Hyvä herra M.,
teitte 6. kesäkuuta 1997 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle asiakkaanne EuroKomin puolesta. Esititte, että Euroopan komissio oli häpäissyt asiakkaanne nimen.
Toimitin kantelun 18. heinäkuuta 1997 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti lausuntonsa 10. marraskuuta 1997, ja lähetin sen Teille pyynnöstänne huomautusten esittämiseksi. Sain huomautuksenne 12. tammikuuta 1998. Kirjoitin 24. heinäkuuta 1998 uudelleen Euroopan komissiolle ja pyysin toista lausuntoa. Komissio lähetti toisen lausuntonsa 30. syyskuuta 1998 ja pyysin Teitä esittämään huomautuksia, jos niin haluatte. Lähetitte huomautuksensa 15. joulukuuta 1998.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelun tausta on lyhyesti seuraava: Yhteisö käynnisti vuonna 1995 niin sanotun HVT-ohjelman (neuvoston päätös 95/468, EYVL L 269/23), jonka tavoitteena on helpottaa tehokasta sähköistä tiedonvaihtoa eurooppalaisten hallintojen välillä. Tämän ohjelman yhteydessä komissio alkoi antaa suuntaviivoja, joita oli tarkoitus käyttää HVT-hankkeen palvelujen ja verkkojen hankinnassa.
Vuonna 1995 komissio laati tällaisen ohjeen nimellä "IDA Architecture Guidelines, Version 1.6". Suuntaviivoissa mainittiin ”hankkeet, joissa käytetään EuroKomia tai vastaavia palveluja”, ja todettiin, että”tällaisia uusia hankkeita ei suositella ja olemassa olevat hankkeet olisi siirrettävä”.
EuroKom Ltd. -yhtiö piti tätä viittausta kunniaa loukkaavana. Yrityksen edustajat tapasivat asiasta vastaavat komission yksiköt, joille ilmoitettiin, että yrityksen nimi on tavaramerkki. Yritys vaati, että viittaus siihen olisi poistettava HVT-suuntaviivoista. EuroKom vaati myös, että HVT-suuntaviivojen uusissa versioissa olisi ilmoitettava, miksi viittaus EuroKomiin oli tehty.
Kokouksen jälkeen komissio muutti myöhemmin HVT-suuntaviivoja, joihin ei sisältynyt sanaa "EuroKom" vaan joissa sen sijaan viitattiin "joihinkin eurooppalaisia viestintäkeskuksia käyttäviin järjestelmiin". EuroKom piti tätä riittämättömänä. Se väitti, että uusien suuntaviivojen lukijat ymmärtäisivät edelleen tämän viittaavan yritykseen erityisesti siksi, että Euroopassa on hyvin vähän muita eurooppalaisia tietokonekeskuksia. Yritys ilmoitti komissiolle näistä näkemyksistä ja lisäsi, että EuroKomin poistamista ei ollut selitetty asianmukaisesti uusissa suuntaviivoissa. EuroKom esitti myös kunnianloukkausta koskevia korvausvaatimuksia, joiden suuruudeksi ilmoitettiin noin miljoona ecua. Tavaramerkille aiheutuneesta todellisesta vahingosta ei esitetty todisteita.
Kun kantelu oli jätetty Euroopan oikeusasiamiehelle, komissio toimitti vastauksen EuroKomille. Komissio totesi valituksen asiasisällöstä, että käsite "jotkin eurooppalaisia viestintäkeskuksia käyttävät järjestelmät" on yleisnimitys, joka kuvaa tietyntyyppisiä hankkeita, eikä missään tapauksessa viittausta EuroKomin sitoumukseen.
Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa EuroKom Ltd. väitti, että komissiolla oli velvollisuus korjata tavaramerkin väitetty kunnianloukkaus.

