Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti [1]

Nuori Itävallan kansalainen työskenteli palkattomana harjoittelijana EU:n Aasian-edustustossa. Tämän jälkeen hän otti yhteyttä EUH:hon valittaakseen sen käytännöstä, jonka mukaan harjoittelijoille ei makseta korvausta, ja asiaa koskevien merkityksellisten tietojen puuttumisesta.

Oikeusasiamies tutki asiaa. Hän hyväksyi EUH:n toteamuksen, jonka mukaan edustustossa työskentelevät harjoittelijat arvostavat harjoittelua, sillä 3–6 kuukautta kestävät harjoittelumahdollisuudet voivat todellakin olla merkittävä ponnahduslauta heidän urallaan. Tästä syystä hän katsoo, että harjoittelumahdollisuuksia olisi tarjottava mahdollisimman laajalle joukolle henkilöitä eikä vain niille, joilla on siihen varaa. Oikeusasiamiehen mukaan palkaton harjoittelu voi johtaa syrjivään tilanteeseen, koska vähemmän etuoikeutetuista taustoista tulevilla henkilöillä ei todennäköisesti ole taloudellisia resursseja harjoitteluun. Näin he menettävät tämän arvokkaan mahdollisuuden parantaa pätevyyttään ja taitojaan. Lisäksi käytäntö palkattomista harjoittelijoista voi olla haitallinen sopivimpien hakijoiden tunnistamisessa.

Oikeusasiamies katsoo, että EUH:n nykyinen käytäntö olla maksamatta harjoittelijoille edustustoissaan on hallinnollinen epäkohta, ja suosittelee, että EUH maksaa kaikille harjoittelijoilleen, myös EU:n edustustoissa oleville harjoittelijoille, asianmukaisen korvauksen. Hän viittaa tässä yhteydessä myönteiseen esimerkkiin Euroopan parlamentista, joka on poistanut palkattomat harjoittelujaksot sihteeristöstään.

Mitä tulee tietojen antamiseen lyhytaikaisista työkokemusmahdollisuuksista EU:n edustustoissa, oikeusasiamies toteaa, että EUH ratkaisi tyydyttävästi kantelun tämän osan tutkimuksensa aikana.

Kantelun tausta

1. Nuori Itävallan kansalainen työskenteli palkattomana harjoittelijana EU:n Aasian-edustustossa. Hyväksyessään harjoittelun hän ei tiennyt, että EU:n edustustoja hallinnoiva Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) maksaa osan harjoittelijoistaan. Tämän jälkeen hän otti yhteyttä EUH:hon valittaakseen siitä, että edustustojen harjoittelijoille ei makseta palkkaa. Hän totesi, että tavanomainen käytäntö on, että harjoittelijoille maksetaan palkkaa EU:n toimielimissä. Hän totesi, että EUH:n verkkosivustolla ei mainittu, että harjoittelijoille EU:n edustustoissa ei makseta palkkaa. Hänen mukaansa se, ettei harjoittelijoille makseta palkkaa, merkitsee heikommista lähtökohdista tulevien nuorten ammattilaisten perusteetonta syrjintää.

2. Koska EUH ei vastannut, kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen maaliskuussa 2014. Saatuaan oikeusasiamieheltä muistutuksen siitä, että sen olisi vastattava kantelijalle, EUH vastasi, että kantelijalle oli hänen pyynnöstään annettu palkaton harjoittelujakso. Hän oli myös allekirjoittanut harjoittelusopimuksen, jossa hän vahvisti, että ”olen edustuston vapaaehtoistyöntekijä, enkä saa palkkaa, palkkaa tai etuutta […]”.

3. Kantelija ilmoitti oikeusasiamiehelle katsovansa edelleen, että EUH:n ei pitäisi tarjota palkatonta harjoittelua.

Tiedustelu

4. Lokakuussa 2014 oikeusasiamies pyysi EUH:lta vastausta kantelijan huoleen siitä, että se ei varmistanut riittävää avoimuutta harjoittelunsa suhteen ja että se ei tarjonnut palkallista harjoittelua EU:n edustustoissa.[2] Kantelija toivoi, että EUH tarjoaisi ainoastaan palkallista harjoittelua ja lopettaisi palkattoman harjoittelun tarjoamisen. 

