Pariisi, 7. joulukuuta 2005

Johdanto

Arvoisa puhemies,

Hyvät jäsenet

On suuri kunnia ja etuoikeus olla kanssanne tänään. Paljon kiitoksia siitä, että pyysitte minua puhumaan valtuuskunnallenne ja kertomaan ajatuksianne Euroopan oikeusasiamiehen toimielimen 10-vuotispäivästä.

Olen sitäkin tyytyväisempi tähän tilaisuuteen, koska pidän tämän valtuuskunnan ja sen 36 jäsenen roolia ensiarvoisen tärkeänä kansalaisten lähentämisessä EU:n toimielimiin ja heidän perehdyttämisessään unioniin yleensä.

Intensiivinen keskustelu, joka herätti Ranskan ennen Euroopan perustuslakia koskevaa kansanäänestystä, osoitti, kuinka paljon kansalaiset ovat kiinnostuneita Euroopan hallinnosta. Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksen kielteiset tulokset tasoittivat tietä harkinta-ajalle. Minusta vaikuttaa välttämättömältä, että kansalaiset saavat enemmän tietoa ja tuntevat olevansa enemmän mukana Euroopan tason päätöksentekoprosessissa. Meidän velvollisuutemme on tarttua tähän haasteeseen ja osoittaa heille, että Euroopan unioni kuuluu heille ja vaikuttaa myönteisesti heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Euroopan oikeusasiamies myötävaikuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseen Maastrichtin sopimuksessa hänelle annetun tehtävän kautta. Sopimuksessa luotiin unionin kansalaisuuden käsite ja vahvistettiin oikeus kannella oikeusasiamiehelle unionin ja sen kansalaisten lähentämiseksi.

Oikeusasiamiehen toimielimen historia Euroopassa

Vaikka Euroopan oikeusasiamies on vasta äskettäin saapunut EU:n institutionaaliselle näyttämölle, hän voi hyödyntää pitkää perinnettä eurooppalaisissa sovitteluelimissä, joista ensimmäinen perustettiin Ruotsiin vuonna 1809. Suomi seurasi tätä esimerkkiä vuonna 1919, sitten oli Tanskan vuoro vuonna 1955.

Maailmanlaajuisella tasolla oikeusasiamiehen toimielimellä on tällä hetkellä toimintaa yli 120 maassa.

Euroopan unionin kuudesta perustajavaltiosta Ranska perusti ensimmäisen kerran oman toimielimensä tasavallan oikeusasiamieheksi vuonna 1973. Siitä lähtien oikeusasiamiehen viran laajentaminen on ollut erityisen vaikuttavaa Euroopan unionissa. Oikeusasiamies toimi 1990-luvun alussa Maastrichtin sopimuksesta käytyjen neuvottelujen aikana kansallisella tasolla vain pienessä enemmistössä jäsenvaltioita. Seitsemän 12:sta. Kansallista oikeusasiamiestä on nyt 23 jäsenvaltiossa 25:stä, ja neljä ehdokasmaata (Bulgaria, Kroatia, Romania ja Turkki) ovat joko jo perustaneet oikeusasiamiehen tai ilmoittaneet aikomuksestaan tehdä niin.

Euroopan oikeusasiamiehen rooli

Euroopan oikeusasiamiehen toimielin on toiminut syyskuusta 1995 alkaen, ensin edeltäjäni Jacob Södermanin, entisen Suomen kansallisen oikeusasiamiehen, johdolla ja 1. huhtikuuta 2003 alkaen omalla vastuullani.

Euroopan oikeusasiamiehen päätehtävänä on tutkia kanteluja, jotka koskevat EU:n toimielinten ja elinten, kuten Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston, hallinnollisia epäkohtia.

Jokainen unionin kansalainen tai luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jonkin jäsenvaltion alueella, voi saattaa asian Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi.

Hallinnollisia epäkohtia koskevat valitukset voivat perustua tarpeettomiin viivästyksiin, syrjintään, vallan väärinkäyttöön, huolimattomuuteen tai tietojen epäämiseen.

