Asia koski entisen työntekijän väitettyä epäoikeudenmukaista irtisanomista ja häirintää Euroopan investointipankissa (EIP).

Oikeusasiamiehen tutkimuksessa keskityttiin siihen, että EIP oli väitetysti perusteettomasti evännyt kantelijalta niin kutsutun sovittelumenettelyn, josta säädetään EIP:n henkilöstösääntöjen 41 artiklassa (jossa säädetään, että henkilöstön jäsenet voivat nostaa kanteen EU:n tuomioistuimessa, jos EIP:n kanssa syntyy riita, ja että heidän olisi ennen sitä pyrittävä sovittelumenettelyssä sovintoratkaisuun). Oikeusasiamies totesi alustavasti, että EIP oli syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan katsoessaan, että sovittelumenettelyä ei voitu soveltaa entiseen toimihenkilöön, joka ei saanut EIP:n eläkettä. Oikeusasiamies ehdotti näin ollen, että EIP aloittaisi viipymättä sovittelumenettelyn sekä irtisanomista että häirintää koskevien kysymysten osalta. Pankki suostui aloittamaan irtisanomista koskevan sovittelumenettelyn ja siirsi kantelijan toiseen häirintää koskevaan menettelyyn.

Oikeusasiamies totesi, että hänen puheenvuoronsa jälkeen oli löydetty ratkaisu. Näin ollen hän päätti asian käsittelyn.

Tapaus koski OLAFin toimia saatuaan väärinkäytösten paljastamista koskevan raportin, jossa Euroopan lentoturvallisuusviranomainen (EASA) yhdistettiin väitettyyn ilmailun turvatarkastusraportin manipulointiin. Alustavan arvioinnin jälkeen oikeusasiamies oli huolissaan OLAFin päätöksestä hylätä tapaus ja palauttaa asia EASAn käsiteltäväksi, vaikka väärinkäytösten paljastaja oli tietoisesti päättänyt antaa kertomuksensa OLAFille EASAn sijaan. Oikeusasiamies katsoi alustavasti, että tällainen päätös voisi vaikuttaa kielteisesti väärinkäytösten paljastamista koskevien säännösten tehokkuuteen yleensä. Siksi hän päätti tutkia asiaa.

Tutkittuaan OLAFin asiakirjat oikeusasiamies totesi, että OLAF oli harkinnut asianmukaisesti tutkimuksen aloittamista. Kävi myös ilmi, että OLAF ei ollut itse asiassa lopettanut asian käsittelyä vaan oli pyytänyt EASAa tutkimaan asian ja raportoimaan tutkimuksensa tuloksista. Lisäksi OLAF oli varannut itselleen oikeuden aloittaa muodollinen tutkinta myöhemmässä vaiheessa. Tätä taustaa vasten oikeusasiamies totesi, että OLAF oli käsitellyt asianmukaisesti kantelijan väärinkäytösten paljastamista koskevaa kertomusta. Oikeusasiamies totesi, että OLAFin olisi pitänyt ilmoittaa kantelijalle selkeämmin, että asian saattaminen EASAn käsiteltäväksi ei tarkoita sitä, että OLAF ei ryhtyisi asiassa lisätoimiin. Hän esitti tältä osin vielä yhden huomautuksen.

Kantelija on Euroopan parlamentissa työskentelevä väliaikainen toimihenkilö. Hän sairastui lomalla ollessaan. Tapaus koski parlamentin kieltäytymistä muuttamasta kantelijan vuosilomaa sairauslomaksi. Oikeusasiamies tutki asiaa eikä havainnut hallinnollista epäkohtaa, koska kantelijan oli annettava nykyinen osoite silloin tai pian sen jälkeen, kun hän toimitti sairauslomaa koskevan lääkärintodistuksen. Tämä edellytys ei täyttynyt.

Tämä oma-aloitteinen tutkimus koskee sitä, miten Euroopan komissio varmistaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia noudatetaan, kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön EU:n koheesiopolitiikkaa. Se käynnistettiin, kun unioni aloitti uuden seitsenvuotisen rahoituskauden, joka kattaa vuodet 2014–2020, uuden oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

EU:n koheesiopolitiikalla pyritään vähentämään EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja. Kun otetaan huomioon unionin näkyvyys koheesiopolitiikan kautta rahoitetuissa hankkeissa – Romanian pelastuspalvelujen parantamisesta Kroatian miinakenttien poistamiseen – oikeusasiamies katsoo, että komission olisi tehtävä kaikkensa varmistaakseen perusoikeuksien kunnioittamisen varojen käytön yhteydessä. Sitä, että komissio ei ole suoraan vastuussa varojen hallinnoinnista, ei pitäisi koskaan käyttää perusteena toimimatta jättämiselle, jos perusoikeuksia on loukattu tai niitä saatetaan loukata.