5. Oikeusasiamies sai joulukuussa 2014 EUH:n vastauksen kanteluun. Oikeusasiamies vastaanotti marraskuussa 2015 kantelijan huomautukset EUH:n vastauksesta. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi myös EUH:n kolme kertaa keskustellakseen tapauksesta touko-, syys- ja joulukuussa 2016. EUH toimitti lisätietoja kirjallisesti tammikuussa 2017. Oikeusasiamiehen suosituksessa otetaan huomioon osapuolten esittämät perustelut ja näkemykset.

Väite, jonka mukaan EUH ei ole varmistanut riittävää avoimuutta harjoittelujensa osalta eikä maksanut harjoittelijoille palkkaa EU:n edustustoissa

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

6. Kantelija totesi, että EUH:n verkkosivustolla ei ole tietoa palkattomista harjoitteluista. Sen vuoksi nuoret saavat tietoa näistä harjoittelujaksoista vain epävirallisten yhteyksien kautta joko EUH:n henkilöstön tai nykyisten harjoittelijoiden kanssa.

7. Vastauksessaan EUH totesi, että se on päivittämässä verkkosivustoaan ja että se julkaisee vuoden 2014 loppuun mennessä yleisiä tietoja edustustoissa tarjolla olevista kahdesta erillisestä harjoittelupaikasta, jotka koskevat edustustoissa työskenteleviä ”nuoria ammattilaisia” (jotka saavat palkkaa) ja palkatonta harjoittelua.

8. EUH totesi myös, että se oli jo heinäkuussa 2014 antanut edustustoille uudet palkatonta harjoittelua koskevat suuntaviivat. Suuntaviivojen tavoitteena oli tehdä palkattomien harjoittelumahdollisuuksien julkaisemisesta avoimempaa ja varmistaa valtuuskuntien tarjoamien harjoittelujaksojen laatu. Valtuuskuntien, jotka haluavat julkaista avoimet harjoittelupaikat verkkosivustoillaan, on nyt pyydettävä ennakkohyväksyntä EUH:n päätoimipaikalta, joka tarkistaa, että on tehty selväksi, että harjoittelu on palkatonta. Kaikissa tällaisissa julkaistuissa ilmoituksissa avoimista harjoittelupaikoista on myös kuvattava selkeästi noudatettava valintamenettely.

9. Neuvoston annettua maaliskuussa 2014 suosituksen harjoittelun laatupuitteista [3] EUH laati uuden mallin harjoittelusopimuksille EU:n edustustoissa. EUH huomautti, että tässä suosituksessa ei suljeta pois palkatonta harjoittelua. Avoimuuden lisäämiseksi mallissa esitetään selkeästi koulutustavoitteet, jotka EU:n edustustojen on saavutettava, ja palkattoman harjoittelijan tehtävät. EUH kuvasi harjoittelijoita nuoriksi korkeakoulututkinnon suorittaneiksi, jotka ovat siirtymässä koulutuksesta työmarkkinoille. Harjoittelun tavoitteena on hankkia heidän taitojaan vastaavaa käytännön kokemusta.

10. EUH totesi, että EU:n edustustojen on noudatettava sovellettavaa paikallista lainsäädäntöä. Jos paikallinen lainsäädäntö ei salli palkatonta harjoittelua, valtuuskunnalla ei voi olla palkattomia harjoittelijoita [4].

