- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Suositusluonnos Euroopan komissiolle kantelussa 146/2005/GG
Suositus
Kanteluasia 146/2005/GG - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Tiistaina | 18 tammikuuta 2005 - Suositus Keskiviikkona | 15 kesäkuuta 2005 - Päätökset, pvm Perjantaina | 09 kesäkuuta 2006
KILPAILUKYKY
TaustaaKantelija on saksalainen yritys, joka kierrättää jäteöljyjä. Valituksen tekijän käyttämä prosessi johtaa ”Fluxöl”-öljyn tuotantoon.
Jäteöljyhuollosta 16 päivänä kesäkuuta 1975 annetun direktiivin 75/439/ETY (sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä "direktiivi") 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jos tekniset, taloudelliset ja organisatoriset rajoitteet sen sallivat, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet asettaakseen etusijalle jäteöljyjen käsittelyn uudistamalla.”
Direktiivin 1 artiklan mukaan "uudistamisella" tarkoitetaan "prosessia, jossa perusöljyjä voidaan tuottaa jalostamalla jäteöljyjä, erityisesti poistamalla tällaisten öljyjen sisältämät epäpuhtaudet, hapettumistuotteet ja lisäaineet".
Kantelijan mukaan Saksa on tukenut jäteöljyjen polttamista (sähköntuotantoa varten) viimeistään vuodesta 1993 lähtien. Kantelija katsoi, että tämä oli räikeässä ristiriidassa direktiivin säännösten kanssa, ja teki kantelun komissiolle. Viimeksi mainittu aloitti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn, joka johti yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 1999 antamaan tuomioon, jossa se totesi asian komission hyväksi (asia C-102/97).
Saksa oli aluksi haluton noudattamaan tätä tuomiota. Vaikuttaa siltä, että Saksa suostui muuttamaan lainsäädäntöään vasta sen jälkeen, kun kantelija oli kääntynyt uudelleen komission puoleen ja komissio oli ryhtynyt toimenpiteisiin EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan (jossa määrätään uhkasakkojen mahdollisuudesta) mukaisen menettelyn käyttämiseksi.
Valituksen tekijän mukaan muunnetuissa säännöissä määritellään termi ”uudistaminen” siten, että sen ulkopuolelle jätetään (tai voidaan jättää pois) prosessit, jotka johtavat ”suuröljyn” tuotantoon. Kantelijan mukaan tämä toimenpide toteutettiin tarkoituksellisesti sen rankaisemiseksi.
Valitus 1272/2004/GGKantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 5. toukokuuta 2004. Kantelussaan kantelija väitti, että komissio ei ollut pannut täytäntöön yhteisön lainsäädäntöä yleisesti ja erityisesti edellä mainittua tuomiota.
Elokuussa 2004 antamassaan lausunnossa komissio huomautti, että oikeusasiamiehelle tehty kantelu liittyi rikkomuskanteluun 2002/4775, jonka kantelija oli jättänyt komissiolle 28. kesäkuuta 2002. Komissio selitti, että tämän kantelun tutkinnan aikana Saksa oli toimittanut tietoja, jotka osoittivat, että hallinnolla oli oikeudellinen mahdollisuus panna täytäntöön jäteöljyjen uudistamista koskeva etuoikeus, ja väitti, että uudistamiskiintiö Saksassa osoitti, että ensisijaisuusperiaate saavutettiin käytännössä.
Komission mukaan Saksan toimivaltaisten viranomaisten kanssa syyskuussa 2003 järjestetyssä myöhemmässä kokouksessa oli todettu, että ensisijaisuusperiaatteen soveltaminen oli lähtökohtaisesti varmistettu. Saksa oli kuitenkin myöntänyt, että uusiutumattomia jäteöljyjä (poltto, kierrätys muihin tuotteisiin) koskevat tilastot olivat epäluotettavia ja että sen vuoksi käynnistettäisiin erityinen tutkimus. Komissio totesi, että tämän tutkimuksen tuloksia, joiden odotettiin valmistuvan vuoden 2004 loppuun mennessä, olisi odotettava ennen kuin rikkomisesta johtuvasta menettelystä tehdään päätös (2).
Lausunto lähetettiin kantelijalle huomautusten esittämistä varten. Tällaisia huomautuksia ei saatu.
Ottaen huomioon komission mainitsemat olosuhteet ja erityisesti sen, että Saksa näytti myöntäneen, että hänen uusiutumattomia jäteöljyjä koskevat tilastonsa olivat epäluotettavia, oikeusasiamies piti komission lähestymistapaa kohtuullisena. Oikeusasiamies päätti näin ollen tutkimuksensa 24.11.2004 todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että kantelija voisi tehdä uuden kantelun myöhemmässä vaiheessa, jos se katsoisi, että komissio ei jatkanut asian käsittelyä asianmukaista huolellisuutta noudattaen.
