Hyvä jäsen B., teitte
3. helmikuuta 1997 järjestönne Friends of the Lake District puolesta kantelun, joka koski Euroopan komission päätöstä lopettaa Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisia koskevan kantelunne käsittely. Väititte lähinnä, että komissio ei ollut perustellut riittävästi toteamustaan, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät olleet rikkoneet direktiiviä 85/337.
Toimitin kantelun 18. huhtikuuta 1997 Euroopan komission puheenjohtajalle. Komissio lähetti lausuntonsa 1. heinäkuuta 1997, ja minä lähetin sen teille ja pyysin teitä esittämään huomautuksia, jos niin haluatte. Sain huomautuksenne 22. elokuuta 1997.
Pyysin komissiolta toista lausuntoa 12. marraskuuta 1997. Komissio lähetti toisen lausuntonsa 22. joulukuuta 1997, ja minä lähetin sen teille ja pyysin teitä esittämään huomautuksia, jos niin haluatte. Sain lisähuomautuksenne 16. helmikuuta 1998.
Pyysin 4. elokuuta 1998 komissiolta kolmatta lausuntoa. Sain komission kolmannen lausunnon 3. marraskuuta 1998 ja lähetin sen Teille kehotuksena esittää lisähuomautuksia, jos niin haluatte. Sain lisähuomautuksenne 31. joulukuuta 1998.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.
Väärinkäsitysten välttämiseksi on tärkeää muistaa, että EY:n perustamissopimuksessa annetaan Euroopan oikeusasiamiehelle valtuudet tutkia mahdollisia hallinnollisia epäkohtia ainoastaan yhteisön toimielinten ja elinten toiminnassa. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännössä määrätään nimenomaisesti, että muiden viranomaisten tai henkilöiden toimista ei saa tehdä kantelua oikeusasiamiehelle.
Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevat tutkimukset on näin ollen suunnattu sen tutkimiseen, onko Euroopan komission toiminnassa ilmennyt hallinnollisia epäkohtia.

KILPAILUKYKY

Kantelun
tausta on tiivistetysti seuraava: Elokuussa 1995 yhdistys teki Euroopan komissiolle kantelun Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisista. Kantelu koski ns. kallioperän kuvauslaitoksen (RCF) rakennuslupahakemusta. Yhdistys katsoi, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset olivat tätä hakemusta käsitellessään rikkoneet ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä 85/337.
Yhdistys katsoi, että uusiutuvaa hiilipitoista polttoainetta koskevaa hanketta olisi pidettävä erottamattomana suunnitellusta ydinjätteen loppusijoitustilasta. Vain yhdistämällä nämä kaksi hanketta voidaan tehdä oikea ympäristövaikutusten arviointi. Järjestö katsoi, että komission aiempi hallintokäytäntö tuki tätä näkemystä.
Lisäksi yhdistys katsoi, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset olivat rikkoneet direktiivin 85/337 5 artiklaa, koska ne eivät olleet vaatineet hakijayritystä toimittamaan ja julkistamaan tietoja uusiutuvaa luottoa koskevan hankkeen mahdollisista vaihtoehdoista.
Tutkittuaan asian komissio ilmoitti yhdistykselle, että direktiivissä 85/337 jätetään jäsenvaltioille huomattavasti harkintavaltaa ympäristöarviointien osalta. Tietoja on toimitettava vain, jos jäsenvaltio katsoo, että tiedot ovat merkityksellisiä tietyn hankkeen erityispiirteiden ja niiden ympäristöominaisuuksien kannalta, joihin vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat. Käytettävissään olevien tietojen perusteella komissio ei todennut, että Yhdistynyt kuningaskunta olisi rikkonut direktiiviä 85/337, joten se päätti lopettaa asian käsittelyn.
Koska tämä komission vastaus ei ollut tyydyttävä, yhdistys teki kantelun oikeusasiamiehelle. Kantelussa väitettiin lähinnä, että komissio ei esittänyt riittäviä perusteluja sille, miksi uusiutuvaa luottojärjestelyä koskeva hanke oli erotettavissa mahdollisesta ydinjätteen loppusijoituspaikasta ja miksi tietoja vaihtoehtoisista sijoituspaikoista ei pidetty tarpeellisina.

KYSYMYS

Komission lausunto
Komissio toisti oikeusasiamiehelle antamassaan vastauksessa pääpiirteissään kantelijoille aiemmin esitetyt perustelut.
Kantelijan huomautukset
Yhdistys piti huomautuksissaan kantelun voimassa.

