Kantelun tausta

1. Kantelija osallistui Euroopan investointipankin (EIP) järjestämään valintamenettelyyn meriinsinöörin palkkaamiseksi. Saatujen hakemusten ensimmäisen seulonnan, teknisen testin ja verkkohaastattelun jälkeen kantelija oli neljän esivalinnan läpäisseen hakijan joukossa, jotka oli kutsuttu ”valintalautakunnan” haastatteluun. Kantelijaa ei sen jälkeen valittu toimeen.

2. Valituksen tekijä teki 14. maaliskuuta 2017 hallinnollisen valituksen EIP:n valitusmekanismille (EIP-CM) ja väitti, että valintamenettelyssä ei voitu arvioida oikeudenmukaisesti ehdokkaiden kaikkia taitoja ja kokemusta, erityisesti heidän merenkulkualan tietämystään. EIP-CM lähetti 18. toukokuuta 2017 kantelijalle päätöksensä, jossa todettiin, että palvelukseenottomenettelyn uudelleenarviointiin ei ollut perusteita.

Tiedustelu

3. Oikeusasiamies tutki, toteutettiinko valintamenettely, johon kantelija osallistui, oikeudenmukaisesti.

4. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies tarkasti esivalinnan läpäisseiden hakijoiden profiilit ja valintalautakunnan lopullisten haastattelujen jälkeen laatiman ”valintailmoituksen”[1]. Oikeusasiamies pyysi myös EIP-CM:ltä lisätietoja ja sai ne ennen päätöksen tekemistä tässä asiassa.

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

Kantelijan väitteet ja niiden perustelut

5. Kantelija totesi, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa painotettiin voimakkaasti merenkulkualan asiantuntemusta [2]. Hän väitti, että tästä huolimatta valitulla hakijalla oli kokemusta satama-alalta. Hän väitti myös, että kilpailun läpäissyt hakija ei täyttänyt avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjä ”edulliseksi” katsottuja kriteerejä [3]. Näin ollen kantelija väitti, että kilpailun läpäissyt hakija ei pystyisi hoitamaan meriinsinöörin tehtävää. Hän totesi, että otettuaan palvelukseen valituksi tulleen ehdokkaan, jolla on kokemusta satama-alalta, EIP:n oli tämän jälkeen palkattava henkilö, jolla on asiantuntemusta merenkulkualalta. 

6. Haastattelu koostui tapaustutkimuksesta ja jatkokysymyksistä. Kantelijan mukaan tapaustutkimus ja jatkokysymykset eivät antaneet valintalautakunnalle mahdollisuutta arvioida oikeudenmukaisesti hakijoiden tietämystä sekä satamista että merenkulkualasta, koska molemmilla aloilla ei ollut tasapainoisia teknisiä kysymyksiä.

7. Kantelija väitti suoriutuneensa haastattelussa erittäin hyvin. Väitteensä tueksi kantelija viittasi hakulomakkeessa esitettyyn erityiseen pätevyyteensä, työkokemukseensa, julkaistuihin teoksiinsa, hankkeisiinsa ja asiantuntemukseensa monikulttuurisessa ja kansainvälisessä ympäristössä.

8. Kantelija kyseenalaisti myös paneelin jäsenten asiantuntemuksen ja heidän kykynsä arvioida hänen tietämystään merenkulkualasta, mikä hänen mielestään haittasi myös hänen kokonaisarviointiaan.

EIP:n väitteet ja niiden perustelut

9. EIP-CM totesi, että tapaustutkimukseen [...] sisältyi merenkulkualaa koskevia kysymyksiä ja haastattelun aikana esitetyt jatkokysymykset mukautettiin hakijoihin, minkä vuoksi osa niistä liittyi myös merenkulkualaan. Näin ollen kantelijalla oli mahdollisuus osoittaa tietämyksensä merenkulkualasta. 

10. EIP totesi, että sovellettavien sääntöjen [4] mukaisesti esivalinnan läpäisseiden ehdokkaiden arviointiin kuuluivat seuraavat: valvottu paikalla tehtävä kykytesti, paneelihaastattelu ja työalaan liittyvä tapaustutkimus.

11. Lopullinen valintapäätös perustui kognitiivisiin (sanallisiin ja numeerisiin) testeihin, tapaustutkimukseen ja haastatteluihin. Arviointi perustui myös hakijoiden profiilien soveltuvuuden arviointiin ja siihen, miten he ”sopivat olemassa olevaan tiimiin”. Huomioon otettiin myös monimuotoisuus ja sukupuolten tasapuolinen edustus.  

12. Valintalautakunta käsitteli ja laati ”valintailmoituksen”, jossa esitettiin yhteenveto hakijoiden arvioinnista.

13. EIP lisäsi, että se ei arvioi ”ehdokkaan profiilia kunkin [avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa] mainitun perusteen osalta erikseen”.  