Pystymme auttamaan noin 70 prosenttia kantelijoista. Näin on siitä huolimatta, että Euroopan oikeusasiamiehen toimivaltuudet rajoittuvat Euroopan unionin toimielimiin ja elimiin, mikä tarkoittaa, että yksikköni todennäköisesti tutkivat vain 25 prosenttia minulle osoitetuista kanteluista. Suurin osa muista kanteluista kohdistuu jäsenvaltioiden hallintoelimiin, koska kansalaisten on vaikea ymmärtää, että vaikka yhteisön lainsäädäntö on uhattuna kansallisella tai alueellisella tasolla, tällaiset kantelut kuuluvat kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten eivätkä Euroopan oikeusasiamiehen toimivaltaan. Tästä syystä teemme tiivistä yhteistyötä kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten kanssa joko siirtämällä kantelut suoraan heille tai neuvomalla kantelijoita käsittelemään ne.

On huomattava, että Ranskan lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2000 (12 päivänä huhtikuuta 2000 annettu laki 2000-321 ), jotta Euroopan oikeusasiamies voisi siirtää kantelun suoraan ranskalaiselle vastapuolelleen.

Haluan myös tehdä selväksi, että Euroopan oikeusasiamies ei ole parempi elin kuin vastaavat kansalliset instituutiot. Se ei näin ollen ole oikeussuojakeino asioissa, jotka kuuluvat tuomioistuinten tai oikeusasiamiesten toimivaltaan kansallisella tasolla. Tarjotakseni Euroopan kansalaisille parasta mahdollista palvelua toimin kuitenkin tiiviissä yhteistyössä kaikkien jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten kanssa ja teen tässä yhteydessä tiivistä yhteistyötä tasavallan oikeusasiamiehen Jean-Paul Delevoyen kanssa.

Esimerkki valituksesta

Annan teille äskettäisen esimerkin näyttääkseni teille konkreettisesti päätöslauselmat, joita Euroopan oikeusasiamies voi saada kansalaisilta.

Eräs ranskalainen yhdistys teki oikeusasiamiehelle kantelun komission avustuksen osittaista takaisinmaksua koskevan pyynnön johdosta. Yhdistys oli saanut komissiolta taloudellista tukea sosiaalisen foorumin järjestämiseen. Hankkeen tarkastuksen jälkeen komissio pyysi, että osa avustuksesta, joka vastasi tukeen oikeuttamattomia menoja, korvattaisiin.

Kantelija kiisti tämän korvausvaatimuksen. Hän katsoi, että komissio ei ollut ottanut huomioon tai edes ilmoittanut saaneensa lisätietoja ja täydentäviä asiakirjoja, jotka hän oli lähettänyt hänelle.

Vastauksena oikeusasiamiehen pyyntöön komissio selitti, että tutkittuaan kaikki asiakirjat se ei voinut hyväksyä niitä, koska kantelija ei ollut esittänyt todisteita aiheutuneista kustannuksista. Tämän jälkeen kantelija lähetti joitakin tilintarkastajien aiemmin pyytämiä tositteita. Tämän jälkeen komissio aloitti asian käsittelyn uudelleen, otti huomioon todisteet ja vähensi huomattavasti korvattavaa määrää.

Jäsenvaltioiden ja EU:n tuomioistuinten ohella Euroopan oikeusasiamiehellä ja hänen virkaveljillään on keskeinen rooli Euroopan kansalaisten oikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa. Katson, että velvollisuuteni ei ole ainoastaan reagoida saamiini kanteluihin - toisin sanoen Euroopan oikeusasiamiehen reaktiiviseen rooliin - vaan että minulla on myös "proaktiivinen" rooli eli edistää kansalaisten oikeuksia ja varmistaa, että nämä oikeudet tunnetaan ja niitä suojellaan tehokkaasti.

Euroopan hyvän hallintotavan säännöstö

Oikeusasiamiehen kyky käynnistää oma-aloitteisia tutkimuksia edistää hänen tehtäviensä ennakoivaa luonnetta.

Euroopan hyvän hallintotavan säännöstö (jonka Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuussa 2001) on esimerkki oma-aloitteisesta tutkimuksesta, jossa kansalaisten oikeudet kiteytetään laatimalla yksinkertaisia sääntöjä. Samalla se toimittaa hallinnolle asiakirjan, joka sisältää tarkat säännöt virkamiesten velvollisuuksista yleisöä kohtaan. Koodi julkaistiin uudelleen vuonna 2005, ja tähän mennessä siitä on jaettu yli 100 000 kopiota.

