Kantelun tausta

1. Geneettisen teknologian kehitystä seuraavan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisjärjestön tekemä valitus koskee väitettä, jonka mukaan EFSA ei ole puuttunut eturistiriitoihin, jotka liittyvät geneettisesti muunnettuja hyönteisiä käsittelevän työryhmän tiettyihin jäseniin. Lisäksi se valitti EFSAn väitetystä laiminlyönnistä sisällyttää muuntogeenisten hyönteisten nauttiminen muuntogeenisistä eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden ja rehujen riskinarviointia koskevista ohjeista järjestettyyn julkiseen kuulemiseen. Työryhmä aloitti työnsä vuonna 2010 ja sai työnsä päätökseen vuonna 2013.

Tiedustelu

2. Oikeusasiamies aloitti kantelua koskevan tutkimuksen ja yksilöi seuraavat väitteet ja väitteet:

Väitteet:

1) EFSA ei käsitellyt asianmukaisesti eturistiriitoihin liittyviä kysymyksiä, jotka liittyivät tiettyihin muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevän työryhmän jäseniin.

2) EFSA ei käsitellyt asianmukaisesti muuntogeenisten hyönteisten nauttimista muuntogeenisten eläinten ympäristöriskien arviointia koskevassa ohjeasiakirjaluonnoksessaan, jonka se antoi kuulemista varten kesäkuussa 2012.

Korvausvaatimukset:

1) EFSAn olisi perustettava uudelleen muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevä työryhmä ja varmistettava näin, etteivät sen jäsenet ole puolueellisia tai ettei heillä ole eturistiriitoja.

2) EFSAn olisi otettava asianmukaisesti huomioon muuntogeenisten hyönteisten nauttiminen laatiessaan muuntogeenisten eläinten ympäristöriskien arviointia koskevaa ohjeasiakirjaansa.

3. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies sai EFSAn lausunnon kantelusta ja sen jälkeen kantelijan huomautukset vastauksena EFSAn lausuntoon. Oikeusasiamiehen päätöksessä otetaan huomioon osapuolten esittämät perustelut ja lausunnot.

Väite, jonka mukaan tiettyjä muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevän työryhmän jäseniä koskevia eturistiriitakysymyksiä ei ole käsitelty asianmukaisesti, ja siihen liittyvä väite

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

4. Valituksen tekijä väitti, että viidellä EFSAn muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevän työryhmän 14 jäsenestä [1] oli yhteyksiä brittiläiseen bioteknologiayritykseen, joka pyrkii kaupallistamaan muuntogeenisiä hyönteisiä, muuntogeeniset hyttyset ja maatalouden tuholaiset mukaan luettuina. Kantelija totesi erityisesti, että Oxfordin yliopisto, joka on yhden työryhmän jäsenen työnantaja, sijoittaa bioteknologiayritykseen (jäljempänä 'bioteknologiayritys'), joka edistää muuntogeenisiä hyönteisiä. Kantelija totesi myös, että kyseinen työryhmän jäsen sekä eräät muut työryhmän jäsenet työskentelivät tutkimushankkeissa, joissa biotekniikkayritys oli osakkaana.

5. Lausunnossaan EFSA väitti, että yliopiston palvelukseen ottamista ei ole koskaan pidetty eturistiriitana EFSAssa. Perustelut yliopistojen työntekijöiden valinnalle ovat ilmeiset. Lähestymistapa, jossa tällaisia henkilöitä ei käytettäisi, merkitsisi juuri niiden kokoaikaisten tutkijoiden ja professorien hylkäämistä, jotka harjoittavat vähiten välitöntä kaupallista toimintaa.

6. Mitä tulee kantelijan väitteeseen, jonka mukaan työryhmän eri jäsenet työskentelivät tutkimushankkeissa, joissa biotekniikkayritys oli myös osakkaana, EFSA totesi, että kantelijan perustelujen noudattaminen johtaisi päätelmään, jonka mukaan EFSAn asiantuntijat ovat velvollisia paitsi ilmoittamaan sidonnaisuuksia koskevissa ilmoituksissa käytetyillä lomakkeilla omasta ulkoisesta toiminnastaan myös ilmoittamaan, mitä toimia kumppanit ovat toteuttaneet hankkeissa, joissa he ovat työskennelleet.