11. EUH totesi, että ”suuri määrä yksityisiä ja julkisia organisaatioita tarjoaa laillisesti ja julkisesti palkatonta harjoittelua (esimerkiksi Euroopan komissio, Yhdistyneet kansakunnat jne.)”. EUH totesi myös, että sen omien palkallisten (Bryssel) ja palkattomien (valtuuskuntien) harjoittelujen välillä on objektiivinen ero. Nämä erot liittyvät harjoittelun kestoon ja sijaintiin sekä harjoittelijoiden ikään, pätevyystasoon ja kokemukseen. Se totesi, että joka tapauksessa monet palkattomat harjoittelijat EU:n edustustoissa ovat oikeutettuja jonkinlaiseen taloudelliseen tukeen, kuten apurahoihin. EUH ehdotti, että edustustojen olisi tulevaisuudessa varmistettava, että palkattomaan harjoitteluun hakevilla ”on oikeus jonkinlaiseen [ulkoiseen] taloudelliseen korvaukseen ennen harjoitteluun ryhtymistä”. Se mainitsi myös mahdollisuuden rajoittaa harjoittelu edustustoissa opiskelijoihin, jotka suorittavat harjoittelun osana opintojaan.

12. Kantelija väitti huomautuksissaan, että Brysselissä suoritettavan palkallisen harjoittelun ja edustustoissa suoritettavan palkattoman harjoittelun tavoitteet ovat olennaisilta osin samat.

Suositukseen johtanut oikeusasiamiehen arvio

13. Kantelija on huolissaan siitä, että EUH ei anna riittävästi tietoa harjoittelumahdollisuuksista. Hän on huolissaan myös siitä, että EUH tarjoaa palkatonta harjoittelua, joka on hänen mielestään syrjivää.

Tietoa harjoittelumahdollisuuksista

14. EUH on ryhtynyt toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi. EUH on päivittänyt verkkosivustoaan, jolla on nyt tietoa lyhytaikaisista työkokemusmahdollisuuksista EU:n edustustoissa.[5] Nyt on selvää, että EU:n edustustoissa on kaksi tapaa hankkia lyhytaikaista työkokemusta.

15. Yksi tapa on osallistua edustustojen nuorempia ammattilaisia koskevaan ohjelmaan, josta maksetaan palkkaa ja joka kestää yhdeksän kuukautta (ja jota voidaan jatkaa).[6] EUH:n mukaan tämä ohjelma ” mahdollistaa sen, että valitut hakijat voidaan ottaa edustuston ”hallinnollisen ja teknisen henkilöstön” varsinaisiksi jäseniksi”.[7] Edustustojen nuoremmat ammattilaiset saavat kuukausittain 1 300 euron avustuksen, 1 000 euron suuruisen majoituskorvauksen sekä vaikean tilanteen vuoksi maksettavan korvauksen. He saavat myös 2 000 euron kertaluonteisen asettautumiskorvauksen” harjoittelun alussa”, matkakulukorvauksen ” kultakin harjoittelujaksolta ” ja 500 euron kertaluonteisen korvauksen vakuutuskulujen kattamiseksi kultakin yhdeksän kuukauden pituiselta harjoittelujaksolta”.[8] Jäsenvaltiot nimeävät sopivat hakijat, ja EUH ja komissio valitsevat tämän jälkeen valitut hakijat. EUH:n verkkosivuston mukaan EU:n edustustoissa työskentelee tällä hetkellä 75 nuorempaa ammattilaista [9].

16. Toinen vaihtoehto on palkaton harjoitteluohjelma nuorille korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka pyrkivät hankkimaan työkokemusta. Tällaiset palkattomat harjoittelujaksot kestävät kolmesta kuuteen kuukautta. [10] EU:n edustustot valitsevat ehdokkaat suoraan sen jälkeen, kun EUH:n päätoimipaikka Brysselissä on hyväksynyt järjestelmän yleisesti [11].

17. EUH on myös antanut EU:n edustustoille ohjeita palkattomasta harjoittelusta. Näiden suuntaviivojen mukaan valtuuskuntien on julkaistava ilmoitukset avoimista harjoittelupaikoista ja vahvistettava noudatettava valintamenettely. Lisäksi verkkosivustolla tehdään selväksi, että nämä harjoittelujaksot EU:n edustustoissa ovat palkattomia.

18. Täydellisyyden vuoksi on syytä huomata, että EUH tarjoaa myös toista harjoitteluohjelmaa eli niin kutsuttua "sinisen kirjan" harjoitteluohjelmaa [12]. Tämäntyyppisestä harjoittelusta maksetaan korvaus [13] ja sitä tarjotaan (lähinnä) Brysselissä.[14]

19. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että EUH on ratkaissut kantelun tämän osan tyydyttävästi.

