Kantelun tausta

Tekoälysäädöksen mukainen vaatimus dokumentoida tai arvioida GPAI-laitteiden energiankulutus

1. Yleiskäyttöiset tekoälyjärjestelmät (GPAI) on suunniteltu suorittamaan monia erilaisia tehtäviä (kuten tekoälyyn liittyviä verkkokeskusteluja). GPAI-palvelujen tarjoajilla on keskeinen rooli, koska monet erityistehtäviin (kuten puheentunnistukseen) suunnitellut tekoälyjärjestelmät on rakennettu GPAI-mallien avulla. GPAI:n tärkeän roolin vuoksi tekoälyyn osallistuvat sääntelyviranomaiset ja yritykset tarvitsevat riittävästi tietoa GPAI-malleista ymmärtääkseen kykynsä, riskinsä ja vaikutuksensa, myös ympäristövaikutuksensa.

2. Tämän vuoksi tekoälysäädöksen [1] mukaan yleiskäyttöisten ilma-alusten tarjoajien on pidettävä malliensa tekniset asiakirjat ajan tasalla, mukaan lukien tiedot näiden mallien energiankulutuksesta, ja jaettava nämä tiedot pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Dokumentaation on katettava myös mallien koulutus- ja testausprosessi [2] eli kehitysprosessit, joiden aikana mallille näytetään erittäin suuria tietomääriä, jotta se voi oppia malleja tekemään uskottavia ennusteita ja tuottamaan vastauksia käyttäjien kehotteisiin tulevaisuudessa. Dokumentaation on sisällettävä ”mallin tunnettu tai arvioitu energiankulutus”, mukaan lukien energiankulutus mallin kehittämisprosessin aikana [3].

3. Samalla tekoälysäädöksessä säädetään, että ”jos mallin energiankulutus ei ole tiedossa, energiankulutus voi perustua tietoihin käytetyistä laskennallisista resursseista”.[4] Toisin sanoen jos tarjoaja ei tiedä tarkalleen, kuinka paljon energiaa malli käyttää tai käyttää koulutuksessa, se voi arvioida sen tarkastelemalla mallin luomiseen tai käyttämiseen käytettyä laskentatehoa ja laitteistoa eli palvelinten, sirujen, koulutusajan ja laskentatuntien määrä. Tekoälysäädöksessä oletetaan, että tarjoajat voivat laatia näiden tekijöiden perusteella kohtuullisen arvion energiankulutuksesta.

GPAI:n käytännesääntöjen rooli

4. Tekoälysäädöksessä, kuten monissa tuoteturvallisuutta koskevissa EU:n säädöksissä, säädetään yleisistä oikeudellisista vaatimuksista, jotka edellyttävät teknisten ratkaisujen tarkempaa määrittelyä näiden vaatimusten täyttämiseksi. Sen vuoksi komission tekoälytoimiston [5] on kannustettava ja helpotettava tekoälysäädöksen asianmukaista soveltamista edistävien käytännesääntöjen laatimista. Se voi pyytää yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia, kansallisia toimivaltaisia viranomaisia, kansalaisyhteiskuntaa, tiedeyhteisöä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä osallistumaan tällaisten käytännesääntöjen laatimiseen.[6] Tekoälysäädöksen mukaan ”käytännesääntöjen olisi oltava keskeinen väline, jolla varmistetaan, että yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat noudattavat asianmukaisesti [tekoälysäädöksessä] säädettyjä velvoitteita. Palveluntarjoajien olisi voitava luottaa käytännesääntöihin osoittaakseen velvoitteiden noudattamisen.”[7]

5. Samalla käytännesäännöt on tarkoitettu väliaikaisiksi ratkaisuiksi, kunnes eurooppalaiset standardointielimet laativat ”yhdenmukaistetut standardit” ja komissio hyväksyy ne. Kuten tekoälysäädöksessä todetaan, ”kun [komission] tekoälytoimisto on julkaissut yhdenmukaistetun standardin ja arvioinut sen soveltuvan kattamaan asiaankuuluvat velvoitteet, eurooppalaisen yhdenmukaistetun standardin noudattamisen olisi annettava tarjoajille olettama siitä, että ne noudattavat tekoälysäädöksessä asetettuja oikeudellisia velvoitteita.[8] Lisäksi komissio voi tietyin edellytyksin vahvistaa ”yhteisiä eritelmiä” täytäntöönpanosäädöksillä, jos yhdenmukaistettuja standardeja ei lopulta ole saatavilla.[9]

6. Tekoälysäädöksen mukaan komission olisi arvioitava tekoälysäädöksen soveltamisen helpottamiseksi tarkoitettujen käytännesääntöjen riittävyyttä ja julkaistava arviointinsa.[10] Tältä osin sidosryhmät ovat äskettäin laatineet maailmanlaajuista tekoälyä koskevat käytännesäännöt, ja komissio (sekä tekoälyneuvosto) on arvioinut ne asianmukaisiksi.[11]