Oikeusasiamiehen arviointi

14. Valintalautakunnilla on laaja harkintavalta henkilöstön valintamenettelyjen järjestämisessä [5]. EU:n oikeuskäytännössä [6] on kuitenkin vahvistettu, että valintalautakunnan harkintavalta ei ole rajaton, vaan se määritetään avointa toimea koskevassa ilmoituksessa, jossa vahvistetaan sen arvioinnin oikeudellinen kehys ja joka sitoo valintalautakuntaa. Valintalautakunnilla on harkintavaltaa myös sen arvioimisessa, vastaavatko hakijoiden pätevyys ja työkokemus avointa toimea koskevassa ilmoituksessa [7] vaadittua tasoa. Valintalautakunnan päätöksiä voidaan tarkastella uudelleen vain, jos ne ovat oikeudellisesti tai tosiasiallisesti tehneet ilmeisen virheen [8].

15. Kun kaikki tätä valintamenettelyä koskevat EIP:n asiakirjat on tutkittu, mikään ei viittaa siihen, että valintalautakunta olisi tehnyt ilmeisen virheen tapaustutkimuksen ja jatkokysymysten arvioinnissa tai yleisemmin menettelyn kulussa. Se, että EIP ei arvioi erikseen ”ehdokkaan profiilia kunkin [avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa] mainitun perusteen osalta”, ei sinänsä ole ongelmallista. Oikeusasiamies on vakuuttunut siitä, että kaikki kriteerit on arvioitu tässä tapauksessa.

16. Hakijan henkilökohtainen usko profiilinsa merkityksellisyyteen ja henkilökohtainen vakaumus siitä, miten hänen kokemustaan ja/tai pätevyyttään olisi pitänyt arvioida, ovat subjektiivisia eivätkä ne ole kiistattomia todisteita virheestä [9]. Oikeusasiamies panee merkille kantelijan lausunnon, jonka mukaan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa painotetaan voimakkaasti merenkulkualan asiantuntemusta. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin myös, että avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todetaan, että ”valittu hakija tulee todennäköisesti satamasta, jolla on toimintaa, merialan konsultointia tai vastaava rooli muissa julkisissa lainanantolaitoksissa”.

17. Kantelija ei perustellut väitteitään, joiden mukaan valintalautakunnan jäsenillä ei ollut riittävää asiantuntemusta. Se, että heillä ei ole erityistä merenkulkualan insinöörin pätevyyttä, ei aseta kyseenalaiseksi heidän kykyään arvioida hakijoiden suoriutumista.

18. Lopuksi kantelijan väite, joka koskee sellaisen henkilön myöhempää nimittämistä samaan ryhmään/jaostoon, jolla on merenkulkutaitoja, ei ole merkityksellinen tässä tutkimuksessa, joka rajoittuu kyseiseen valintamenettelyyn.

19. Edellä esitetyn perusteella ei ole näyttöä siitä, että EIP:n valintamenettelyssä olisi ilmennyt hallinnollisia epäkohtia.

Päätelmä

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn ja tekee seuraavan päätelmän:

Tässä tapauksessa Euroopan investointipankki ei syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Valituksen tekijälle ja EIP:lle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 11.10.2018

[1] Valintailmoitukseen sisältyy suositus ehdokkaan nimittämisestä tai hylkäämisestä. arvio niiden vahvuuksista roolin kannalta; kehitysalueet; yhteenveto kokeiden tuloksista ja hylättyjen hakijoiden osalta syyt siihen, miksi heitä ei valittu.

[2] Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyihin pätevyysvaatimuksiin sisältyivät seuraavat:

”- Pätevä ammatti-insinööri, jolla on asiaankuuluva korkeakoulututkinto ja hyvät tiedot sovelletuista kvantitatiivisista menetelmistä, erityisesti kustannus-hyötyanalyysi asiaankuuluvilla aloilla, kuten liikenneinfrastruktuureissa.

vähintään viiden vuoden soveltuva työkokemus merenkulkualan vastuullisesta tehtävästä, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista osa-aloista: merenkulku, merisatamat, sisävesiväylät ja sisävesisatamat sekä rannikoiden suojelu/tulvantorjunta.

meri- ja sisävesialusten suunnittelua, rakentamista ja käyttöä, meritekniikkaa, luokituslaitoksia, telakoiden toimintaa ja kansainvälistä merialan sääntely-ympäristöä koskeva käytännön tietämys”.

[3] Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa todettiin, että neljä luetelluista pätevyyksistä oli hakijoiden kannalta edullisia tai ”mieluiten” heidän hallussaan.

[4] Henkilöstöosaston menettelykäsikirja.

[5] Asiat T-19/03, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. H. 2004, s. I-A-25 ja II-107, 48 ja 60 kohta; Asia T-267/03, Roccato v. komissio, Kok. H. 2005, s. I-A-1 ja II-1, 48–49 kohta.

[6] Asia T-139/00, Laurent Bal v. komissio, ECLI:EU:T:2002:65, 35 kohta.

[7] Asiat T-158/89, Guido van Hecken v. talous- ja sosiaalikomitea, Kok. 1991, s. II-01341, 22 kohta; Asia T-332/01, Pujals Gomis v. komissio, Kok. H. 2002, s. I-A 233, 39–41 kohta.

[8] asia T-244/97, Mertens v. komissio, Kok. H., s. I-A-00023; II-00091, 44 kohta.

[9] Asia T-46/93, Michaël-Chiou v. komissio, ECLI:EU:T:1994:285, 50 kohta.