Hae tutkimuksia

The case concerned how the European Personnel Selection Office (EPSO) assessed the education and professional experience of a candidate in a selection procedure for recruiting EU staff in the field of agriculture.

The Ombudsman found nothing to suggest a manifest error in how the selection board assessed the complainant’s qualifications and, therefore, closed the inquiry with a finding of no maladministration.

Asia koskee Euroopan komission kieltäytymistä antaa kokonaisuudessaan yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka liittyivät EU:n ja Kanadan laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta (CETA) käsittelevien komiteoiden kokouksiin. CETAn komiteat tuovat yhteen EU:n ja Kanadan edustajia neuvottelemaan vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanosta. Evätessään pääsyn pyydettyjen asiakirjojen osiin komissio vetosi yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin annetun EU:n lainsäädännön mukaisiin poikkeuksiin ja väitti, että asiakirjojen antaminen kokonaisuudessaan yleisön tutustuttavaksi vahingoittaisi kansainvälisiin suhteisiin liittyvää yleistä etua ja henkilötietojen suojaa.

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tutki pyydettyjen asiakirjojen peittämättömät versiot ja tapasi komission edustajia saadakseen lisäselvityksiä. Kun otetaan huomioon EU:n toimielinten laaja harkintavalta harkittaessa, vahingoittaako tietojen antaminen asiakirjoista kansainvälisiä suhteita, oikeusasiamies katsoi, että komission päätös kieltää tutustuminen asiakirjoihin ei ollut selvästi virheellinen. Koska muita yleisiä etuja ei tarvinnut ottaa huomioon tietojen antamisessa asiakirjoista, oikeusasiamies katsoi, että komission päätös oli perusteltu. Näin ollen oikeusasiamies päätti asian toteamalla, että asiassa ei todettu hallinnollista epäkohtaa.

Oikeusasiamies panee kuitenkin merkille, että kantelija tuo esille päteviä seikkoja, ja uskoo, että julkinen keskustelu kansainvälisistä sopimuksista on ensiarvoisen tärkeää. Tällainen keskustelu ei onnistu ilman kaikkien osapuolten vahvaa sitoutumista avoimuuteen.

Asia koski ranskalaisessa sanomalehdessä julkaistua artikkelia, jossa toimittaja väitti saaneensa tutustua luottamukselliseen kirjeeseen, jonka kantelijat olivat lähettäneet Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) osana torjunta-aineissa käytettävän tehoaineen hyväksynnän uusimisprosessia. Kantelijat väittivät, että EFSA oli vuotanut kirjeen lehdistölle ja ettei sen käytössä ollut asianmukaisia suojatoimenpiteitä, joilla estetään henkilöstön jäseniä luovuttamasta luvattomasti luottamuksellista tietoa. Kantelijat väittivät myös, ettei EFSA ollut objektiivinen ja puolueeton lehdistölle antamissaan lausunnoissa.

Euroopan oikeusasiamies totesi, että kantelijat olivat lähettäneet kyseessä olevan kirjeen EFSAn lisäksi myös muille toimijoille. Koska EFSA ei ollut ainoa taho, jonka hallussa kirje oli, ei ollut mahdollista määrittää varmasti, että EFSA oli vuotanut kirjeen lehdistölle. EFSA oli suorittanut kaksi sisäistä tutkintaa mahdollisista vuodoista ja todennut, ettei ollut todisteita siitä, että vuodot olivat peräisin EFSAn henkilöstön jäseneltä. Oikeusasiamies ei havainnut mitään, mikä olisi osoittanut, että EFSAlla ei ollut asianmukaisia suojatoimenpiteitä vuotojen estämiseksi. EFSAn lehdistölle antamien lausuntojen osalta oikeusasiamies totesi, että EFSA ei ollut rikkonut objektiivisuutta ja puolueettomuutta koskevia velvollisuuksiaan.

Oikeusasiamies lopetti asian tutkimisen toteamalla, ettei EFSAn toiminnassa ollut hallinnollista epäkohtaa tässä tapauksessa.