Komissio, kansalliset oikeusasiamiehet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat osallistuneet oma-aloitteiseen tutkimukseen. Oikeusasiamies on laatinut palautteensa perusteella kahdeksan kehityssuuntaviivaa tukeakseen komissiota sen valvoessa jäsenvaltioita tällä alalla.

Tutkimus tehtiin Euroopan oikeusasiamiehen vieraillessa Euroopan tasa-arvoinstituutissa. Vierailu oli osa oikeusasiamiehen EU:n virastoihin tekemää vierailuohjelmaa, jolla pyrittiin levittämään virastojen hyviä käytäntöjä niiden suhteissa kansalaisiin. Osana tarkastuskäyntiä oikeusasiamies tarkasteli i) instituutin alustavia yhteyksiä yleisöön, ii) avoimuutta, vuoropuhelua ja vastuuvelvollisuutta, iii) palvelukseenottoa, iv) tarjouksia ja sopimuksia, v) eturistiriitoja ja vi) väärinkäytösten paljastamista. Oikeusasiamies teki instituutille kuusi ehdotusta sen toiminnan parantamiseksi näillä aloilla. EIGEn vastauksessa vahvistettiin, että se ryhtyi toimiin muun muassa asettamalla tietoja työstään saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja hyväksymällä yksityiskohtaisempia säännöksiä väärinkäytösten paljastamisesta.

Koska oikeusasiamiehen vierailu osoitti, että instituutin on tehtävä enemmän häirintätapausten käsittelemiseksi ja jopa ehkäisemiseksi, hän seurasi erityisesti tätä kysymystä ja oli tyytyväinen instituutin päättäväisiin toimiin. Lisäparannusten edistämiseksi oikeusasiamies on muun muassa ehdottanut, että EIGE järjestäisi säännöllisesti koulutusta tällä instituutin työn kannalta keskeisellä alalla.

Eurooppalainen kansalaisaloite on ollut saatavilla huhtikuusta 2012 lähtien, ja sen avulla vähintään miljoona EU:n kansalaista voi pyytää Euroopan komissiota ehdottamaan uutta EU:n lainsäädäntöä. Saatuaan useita kanteluja oikeusasiamies päätti tutkia eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan menettelyn moitteetonta toimintaa sekä komission roolia ja vastuuta tässä asiassa. Oikeusasiamies pyysi eurooppalaisten kansalaisaloitteiden järjestäjiä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja muita asiasta kiinnostuneita henkilöitä antamaan palautetta siitä, miten hyvin eurooppalainen kansalaisaloite toimii. Näiden vastausten perusteella oikeusasiamies teki komissiolle useita ehdotuksia kansalaisaloiteprosessin tehostamiseksi.

Euroopan komissio neuvottelee parhaillaan Euroopan unionin puolesta laaja-alaisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa (transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus). Neuvottelut ovat herättäneet ennennäkemätöntä yleistä kiinnostusta, kun otetaan huomioon TTIP:n mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen tavoitteena on auttaa varmistamaan, että yleisö voi seurata neuvottelujen etenemistä mahdollisuuksien mukaan ja vaikuttaa niiden lopputulokseen. Heinäkuussa 2014 oikeusasiamies esitti komissiolle ensimmäiset ehdotukset. Oikeusasiamies keräsi tutkimuksensa aikana myös yleisöltä ideoita, joiden avulla keskusteluista saataisiin avoimempia ja helpommin lähestyttäviä. Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan ilmaisemien huolenaiheiden johdosta komissio esitti marraskuussa 2014 joukon kunnianhimoisia avoimuustoimenpiteitä.

Oikeusasiamies esittää nyt komissiolle kymmenen uutta ehdotusta, jotka koskevat yhteisiä neuvottelutekstejä, TTIP-asiakirjojen ennakoivampaa julkistamista ja TTIP-kokousten avoimuuden lisäämistä. Oikeusasiamies katsoo, että noudattamalla näitä ehdotuksia komissio varmistaisi, että TTIP-neuvotteluprosessi voi saada suuremman legitimiteetin ja kansalaisten luottamuksen.  

EU:n neuvosto antoi kesäkuussa 2013 Euroopan komissiolle neuvotteluohjeet neuvottelujen aloittamiseksi unionin puolesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa (transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP). Vuotta myöhemmin neuvosto ei ollut vieläkään julkistanut neuvotteluvaltuutusta, vaikka se näytti olevan helposti saatavilla Internetissä. Oikeusasiamies käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen ja kehotti neuvostoa harkitsemaan asiakirjan ennakoivaa julkaisemista avoimuuden, hyvän hallinnon ja resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi ja viime kädessä kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi. Neuvosto päätti lokakuussa 2014 yhteisellä sopimuksella toimeksiannon julkaisemisesta.