Valitus

1. Kantelija osallistui EU:n virkamiesten valintamenettelyyn, jonka järjesti Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)^[1]. Valintamenettely järjestettiin tieteellisen tutkimuksen hallintovirkamiesten palkkaamiseksi useilta aloilta, muun muassa kantelijan valitsemalta politiikan vaikutusten määrällisen ja laadullisen arvioinnin alalta.

2. EPSO ilmoitti kantelijalle, että hän ei ollut kelpoinen osallistumaan valintamenettelyyn, koska hänellä ei ollut tarvittavaa työkokemusta kilpailuilmoituksessa [2] esitettyjen kelpoisuusvaatimusten täyttämiseksi.

3. Kantelija pyysi EPSOa tarkistamaan päätöstään. Uudelleentarkastelun jälkeen EPSO ilmoitti kantelijalle, että valintalautakunta oli vahvistanut päätöksensä olla hyväksymättä häntä valintamenettelyyn.

4. Tyytymättömänä tarkastelun tulokseen kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 2. lokakuuta 2019.

Tiedustelu

5. Oikeusasiamies aloitti kantelun tutkinnan siitä, miten valintalautakunta arvioi kantelijan työkokemusta. Kantelija valitti myös, että syy, jonka vuoksi hänen hakemuksensa hylättiin hänen uudelleentarkastelupyyntöönsä ^{antamassaan vastauksessa [3],} oli eri kuin se, jonka kantelija alun perin esitti kirjeessä, jossa hänelle ilmoitettiin, ettei hän osallistunut kilpailuun ^[4].

6. Tutkinnan aikana oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tarkasti EPSOn asiakirja-aineiston tässä asiassa. Tarkastuskertomus ja EPSOn yksityiskohtaiset selvitykset ovat tämän päätöksen liitteenä.

Oikeusasiamiehen arviointi

7. Hakijoita arvioidessaan valintalautakuntia sitovat kyseisen valintamenettelyn kelpoisuusperusteet. Samaan aikaan EU:n oikeuskäytännön mukaan valintalautakunnilla on laaja harkintavalta arvioidessaan hakijan pätevyyttä ja työkokemusta näiden kriteerien perusteella.^[5] Oikeusasiamiehen tehtävä rajoittuu näin ollen sen määrittämiseen, onko valintalautakunta tehnyt ilmeisen virheen.^[6]

8. Oikeusasiamiehelle EPSOn asiakirja-aineistoa tarkasteltaessa annetut asiakirjat ja selitykset (ks. tämän päätöksen liitteenä oleva tarkastuskertomus) eivät viittaa ilmeiseen virheeseen siinä, miten valintalautakunta arvioi kantelijan osallistumiskelpoisuutta.

9. Hakijan henkilökohtainen usko profiilinsa merkityksellisyyteen ei voi kyseenalaistaa valintalautakunnan arviointia eikä se ole osoitus valintalautakunnan ilmeisestä virheestä ^[7].

10. Lopuksi oikeusasiamies pitää perusteettomana kantelijan väitettä, jonka mukaan syy, jonka vuoksi hänen hakemuksensa hylättiin hänen uudelleentarkastelupyyntöönsä annetussa vastauksessa (ks. edellä alaviite 3), poikkesi alun perin kirjeestä, jossa hänelle ilmoitettiin, ettei hän osallistunut kilpailuun (ks. edellä alaviite 4). Molemmissa kirjeissä esitetty syy perustui olettamaan, jonka mukaan kantelijalla ei ollut riittävää asiaankuuluvaa työkokemusta.

11. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa siinä, miten valintalautakunta arvioi kantelijan tukikelpoisuutta.

Päätelmät

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän ^[8]:

Siinä, miten Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto arvioi kantelijan tukikelpoisuutta, ei ollut hallinnollista epäkohtaa.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja EPSOlle.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies 


Strasbourg, 18/12/2019

[1] EPSO/AD/371/19 – 1: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2019:068A:FULL&from=EN 

[2] Tukikelpoisuusperusteet määritellään kilpailuilmoituksessa, jossa vahvistetaan valintamenettelyyn sovellettavat perusteet ja säännöt.

[3] Kantelijan 19 päivänä syyskuuta 2019 päivättyyn uudelleentarkastelupyyntöön annetussa vastauksessa esitetty syy hänen hakemuksensa hylkäämiseen oli se, että kantelijalla ei ollut riittävästi asiaankuuluvaa työkokemusta.

[4] Syynä 23. toukokuuta 2019 päivätyssä hylkäyskirjeessä esitettyyn päätökseen olla hyväksymättä kantelijaa kilpailuun oli se, että kantelijan hakemuksessa antamien tietojen perusteella hän ei täyttänyt työkokemusta koskevia erityisedellytyksiä: hänellä ei ollut työtehtäviin liittyvää vähintään kuuden vuoden työkokemusta. Kirjeessä todettiin myös, että tohtoriopinnot voidaan laskea enintään kolmen vuoden työkokemukseksi ja että työkokemus on merkityksellistä vain, jos se on hankittu kilpailuun oikeuttavan tutkinnon suorittamisen jälkeen.

[5] Asia T-244/97, Mertens v. komissio, tuomio 11.2.1999, 44 kohta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/HR/TXT/?uri=CELEX:61997TJ0244; asia T-25/03, De Stefano v. komissio, tuomio 11.5.2005, 34 kohta: http://curia.europa.eu/juris/celex.jsf?celex=62003TJ0025&lang1=en&type=TXT&ancre=.

[6] Ks. Euroopan oikeusasiamiehen päätös kantelua 14/2010/ANA koskevan tutkimuksen päättämisestä.

Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto, 14 kohta (päätös saatavilla täällä:

https://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/10427/html.bookmark#_ftnref5); ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-294/03, Gibault v. komissio, 31.5.2005 antaman tuomion 41 kohta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:62003TJ0294.

[7] Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.7.1993 yhdistetyissä asioissa T-17/90, T-28/91 ja T-17/92, Camara Alloisio ym. v. komissio, 90 kohta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/GA/TXT/?uri=CELEX:61990TJ0017; asia T-53/00, Angioli v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 23.1.2003, 94 kohta: http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=5C753C4AA9003D9CA2267431863773CE?text=&docid=47998&pageIndex=0&doclang=FR&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=6802917

[8] Täydelliset tiedot valitusmenettelystä ja -oikeuksista ovat saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/document/70707