Kantelu 3534/2004/GGKantelija pyysi 30. marraskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään oikeusasiamiestä jatkamaan tutkimustaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, pitämään kirjettään uutena kanteluna.
Kantelija huomautti, että edellä mainittu tutkimus valmistuu aikaisintaan syyskuussa 2005. Se väitti lähinnä, että sekä komissio että Saksa toimivat ajallisesti.
Koska kantelua 1272/2004/GG koskeva tutkimus oli jo päätetty, kantelijan uusi kirje kirjattiin uudeksi kanteluksi.
Oikeusasiamies katsoi, että marraskuun 2004 lopussa päätetyn tutkimuksen uudelleen aloittaminen olisi järkevää vain, jos olisi olemassa uusia tosiseikkoja tai perusteita, jotka voisivat vaikuttaa oikeusasiamiehen analyysiin. Kantelijan väitettä, jonka mukaan komissio ja Saksa viivyttelivät, voidaan pitää tällaisena uutena perusteluna. Kantelija ei kuitenkaan ollut toimittanut mitään näyttöä sen osoittamiseksi, että asiaa koskeva tutkimus todella viivästyi ja että komissio ei ollut käsitellyt asiaa asianmukaisella tavalla.
Oikeusasiamies ilmoitti näin ollen kantelijalle, että tutkintaan ei ollut riittäviä perusteita. Kantelijaa pyydettiin kuitenkin kiinnittämään huomiota mahdollisuuteen uusia kantelu edellyttäen, että esitetään riittävä näyttö.
Puhelinkeskustelu 7.1.2005Kantelija soitti 7. tammikuuta 2005 oikeusasiamiehen toimistoon kysyäkseen, mitä todisteita tarvitaan. Asiasta vastaava virkamies selitti, että oikeusasiamies tarvitsi todisteita osoittaakseen tai antaakseen ymmärtää, että asiaa koskeva tutkimus ei olisi saatavilla ennen vuoden 2005 puoliväliä.
Tammikuun 10 päivänä 2005 päivätty sähköpostiviestiKantelija toimitti 10 päivänä tammikuuta 2005 jäljennöksen instituutin laatimasta tiedotteesta, joka näyttää koskevan kyseistä tutkimusta. Selvityksen mukaan tutkimus kattaa ajanjakson kesäkuusta 2004 kesäkuuhun 2005.
Tämä sähköpostiviesti kirjattiin uudeksi kanteluksi (146/2005/GG). Kantelijan toimittamien tietojen perusteella oikeusasiamies päätti pyytää komissiolta lausuntoa kantelijan väitteestä, jonka mukaan komissio ei ollut pannut täytäntöön yhteisön oikeutta ja yhteisön oikeuden perusteella annettuja tuomioita.
KYSYMYS
Komission lausuntoLausunnossaan komissio esitti seuraavat huomautukset:
Kantelua 1272/2004/GG koskevassa komission lausunnossa mainittiin, että kantelun 2002/4775 käsittelyn jatkamisen tärkeimpänä syynä oli se, että oli toivottavaa odottaa asiaa koskevan tutkimuksen tuloksia. Tässä lausunnossa (joka oli laadittu kesällä 2004) selitettiin, että tutkimus olisi saatavilla vuoden 2004 loppuun mennessä.
Heinäkuussa 2004 Saksan viranomaiset olivat ilmoittaneet komissiolle, että tutkimus oli aloitettu tällä välin, vaikkakin viiveellä. Ne olivat ilmoittaneet, että syyskuussa 2004 oli tarkoitus laatia väliraportti. Komission ei voida katsoa olevan vastuussa tästä viivästyksestä, eikä Saksalla ollut yhteisön oikeuden nojalla velvollisuutta tehdä tällaista tutkimusta.
Saksa toimitti 7 päivänä lokakuuta 2004 komissiolle tietoja direktiivin täytäntöönpanosta. Tiedonanto sisälsi mallin Saksan jäteöljyvirtojen laskemiseksi. Menetelmän myötä uudistettujen jäteöljyjen määrät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, kun taas jäteöljyjen kokonaismäärä ja niiden sisältämät poltetut jäteöljyt ovat vähentyneet.
Ensimmäinen väliraportti edellä mainitusta tutkimuksesta oli liitetty tähän tiedonantoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laatia jäteöljyvirtatasapaino, joka täytti komission tietotarpeet ja toimi yhteisenä pohjana keskustelulle jäteöljyalan toimijoiden kanssa. Raportissa esitettiin yksityiskohtaisesti Saksan viranomaisten käyttämä laskentamalli ja todettiin, että se oli hyvä perusta lisätutkimuksille. Tutkimuksen aikana mallia mukautettaisiin, jotta saataisiin todelliset jäteöljyvirrat.
