Johdanto

Hyvät naiset ja herrat! Tervetuloa tähän seminaariin, jonka toimistoni on järjestänyt yhteistyössä Transparency Internationalin kanssa. Olen iloinen voidessani jakaa palkintokorokkeen täällä Brysselissä Transparency International -järjestössä työskentelevän Jana Mittermeierin kanssa. Olen myös erittäin iloinen siitä, että Christian Linder komission varapuheenjohtajan Sefcovicin kabinetista on liittynyt joukkoomme tänään. Hän on riittävän hyvin vastuussa kabinetissa muun muassa Euroopan avoimuusaloitteesta, joka on jo tuottanut merkittäviä tuloksia.

Varapuhemiehistä puheen ollen meille on kunnia-asia, että Euroopan parlamentin avoimuusasioista vastaava varapuhemies Diana Wallis suostui tulemaan mukaan ja toimimaan seminaarimme puheenjohtajana.

Olen myös iloinen siitä, että meillä on täällä tänään mukana Olivier Hoedeman Corporate Europe Observatorysta. Euroopan oikeusasiamies saa säännöllisesti kanteluja Yritys-Eurooppa-seurantakeskukselta, joka auttaa meitä tunnistamaan EU:n hallinnon puutteet ja neuvomaan EU:n toimielimiä niiden korjaamisessa.

Miksi järjestimme tämän tapahtuman? Olimme innokkaita ottamaan huomioon tiedonsaannin puolestapuhujien pyynnön tuoda valokeilaan "kansainvälinen tiedonsaantioikeuspäivä" ympäri maailmaa. Koska keskustelu asiakirjojen ja tietojen saatavuudesta jatkuu Brysselissä ja on erityisen tärkeä oikeusasiamiehen työn kannalta, ajattelimme, että olisi hyödyllistä keskustella joistakin asiaan liittyvistä kysymyksistä kanssanne.

Vain yksi lisähuomautus: Tänään on Euroopan oikeusasiamiehen uuden visuaalisen ilmeen ensimmäinen kokonainen päivä. Pyydän Teitä tutustumaan uuteen logoomme ja uuteen ulkoasuumme, jotka löytyvät verkkosivuiltamme ja tämän päivän lehdistötiedotteesta.

Keskityn nyt lyhyesti Euroopan kansalaisten tiedonsaantioikeuteen ja oikeusasiamiehen saamiin kanteluihin avoimuuden puutteesta. Haluan myös viitata saavuttamiimme tuloksiin ja siihen, mitä on vielä tehtävä. Lopuksi odotan innolla vilkasta keskustelua teidän kaikkien kanssa.

Euroopan kansalaisten tiedonsaantioikeus

Lissabonin sopimuksen ja oikeudellisesti sitovan perusoikeuskirjan voimaantulo on ratkaiseva vaihe Euroopan kansalaisten ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tähtäävässä pitkässä prosessissa. Erityisesti perusoikeuskirja antaa vahvan signaalin siitä, miten tärkeänä unioni pitää kansalaisten oikeuksia.

Perusoikeuskirjan jaksoon, jonka otsikko on ”Kansalaisten oikeudet”, sisältyy luonnollisesti oikeus kannella oikeusasiamiehelle. Se sisältää myös oikeuden hyvään hallintoon, joka on oikeusasiamiehen toiminnan ytimessä. Perusoikeuskirjassa nimenomaisesti mainittuja hyvää hallintoa koskevan oikeuden osatekijöitä ovat muun muassa oikeus siihen, että EU:n hallinto käsittelee hänen asiansa ”osittain, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”, jokaisen oikeus tulla kuulluksi ja jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin.

Useissa muissa Lissabonin sopimuksen artikloissa määrätään EU:n toimielinten, elinten ja laitosten toiminnan avoimuuden lisäämisestä. Niihin sisältyy säännös, jonka mukaan neuvosto kokoontuu julkisesti käsitellessään lainsäädäntöehdotuksia ja tehdessään niistä päätöksiä, mitä olen toistuvasti vaatinut. Perussopimuksessa edellytetään kuitenkin myös, että unionin hallinto toimii mahdollisimman avoimesti hyvän hallintotavan edistämiseksi ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen varmistamiseksi.

Perusoikeuskirjan 42 artikla on erityisen tärkeä oikeusasiamiehen työn kannalta. Siinä säädetään, että kansalaisilla on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin. Tämä merkitsee huomattavaa parannusta, sillä oikeus tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen lisäksi kaikkiin EU:n toimielimiin, elimiin ja laitoksiin, myös ensimmäistä kertaa Eurooppa-neuvostoon.

Kaikki nämä uudet säännökset ovat ratkaisevan tärkeitä tiedonsaantioikeuden kannalta. Euroopan kansalaisten on voitava nähdä, mitä hallitukset, jotka he ovat valinneet kansallisiksi kansalaisiksi, tekevät Euroopan tasolla. Niiden on myös voitava unionin kansalaisina seurata tehokkaammin EU:n toimielinten työtä. Lisäksi niillä on oikeus avoimeen ja kansalaisystävälliseen EU:n hallintoon, joka on sitoutunut palvelukulttuuriin.

Avoimuuden puutetta koskevat valitukset

Tarkastelen seuraavaksi kantelutilastojamme. Vuonna 2009 ylivoimaisesti yleisin oikeusasiamiehen tutkima väite oli avoimuuden puute EU:n hallinnossa. Tämä väite esitettiin 36 prosentissa kaikista tutkimuksista, ja siihen sisältyi tietojen epääminen tai asiakirjoihin tutustuminen. Olen jokseenkin huolestuneena pannut merkille, että viime vuosina on tehty jatkuvasti paljon valituksia avoimuuden puutteesta. Loppujen lopuksi vastuuvelvollinen ja avoin EU:n hallinto on avainasemassa kansalaisten EU:ta kohtaan tunteman luottamuksen rakentamisessa.

Annan teille joitakin esimerkkejä tapauksista, joita olen käsitellyt avoimuuden puutteen osalta: Saamieni valitusten jälkeen arvostelin komissiota siitä, että se ei ole perustanut kattavaa asiakirjarekisteriä, kuten asiakirjojen saatavuutta koskevissa EU:n säännöissä edellytetään.

Kritisoin myös Euroopan parlamenttia siitä, että se ei noudattanut avoimuussääntöjä parlamentin jäsenten korvauksia koskevien yksityiskohtien julkistamisen osalta. Olen pannut merkille, että tämän tutkimuksen jälkeen parlamentti julkaisi verkkosivustollaan yleisiä tietoja parlamentin jäsenten korvauksista. Suhtaudun myönteisesti tähän kehitykseen, vaikka parlamentin olisi tehtävä enemmän tiukimpien avoimuusvaatimusten noudattamiseksi.

Äskettäisessä tapauksessa sain valituksen Irlannin kansalaiselta, jonka poika oli tehnyt itsemurhan otettuaan aknelääkettä. Pojan isä pyysi Euroopan lääkevirastolta tietoja tähän lääkkeeseen liittyvistä haittavaikutuksista. EMA epäsi alun perin oikeuden tutustua asiakirjoihin ja väitti, että EU:n sääntöjä asiakirjojen saatavuudesta ei sovelleta haittavaikutuksia koskeviin ilmoituksiin.

Olin eri mieltä ja kehotin EMAa harkitsemaan uudelleen kieltäytymistään. EMA hyväksyi suositukseni ja ilmoitti raporttien julkaisemisesta. EMA ilmoitti myös tarkistavansa avoimuuspolitiikkaansa. Suhtaudun erittäin myönteisesti tähän rakentavaan lähestymistapaan.

Tämä tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on, että yksittäiset kansalaiset oppivat oikeuksistaan ja käyttävät niitä. Loppujen lopuksi kaikki hyötyvät lisääntyneestä avoimuudesta sekä kansanterveyden tärkeällä alalla että muilla aloilla.

Avoin vuoropuhelu EU:n toimielinten kanssa

Lissabonin sopimuksella vahvistetaan myös kansalaisten ja yhdistysten oikeutta osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Siinä edellytetään, että unionin toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

On tärkeää korostaa, että "avoin, läpinäkyvä ja säännöllinen vuoropuhelu" - sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksessa - edellyttää aitoa poliittista keskustelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotka voivat arvostella ja vastustaa toimielinten aloitteita sekä tukea niitä. Olen vakuuttunut siitä, että tällä uudella säännöksellä on myös merkittävä vaikutus oikeusasiamiehen työhön.

Annan teille esimerkin: Tämän vuoden alussa avasin tutkimuksen siitä, miten komissio teki tutkimuksen kädellisten, kuten simpanssien, käytöstä tutkimustarkoituksiin. Valituksen teki European Coalition lopettaakseen eläinkokeet. Se väitti, että asianomaisella komission työryhmällä ei ollut asiantuntemusta tällä alalla ja että se ei ottanut huomioon tiettyjä todisteita. En ole vielä tehnyt tästä asiasta johtopäätöksiä. On kuitenkin selvää, että siinä korostetaan roolia, joka oikeusasiamiehellä voi olla tehokkaan ja avoimen päätöksenteon edistämisessä EU:n toimielimissä.

Korkeat eettiset normit EU:n hallinnossa

Haluan myös sanoa muutaman sanan avoimuudesta ja etiikasta ennen kuin Olivier Hoedeman esittelee ALTERin EU:n toimintasuunnitelman EU:n toimielinten avoimuutta ja eettisiä uudistuksia varten. Nämä kaksi periaatetta kulkevat luonnollisesti käsi kädessä. Oikeusasiamies tukee voimakkaasti tiukimpien eettisten normien noudattamista EU:n hallinnossa.

Saamme yhä enemmän valituksia tällä alalla. Ne vaihtelevat siitä, mitä lahjoja EU:n virkamiesten olisi hyväksyttävä, pyöröovi-ilmiöön, jossa komission jäsenet tai EU:n virkamiehet siirtyvät yksityiselle sektorille - tai päinvastoin - ja aiheuttavat siten eturistiriitojen riskin. Avoimuus sekä eettisen käyttäytymisen periaatteet ja säännöt ovat ratkaisevan tärkeitä näiden kysymysten ratkaisemisessa.

Tämän vuoksi käynnistin äskettäin eettisiä periaatteita koskevan kuulemisen jäsenvaltioiden kansallisten oikeusasiamiesten kanssa. Tämän kuulemisen tarkoituksena ei ole tuottaa konkreettisia suuntaviivoja.  Tarkoituksena on määrittää ja esittää eettiset perusperiaatteet, joita EU:n virkamiehiin olisi sovellettava.  Niiden pitäisi auttaa EU:n virkamiehiä ymmärtämään ja soveltamaan paremmin lakia ja muita sovellettavia sääntöjä sekä auttaa tilanteissa, jotka eivät näytä kuuluvan lain tai muiden sovellettavien sääntöjen soveltamisalaan. Toivon, että voin esitellä tulokset teille lähitulevaisuudessa.

Päätelmä

Lopuksi totean seuraavaa: Oikeus tietää on erittäin tärkeä oikeus kaikille Euroopan kansalaisille. Vain jos he kokevat, että EU:n hallinto on avointa, helposti saatavilla ja vastuullista, he voivat kehittää tarvittavaa luottamusta ja halukkuutta osallistua aktiivisesti demokratian toteuttamiseen unionissa.

Olen tietoinen siitä, että paljon on vielä tehtävä, jotta kansalaiset saisivat täydelliset tiedot oikeuksistaan ja siitä, miten he voivat parhaiten käyttää niitä. Olen sitoutunut tiedottamaan kansalaisille näistä oikeuksista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi aion tehdä tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin sekä jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten kanssa.

Lisäksi on tärkeää, että kansalaiset tietävät, mihin heidän on käännyttävä, jos heidän perusoikeuttaan tutustua asiakirjoihin tai muita oikeuksiaan loukataan. Siksi kehotan teitä kaikkia auttamaan levittämään sanaa, jonka mukaan Euroopan oikeusasiamies on nopea, vapaa, joustava ja mielestämme tehokas tapa auttaa yksilöitä käyttämään oikeuksiaan.

Paljon kiitoksia huomiostanne.