Oikeusasiamiehen ennakoivaan rooliin kuuluu myös hänen osallistumisensa tarkkailijana valmistelukuntaan, joka laati perusoikeuskirjan ja jonka ansiosta hän pystyi vaikuttamaan merkittävästi kansalaisuutta koskevaan tekstin osaan.

Oikeusasiamies ehdotti valmistelukunnalle, että perusoikeuskirjaan sisällytettäisiin niin sanottujen "klassisten" oikeuksien lisäksi oikeus avoimeen ja vastuulliseen hallintoon kansalaisten palveluksessa. Tämä ehdotus liittyi käsitteeseen, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus siihen, että heidän asiansa käsitellään asianmukaisesti, oikeudenmukaisesti ja nopeasti.

Tämä hyvää hallintoa koskeva perusoikeus on nyt vahvistettu perusoikeuskirjan 41 artiklassa.

Hyvän hallinnon varmistaminen auttaa tekemään perusoikeuskirjaan sisältyvistä oikeuksista, myös taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista, konkreettisempia ja tehokkaampia.

Euroopan hyvän hallintotavan säännöstössä, jonka mainitsin aiemmin, selitetään kansalaisille, mitä tämä oikeus hyvään hallintoon tarkoittaa käytännössä ja mitä he voivat odottaa käytännössä eurooppalaiselta hallinnolta.

Oikeusasiamiehet ja tuomioistuimet

Mielestäni on tärkeää sanoa muutama sana tuomioistuinten ja sovittelijoiden välisestä suhteesta, sillä sovittelijoilla on erilaisia mutta toisiaan täydentäviä tehtäviä. Niille on yhteistä oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen ja edistäminen sekä se, että ne ovat sellaisen julkisen hallintokoneiston ulkopuolella, jonka itsenäisiä valvontamekanismeja ne ovat.

Ensimmäinen ero on se, että tuomioistuinten pääasiallinen toiminta-ala on lain soveltaminen, kun taas vastaava oikeusasiamiehen toiminta-ala on hyvän hallinnon edistäminen tai päinvastoin hallinnollisen epäkohdan välttäminen.

Itse asiassa, kuten lähes kaikkien niiden maiden oikeuskäytäntö, joissa oikeusvaltio ja demokratia vallitsevat, osoittaa, laittomuus ja hallinnolliset epäkohdat ovat päällekkäisiä. Hallinnollisen epäkohdan käsite ulottuu kuitenkin laillisuuskysymyksiä laajemmalle. Siihen sisältyy myös ajatus siitä, että julkishallinnon tehtävänä on palvella kansalaisia ja että julkisten elinten on päivittäisissä suhteissaan kansalaisiin varmistettava, että kansalaisia kohdellaan asianmukaisesti ja että he voivat käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti.

Toisin sanoen hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät julkishallinnolta enemmän kuin pelkkää lain noudattamista. Lainvastaisuuteen liittyy väistämättä hallinnollisia epäkohtia, mutta hallinnollisen epäkohdan toteaminen ei välttämättä tarkoita, että kyseessä olisi lainvastaisuus.

Toinen ero on se, että ainoastaan tuomioistuinten tulkinta laista on arvovaltainen ja että ainoastaan tuomioistuimilla on toimivalta tehdä täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä ja siten määrätä seuraamuksia. Vaikka oikeusasiamiesten toimintaa ohjaavat tuomioistuinten päätökset ja oikeuskäytäntö, he voivat antaa neuvoja ja suosituksia ainoastaan toimivaltaansa kuuluville valtion laitoksille.

Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan parlamentti

Voidaan sanoa, että Euroopan oikeusasiamiehen tehtävänä on vaikutusvaltainen oikeuslaitos, mikä merkitsee ja merkitsee läheistä ja etuoikeutettua työsuhdetta Euroopan parlamenttiin. Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin välinen institutionaalinen suhde on todellakin olennaisen tärkeä sekä oikeusasiamiehen riippumattomuuden tukemiseksi että hallinnon kannustamiseksi noudattamaan hänen suosituksiaan.

Jos toimielimet eivät noudata hänen suosituksiaan, Euroopan oikeusasiamiehen perimmäisenä aseena on lähettää erityiskertomus Euroopan parlamentille.