Palkattoman harjoittelun harjoittamisesta EU:n edustustoissa

20. Euroopan unioni perustuu tasa-arvon arvoon [15]. Kaikki syrjintä, kuten yhteiskunnalliseen alkuperään perustuva syrjintä, on ehdottomasti kielletty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa [16]. Lisäksi unionin on suojeltava nuoria taloudelliselta hyväksikäytöltä [17].  Nämä perussäännöt ja -periaatteet sitovat EU:n hallintoa sen toiminnassa. Oikeusasiamies kehottaa, kuten aina, EU:n hallintoa näyttämään esimerkkiä.

21. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan”syrjinnällä työssä ja ammatissa” tarkoitetaan käytäntöjä, joiden seurauksena tietyt henkilöt asetetaan alisteiseen tai epäedulliseen asemaan työmarkkinoilla tai työpaikalla rodun, ihonvärin, uskonnon, sukupuolen, poliittisten mielipiteiden, kansallisen eristämisen, sosiaalisen alkuperän tai muun sellaisen ominaisuuden vuoksi, jolla ei ole mitään yhteyttä suoritettavaan työhön. ... Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan tilanteita, toimenpiteitä tai käytäntöjä, jotka ovat näennäisesti neutraaleja mutta joilla itse asiassa on kielteinen vaikutus tiettyyn ryhmään kuuluviin henkilöihin. ... Yhdenvertaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu mahdollistavat sen, että kaikki yksilöt voivat kehittää kykyjään ja taitojaan täysimääräisesti toiveidensa ja mieltymystensä mukaisesti ja että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet työhön sekä yhtäläiset työolot ja -ehdot.”[18]

22. Vaikka harjoittelu ei varsinaisesti ole työnantajan ja harjoittelijan välinen työsuhde, oikeusasiamies katsoo, että ILO:n vahvistamat periaatteet antavat hyödyllistä ohjausta.

23. Kantelijan väitteellä, jonka mukaan palkattomat harjoittelujaksot syrjivät heikommista sosiaalisista lähtökohdista tulevia, on jonkin verran sisältöä. Palkatonta harjoittelua haluava nuori voi kiistatta kohdata käytännön vaikeuksia ilman taloudellista tukea, kuten perheensä tukea. Harjoitteluun EU:n edustustossa liittyy matkakustannusten lisäksi myös majoitus-, asumis- ja vakuutuskustannuksia. Sen vuoksi palkattomasta harjoittelusta EU:n edustustoissa saattaa tulla etuoikeus harvoille - eli niille, joilla on varoja.

24. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmän kanssa vuonna 2016 pidetyissä eri kokouksissa EUH väitti, että palkattoman harjoittelun tarjoaminen ei ole yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvaa syrjintää. EUH totesi, että palkattomat harjoittelijat EU:n edustustoissa katsovat kaikki, että harjoittelu on hyödyllistä heidän tulevaisuutensa kannalta. Harjoittelun kautta he saavat arvokasta kokemusta, joka auttaa heitä kasvattamaan ammatillista profiiliaan ja tekee heistä houkuttelevampia työmarkkinoilla.