TARJOUS

Lausunnossaan
komissio selitti, että lausunnossa, jossa oli viitattu EuroKomiin, oli ainoastaan pyritty kuvaamaan tietyntyyppisiä palveluja, ei viittaamaan EuroKom-yritykseen. Mitään muuta yleistä tai neutraalia tarkkaa tapaa kuvata näitä palveluja ei löydetty. EuroKom Ltd:n pyytämän kokouksen jälkeen komissio kuitenkin poisti suuntaviivoista viittauksen EuroKomiin. Mitä tulee EuroKomin jatkuviin väitteisiin, jotka koskevat epäsuoria ja loukkaavia viittauksia tavaramerkkiin, komissio toisti, että uusi sanamuoto oli yleisnimi, joka ei viitannut EuroKomiin.
Kantelijan huomautukset
Kantelija piti valituksen voimassa. Kantelija väitti, että komissio olisi voinut käyttää teknistä termiä "yksinkertainen pääte-emulointi" suuntaviivoissa käytettyjen termien sijasta. Näin toimimalla EuroKomiin ei viitattaisi suoraan eikä välillisesti. Lisäksi kantelija väitti, että kunnianloukkausta oli tapahtunut, ja katsoi edelleen, että komission olisi esitettävä muistio, jossa selitetään, miksi EuroKom oli poistettu suuntaviivoista.

MUUT VAATIMUKSET

Tutkittuaan
huolellisesti komission lausunnon ja kantelijoiden huomautukset oikeusasiamies päätti pyytää komissiolta toista lausuntoa. Komissiota pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa kantelijan ehdotukseen vaihtoehtoisesta termistä eli "yksinkertaisesta pääte-emuloinnista". Oikeusasiamies pyysi myös komission näkemystä väitteestä, jonka mukaan muita eurooppalaisia viestintäkeskuksia on vain vähän, ja kantelijan mahdollisesti toivomasta selittävästä muistiosta.
Komission toinen lausunto
Toisessa lausunnossaan komissio totesi alustavana huomautuksena seuraavaa:

"joka tapauksessa yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee perustamissopimuksen mukaisesti lopullisesti kaikki sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevat vaatimukset yhteisön toimielimiä vastaan."

Asiakysymyksen
osalta komissio katsoi, että kantelijan ehdottama vaihtoehtoinen termi ei välittäisi tarvittavaa viestiä asianomaisille vastaanottajille. Lisäksi komissio totesi, että "eurooppalaista viestintäkeskusta" käyttävää palvelua voisivat mahdollisesti tarjota lukuisat tieto- ja viestintätekniikan alan yritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset. Komissio katsoi, että selittävää huomautusta ei tarvittu ja että se oli joka tapauksessa tarpeeton, koska uhkana oli vaatia vahingonkorvausta.
Kantelijan toiset huomautukset
Muissa huomautuksissaan kantelija piti valituksen voimassa. Lisäksi kantelija väitti, että oikeusasiamies oli toimivaltainen käsittelemään kantelun.

PÄÄTÖS

1 Oikeusasiamiehen toimeksianto
1.1 Koska sekä komissio että kantelija ovat kommentoineet oikeusasiamiehen toimeksiantoa, seuraavat selventävät huomautukset voivat olla aiheellisia.
1.2 EY:n perustamissopimuksen 178 ja 215 artiklassa annetaan yhteisöjen tuomioistuimille toimivalta määrätä vahingonkorvausta, jos yhteisön toimielimet ovat sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa. Hyvää hallintoa ei voi olla se, että hallinto aiheuttaa haittaa kansalaisille. Lisäksi jos kansalainen väittää, että vahinkoa on tapahtunut, hallinnon olisi tutkittava vaatimus ja harkittava, tarjotaanko korvausta. Oikeusasiamiehen toimeksiantoon kuuluu toimivalta suositella hallinnolle hallinnollisen epäkohdan aiheuttaman haitan korvaamista. Tähän voi liittyä rahallista korvausta. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 5 kohdassa todetaan pakottavasti seuraavaa:

"Oikeusasiamies pyrkii mahdollisuuksien mukaan löytämään asianomaisen toimielimen tai elimen kanssa ratkaisun hallinnollisen epäkohdan poistamiseksi ja kantelun täyttämiseksi."