MUUT TUTKIMUKSET

Tutkittuaan huolellisesti komission lausunnon ja kantelijan huomautukset oikeusasiamies katsoi, että komissio olisi voinut vastata paremmin kantelijan esittämiin asiaankuuluviin väitteisiin. Sen vuoksi komissiota pyydettiin selventämään ensinnäkin, miksi se katsoi, että uusiutuvaa luottojärjestelyä koskeva hanke oli erotettavissa suunnitellusta ydinjätteen varastointihankkeesta; toiseksi, millä perusteella komissio oli päätellyt, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toiminut direktiivin 85/337 vastaisesti, kun se ei ollut pyytänyt kantajayhtiöltä tietoja vaihtoehtoisista hankkeista.
Komission toinen lausunto Komissio toisti vastauksessaan,
ettei ollut näyttöä siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta olisi jättänyt noudattamatta direktiivin 85/337 mukaisia velvoitteitaan. Vaihtoehtoisten hankevaihtoehtojen julkaisemista koskevan pyynnön puuttuminen ei näin ollen ollut Yhdistyneen kuningaskunnan tekemä rikkomus. Hankkeen erottamisen osalta voidaan todeta, että ydinvaraston rakentaminen olisi edellyttänyt erillistä suunnitteluhakemusta. uusiutuvaa luottojärjestelyä koskevan hankkeen voitaisiin näin ollen katsoa olevan erotettavissa tällaisista ydinvarastoa koskevista suunnitelmista.
Kantelijan lisähuomautukset
Yhdistys piti huomautuksissaan kantelun voimassa.
Tutkittuaan huolellisesti komission toisen lausunnon ja kantelijan lisähuomautukset oikeusasiamies pyysi komissiota tarkentamaan lausuntoaan siitä, miksi uusiutuva luottojärjestely oli erotettavissa oleva hanke ja miksi tietoja vaihtoehtoisista paikoista ei pidetty tarpeellisina.
Komission kolmas lausunto
Kolmannessa lausunnossaan komissio selvensi ensin dissosiaatioon liittyvää kysymystä. Se totesi seuraavaa:

”Vaikka uusiutuva luottojärjestely on säilytysyhteisön välttämätön edeltäjä, se pystyy olemaan yksin kokonaisena hankkeena ilman, että säilytysyhteisöä rakennetaan. Tästä syystä [yhdistyksen] mainitsemat tapaukset voidaan erottaa nyt käsiteltävästä asiasta. Erityisesti ehdotettu uusiutuva luottojärjestely ja säilytysyhteisö olivat erillisiä, itsenäisiä hankkeita, jotka eivät olleet riippuvaisia toisistaan päivittäisessä toiminnassaan. Näin ei ollut Wiltonin voimalaitosta koskevassa asiassa, jossa voimalaitoksen kehittäminen ja voimansiirrot olivat riippuvaisia toisistaan ja tarpeellisia laitoksen päivittäisen toiminnan kannalta. Kanaalin alittavassa rautatieyhteydessä rautatielinjan ja aseman kehittäminen oli välttämätöntä rautatien päivittäisen toiminnan kannalta. Näin ei ollut tässä tapauksessa. Uusiutuvan luottojärjestelyn kehittäminen oli erillinen hanke, jossa kerättäisiin tietoja, joita voitaisiin käyttää arvioitaessa kyseisellä alueella sijaitsevan säilytysyhteisön soveltuvuutta.
Lisäksi jokaiseen hankkeeseen olisi sovellettu erillistä rakennuslupamenettelyä, eikä ole välttämätöntä olettaa, että jos uusiutuvalle luottojärjestelylle olisi annettu rakennuslupa, lupa annettaisiin tallettajalle."

Hankevaihtoehtoja koskevien tietojen osalta komissio katsoi, että koska nämä kaksi hanketta olivat erotettavissa toisistaan, uusiutuvaa luottoa koskeva hanke kuului direktiivin 85/337 liitteen II soveltamisalaan. Näin ollen tätä kysymystä on tarkasteltu suhteessa direktiivin 85/337 4 artiklan 2 kohtaan, jossa säädetään, että liitteessä II luetellut hankkeet on arvioitava, jos jäsenvaltiot katsovat, että niiden ominaispiirteet sitä edellyttävät. Koska uusiutuvaa hiilipitoista polttoainetta koskeva hanke voidaan erottaa mahdollisesta ydinjätteen loppusijoituspaikasta, komissio katsoi, että tietoja vaihtoehtoisista sijoituspaikoista ei tarvita.
Kantelijan huomautukset komission kolmannesta lausunnosta Komission kolmannesta lausunnosta esittämissään
huomautuksissa yhdistys väitti erityisesti, että komissio ei ollut selittänyt riittävästi vaihtoehtoisia alueita koskevaa kysymystä.

PÄÄTÖS

1.
Perustelujen puutteellisuus 1.1 Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että hallinto perustelee asianmukaisesti päätöksensä, jotka se tekee kansalaisten sille esittämistä huomautuksista. Tässä tapauksessa on ilmeistä, että komissio ei alun perin perustellut riittävästi kantelijan kahta huolenaihetta, jotka koskivat uusiutuvaa luottoa koskevan hankkeen erottamista toisistaan ja tarvetta saada tietoa vaihtoehtoisista tuotantopaikoista.
1.2 Tutkimuksen aikana komissio on kuitenkin esittänyt syyt, joiden vuoksi se katsoi, että uusiutuvaa luottoa koskeva hanke oli erotettavissa muista hankkeista ja että tietoja vaihtoehtoisista sijoituspaikoista ei tarvittu. Vaikuttaa siltä, että komissio katsoo lähinnä, että uusiutuvaa luottoa koskeva hanke on erotettavissa oleva hanke, koska se voi olla erillinen mahdollisesta ydinjätteen loppusijoituspaikasta. Koska hanke voi olla itsenäinen, komissio katsoo, että tietoja vaihtoehtoisista kohteista ei tarvita. Tämä päättely ei vaikuta kohtuuttomalta.
Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että komissio on korjannut alkuperäisen perustelujen puutteen, joka oli hallinnollinen epäkohta.
2. Päätelmä Euroopan oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten
perusteella näyttää siltä, ettei komissiossa ole enää hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies on näin ollen päättänyt lopettaa asian käsittelyn.
Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan komission puheenjohtajalle.
Sinun vilpittömästi
Jacob SÖDERMAN