25. Oikeusasiamies ei epäile, että edustustossa olevat harjoittelijat arvostavat harjoittelua. Tällaiset mahdollisuudet voivat todellakin olla merkittävä ponnahduslauta heidän urallaan.  Tämän vuoksi harjoittelumahdollisuuksia olisi tarjottava mahdollisimman laajalle joukolle henkilöitä eikä vain niille, joilla on siihen varaa. Palkaton harjoittelu voi pitkittää sosiaalista syrjäytymistä, koska vähemmän etuoikeutetuista taustoista tulevilla henkilöillä ei todennäköisesti ole taloudellisia resursseja harjoitteluun. Näin he menettävät tämän arvokkaan mahdollisuuden parantaa pätevyyttään ja taitojaan. Tämä voi lopulta johtaa vähemmän etuoikeutettujen tulevaisuuden työmahdollisuuksien vähenemiseen ja käynnistää noidankehän, jossa "etuoikeus seuraa etuoikeutta". Harjoittelijoiden maksamatta jättäminen voi hyvinkin olla neutraali käytäntö, mutta ILO:n mukaan sillä on itse asiassa kielteinen vaikutus vähemmän etuoikeutettuihin henkilöihin. Ongelmaa ei ratkaista varmistamalla EUH:n ehdotuksen mukaisesti, että palkattomaan harjoitteluun hakevat, tutkinnon suorittaneet tai opiskelijat saavat taloudellista tukea muista lähteistä kuin EUH:sta. Itse asiassa se pitää ongelman yllä.

26. Euroopan unionin neuvosto toteaa harjoittelun laatupuitteista antamassaan suosituksessa (johon Euroopan ulkosuhdehallinto itse viittaa) kuitenkin, että palkattomasta harjoittelusta voi aiheutua sosiaalisia kustannuksia. Näihin sosiaalisiin kustannuksiin kuuluu heikommista lähtökohdista tulevien uramahdollisuuksien rajoittaminen.[19] Neuvoston suosituksessa tunnustetaan myös ongelmat, joita syntyy, kun harjoittelijoille tarjotaan vain vähän tai ei lainkaan rahoitusta. Itse asiassa se ilmaisee huolensa siitä, että harjoittelijoita käytetään halpana tai jopa palkattomana työvoimana.[20] EUH ei ole käsitellyt näitä neuvoston suosituksen näkökohtia.

27. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan keskitytä siihen, käytetäänkö harjoittelijoita hyväksi ja halpana vai palkattomana työvoimana. Se, että he saavat tehdä ”todellista” työtä osana koulutusta, hyödyttää harjoittelijoita ja vähentää hyväksikäytön riskiä. Se, että harjoittelijat tuovat edustustoille lisäarvoa, käy ilmi EUH:n EU:n edustustoille lähettämästä palkatonta harjoittelua koskevasta muistiosta, jossa todetaan, että ”palkattomia harjoittelujaksoja perustetaan sekä harjoittelijoiden että edustuston edun vuoksi”(kursivointi tässä). EU:n edustustot hyötyvät harjoittelijoiden panoksesta ja voivat jopa riippua heidän panoksestaan. Tämän vuoksi oikeusasiamies toteaa, että palkattomien harjoittelujaksojen järjestelmä voi mahdollisesti johtaa ei-toivottuun seuraukseen siitä, että EU:n edustustot eivät houkuttele kaikkia parhaita hakijoita harjoitteluun; Se houkuttelee vain niitä, joilla on riittävät taloudelliset resurssit itsensä maksamiseen. Tämä ei selvästikään ole EU:n edustustojen edun mukaista.

28. On huomionarvoista, että EUH maksaa harjoittelijoilleen Brysselissä korvauksen.[21] EUH:n mukaan edustustoissa ja Brysselissä suoritettavien harjoittelujaksojen välillä on tiettyjä eroja, jotka liittyvät sijaintiin, kestoon ja sovellettavaan valintamenettelyyn. Vaikka palkallisen ja palkattoman harjoittelun välillä voi olla tiettyjä objektiivisia eroja, tämä ei muuta sitä, että harjoittelun keskeinen tavoite on olennaisilta osin sama. Harjoittelu tarjoaa (pääasiassa) nuorille tutkinnon suorittaneille ensikäden työkokemusta EU:n ulkomaanedustuksesta. Toisaalta harjoittelijat osallistuvat valtuuskuntien työhön, joka voi jopa riippua harjoittelijoista, kuten edellä todettiin.

29. EUH ei ole esittänyt objektiivisia perusteluja sille, että sen Brysselissä olevat harjoittelijat, joille maksetaan palkkaa, ja sen edustustoissa olevat harjoittelijat, joille ei makseta palkkaa, erotetaan toisistaan [22].

