Hae tutkimuksia

The case concerned a former employee’s alleged unfair dismissal from and harassment at the European Investment Bank (EIB).

The Ombudsman’s inquiry focused on the issue that the EIB had allegedly wrongly denied the complainant the benefit of what is known as the ‘conciliation procedure’ provided for under Article 41 of the EIB’s Staff Regulations (which lays down that staff members may bring proceedings before the Court of Justice of the EU when a dispute arises with the EIB and that, prior to doing so, they should seek an amicable settlement, through the conciliation procedure). The Ombudsman made the preliminary finding that, by considering that the conciliation procedure could not be applied to a former member of staff who was not in receipt of an EIB pension, the EIB had committed maladministration. The Ombudsman therefore proposed that the EIB initiate the conciliation procedure without delay, as regards both the dismissal and the harassment issues. The Bank agreed to initiate the conciliation procedure as regards the dismissal issue, and referred the complainant to another procedure concerning the issue of harassment.

The Ombudsman concluded that, following her intervention, a solution had been found. She therefore closed the case.

Eurooppalainen kansalaisaloite on ollut käytössä huhtikuusta 2012 lähtien. Sen ansiosta vähintään miljoonan EU:n kansalaisen ryhmä voi pyytää Euroopan komissiota ehdottamaan uutta EU-lainsäädäntöä. Saatuaan useampia aihetta koskevia kanteluita oikeusasiamies päätti tutkia eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvän menettelyn toiminnan asianmukaisuutta ja siihen liittyvää komission roolia ja vastuuta. Oikeusasiamies kehotti eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjiä, kansalaisjärjestöjä ja muita asiasta kiinnostuneita henkilöitä antamaan palautetta siitä, miten hyvin eurooppalainen kansalaisaloite toimii. Saamiensa vastausten perusteella oikeusasiamies laati komissiolle joukon ehdotuksia eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvän menettelyn tehostamisesta.

Komission vastauksen saatuaan oikeusasiamies päättää nyt tutkimuksensa antamalla yksitoista parannusohjetta. Oikeusasiamies panee merkille, että komissio on tehnyt paljon sen eteen, että eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta tulisi helposti kansalaisten käytettävissä oleva todellinen oikeus, mutta oikeusasiamiehen mielestä enemmänkin voitaisiin tehdä. Koska osalla ehdotuksista on merkitystä myös Euroopan parlamentille, oikeusasiamies osoittaa kirjeen myös parlamentin puhemiehelle. Hän uskoo, että tällä tavalla sekä tutkimusten aikana että tässä päätöksessä annetuista ehdotuksista on hyötyä, kun komissio ja parlamentti ryhtyvät yhdessä EU:n neuvoston kanssa tarkastelemaan eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa asetusta uudelleen myöhemmin tänä vuonna.

Tässä oma-aloitteisessa tutkimuksessa on kyse siitä, millä tavalla Euroopan komissio varmistaa sen, että Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyviä perusoikeuksia noudatetaan EU:n koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa. Se käynnistettiin uusissa oikeudellisissa puitteissa, kun unioni astui uudelle seitsenvuotiskaudelle vuosien 2014-2020 rahoituksessa.

EU:n koheesiopolitiikka pyrkii vähentämään eroavaisuuksia EU:n eri alueiden kehittyneisyydessä. Ottaen huomioon unionin näkyvyyden koheesiopolitiikan piirissä rahoitetuissa hankkeissa – ensiapupalvelujen parantamisesta Romaniassa miinakenttien raivaamiseen Kroatiassa – oikeusasiamies uskoo, että komission on tehtävä kaikkensa sen varmistamiseksi, että rahankäytössä noudatetaan perusoikeuksia. Sitä, että komissio ei suoraan vastaa varojen hallinnoinnista, ei pidä koskaan käyttää perusteluna olla puuttumatta asioihin silloin, kun perusoikeuksia on loukattu tai on olemassa niiden loukkaamisen riski.

Oma-aloitteisessa tutkimuksessa ovat olleet mukana komissio, kansalliset oikeusasiamiehet sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat. Niiltä saamansa palautteen perusteella oikeusasiamies on laatinut kahdeksan ohjetta komission tueksi sen valvoessa jäsenvaltioita näissä asioissa.

Euroopan komissio neuvottelee parhaillaan Euroopan unionin puolesta laaja-alaisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa (Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP). Neuvottelut ovat saaneet osakseen ennennäkemätöntä julkista kiinnostusta ottaen huomioon TTIP:n mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen tavoitteena on auttaa varmistamaan, että yleisö voi seurata näiden neuvottelujen etenemistä niin paljon kuin mahdollista ja osallistua niiden tuloksen muotoutumiseen. Heinäkuussa 2014 oikeusasiamies esitteli ensimmäisen ehdotuskokonaisuuden komissiolle. Lisäksi oikeusasiamies keräsi tutkimuksen aikana ideoita yleisöltä tehdäkseen keskusteluista avoimempia ja helpommin saavutettavia. Vastauksena myös Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan ilmaisemaan huolestuneisuuteen komissio hahmotteli marraskuussa 2014 sarjan pitkälle tähtääviä avoimuutta lisääviä toimia.

Oikeusasiamiehen nyt komissiolle tekemät kymmenen uutta ehdotusta liittyvät yleisiin neuvotteluteksteihin, TTIP-asiakirjojen laajempaan ennakoivaan julkistamiseen sekä TTIP-tapaamisten suurempaan avoimuuteen. Oikeusasiamies katsoo, että komissio voisi näitä ehdotuksia seuraamalla huolehtia siitä, että TTIP-neuvotteluprosessi voi nauttia suurempaa legitimiteettiä ja julkista luottamusta.