Oikeusasiamies on perustamisestaan lähtien luonut tiiviit yhteistyösuhteet Euroopan parlamenttiin ja antanut tähän mennessä 12 erityiskertomusta Euroopan parlamentille.

Haluaisin kertoa teille lyhyesti viimeisimmästä erityiskertomuksestani Euroopan parlamentille, joka liittyy suoraan Euroopan oikeusasiamiehen rooliin demokratian laadun edistämisessä.

Tämä erityiskertomus on jatkoa saksalaisen Euroopan parlamentin jäsenen ja saksalaisen poliittisen puolueen nuorisoryhmän valitukselle. Kantelu kohdistui Euroopan unionin neuvostoon ja koski sitä, että neuvosto ei kokoontunut julkisesti toimiessaan lainsäätäjänä. Tutkimukseni päätteeksi katsoin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa määrätään yleisestä periaatteesta, jonka mukaan neuvoston ja muiden unionin toimielinten ja elinten on tehtävä päätöksensä "mahdollisimman avoimesti". Katsoin myös, että neuvoston aikaisemmat toimet ovat osoittaneet, että toimenpiteitä sen lainsäädäntötoiminnan avoimuuden lisäämiseksi on toteutettava ja voidaan toteuttaa perussopimusten nykyisten määräysten ja yhteisön oikeuden puitteissa. Tutkimukseni antoi komissiolle mahdollisuuden esittää syyt, joiden vuoksi sen ei pitäisi muuttaa sääntöjään avatakseen kyseiset kokoukset yleisölle, mutta esitetyt syyt eivät olleet vakuuttavia.

Toimitettuani erityiskertomukseni Euroopan parlamentille 4. lokakuuta toivon, että se onnistuu saamaan EU:n puheenjohtajavaltion tekemään aloitteen neuvoston lainsäädäntötoiminnan avoimuuden lisäämiseksi.

Euroopan oikeusasiamiehen 10-vuotisjuhla

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat,

Euroopan oikeusasiamies viettää tänä syksynä kymmenettä vuosipäiväänsä, ja kuluneen vuosikymmenen aikana on saavutettu monia tuloksia Euroopan kansalaisten kannalta. Oikeusasiamiehen tutkimukset ja aloitteet ovat johtaneet avoimempaan, vastuullisempaan ja kansalaisystävällisempään eurooppalaiseen hallintoon. Edistämällä avoimuutta, varmistamalla sopimuspuolten ja avustusten saajien oikeudenmukaisen kohtelun, varmistamalla tasa-arvon palvelukseenottomenettelyissä ja korostamalla, että toimielinten ja elinten on perusteltava päätöksensä, oikeusasiamies on pyrkinyt varmistamaan, että Euroopan unionin toimielimet ja elimet käsittelevät kansalaisten kantelut ”osittain, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”. Tästä määrätään nimenomaisesti perusoikeuskirjan 41 artiklaan sisältyvässä "oikeudessa hyvään hallintoon", josta juuri puhuin.

Oikeusasiamies on vuodesta 1995 lähtien käsitellyt yli 20 000 kantelua ja kymmeniä tuhansia tietopyyntöjä. Olen vakuuttunut siitä, että ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman on oikeassa sanoessaan, että oikeusasiamiehestä on tullut "merkittävä ja arvostettu toimija Euroopan näyttämöllä".

Euroopan oikeusasiamiehen 10-vuotispäivän kunniaksi olen päättänyt järjestää useita tapahtumia Haagissa, Brysselissä ja Euroopan oikeusasiamiehen päätoimipaikassa Strasbourgissa. Kukin tapahtuma oli suunnattu toimielimemme keskeiselle yleisölle: kansallisille oikeusasiamiehille, Euroopan unionin toimielimille, elimille ja virastoille, tiedeyhteisölle, kansallisille, alueellisille, departementteihin kuuluville ja paikallisille kumppaneille Ranskassa, EU-asioista vastaaville toimittajille, kansalaisjärjestöille, lobbaajille, kansalaisyhteiskunnan edustajille, Euroopan alueiden edustajille ja muille Euroopan oikeusasiamiehen mahdollisille käyttäjille.

Kaksi viimeistä tapahtumaa - seminaari toimittajien kanssa ja julkinen työpaja oikeusasiamiehen mahdollisten käyttäjien kanssa - järjestettiin eilen iltapäivällä Brysselissä, ja ne tarjosivat useita mahdollisuuksia tutkia ja kehittää tapoja palvella kansalaisia paremmin Euroopan oikeusasiamiehen seuraavan vuosikymmenen aikana.