30. Euroopan parlamentti on käsitellyt palkatonta harjoittelua. Parlamentti kehotti vuonna 2010 antamassaan päätöslauselmassa EU:n toimielimiä näyttämään hyvää esimerkkiä maksamalla kaikille harjoittelijoilleen harjoittelupaikan elinkustannuksiin perustuvan vähimmäiskorvauksen [23]. Oikeusasiamies toteaa, että parlamentti ei enää tarjoa palkatonta harjoittelua edes opiskelijaharjoittelun yhteydessä. Se maksaa nyt korvauksen kaikille harjoittelijoilleen EU:n toimielinten budjettirajoitteista huolimatta.

31. Oikeusasiamiehen mielestä on myös tärkeää panna merkille, missä määrin EUH hyödyntää harjoittelujaksoja EU:n edustustoissa. EUH:lla on 139 EU:n edustuston verkosto, joka EUH:n ja komission henkilöstön välillä työllistää 5 800 henkilöä (vuoden 2015 lopun luvut).[24] Vuonna 2016 EUH tarjosi noin 800 palkatonta harjoittelupaikkaa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että EUH on jossain määrin riippuvainen harjoittelijoiden saatavuudesta täydentääkseen edustustojensa kokoaikaisen henkilöstön työtä. Oikeusasiamies ymmärtää, että tällaisen harjoittelijoiden määrän maksaminen aiheuttaa EUH:lle talousarviokysymyksiä. EUH voisi kuitenkin päättää ottaa tämän asian esille budjettivallan käyttäjän kanssa.

32. Täydellisyyden vuoksi oikeusasiamies katsoo, että kaikissa EU:n toimielimissä, EUH:ta lukuun ottamatta, on sääntönä tarjota palkallista harjoittelua. Vaikka jotkin toimielimet voivat tarjota myös lyhytaikaisia palkattomia harjoittelujaksoja, tämä ei ole läheskään normaali käytäntö. Oikeusasiamies tutkii, missä määrin muilla EU:n toimielimillä voi olla tällainen käytäntö.

33. Tätä taustaa  vasten oikeusasiamies katsoo, että EUH:n käytäntö tarjota palkatonta harjoittelua edustustoissaan on hallinnollinen epäkohta. Tästä hallinnollisesta epäkohdasta johtuen oikeusasiamies suosittelee EUH:lle, että se maksaisi asianmukaisen korvauksen kaikille harjoittelijoilleen, myös EU:n edustustoissa oleville harjoittelijoilleen. Korvauksen määrä voi perustua elinkustannuksiin maassa, johon harjoittelijat on osoitettu.

Suositus

Kantelun tutkinnan perusteella oikeusasiamies antaa EUH:lle seuraavan suosituksen:

EUH:n olisi maksettava asianmukainen korvaus kaikille harjoittelijoilleen, myös EU:n edustustoissa oleville harjoittelijoilleen. Vaikka tämän korvauksen luonne kuuluu EUH:lle, oikeusasiamies katsoo, että korvauksen olisi oltava syrjimättömyyden periaatteen mukainen ja että sillä olisi varmistettava, että nuoria kannustetaan hakemaan harjoittelupaikkaa heidän (tai heidän perheensä) taloudellisesta asemasta riippumatta.

EUH:lle ja valituksen tekijälle ilmoitetaan tästä suosituksesta.  Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUH lähettää yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2017.

Strasbourgissa 15.2.2017

Emily O’Reilly

Euroopan oikeusasiamies

 

[1] Euroopan parlamentin päätös, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994, oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (94/262/EHTY, EY, Euratom), EYVL L 113, s. 15.

[2] Kantelija valitti myös, että vastauksen antamiseen kului EUH:lta kohtuuttoman pitkä aika. Koska EUH on kuitenkin pyytänyt anteeksi kantelijalle annetun vastauksen viivästymistä, oikeusasiamies katsoo, että tätä asiaa ei tarvitse käsitellä enempää. Ei myöskään ole syytä tutkia tarkemmin väitettä, jonka mukaan EUH oli alun perin jättänyt vastaamatta saksan kielellä, koska se on viime kädessä antanut vastauksen tällä kielellä. Näin ollen nämä kysymykset eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin.