7. EFSA totesi niiden asiantuntijoiden lukumäärästä, jotka osallistuivat hankkeisiin, joissa biotekniikkayritys oli osakkaana, että ainoat valituksen taustalla olevat tiedot näistä asiantuntijoista liittyvät julkaisuihin, joissa mainitaan asiantuntijoiden ja biotekniikkayrityksen nimet. EFSA totesi, että tällaisten julkaisujen sallimisella pyrittiin varmistamaan mahdollisimman suuri sananvapaus sen tutkijoille.

8. Kantelija totesi huomautuksissaan, että asiantuntijan palkkaavan yliopiston taloudelliset edut ovat merkityksellisiä (kyseiseen asiantuntijaan liittyvien) eturistiriitojen arvioinnin kannalta. Kantelija lisäsi, että asianomainen asiantuntija teki Oxfordin yliopiston työntekijänä tosiasiallisesti yhteistä tutkimusta muuntogeenisiä hyönteisiä edistävän bioteknologiayrityksen kanssa. Se piti kiinni myös perusteluistaan, jotka koskivat sitä, että työryhmän jäsenet työskentelivät tutkimushankkeissa, joissa biotekniikkayritys oli myös osakkaana.

Oikeusasiamiehen arviointi

9. EFSAn velvollisuutena on varmistaa, että sitä neuvovat ulkopuoliset asiantuntijat ovat mahdollisimman korkealaatuisia. Sillä on myös velvollisuus varmistaa, että nämä asiantuntijat ovat ja heidän myös katsotaan olevan riippumattomia kolmansien osapuolten vaikutusvallasta, joka voisi kohtuuttomasti vaikuttaa heidän kykyynsä ja halukkuuteensa antaa parasta mahdollista neuvontaa. Oikeusasiamies korostaa, että tällaisten neuvojen riippumattomuus ja riippumattomuuden ilmeneminen EU:n kansalaisten silmissä ovat olennaisen tärkeitä luottamuksen rakentamiseksi EFSAn tärkeään työhön. Näin ollen ja kumulatiivisesti se, että kaikki EU:n toimielimet varmistavat, että niiden valitsemat neuvot ovat riippumattomia, lisää luottamusta EU:hun. Jos tällainen luottamus heikkenee, EFSA ja EU lakkaavat olemasta oikeutettuja kansalaisten silmissä.

10. Valituksen tekijä totesi, että yksi muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevään työryhmään nimitetty asiantuntija työskenteli Oxfordin yliopistossa ja että Oxfordin yliopistolla on kaupallisia yhteyksiä bioteknologiayritykseen (valituksen tekijän mukaan Oxfordin yliopisto omistaa noin 12,5 prosenttia bioteknologiayrityksen osakkeista). Kantelija väittää, että tämä tilanne asettaa kyseenalaiseksi kyseisen asiantuntijan kyvyn antaa riippumatonta neuvontaa EFSAlle.

11. Oikeusasiamies toteaa, että kyseinen asiantuntija pystyy Oxfordin yliopistossa hoitamansa akateemisen erikoisalan ansiosta selvästi antamaan korkealaatuista tieteellistä neuvontaa muuntogeenisten hyönteisten osalta. Vaikka oikeusasiamies on samaa mieltä siitä, että EFSAn on hyvä ottaa asiantuntijoiden valinnassa huomioon tällainen vaikuttava akateeminen valtakirja, on myös tarpeen varmistaa, että kyseinen asiantuntija voi vapaasti antaa neuvoja ilman, että asianomaiset osapuolet, erityisesti ne, joilla on selkeä ja vahva kaupallinen intressi muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevän työryhmän päätelmiin, vaikuttavat siihen kohtuuttomasti. On tärkeää korostaa, että kun on kyse keskeisestä kysymyksestä luottamuksen rakentamisesta EFSAn työhön ja sen varmistamisesta, että EFSA säilyttää legitimiteettinsä kansalaisten silmissä, on myös vältettävä kaikki vaikutelmat riippumattomuuden puutteesta.

12. Oikeusasiamies toteaa, että yliopistojen ja muiden kolmannen tason elinten on yhä yleisempää tehdä tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa tutkimuksen tekemiseksi ja tutkimustulosten kaupallistamiseksi. Perinteisen käsityksen, jonka mukaan tiedeyhteisö on välttämättä ja automaattisesti "riippumaton", on kehityttävä heijastamaan näitä syvempiä suhteita tiedeyhteisön ja yritysten välillä. Näkemyksen, jonka mukaan tiedeyhteisö, akateemiset laitokset ja yksittäiset tutkijat ovat riippumattomia liike-elämästä, ei pidä perustua mihinkään ennakko-oletuksiin vaan pikemminkin konkreettisten merkityksellisten tosiseikkojen tarkasteluun.

