Asia koski pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyivät yliopistolle EU:n rahoittaman hankkeen yhteydessä aiheutuneisiin kuluihin. Kantelija oli toimittanut pyyntönsä Euroopan komissiolle heinäkuussa 2025.

Komissio vastasi ensimmäisen kerran syyskuussa 2025. Se katsoi, että kymmenen asiakirjaa kuului tutustumispyynnön soveltamisalaan ja kieltäytyi antamasta niitä kokonaisuudessaan yleisön tutustuttavaksi. Näin tehdessään komissio väitti, että tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa kyseisen yliopiston kaupallisia etuja.

Kantelija kiisti komission päätöksen tekemällä ”uudistetun pyynnön” syyskuussa 2025. Kun komissio ei antanut nimenomaista vastausta, kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen lokakuussa 2025.

Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen, joka koski komission implisiittistä kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi, ja pyysi aluksi komissiota antamaan nimenomaisen vastauksen kantelijan uudistettuun pyyntöön mahdollisimman pian. Koska vastausta ei saatu asetetussa määräajassa, oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti kyseiset asiakirjat sekä asianomaisen yliopiston kuulemista koskevat asiakirjat.

Komissio vastasi kantelijalle toukokuussa 2026 ja myönsi laajan osittaisen oikeuden tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin. Kantelija ei komission vahvistavasta päätöksestä esittämissään huomautuksissa kiistänyt jäljellä olevia poistoja. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että kantelu, joka koski komission implisiittistä tutustumisoikeuden epäämistä, oli ratkaistu nyt myönnetyllä tutustumisoikeudella. Oikeusasiamies piti kuitenkin valitettavana viivästystä, joka aiheutui komissiolle kantelijan tutustumispyynnön käsittelyssä ja joka jatkui myös sen jälkeen, kun hän oli aloittanut tutkimuksensa. Oikeusasiamies seuraa edelleen tiiviisti viivästyksiä, jotka perustuvat hänelle tehtyihin kanteluihin.

Asia koski Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) päätöstä olla myöntämättä ”huippuosaamismerkkiä” ehdotukselle, joka koskee EU:n rahoitusta EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvaa Marie Sklodowska-Curie -apurahaa (MSCA-PF) koskevaan vuoden 2023 ehdotuspyyntöön. REA oli kieltäytynyt myöntämästä ehdotukselle huippuosaamismerkkiä, koska kantajan kotipaikka oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Oikeusasiamies totesi, että REA oli antanut kohtuullisen selityksen päätökselleen ja toiminut sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Näin ollen hän päätti tutkimuksen toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Hän esitti kuitenkin parannusehdotuksen REAlle, jonka se toimittaa kantelijalle ja muille samassa tilanteessa oleville Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneille hakijoille selittävän huomautuksen ja/tai antaa julkisen lausuman, jossa selvennetään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden hakijoiden erityistilannetta MSCA-PF:n vuoden 2023 ehdotuspyynnöissä, erityisesti huippuosaamismerkin osalta.

Tapaus koski sitä, miten Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (HaDEA) toteutti jatkotoimia Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sellaisen tutkimuksen tulosten perusteella, joka koski yksikköä, joka osallistui kahteen EU:n rahoittamaan hankkeeseen Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

OLAFin havaitsemien sääntöjenvastaisuuksien perusteella HaDEA ilmoitti kantelijalle aikomuksestaan lopettaa osallistumisensa hankkeisiin, periä takaisin tukeen oikeuttamattomiksi katsotut kustannukset ja rekisteröidä ne Euroopan komission varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään (EDES), joka on tietokanta ”epäluotettavista” henkilöistä ja yhteisöistä, jotka ovat hakeneet EU:n varoja tai tehneet oikeudellisia sitoumuksia EU:n elinten kanssa. Kantelija väitti muun muassa, että HaDEA ei antanut sille mahdollisuutta ilmaista näkemyksiään ennen sen rekisteröimistä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään.

Oikeusasiamies totesi, että päätös kantelijan rekisteröimisestä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään ei välttämättä vaikuttanut sen oikeudelliseen tilanteeseen ja että kantelijalle annettiin käytännössä mahdollisuus esittää näkemyksensä. Oikeusasiamies päätti tutkimuksen todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.

Oikeusasiamies ehdotti kuitenkin parannusta siihen, että kun HaDEA ilmoittaa yhteisölle sitä vastaan tehdyistä havainnoista, se ilmoittaa myös kyseiselle yhteisölle, jos tällaiset havainnot voivat johtaa sen rekisteröintiin varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään.

Asia koski sitä, miten Euroopan komissio käsitteli pyyntöä tarkastella uudelleen päätöstä, jolla hylättiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimusrahoitusta koskeva ehdotus. Kantelija oli huolissaan erityisesti siitä, että komissio asetti tarkastelupyyntöjen kuvaukselle merkkirajan eikä hyväksynyt asiakirjoja, jotka oli toimitettu asiaa koskevan verkkolomakkeen ulkopuolella.

Oikeusasiamies katsoi, että komission oli kohtuullista asettaa luonnerajoituksia. Tutkimuksen yhteydessä komissio suostui myös nostamaan luonnerajaa ja mukauttamaan sen muihin vastaaviin menettelyihin.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut.  

Asia koski pyyntöä saada tutustua kolmeen asiakirjaan, nimittäin määräaikaiskertomukseen ja kahteen suoritteeseen, jotka liittyivät EU:n rahoittamaan hankkeeseen, joka koski tutkimusta lasten ja nuorten radiotaajuuskentille altistumisen aiheuttamasta aivosyövän riskistä. Komissio antoi laajan osittaisen oikeuden tutustua määräaikaiskertomukseen mutta ei pääsyä kahteen suoritteeseen vedoten henkilötietojen ja kaupallisten etujen suojaan. Tyytymättömänä myönnettyyn tutustumisoikeuteen ja siihen, että lopullisen vastauksen saaminen viivästyi merkittävästi, kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti kyseiset kolme asiakirjaa. Oikeusasiamies katsoi määräaikaiskertomuksen osalta, että komissio olisi voinut antaa laajemman pääsyn, koska osa tiedoista oli jo julkisia. Oikeusasiamies totesi näiden kahden suoritteen osalta, että komissio ei selittänyt asianmukaisesti, miten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi hankkeeseen osallistuvien osapuolten kaupallisia etuja.

Oikeusasiamies jakoi alustavat havaintonsa komissiolle.

Vastauksena oikeusasiamiehelle komissio myönsi laajan oikeuden tutustua asiakirjoihin. Se säilytti vain tiettyjen henkilötietojen sekä tutkimuksessa käytettyjen matkapuhelinten tuotenimien ja mallien poistot ja väitti, että niiden paljastaminen vahingoittaisi valmistajien kaupallisia etuja.

Oikeusasiamies oli tyytyväinen komission myönteiseen vastaukseen ja myönnettyyn laajaan tutustumisoikeuteen. Hän piti henkilötietojen poistoja kohtuullisina, mutta totesi, että komissio olisi voinut selittää paremmin vähäiset poistot kaupallisten etujen suojaamiseksi. Komissiolle asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevan pyynnön käsittelyssä aiheutunut merkittävä viivästyminen oli valitettavaa ja merkitsi hallinnollista epäkohtaa.