[3] https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/lsa/141424.pdf.

[4] Oikeusasiamies ymmärtää, että EUH ei käytännössä tarjoa harjoittelupaikkoja edustustoilleen niissä maissa, joissa palkaton harjoittelu ei ole sallittua.

[5] http://eeas.europa.eu/jobs/delegations/index_en.htm.

[6] http://eeas.europa.eu/jobs/delegations/junior-professional-delegations/index_en.htm.

[7] http://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/2466/working-in-an-eu-delegation_en.

[8] http://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/2463/junior-professional-in-delegation-jpd_en.

[9] Sama kuin edellä.

[10] http://eeas.europa.eu/jobs/delegations/index_en.htm#traineeships.

[11] EUH:n oikeusasiamiehelle toimittamien tietojen mukaan se tarjosi 603 harjoittelupaikkaa vuonna 2014, 726 harjoittelupaikkaa vuonna 2015 ja 477 harjoittelupaikkaa vuoden 2016 alkupuoliskolla. Sen odotetaan tarjoavan yhteensä noin 800 palkatonta harjoittelupaikkaa EU:n edustustoissa vuonna 2016.

[12] Euroopan komissio hallinnoi "sinisen kirjan" harjoitteluohjelmaa. Lisätietoja on saatavilla verkossa: http://ec.europa.eu/stages/home_en.

[13] Palkalliset harjoittelijat saavat EUH:ssa noin 1 150 euron kuukausikorvauksen.

[14] EUH:n edustajien oikeusasiamiehen tutkintaryhmän kanssa pidetyn kokouksen aikana antamien tietojen mukaan EU:n edustustoihin on aiemmin toisinaan lähetetty ”sinisen kirjan” harjoittelijoita.

[15] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artikla.

[16] Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artikla.

[17] Euroopan unionin perusoikeuskirjan 32 artikla.

[18] http://www.ilo.org/empent/areas/business-helpdesk/faqs/WCMS _DOC _ENT_HLP_BDE _FAQ_EN/lang--en/index.htm#Q1.

[19] Ks. tältä osin harjoittelun laatupuitteista annetun neuvoston suosituksen johdanto-osan 4 kappale.

[20] Mainitun neuvoston suosituksen johdanto-osan 9 ja 10 kappale.

[21] Lisäksi jos harjoittelija ei kuulu minkään muun sairausvakuutusjärjestelmän piiriin, hän on vakuutettu sairauden varalta niiden ehtojen mukaisesti, jotka vahvistetaan sairausvakuutuksessa, joka laitoksilla on vakuutusyhtiössä. EUH kattaa myös osan harjoittelijan tapaturmavakuutuksesta. Rekrytoidut harjoittelijat voivat saada myös matkapäivärahaa, jos määrärahoja on käytettävissä.

[22] Selkeyden vuoksi voidaan todeta, että palkallisia nuorempia ammattilaisia edustustoissa koskevan ohjelman ja EU:n edustustoissa suoritettujen palkattomien harjoittelujaksojen välillä ei voida tehdä vertailua. Ensinnäkin JPD-ohjelma on tarkoitettu nuoremmille ammattilaisille eikä vastavalmistuneille nuorille (kuten palkaton harjoittelu). Toiseksi EUH ei ole määritellyt JPD-ohjelmaa johdonmukaisesti. Vaikka siinä viitataan toisinaan tähän kokemukseen harjoitteluna, siinä viitataan myös nuorempiin ammattilaisiin ”EU:n edustustojen henkilöstön varsinaisina jäseninä” ja siten edustustojen työntekijöinä. Kolmanneksi JPD-ohjelma ei ole yksinomaan EUH:n järjestämä ohjelma (jäsenvaltiot ja myös komissio osallistuvat siihen).

[23] Euroopan parlamentin 6. heinäkuuta 2010 antama päätöslauselma (2009/2221(INI)), kohta 72, saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52010IP0262&from=EN.

[24] https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/annual_activity_report_2015_en.pdf.