13. EFSA ei kiistä väitettä, jonka mukaan Oxfordin yliopisto hyötyy osakkeenomistajana epäsuorasti biotekniikkayrityksen tuotteiden kaupallistamisesta. Se käsittelee tätä kiistämätöntä väitettä toteamalla, että ”yliopiston työsuhdetta ei ole koskaan pidetty eturistiriitana EFSAssa”. Se lisää, että "tämän valinnan perustelut ovat ilmeiset: tällainen lähestymistapa hylkäisi juuri ne kokopäiväiset tutkijat ja professorit, jotka ovat vähiten suoraan mukana kaupallisessa toiminnassa". Oikeusasiamies ei ole samaa mieltä tästä lähestymistavasta, joka kuvastaa perinteistä ja nyt vanhentunutta käsitystä yliopistoista. Oikeusasiamies katsoo, että voi hyvinkin olla mahdollista ja jopa todennäköistä, että monet yliopistot ja niiden henkilöstö pysyvät riippumattomina kolmansien osapuolten vaikutuksesta. Se, ovatko yliopisto ja sen henkilökunta tietyssä tapauksessa riippumattomia kolmansien vaikutuksesta, riippuu kuitenkin siitä, millainen täsmällinen suhde yliopistolla on näihin kolmansiin osapuoliin, ja mekanismeista, joilla yliopisto hallinnoi tätä suhdetta.

14. Oxfordin yliopiston ja biotekniikkayrityksen välisestä suhteesta oikeusasiamies toteaa, että Oxfordin yliopistolla on välitön taloudellinen intressi kyseisen yrityksen kaupalliseen menestykseen. Tämä intressi ei ole merkityksetön; EFSA ei myöskään ole kiistänyt kantelijan väitettä, jonka mukaan bioteknologiayritys on maailman johtava muuntogeenisten hyönteisten alalla, jolla on selvästi valtava kaupallinen potentiaali. Näyttää siis siltä, että Oxfordin yliopisto hyötyy huomattavasti, jos yritys menestyy.

15. Kyseisen yrityksen menestys näyttäisi riippuvan suuresti tieteellisten haasteiden voittamisesta, viranomaishyväksyntöjen saamiseen liittyvien haasteiden voittamisesta ja haasteesta, joka koskee yleisön luottamuksen saamista sen tuotteisiin. Tässä yhteydessä yhtiö ja laajemmin Oxfordin yliopisto hyötyvät, jos EFSAn kaltaiset julkiset elimet suhtautuvat myönteisesti muuntogeenisiä hyönteisiä koskevaan kysymykseen.

16. Tässä yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista, että jos yliopisto haluaa investoida kaupallisiin hankkeisiin ja samalla varmistaa, että se ja sen henkilöstö pysyvät riippumattomina näistä investoinneista johtuvista vaikutuksista, se perustaa mekanismeja, kuten "kiinalaisia muureja"[2], joilla estetään yliopiston investointiyksikön viestintä ja ohjeet, jotka vaikuttavat akateemiseen yksikköön.

17. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan EFSAn olisi pitänyt pyytää asianomaista asiantuntijaa toimittamaan EFSAlle yksityiskohtaiset tiedot Oxfordin yliopiston suhteesta bioteknologiayritykseen ja Oxfordin yliopiston käyttöön ottamista mekanismeista sen varmistamiseksi, että tämä suhde ei vaaranna asiantuntijan riippumattomuutta, ennen kuin hänet nimitettiin muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevään työryhmään. Sen olisi tämän jälkeen pitänyt tutkia näitä yksityiskohtia sen selvittämiseksi, olivatko ne riittäviä poistamaan jopa ilmeisen eturistiriidan. EFSA ei ole tehnyt niin. Koska se ei tehnyt näin, se ei vakuuttanut itselleen, että käytössä oli tarvittavat mekanismit asiantuntijan riippumattomuuden varmistamiseksi. Kyseessä oli hallinnollinen epäkohta, josta oikeusasiamies esittää kriittisen huomautuksen.

18. Tässä yhteydessä oikeusasiamies toteaa myös, että EFSA ei ole ottanut riittävästi huomioon yliopistojen muuttuvaa luonnetta eturistiriitoja koskevissa säännöissään ja etunäkökohtia koskevissa ilmoituslomakkeissaan. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies esittää vastaavan lisähuomautuksen.

