EU:n perussopimuksissa edellytetään, että kaikki EU:n päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia. Avoimuutta ja osallistumista pidetään erityisen tärkeinä ympäristöön liittyvässä EU:n päätöksenteossa. Århusin yleissopimuksen osapuolena EU on sitoutunut varmistamaan, että yleisöllä on korkeatasoinen pääsy ympäristöä koskevaan tietoon ja että yleisö osallistuu ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Voidakseen osallistua ympäristöön liittyvään päätöksentekoon yleisöllä on oltava käytettävissään ajantasaista tietoa ympäristöstä ja EU:n toiminnasta tällä alalla.

Jotta ymmärrettäisiin paremmin kysymyksiä, joita kansalaiset kohtaavat EU:n päätöksenteon avoimuudessa ja osallistumisessa siihen tällä alalla, oikeusasiamies pyytää kannanottoja seuraavien kysymysten pohjalta:

Avoimuus

1. Kuvailkaa mahdollisia vaikeuksia, joita olette kohdanneet etsiessänne ja hankkiessanne tietoja tai asiakirjoja, jotka liittyvät (päätöksentekoon) EU:n toimielinten hallussa olevaan ympäristöön.

2. Ovatko EU:n julkistamat ympäristötiedot mielestäsi ajantasaisia ja paikkansapitäviä? Jos ei, antakaa esimerkkejä.

3. EU:n Århus-asetuksessa velvoitetaan EU:n toimielimet perustamaan julkisia tietokantoja tiettyjen ympäristötietojen ennakoivaa ja järjestelmällistä levittämistä varten.[1] Mitä EU:n toimielinten olisi mielestäsi tehtävä, jotta näistä tietokannoista tulisi mahdollisimman kattavia ja käyttäjäystävällisiä? Tiedot, jotka EU:n toimielinten olisi sisällytettävä soveltamisalaansa, esitetään Århus-asetuksen 4 artiklassa. Mitä erityisiä tietoja on annettava tämän vaatimuksen täyttämiseksi? Pitäisikö EU:n toimielinten päättää mennä tätä oikeudellista vaatimusta pidemmälle? Millä tavalla?

4. Joissakin tutkimuksissa, jotka koskivat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin, oikeusasiamies totesi, että asianomainen EU:n toimielin ei tunnustanut, että kyse oli ”ympäristötiedoista”, eikä näin ollen soveltanut EU:n Århus-asetuksessa edellytettyjä tiukempia avoimuusvaatimuksia.[2] Oletko törmännyt tähän kysymykseen? Jos on, esittäkää asiaankuuluvia esimerkkejä.

5. Euroopan komissiolla on täytäntöönpanovaltaa (niin kutsutun komitologiamenettelyn mukaisesti), jota se käyttää myös ympäristöön liittyvien päätösten tekemiseen, kuten torjunta-aineiden tehoaineiden hyväksymiseen.[3] Komissio esitti vuonna 2017 ehdotuksen komitologia-asetuksen muuttamisesta muun muassa julkistamalla EU:n jäsenvaltioiden edustajien äänet muutoksenhakukomiteassa. Tätä ehdotusta koskeva lainsäädäntöprosessi on kuitenkin sittemmin pysähtynyt.[4] Samaan aikaan komissio totesi pohtivansa, miten komiteamenettelyjen avoimuutta voitaisiin lisätä.[5] Miten komissio voisi mielestänne parantaa komiteamenettelyjen avoimuutta erityisesti ympäristöä koskevan päätöksenteon osalta?

6. Ovatko komission ympäristöehdotuksista kuulemien ulkopuolisten asiantuntijoiden henkilökohtaiset ja/tai ammatilliset edut mielestäsi riittävän avoimia? Perustele näkemyksesi.

7. Esittäkää muita kysymyksiä, joita olette havainneet ympäristöön liittyvän päätöksenteon avoimuudessa.

Osallistuminen

8. Mitä komissio voisi parantaa siltä osin kuin on kyse kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ympäristöön vaikuttavien politiikkojen valmisteluun ja täytäntöönpanoon, esimerkiksi kansalaisvuoropuheluryhmissä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä tai kotimaisissa neuvoa-antavissa ryhmissä vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon yhteydessä?

9. EU:n Århus-asetuksen mukaan EU:n toimielinten on tarjottava yleisölle varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua ympäristöön liittyvien suunnitelmien tai ohjelmien valmisteluun, muuttamiseen tai tarkistamiseen ja otettava huomioon yleisön osallistumisen tulokset. ^[6] Oletteko tietoinen tähän liittyvistä ongelmista, kuten tapauksista, joissa EU:n toimielimet eivät ole noudattaneet tätä velvoitetta asianmukaisesti? Jos on, esittäkää asiaankuuluvia esimerkkejä.

10. Mitä komission olisi tehtävä varmistaakseen yleisön riittävän osallistumisen REPowerEU-suunnitelman [7] ja luonnonsuojelupaketin [8] yhteydessä hyväksyttävien toimenpiteiden osalta?

11. Esittäkää muita huomioita siitä, miten EU:n toimielimet helpottavat yleisön osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Miten osallistut

Huomautusten jättämisen määräaika on 15.12.2022. Vastaukset voidaan toimittaa sähköpostitse (EOPublicConsult@ombudsman.europa.eu) tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan oikeusasiamies
1 avenue du Président Robert Schuman
CS 30403, F - 67001, Strasbourg Cedex
Ranska

Ilmoita selvästi SI/5/2022/KR vastauksesi alussa.

Kannanotot voidaan toimittaa millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Valittuihin kysymyksiin on mahdollista vastata vain haluttaessa. Mainitkaa selkeästi, mihin kysymyksiin vastauksenne liittyvät. Jos mahdollista, vastausten ja mahdollisten liitteiden pituus saa olla enintään 10 sivua.

Oikeusasiamies aikoo myös julkaista nämä kannanotot verkkosivustollaan. Luonnollisten henkilöiden, jotka katsovat, että heidän nimeään ei pitäisi julkaista henkilötietojen suojasta annetun asetuksen 2018/1725 [9] mukaisesti, olisi ilmoitettava asiasta oikeusasiamiehelle.

Lisätietoja antaa asiasta vastaava yhteyshenkilö Koen Roovers, puh. +32 2 284 11 41.

[1] Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta unionin toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/2006 4 artikla, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A02006R1367-20211028

[2] Ks. esimerkiksi asia 311/2021/TE.

[3] Ks. kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 79 artikla, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A02009R1107-20210327

[4] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta. Ks. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM%3A2017%3A85%3AFIN.

[5] Ks. https://www.ombudsman.europa.eu/en/doc/correspondence/en/121412.

[6] Ks. Århus-asetuksen 9 artikla, ks. alaviite 1.

[7] Euroopan komission 8. maaliskuuta 2022 antama tiedonanto ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet”, COM(2022) 108 final
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_1511

[8] https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_3746

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295/39).