7. Tässä säännöstössä ehdotetun asiakirjamallin mukaan ”jos koulutukseen käytetyn energian määrää ei voida arvioida laskennan suorittajalta tai laitteiston toimittajalta saatujen kriittisten tietojen puuttumisen vuoksi”, käytännesääntöjen käyttäjät voivat selittää, minkä tyyppisiä tietoja heiltä puuttuu.[12]

Kantelu

8. Kantelija, joka on Euroopan parlamentin jäsen, katsoi, että edellä mainittu käytännesäännöissä ehdotettu ratkaisu ei ole tekoälysäädöksen asiaankuuluvien säännösten mukainen.

9. Kantelija esitti huolensa komissiolle. Teknisestä suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava komission varapuheenjohtaja vastasi kantelijan huolenaiheisiin syyskuussa 2025. Kantelija oli tyytymätön tähän vastaukseen ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen lokakuussa 2025.

Tutkimus

10. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen selvittääkseen, miten Euroopan komissio arvioi käytännesääntöjen energiankulutusta koskevia säännöksiä.

11. Tutkimuksen yhteydessä oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi komission edustajia keskustellakseen tässä kantelussa esiin tuodusta kysymyksestä. Oikeusasiamies sai myös kantelijan huomautukset kokouskertomuksesta.

Oikeusasiamiehelle esitetyt väitteet

12. Valituksen tekijä väitti, että yhtäältä tekoälysäädöksen 53 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä XI edellytetään, että GPAI-laitteiden tarjoajat laativat, pitävät ajan tasalla ja toimittavat tekoälytoimistolle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä tiedot GPAI-järjestelmissä käytettyjen malliensa tunnetusta tai arvioidusta energiankulutuksesta, mukaan lukien niiden kehittämisen aikainen energiankulutus eli koulutus ja testaus. Toisaalta säännöstö näyttää vapauttavan palveluntarjoajat näiden tietojen toimittamisesta,”jos koulutukseen käytetyn energian määrää ei voida arvioida laskennan suorittajalta tai laitteiston tarjoajalta saatujen kriittisten tietojen puuttumisen vuoksi”. Tällaisessa tapauksessa palveluntarjoajat voivat ainoastaan selittää, minkä tyyppisiä tietoja niillä ei ole. Tässä yhteydessä kantelija väitti, että tekoälysäädöksen ja käytännesääntöjen välillä on ristiriita.

13. Kantelija lisäsi, että tekoälysäädöksellä on ainutlaatuinen rooli tekoälyn ympäristöriskien lieventämisessä. Valituksen tekijän mukaan ennusteet viittaavat siihen, että tekoälyyn liittyvä sähkönkulutus voisi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä ja muodostaa mahdollisesti 3 prosenttia EU:n energian kokonaiskulutuksesta, kun taas Irlannissa tämä luku voisi olla yli 20 prosenttia. Valituksen tekijä oli lisäksi huolissaan siitä, että yksittäiset datakeskukset kuluttavat jo niin paljon sähköä kuin 100 000 kotitaloutta vuodessa.

14. Valituksen tekijälle antamassaan vastauksessa komissio väitti, että jos palveluntarjoajilta puuttuu laskenta- tai laitteistotoimittajalta kriittisiä tietoja, joita tarvitaan mallin energiankulutuksen arvioimiseksi koulutuksen aikana, tekoälytoimisto arvioi kuitenkin energiankulutuksen.

15. Komission edustajat huomauttivat oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa pidetyssä kokouksessa, että tekoälysäädöksen liitteessä XI todetaan, että tarkat energiankulutustiedot voivat olla tuntemattomia ja että ne voidaan vaihtoehtoisesti arvioida käytettyjen laskentaresurssien perusteella. Joissakin tapauksissa mallien tarjoajat eivät kuitenkaan voi tehdä arviota, koska niillä ei ole kriittisiä tietoja koulutusinfrastruktuuriaan ylläpitäviltä laskentaresurssien tarjoajilta. Näin ollen käytännesääntöjen mukaan mallien tarjoajat voivat ilmoittaa ”N/A” [Ei saatavilla] ja ilmoittaa selvästi, mitä kriittisiä tietoja niiltä puuttuu. Tekoälytoimisto arvioi tämän jälkeen, onko annettu tieto puuttuvista kriittisistä tiedoista kohtuullinen. Tällaisissa tapauksissa tekoälytoimisto tekee oman arvionsa energiankulutuksesta toimitettujen tietojen ja muiden käytettävissään olevien tietojen sekä energiatehokasta ja vähäpäästöistä tekoälyä koskevan meneillään olevan komission tutkimuksen [13] tulosten perusteella.