19. Kantelija väittää myös, että kyseinen asiantuntija työskenteli yliopistossa tietyssä hankkeessa yhteistyössä biotekniikkayrityksen kanssa. Oikeusasiamies toteaa, että EFSA sai asiantuntijalta yksityiskohtaiset selvitykset biotekniikkayrityksen kanssa tehtävän yhteistyön täsmällisestä luonteesta. Näistä selityksistä ilmenee, että biotekniikkayritys ei rahoittanut tai rahoittanut kyseisiä hankkeita. Pikemminkin niitä rahoitti julkinen elin eli Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen rahoituslaitos. Oikeusasiamies ei ole samaa mieltä siitä, että tämä järjestely merkitsisi asiantuntijan riippumattomuuden menettämistä. Hän ei näe tästä järjestelystä johtuvaa mekanismia, jonka avulla yritys saisi minkäänlaista vipuvaikutusta tai vaikutusvaltaa asiantuntijaan. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, ettei kantelun tähän näkökohtaan liity hallinnollista epäkohtaa.

20. Kantelija väittää myös, että muut kyseisen työryhmän asiantuntijat työskentelivät bioteknologiayrityksen rinnalla hankkeissa, erityisesti Maailman terveysjärjestön hankkeessa, jossa bioteknologiayritys oli myös osakkaana. Oikeusasiamies panee kuitenkin merkille, että bioteknologiayritys ei rahoittanut kyseisiä hankkeita tai antanut niille muita resursseja (ne olivat Maailman terveysjärjestön järjestämiä ja rahoittamia) ja että hankkeilla ei ollut suoraa kaupallista tavoitetta. Se, että myös biotekniikkayritys osallistui tähän hankkeeseen, ei sellaisenaan voinut kohtuudella viitata siihen, että yritys olisi saanut vaikutusvaltaa asiantuntijoihin, jotka myös kutsuttiin osallistumaan Maailman terveysjärjestön järjestämään ja rahoittamaan hankkeeseen. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, ettei kantelun tähän näkökohtaan liity hallinnollista epäkohtaa.

21. Valituksen tekijä näyttää myös väittävän, että tietyt muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevän työryhmän jäsenet laativat akateemisia asiakirjoja yhdessä bioteknologiayrityksen työntekijöiden kanssa. Oikeusasiamies katsoo, että tieteellisessä lehdessä julkaistujen asiakirjojen yhteiskirjoittaminen ei merkitse sitä, että biotekniikkayritys olisi hankkinut minkäänlaista vaikutus- tai vaikutusvaltaa asiantuntijoihin, koska eri kirjoittajien välillä ei ole kaupallisia yhteyksiä. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että kantelun tätä näkökohtaa koskevat lisätutkimukset eivät ole perusteltuja.

22. Kantelijan väitteestä, jonka mukaan työryhmä olisi perustettava uudelleen, oikeusasiamies toteaa, että työryhmä sai työnsä päätökseen vuonna 2013. Näin ollen edellä 17 kohdassa mainittua hallinnollista epäkohtaa ei voida enää korjata. Tulevaisuudessa oikeusasiamies kuitenkin kehottaa EFSAa omaksumaan erilaisen lähestymistavan, jotta objektiivisesta näkökulmasta EFSAa ei voida kyseenalaistaa sen ryhmiinsä nimeämistä asiantuntijoista. Oikeusasiamies haluaa tässä yhteydessä antaa tunnustusta EFSAn suurille ponnisteluille eturistiriitoja koskevien sääntöjen parantamiseksi. Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa kuitenkin tarpeelliselta toteuttaa lisätoimia sen varmistamiseksi, että sen säännöt heijastavat tiedeyhteisön muuttuvaa luonnetta [3].

Väite, jonka mukaan muuntogeenisten hyönteisten nauttimista koskevaa kysymystä ei ole käsitelty asianmukaisesti muuntogeenisten eläinten ympäristöriskien arviointia koskevan ohjeasiakirjan luonnoksessa

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

23. Kantelija väittää, että ihmiset voivat syödä hedelmien ja vihannesten sisällä kuolevien muuntogeenisten hyönteisten toukkia. Kantelijan mukaan viittaus tällaisiin toukkiin olisi näin ollen pitänyt sisällyttää sen luonnokseen geneettisesti muunnettujen eläinten ympäristöriskien arviointia koskevaksi ohjeasiakirjaksi. Kantelija väittää, että EFSA ei kuitenkaan ottanut tätä seikkaa huomioon laatiessaan luonnosta geneettisesti muunnettujen eläinten ympäristöriskien arviointia koskevaksi ohjeasiakirjaksi.

24. EFSA väitti, että kantelija viittasi ohjeasiakirjan luonnokseen, jota ei ollut vielä viimeistelty ja joka annettiin ennen julkista kuulemista. EFSA totesi, että julkisen kuulemisen jälkeen annetun ohjeasiakirjan lopulliseen versioon sisältyi yksityiskohtaisempi ja laajempi kohta kantelun kohteena olevasta asiasta. EFSA totesi, että tämä kohta heijasteli julkisen kuulemisen tuloksia, joihin kantelija osallistui. Kantelija väitti huomautuksissaan lähinnä, että ohjeasiakirjan lopullisesta versiosta ei ollut kuultu riittävästi, ja vaikka kyseisessä versiossa annettiin neuvoja siitä, mitä menettelyä (hakijoille) olisi käytettävä, lopullinen versio ei ollut kattava eli siinä ei edelleenkään nimenomaisesti mainittu kuolleita muuntogeenisten hyönteisten toukkia elintarvikkeissa.

Oikeusasiamiehen arviointi

25. Oikeusasiamies katsoo, että EFSA on antanut riittävän selvityksen väitteeseen liittyvästä kannastaan. Oikeusasiamies on myös tutkinut EFSAn lopullisen tieteellisen lausunnon ja toteaa, että EFSA on todellakin käsitellyt asiaa lopullisessa asiakirjassa, jossa todetaan seuraavaa:

" EU:n markkinoille saatettuja ja ympäristöön päästettyjä muuntogeenisiä hyönteisiä (kuten tässä asiakirjassa tarkoitetaan; ks. luku 1) ei yleensä ole tarkoitettu käytettäviksi elintarvikkeina tai rehuina. Tämän vuoksi tämän ohjeasiakirjan tässä osassa tarkastellaan pääasiassa muuntogeenisten hyönteisten vaikutuksia ihmisten terveyteen muiden altistumisreittien kuin nielemisen tai saannin kautta. Näitä ovat silmä- ja nenäaltistus sekä altistuminen ihokosketuksen ja hengitysteiden kautta. Hakijoiden olisi kuitenkin arvioitava ihmisten suun kautta tapahtuvan altistumisen todennäköisyys muuntogeenisille hyönteisille tai niiden tuotteille, joita ei ole tarkoitettu elintarvike- tai rehukäyttöön. Jos tällainen altistuminen on todennäköistä ja nieleminen tai saanti tapahtuu tasoilla, jotka voivat mahdollisesti asettaa ihmiset vaaraan, hakijoiden olisi sovellettava arviointimenettelyjä, jotka on kuvattu muuntogeenisistä eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden ja rehujen riskinarviointia sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä näkökohtia koskevassa EFSAn ohjeasiakirjassa (EFSA, 2012a). [4]"

26. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että EFSA on "käsitellyt" asiaa ja että tämän väitteen osalta ei ole perusteltua tehdä lisätutkimuksia. Oikeusasiamies korostaa, ettei hän ota kantaa EFSAn kannan tieteellisiin ansioihin.

Päätelmä

Kantelun tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn esittämällä seuraavan kriittisen huomautuksen:

EFSA ei varmistanut, että tiedemaailmassa työskentelevät asiantuntijat ilmoittavat EFSAlle kaikki asiaankuuluvat tiedot.

Valituksen tekijälle ja EFSAlle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Lisähuomautus

EFSAn olisi tarkistettava eturistiriitoja koskevia sääntöjään sekä sidonnaisuuksia koskevissa ilmoituksissa käyttämiään ohjeita ja lomakkeita.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg 30.1.2015

[1] EFSA nimeää 15 tieteellistä asiantuntijaa ja 2 kuulemisasiantuntijaa.

[2] "Kiinan muuri" on liiketoimintatermi, joka kuvaa organisaation sisäistä tiedonkulun estettä, joka on perustettu estämään tietojenvaihtoa tai viestintää, joka voisi johtaa eturistiriitoihin.

[3] Oikeusasiamies tekee parhaillaan oma-aloitteista tutkimusta (OI/6/2014/NF) Euroopan komission perustamien asiantuntijaryhmien kokoonpanosta. Tämän tutkimuksen odotetaan päättyvän myöhemmin tänä vuonna. Vaikka tutkimuksessa keskitytään komission perustamiin asiantuntijaryhmiin, sen päätelmiä voidaan soveltaa myös laajemmin EU:n virastoihin yleisemmin.

[4] Ks. http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/3200.pdf