Hae tutkimuksia

Kantelija pyysi saada tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen liittyviä varautumis- ja valmistautumistoimenpiteitä. Euroopan keskuspankki (EKP) epäsi yleisen oikeuden tutustua kahteen yksilöimäänsä asiakirjaan vedoten perussopimusten määräykseen, jonka mukaan EKP:n neuvoston menettelyjä ei saa julkistaa. EKP vetosi myös useisiin poikkeuksiin asiakirjojen julkisuutta koskevissa säännöissään, muun muassa siihen, että tietojen julkistaminen kokonaisuudessaan vahingoittaisi unionin finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaa ja kansainvälisiä rahoitussuhteita koskevan yleisen edun suojaa.

Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tutustui asianomaisiin asiakirjoihin. Tämän tutkimuksen perusteella ja ottaen huomioon EKP:n laajan harkintavallan silloin, kun se katsoo, että unionin kansainvälisiä rahoitussuhteita koskeva yleinen etu on vaarassa, oikeusasiamies katsoi, että EKP:n päätös evätä oikeus tutustua yhteen pyydetyistä asiakirjoista ei ollut ilmeisen virheellinen. Toisen asiakirjan osalta oikeusasiamies katsoi, että EKP:n vetoaminen EKP:n neuvoston kokousten luottamuksellisuuteen, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, oli perusteltua.

Oikeusasiamies lopetti asian tutkimisen eikä havainnut hallinnollisia epäkohtia.

 

Asia koski EKP:n päätöstä kieltäytyä antamasta julkisesti saataville asiakirjoja, jotka koskevat sen julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa. Asiakirjat oli annettu Saksan liittovaltion hallitukselle, jotta se voi arvioida osto-ohjelman oikeasuhteisuuden Saksan perustuslakituomioistuimen tekemän päätöksen jälkeen.

Kieltäytyessään antamasta asiakirjoja saataville EKP vetosi perussopimuksen sääntöön, jonka mukaan EKP:n hallintoneuvoston menettelyjä ei julkisteta. Se vetosi myös siihen, että sen päätöksentekoelinten menettelyjen luottamuksellisuuteen liittyvää yleistä etua on suojeltava ja että unionin rahapolitiikkaa ja sisäiseen käyttöön tarkoitettujen asiakirjojen luottamuksellisuutta on suojeltava.

Oikeusasiamies katsoi, että EKP:n kieltäytyminen antamasta asiakirjoja julkisesti saataville oli perusteltua. Tätä päätelmää laatiessaan oikeusasiamies pani merkille, että yhteen asiakirjaan sovellettiin perussopimuksen sääntöjä, joiden mukaan EKP:n hallintoneuvoston menettelyjä ei pidä julkistaa. EKP oli selittänyt asianmukaisesti, miksi muiden asiakirjojen julkistaminen heikentäisi rahapolitiikkaan liittyvää yleistä etua. Vaikka oikeusasiamies katsoikin, että asiaan liittyy merkittävä yleinen etu, hän otti huomioon, että EKP oli pyrkinyt antamaan kantelijalle ja yleisölle siitä mahdollisimman paljon tietoja, ja päätti asian käsittelyn.

Asia koski pyyntöä saada yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka sisältävät yksityiskohtaista tietoa kahdesta Euroopan keskuspankin (EKP) omaisuuserien osto-ohjelmasta. Kieltäytyessään antamasta tutustuttavaksi asiakirjoja EKP väitti, että niiden antaminen voisi vahingoittaa unionin tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaan liittyvän ja lailla suojellun yleisen edun suojelua. Kantelija katsoi, että EKP ei ollut esittänyt riittäviä todisteita siitä, kuinka pyydettyjen tietojen antaminen vaikuttaisi kielteisesti vedottuun yleiseen etuun, ja että tiedot pitäisi näin ollen antaa.

EKP:llä on laaja harkintavalta, kun se arvioi, mikä on paras keino suojella vedottua yleistä etua eli unionin tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan suojelua. Se voi esimerkiksi perustaa ratkaisunsa siihen, kuinka tietojen antaminen voisi vaikuttaa markkinoiden ja markkinatoimijoiden käyttäytymiseen. EKP on tässä asiassa esittänyt perustellun selvityksen siitä, kuinka markkinat ja markkinatoimijat voisivat käyttää pyydettyjä tietoja unionin tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan vahingoittamiseksi. EKP:n päätös kieltäytyä antamasta asiakirjoja tutustuttavaksi oli siten oikeutettu.

Oikeusasiamies panee merkille EKP:n toteamuksen siitä, että se julkaisee jo mahdollisimman paljon tietoa PEPP- ja CSPP-ohjelmista verkkosivustollaan. Hän kehottaa EKP:tä arvioimaan säännöllisesti, voidaanko kyseisistä ohjelmista julkaista lisätietoa. Tämän merkitys kasvaa todennäköisesti entisestään, kun yleisö odottaa EKP:ltä näyttöä siitä, että se toimii pääjohtajansa kunnianhimoisten lausuntojen mukaisesti, joiden mukaan pankki pyrkii tekemään rahapolitiikasta ”vihreämpää”.

Oikeusasiamies lopetti asian tutkimisen eikä havainnut hallinnollisia epäkohtia.

Asia koski Euroopan komission kieltäytymistä antamasta yleisesti saataville sen oikeudellisen yksikön muistiota Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksestä, joka koski Euroopan keskuspankin ohjelmaa ja siihen liittyvää Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota. Kieltäytyessään antamasta asiakirjaa saataville komissio vetosi siihen, että unionin rahoitus-, raha- ja talouspolitiikkaa on suojeltava, sekä siihen, että oikeudellista neuvontaa ja sen päätöksentekoprosessia on suojeltava.

Oikeusasiamies tutki asiakirjan ja havaitsi, että komission arvioinnissa ei ollut selvää virhettä. Näin ollen hän lopetti asian tutkimisen eikä havainnut hallinnollisia epäkohtia.

Saksan perustuslakituomioistuimen tuomio on ennakkotapaus EU:n oikeusjärjestykseen mahdollisesti kohdistuvien seurausten kannalta. Oikeusasiamies tiedostaa, että on yleisön edun mukaista saada varmuus siitä, että komissio arvioi asianmukaisesti kyseiset seuraukset ja tarvittaessa toimii niiden perusteella perussopimusten valvojan tehtävänsä mukaisesti. Hän luottaa siihen, että komissio tiedottaa yleisölle edelleen siinä määrin kuin on mahdollista kaikista tulevista toimenpiteistä, joita se päättää tehdä tuomion perusteella.