Kymmenettä vuosipäivää juhlisti myös oikeusasiamiehen syntyhistoriaa ja hänen perustamisensa jälkeen tapahtunutta edistystä jäljittävän kirjan julkaiseminen. Tämä kirja on tulosta seminaarista, jonka järjestin Strasbourgissa kesäkuussa 2004 toimielimen perustajaäitien ja -isien kanssa, ja se julkaistiin englanniksi syyskuussa. Ranskankielinen versio julkaistaan keväällä 2006 ja lähetän mielelläni teille jokaiselle kopion. Tällä hetkellä käytän tilaisuutta hyväkseni ja annan teille kopion nykyisestä versiosta.

Euroopan oikeusasiamies Ranskan kansalaisten palveluksessa

Kun astuin virkaan 1. huhtikuuta 2003, asetin kansalaisten tiedottamisen yhdeksi prioriteeteistani. Toivon, että tämänpäiväinen tapaamisemme auttaa lisäämään tietoisuutta Euroopan oikeusasiamiehestä Ranskassa. Haluan myös huomauttaa, että Euroopan oikeusasiamiehen toimipaikka ei ole pelkästään Strasbourgissa, vaan hän on itse asiassa siellä ja työskentelee siellä pysyvästi suurella enemmistöllä henkilöstöstään.

Vaikka Euroopan oikeusasiamies on sijoittautunut Ranskaan, hänen työtään ei tunneta kovin hyvin Ranskassa. Eurobarometrin mukaan vain 31 prosenttia ranskalaisista on kuullut Euroopan oikeusasiamiehestä, kun EU:n keskiarvo on 37 prosenttia. Ranskalaiset kuuluvat niihin, jotka - suhteessa väestöön - valittavat vähiten Euroopan oikeusasiamiehelle.

Lisätäkseni yleistä tietoisuutta Euroopan oikeusasiamiehen roolista vierailin viime vuoden joulukuussa Pariisissa tasavallan oikeusasiamiehen kutsusta. Oikeusasiamiehen yksiköt järjestivät kokousohjelman, johon sisältyi tapaamisia toimeenpano-, lainsäädäntö- ja oikeusalan edustajien kanssa sekä julkisia keskusteluja ja tapaamisia lehdistön kanssa. Tämä aloite on varmasti auttanut tiedottamaan Ranskan kansalaisille paremmin Euroopan oikeusasiamiehen työstä.

Vierailu oli viimeisin osoitus tiiviistä yhteistyöstä Ranskan tiedotusvälineiden kanssa niiden tasavallan oikeusasiamiesten alaisuudessa, jotka ovat hoitaneet virkaa vuodesta 1995 – Jacques Pelletier, Bernard Stasi ja vuodesta 2004 Delevoye.

Minulla on myös suuri ilo ilmoittaa teille, että seuraava unionin kansallisten oikeusasiamiesten seminaari, joka järjestetään joka toinen vuosi, pidetään Strasbourgissa vuonna 2007 ja että Euroopan oikeusasiamies ja tasavallan oikeusasiamies järjestävät sen yhdessä.

Tulevaisuus

Paljon on vielä tehtävä, jotta voidaan varmistaa ensiluokkainen eurooppalainen hallinto ja vastata haasteeseen, joka koskee viestintää 450 miljoonan kansalaisen kanssa 25 maassa ja 21 kielellä. Euroopan oikeusasiamiehen virasto jatkaa ponnistelujaan jokaisen suorittamamme tutkimuksen saattamiseksi hieman lähemmäs tavoitettamme, joka on hyvää hallintoa koskevan perusoikeuden toteuttaminen. Jatkamme myös Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kehittämistä ja kehittämistä, jotta kaikki kantelijat voivat kääntyä sellaisen elimen puoleen, joka voi ratkaista heidän ongelmansa nopeasti ja tehokkaasti.

Toivon, että esitykseni on auttanut selventämään tietoja, joita teillä jo oli Euroopan oikeusasiamiehen työstä, joka, kuten näette, ei rajoitu pelkästään kantelujen käsittelyyn.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat,

Kiitos huomiostanne.