Direktiivin 3 artiklan 5 kohdassa ei suljeta pois sitä, että sovintoratkaisu voi olla luonteeltaan rahallinen.
1.3 Oikeusasiamies on siten toimivaltainen käsittelemään kantelun.
2 Kunnianloukkaus
2.1 Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että hallinto toimii oikeudenmukaisesti ja oikein kansalaisia kohtaan. Tästä seuraa, että hallinnon olisi toimittava huolellisesti välttääkseen yksittäisten kansalaisten, olivatpa he oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä, nimien huonon maineen. Samalla on selvää, ettei hallintoa voida estää muodostamasta perusteltua lausuntoa yksittäisten tavarantoimittajien tuotteista. Esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyissä hallinto on velvollinen hylkäämään useita tarjouksia, ja tällaisen hylkäämisen taustalla olevaa arviointia voidaan pitää kielteisenä asianomaisina yrityksinä. Perusteltuja kielteisiä arvioita ei kuitenkaan katsota kunnianloukkaukseksi. Arvioinnit on tietenkin tehtävä asianmukaisella kielellä.
2.2 Tätä väitettä on arvioitava tältä pohjalta. Kantelija katsoi, että maininta ”tällaisia uusia hankkeita (EuroKom) ei suositella ja olemassa olevat hankkeet olisi siirrettävä” merkitsi kunnianloukkausta.
Yritys ja asianomaiset komission yksiköt pitivät kokouksen keskustellakseen asiasta. Ei tiedetä, mitä kokouksessa sanottiin ja mitä sitoumuksia tehtiin. On totta, että kokouksen jälkeen komissio poisti"EuroKomin" ja lisäsi "joitakin eurooppalaisia viestintäkeskuksia käyttäviä järjestelmiä".
Kokouksen jälkeen kantelija otti uudelleen yhteyttä komissioon ja ilmaisi tyytymättömyytensä muutokseen ja vaati noin miljoonan ecun suuruisia vahingonkorvauksia. Kantelija katsoi, että muutettu teksti sisälsi edelleen tosiasiallisen viittauksen EuroKomiin. Komission ensimmäistä lausuntoa koskevissa huomautuksissa esitettiin, että neutraalia ilmaisua "yksinkertainen pääteemulaation muoto" olisi voitu käyttää lopulta valittujen termien sijasta. Toisessa lausunnossaan komissio totesi, että tämä muotoilu ei olisi välittänyt tarvittavaa viestiä asianomaisille tahoille. Komissio on myös todennut, että "eurooppalaisen viestintäkeskuksen" palveluja voisivat mahdollisesti tarjota lukuisat erikokoiset yritykset. Näin ollen siinä ei komission mukaan viitata EuroKomiin.
2.3 Oikeusasiamies ei ole löytänyt asianosaisten esittämien huomautusten perusteella todisteita, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että komission toiminta olisi ollut ilmeisen perusteetonta tai järjetöntä. Asian tarkempi tarkastelu edellyttäisi ristiriitaisten teknisten todisteiden keräämistä ja arviointia. Toimivaltaiset tuomioistuimet suorittavat tällaisen arvioinnin asianmukaisemmin.
2.4 Tätä taustaa vasten oikeusasiamies katsoo, että tutkimuksessa paljastetun aineiston perusteella ei voida päätellä, että komissio olisi halventanut kantelijan nimeä. Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että komissio ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.
3 Päätelmä
Kantelua koskevien Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies on näin ollen päättänyt lopettaa asian käsittelyn.
Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.
Sinun vilpittömästi
Jacob SÖDERMAN