurlähettiläskoulu Euroopan parlamentin suurlähettiläskoulun (EPAS) ohjelman ^{puitteissa [3].}

Oikeusasiamiehen arviointi

12. Oikeusasiamiehen valvonnalle on ominaisia rajoituksia tapauksissa, jotka koskevat hakemusten arviointia palkintokilpailussa. Oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole arvioida hakemuksen perusteita. Oikeusasiamiehen rooli tällaisissa tapauksissa rajoittuu sen arvioimiseen, onko kyseinen EU:n toimielin tehnyt ilmeisen arviointivirheen arvioidessaan hakemusta, esimerkiksi jättäessään soveltamatta kilpailun säännöissä vahvistettuja perusteita ja vaatimuksia.

13. Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana komissio on antanut selkeän selvityksen siitä, miten se arvioi kantelijan hakemusta. Arviointikomitea arvioi erityisesti kantelijan hakemusta viittaamalla kilpailun säännöissä oleviin asiaankuuluviin myöntämisperusteisiin, kuten käytettyihin opetusmenetelmiin ja siihen, ovatko ne aktiivisia ja osallistavia. toiminnan innovatiiviset osatekijät; onko toiminta pysyvää ja onko se sisällytetty koulun opetussuunnitelmaan; voidaanko toimintaa toistaa muissa kouluissa tai muissa jäsenvaltioissa; ja vaikuttaako toiminta laajempaan yhteisöön (opettajien ja oppilaiden lisäksi).

14. Lisäksi kilpailun sääntöjen yleisissä tavoitteissa lueteltiin, minkä tyyppistä ”toimintaa” palkinnolle haetaan, kun taas myöntämisperusteissa viitattiin ”työhön/toimintaan” yksikössä.

15. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että arviointikomitea sovelsi kilpailun säännöissä vahvistettuja myöntämisperusteita.

16. Komissio on myös selittänyt, että syy kantelijan hakemuksen arviointiin yhdessä ranskalaisten koulujen kanssa oli se, että kantelija toimii Ranskan ministeriön alaisuudessa, mitä kantelija ei ole kiistänyt. Koska palkinnon perusteluissa viitataan neuvoston suositukseen ^[4], jossa kehotetaan ”jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen yhteisten arvojen edistämiseksi ^[5]”, komission oli kohtuullista tarkastella hakemuksia sen perusteella, millä jäsenvaltiolla on toimivalta kyseisessä koulussa. Koska tämä kilpailun osa-alue ei kuitenkaan välttämättä ole selkeä hakijoille, komissio voisi harkita sen selventämistä tulevissa kilpailuissa. Oikeusasiamies tekee vastaavan ehdotuksen jäljempänä.

17.  Sillä, että sama koulu on luokiteltu belgialaiseksi kouluksi EPAS-ohjelmassa, ei ole merkitystä tässä tapauksessa, koska EPAS-ohjelmaan osallistumisen kriteerit ovat erilaiset.

18. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa komission arvioidessa kantelijan hakemusta.

Päätelmä

Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Euroopan komissiossa ei ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Parannusehdotus

Komissio voisi tulevaisuudessa tehdä selväksi, että Jan Amos Comenius -palkinto kiistää kriteerit, joiden perusteella määritetään, mistä jäsenvaltiosta hakemus tulee. 

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg, 4. joulukuuta 2020

[1] Menettely EAC/30/2019 https://ec.europa.eu/education/news/jan-amos-comenius-prize-winners-announced_en

[2] Kilpailukutsu ja kilpailun säännöt löytyvät täältä: https://ec.europa.eu/education/resources-and-tools/document-library/rules-of-competition-jan-amos-comenius-prize-for-high-quality-teaching-about-the-european-union_en

[3] https://www.europarl.europa.eu/belgium/fr/ep_teachers/ambassadors-school.html

[4] Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä [https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32018H0607%2801%29]

[5] Ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina.