Kantelija työskenteli asiantuntijana EU:n ulkopuolisen toimeksisaajan palveluksessa EU:n Tansaniassa rahoittamassa hankkeessa, jota hallinnoi Euroopan unionin Tansanian-edustusto ja Itä-Afrikan yhteisö. Kantelija väitti, että urakoitsija rikkoi Tansanian lakia, koska hän ei ollut rekisteröitynyt Tansaniassa, mikä esti häntä saamasta voimassa olevaa työlupaa. Tämän jälkeen toimeksisaaja ilmoitti kantelijalle päätöksestään irtisanoa hänen sopimuksensa ottaen huomioon EU:n edustuston esiin tuomat kantelijan työhön liittyvät huolenaiheet.

Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen kantelijan huolenaiheista, jotka koskivat sitä, miten edustusto käsitteli molempia asioita. Oikeusasiamies viittasi tältä osin johdonmukaisesti näkemykseensä, jonka mukaan silloin, kun EU:n toimielimet hakevat EU:n hankkeissa työskentelevien asiantuntijoiden korvaamista, kyseisiä henkilöitä olisi kuultava ennen heidän korvaamistaan. Vaikka komissio väitti, ettei se pyytänyt asiantuntijan korvaamista, oikeusasiamies totesi, että komissio oli osallistunut korvaamista koskevaan päätökseen. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että komissio ei ollut varmistanut, että kantelijan oikeutta tulla kuulluksi kunnioitettiin ennen hänen korvaamistaan, mikä oli hallinnollinen epäkohta.  Hän teki parannusehdotuksen, jonka tarkoituksena oli estää ongelman esiintyminen tulevaisuudessa. 

Lisäksi oikeusasiamies totesi, että koska kantelijan sopimus oli irtisanottu, työlupaa koskevat lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja. Hän ehdotti kuitenkin parannuksia komissiolle ja pyysi sitä tarkistamaan asian, koska se voi vaikuttaa muihin EU-hankkeen parissa työskenteleviin asiantuntijoihin. 

 

Asia koski Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) päätöstä olla myöntämättä ”huippuosaamismerkkiä” ehdotukselle, joka koskee EU:n rahoitusta EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvaa Marie Sklodowska-Curie -apurahaa (MSCA-PF) koskevaan vuoden 2023 ehdotuspyyntöön. REA oli kieltäytynyt myöntämästä ehdotukselle huippuosaamismerkkiä, koska kantajan kotipaikka oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Oikeusasiamies totesi, että REA oli antanut kohtuullisen selityksen päätökselleen ja toiminut sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Näin ollen hän päätti tutkimuksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Hän esitti kuitenkin parannusehdotuksen REAlle, jonka se toimittaa kantelijalle ja muille samassa tilanteessa oleville Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneille hakijoille selittävän huomautuksen ja/tai antaa julkisen lausuman, jossa selvennetään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden hakijoiden erityistilannetta MSCA-PF:n vuoden 2023 ehdotuspyynnöissä, erityisesti huippuosaamismerkin osalta.

Asia koski Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) päätöstä periä takaisin voittoa tavoittelemattomalle järjestölle Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitetun hankkeen yhteydessä maksetut varat.

EACEA hylkäsi kantelijan pyynnön hankkeen jatkamisesta ja totesi, että tietyt kantelijan ilmoittamat kustannukset eivät olleet tukikelpoisia, koska ne koskivat hankkeen päättymispäivän jälkeen toteutettuja toimia tai toimia, joihin ei osallistunut riittävästi osallistujia.

Tutkimuksen aikana EACEA myönsi, että siinä, miten se kommunikoi kantelijan kanssa hankkeen mahdollisesta jatkamisesta, oli puutteita, ja tarjoutui korvaamaan tämän kantelijalle. Oikeusasiamies suhtautui tähän myönteisesti.

Oikeusasiamies katsoi, että EACEAn kanta hankkeen jatkamiseen ja varojen takaisinperintään oli kohtuullinen ja sovellettavien sääntöjen mukainen. Näin ollen asian käsittely päätettiin ja todettiin, ettei EACEA ollut syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Kalastusalus (Adriana), jonka mukana oli arviolta 750 muuttajaa, kaatui ja upposi 14. kesäkuuta 2023 kansainvälisillä vesillä Kreikan Pyloksen rannikon edustalla. Seuraavan etsintä- ja pelastusoperaation aikana 104 ihmistä pelastettiin ja 82 ruumista saatiin takaisin. Jäljelle jääneiden matkustajien oletetaan kuolleen. Vaikka Euroopan unioniin muuttajia kuljettaneita aluksia oli aiemmin haaksirikkoutunut useita kertoja, muun muassa Crotonessa Italiassa, 26. helmikuuta 2023, jolloin arviolta 100 ihmistä kuoli, Adrianan tragediaa pidetään tappavimpana ja se aiheutti kansainvälistä paheksuntaa.

Tapaus herätti yleistä huolta EU:n roolista ja vastuista ihmishenkien suojelemisessa muuttoliike- ja rajapolitiikkansa yhteydessä. On esitetty väitteitä, joiden mukaan Kreikan rannikkovartioston (HCG) toimet vaikuttivat suoraan tai välillisesti rajaamiseen. HCG:n roolista on tehty erilaisia kansallisia tutkimuksia, muun muassa Kreikan oikeusasiamiehen meneillään oleva tutkimus, joka aloitettiin sen jälkeen, kun HCG oli päättänyt olla käynnistämättä omaa sisäistä kurinpitotutkintaansa.

Kun otetaan huomioon, että Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) osallistuu yhteisten operaatioidensa ja valvontatoimiensa kautta usein jossain määrin merihätätilanteisiin reagoimiseen, on ymmärrettävää, että yleinen levottomuus ulottuu sen rooliin. Vastauksena Pyloksen tragediaan oikeusasiamies päätti aloittaa oma-aloitteisen tutkimuksen.

Tutkimuksessa todettiin, että Frontex oli noudattanut sovellettavia sääntöjä ja pöytäkirjoja, mutta siinä ilmeni puutteita siinä, miten Frontex reagoi merihätätilanteissa, joissa se osallistuu joko yhteisiin merioperaatioihin tai erillisiin monikäyttöisiin ilmavalvontatoimiinsa.

Näitä ovat muun muassa riittämättömät ohjeet siitä, miten Frontexin yksiköiden olisi reagoitava, kun ne havaitsevat veneitä mahdollisissa hätätilanteissa erityisten ja ainutlaatuisten toimiensa yhteydessä, myös hätäsignaalien antamisen osalta. Tutkimus osoitti myös, että on tarpeen selkeyttää rooleja ja vastuita ja ennen kaikkea Frontexin kansallisten viranomaisten kanssa tekemän yhteistyön luonnetta.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, ettei Frontexin perusoikeusvalvojien riittävää osallistumista Frontexin valvontatoimien aikana havaittuja merihätätilanteita koskevaan päätöksentekoon kyetty varmistamaan.

Näiden puutteiden korjaamiseksi oikeusasiamies teki useita ehdotuksia. Oikeusasiamies korosti kuitenkin, että nämä Frontexin työn tiettyjä näkökohtia koskevat ehdotukset eivät riitä korjaamaan suurta aukkoa, joka johtuu ennakoivan etsintä- ja pelastustoiminnan puuttumisesta EU:ssa, erityisesti kun ne yhdistetään toistuviin väitteisiin viranomaisten toiminnasta tietyissä jäsenvaltioissa.

 Tätä varten oikeusasiamies ehdotti, että jos kansalliset viranomaiset eivät täytä etsintä- ja pelastusvelvollisuuksiaan asianmukaisesti tai ovat muutoin osallisina perusoikeusloukkauksissa ja/tai jos kansalliset viranomaiset rajoittavat Frontexin etsintä- ja pelastustehtävää ja -valmiuksia, pääjohtajan olisi tämän vuoksi harkittava uudelleen, olisiko Frontexin jatkettava toimintaansa kyseisessä jäsenvaltiossa.

Asia koski Euroopan komission päätöstä periä varoja takaisin seitsemän muun hankekumppanin kanssa toteutetun EU:n rahoittaman hankkeen koordinaattorilta.

Ulkoisen tarkastuksen jälkeen komissio päätti periä kantelijalta hankkeen koordinaattorina takaisin kaikki tarkastuskertomuksessa yksilöidyt tukeen oikeuttamattomat kustannukset kaikkien asianomaisten hankekumppaneiden osalta.

Tutkimuksen yhteydessä komissio päätti peruuttaa kantelijalle annetun takaisinperintämääräyksen ja periä sen sijaan asianomaiset varat kultakin asianomaiselta hankekumppanilta. Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti komission päätökseen ja päätti tutkimuksen todeten, että asia on ratkaistu.

Asia koski EU:n Algerian-edustuston kieltäytymistä maksamasta toimeksisaajalle covid-19-pandemian aikana aiheutuneita lisäkustannuksia. Asiaa koskevan ”sovintomenettelyn” tuloksena EU:n edustusto vahvisti, että tietyt kustannukset voitiin korvata kantelijalle, mutta väitti, että muut aiheutuneet kustannukset eivät voineet tulla korvatuiksi.  

Oikeusasiamies totesi, että kantelija ja Euroopan komissio olivat pohjimmiltaan eri mieltä sovellettavien sopimusmääräysten tulkinnasta. Tällaisissa tapauksissa oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole määrittää, miten sopimusta olisi tulkittava, vaan tuomioistuimen. Oikeusasiamies katsoi, että komission kanta ei ollut kohtuuton. Oikeusasiamies päätti näin ollen asian käsittelyn todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.