16. Lisäksi komission edustajat selvensivät, että kun komissio arvioi käytännesääntöjen olevan riittävät, yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajilla on perusteltu luottamus siihen, että komissio katsoo hyväksyttyjen käytännesääntöjen noudattamisen riittäväksi osoittamaan tekoälysäädöksen mukaisten velvoitteidensa noudattamisen.

17. Vastauksena oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kanssa pidetyssä kokouksessa esitettyyn komission selitykseen kantelija väitti, että komission ehdottama lähestymistapa ei ole välttämätön eikä hyväksyttävä tekoälysäädöksen nojalla. Kantelijan mukaan palveluntarjoajalla on enemmän tietoa kuin komissiolla mallinsa koulutuksesta, joten ei ole mitään syytä, miksi arvion tekemisen pitäisi olla mahdollista komissiolle mutta ei palveluntarjoajalle. Kantelija väitti myös, että jos komissiolla on tietoja, joista voi olla hyötyä energiankulutusta koskevien arvioiden tekemisessä, sen olisi julkaistava nämä tiedot ja jaettava ne siten sellaisten yleiskäyttöisten ilma-alusten tarjoajien kanssa, joilla on vaikeuksia tehdä arvioitaan. Lisäksi kantelija huomautti, että komission lähestymistapa on lainvastainen, koska tekoälysäädöksessä ei ole oikeusperustaa, jonka nojalla komissio voisi tehdä arvion energiankulutuksesta. Kantelijan osalta komission olisi käynnistettävä käytännesääntöjen nopea päivittäminen.

Oikeusasiamiehen arvio

18. Oikeusasiamies panee merkille, että komissio arvioi käytännesääntöjen olevan asianmukainen väline, jonka avulla tarjoajat voivat osoittaa noudattavansa tekoälysäädöstä, myös siltä osin kuin on kyse GPAI-laitteiden energiankulutusta koskevan ajantasaisen dokumentaation ylläpitämisestä. Oikeusasiamies ymmärtää, että näin ollen komissio ei periaatteessa poikkea käytännesäännöissä määrätyistä ratkaisuista yksittäisten tapausten arvioinnissa. Sen vuoksi näillä käytännesäännöillä voi olla keskeinen rooli niiden allekirjoittajien ohjaamisessa tekoälysäädöksen noudattamisessa ainakin sen täytäntöönpanon varhaisessa vaiheessa, kun yhdenmukaistettuja standardeja tai komission eritelmiä ei ole vielä saatavilla.

19. Oikeusasiamies panee merkille kantelijan huolen siitä, että käytännesäännöt näyttävät vapauttavan palveluntarjoajat velvollisuudesta arvioida malliensa energiankulutus koulutuksen ja testauksen aikana tapauksissa, joissa niillä ei ole ”kriittisiä tietoja”, sen sijaan, että ne velvoitettaisiin toteuttamaan lisätoimia näiden tietojen saamiseksi.

20. Tällaisissa tilanteissa komissio näyttää väittävän, että tarjoajat täyttävät tekoälysäädöksen mukaisen velvollisuutensa selittämällä, mitä tietoja niiltä puuttuu. Komission mukaan sen tekoälytoimisto pystyy tämän ja muiden käytettävissään olevien tietojen perusteella arvioimaan asiaankuuluvan energiankulutuksen riittävän luotettavalla tavalla ja siten täyttämään tekoälysäädöksen taustalla olevan tavoitteen. Komissio hyväksyy tämän ratkaisun, koska se on huolissaan siitä, että joissakin tapauksissa GPAI-palvelujen tarjoajien voi olla teknisesti mahdotonta saada teknisiä tietoja malleissaan käytetyistä laskennallisista resursseista.

21. Oikeusasiamies panee kuitenkin myös merkille kantelijan huolen siitä, että tekoälytoimisto ottaa mahdollisesti vastuun, joka tekoälysäädöksessä asetetaan yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajille.

22. Oikeusasiamies toteaa yleisesti, että tekoälysäädöksen täytäntöönpanoprosessi on erityisen monimutkainen, koska siihen sisältyy täysin uusien teknologisten mahdollisuuksien, haasteiden ja ratkaisujen arviointi ja se edellyttää kokeiluvaiheita ja jatkuvia parannuksia. Oikeusasiamies tunnustaa komission asiantuntemuksen ja harkintavallan sen määrittämisessä, miten tekoälysäädöksen tavoitteiden saavuttamisessa voidaan parhaiten edetä, erityisesti kun otetaan huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen nopea teknologinen kehitys.

23. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että käytännesääntöjen on tarkoitus olla väliaikainen väline, jolla edistetään tekoälysäädöksen noudattamista. Näin ollen sen ehdottamia ratkaisuja voidaan edelleen parantaa. Tekoälysäädöksen mukaan komission on erityisesti seurattava ja arvioitava säännöllisesti käytännesääntöjen tavoitteiden saavuttamista.[14] Lisäksi komission tekoälytoimiston on kannustettava ja helpotettava käytännesääntöjen tarkistamista ja mukauttamista erityisesti uusien standardien valossa.[15] Käytännesäännöt olisi joka tapauksessa viime kädessä korvattava yhdenmukaistetuilla standardeilla tai, jos niitä ei hyväksytä, komission omilla yhteisillä eritelmillä [16].

24. Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että tekoälysäädöksen 40 artiklan 2 kohdan mukaan komission on pyydettävä tuotoksia raportointi- ja dokumentointiprosesseista, joilla parannetaan tekoälyjärjestelmien resurssitehokkuutta, kuten suuririskisen tekoälyjärjestelmän energian ja muiden resurssien kulutuksen vähentämistä sen elinkaaren aikana, sekä maailmanlaajuisen tekoälyjärjestelmän energiatehokkaasta kehittämisestä. Oikeusasiamies ymmärtää, että nämä suoritteet voivat edelleen parantaa jäljittämistä ja auttaa vähentämään tekoälyn energiankulutusta tekoälysäädöksen asteittaisen täytäntöönpanoprosessin yhteydessä.

25. Tässä yhteydessä oikeusasiamies pitää komission kantaa kohtuullisena ja katsoo, että tässä vaiheessa asian lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

26. Samalla oikeusasiamies luottaa siihen, että tekoälysäädöksen asteittaisen ja haastavan täytäntöönpanoprosessin yhteydessä komissio pyrkii parantamaan teknisiä ratkaisuja, jotta yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajat voivat täyttää tämän säädöksen vaatimukset, myös yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien energiankulutuksen dokumentoinnin osalta.

Päätelmä

Tutkimuksen perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn seuraavalla havainnolla [17]:

Lisätutkimukset eivät ole perusteltuja, kun otetaan huomioon komission sitoumus täyttää tekoälysäädöksen tavoitteet, jotka koskevat maailmanlaajuisten tekoälyjärjestelmien energiankulutuksen jäljittämistä, edes tapauksissa, joissa niiden tarjoajilla ei ole kriittistä tietoa käytetyistä laskentaresursseista. Oikeusasiamies luottaa siihen, että komissio pyrkii parantamaan teknisiä ratkaisuja, jotta yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajat voivat täyttää tekoälysäädöksen vaatimukset sen asteittaisessa täytäntöönpanoprosessissa.

Kantelijalle ja komissiolle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Teresa Anjinho
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 6.10.2026

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä, jäljempänä ’tekoälysäädös’, EUVL L 2024/1689, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32024R1689.

[2] Tekoälysäädöksen 53 artiklan 1 kohdan a alakohta.

[3] Tekoälysäädöksen liitteessä XI olevan 1 jakson 2 kohdan e alakohta.

[4] Ks. edellinen alaviite, viimeinen virke.

[5] Tekoälysäädöksen 3 artiklan 47 alakohdan mukaan ”’tekoälytoimistolla’ tarkoitetaan komission tehtävää osallistua 24 päivänä tammikuuta 2024 annetussa komission päätöksessä säädettyjen tekoälyjärjestelmien ja yleiskäyttöisten tekoälymallien täytäntöönpanoon, seurantaan ja valvontaan sekä tekoälyn hallinnointiin (...)”. Ks. https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/ai-office.

[6] Tekoälysäädöksen 56 artikla.

[7] Tekoälysäädöksen johdanto-osan 117 kappale.

[8] Ks. edellinen alaviite.

[9] Tekoälysäädöksen 41 artiklan 1 kohta.

[10] Tekoälysäädöksen 56 artiklan 6 kohta.

[11] https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/contents-code-gpai

[12] Ks. edellinen alaviite. Ks. ”Avoimuusluvun” liitteenä oleva asiakirjamallilomake.

[13] https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/consultations/targeted-consultation-measuring-energy-consumption-and-emissions-ai-models-and-systems

[14] Tekoälysäädöksen 56 artiklan 6 kohta.

[15] Tekoälysäädöksen 56 artiklan 8 kohta.

[16] Tekoälysäädöksen 41 ja 56 artikla sekä tekoälysäädöksen johdanto-osan 117 kappale.

[17] Tämä kantelu on käsitelty delegoitujen tapausten käsittelyn yhteydessä täytäntöönpanosäännösten hyväksymisestä tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen mukaisesti.