Tiedonannon liitteenä oli myös tutkimuksen toimeksianto. Asiakirjan mukaan loppuraportti oli määrä antaa kesäkuussa 2005.
Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio päätteli alustavasti, että Saksa oli toteuttanut tarvittavat toimenpiteet asettaakseen etusijalle jäteöljyjen käsittelyn uudistamalla. Komissio katsoi kuitenkin, että ennen kantelua 2002/4775 koskevan päätöksen tekemistä oli odotettava loppukertomusta, jotta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva.
Kantelijan huomautuksetKantelijan 27 päivänä toukokuuta 2005 päivätty kirje
Kantelija esitti 27 päivänä toukokuuta 2005 päivätyssä kirjeessään seuraavat huomautukset:
Kantelu 2002/4775 oli tehty 28.6.2002. Sen jälkeen on kulunut lähes kolme vuotta, eikä komissio ole voinut antaa aineellista vastausta.
Asiaa koskeva tutkimus oli myöhässä, koska Saksa oli luvannut sen tehtäväksi vuoden 2004 alussa. Tutkimus oli myös osa Saksan pyrkimyksiä voittaa aikaa.
Saksan ympäristöministeriön vastuuhenkilön toimittamien tietojen mukaan komissio oli lopettanut kaikki menettelyt niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät vielä olleet panneet direktiiviä täytäntöön. Saman lähteen mukaan komissiolla oli selvä taipumus kumota direktiivi kokonaan.
Joitakin muita kysymyksiä ei ollut selvennetty komission lausunnossa (3).
Koska mahdolliset lisäviivästykset aiheuttivat huomattavaa vahinkoa, oikeusasiamiehen olisi huolehdittava siitä, että komissio panee nopeasti täytäntöön unionin tuomioistuimen tuomion ja direktiivin.
Kantelijan 31. toukokuuta 2005 ja 9. kesäkuuta 2005 päivätyt kirjeetKantelija toisti näkemyksensä 31 päivänä toukokuuta ja 9 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyissä kirjeissä.
PÄÄTÖS
1 Yhteisön oikeuden ja yhteisön oikeuden perusteella annettujen tuomioiden täytäntöönpanon väitetty laiminlyönti1.1 Kantelija on saksalainen yritys, joka kierrättää jäteöljyjä. Jäteöljyhuollosta 16 päivänä kesäkuuta 1975 annetun direktiivin 75/439/ETY (sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä "direktiivi") 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jos tekniset, taloudelliset ja organisatoriset rajoitteet sen sallivat, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet asettaakseen etusijalle jäteöljyjen käsittelyn uudistamalla.” Kantelijan mukaan Saksa ei ole noudattanut tästä direktiivistä johtuvia velvoitteita. Kantelijan jätettyä kantelun komissiolle komissio aloitti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn, jonka päätteeksi yhteisöjen tuomioistuin antoi vuonna 1999 komission lausuntoa puoltavan tuomion (4). Kantelija teki vuonna 2002 komissiolle uuden kantelun (rikkomista koskeva kantelu 2002/4775).
1.2 Kantelija kääntyi 5. toukokuuta 2004 oikeusasiamiehen puoleen (kantelu 1272/2004/GG). Kantelussa kantelija väitti, että komissio ei ollut pannut täytäntöön yhteisön oikeutta eikä yhteisön oikeuden perusteella annettuja tuomioita.
Kantelusta antamassaan lausunnossa (joka toimitettiin oikeusasiamiehelle elokuussa 2004) komissio selitti, että asiassa 2002/4775 tehtyjen tutkimusten aikana Saksa oli toimittanut tietoja, jotka osoittivat, että hallinnolla oli oikeudellinen mahdollisuus panna täytäntöön jäteöljyjen uudistamista koskeva ensisijaisuus, ja väitti, että uudistamiskiintiö Saksassa osoitti, että ensisijaisuusperiaate saavutettiin käytännössä. Komission mukaan Saksan viranomaiset olivat myöhemmässä tapaamisessa Saksan toimivaltaisten viranomaisten kanssa syyskuussa 2003 myöntäneet, että uudistamattomia jäteöljyjä koskevat tilastot olivat epäluotettavia ja että tästä syystä käynnistettäisiin erityinen tutkimus. Komissio totesi, että tämän tutkimuksen tuloksia, joiden odotettiin valmistuvan vuoden 2004 loppuun mennessä, olisi odotettava ennen kuin rikkomisesta johtuvasta menettelystä tehdään päätös.
1.3 Oikeusasiamies katsoi komission mainitsemien seikkojen perusteella, että komission lähestymistapa oli kohtuullinen. Oikeusasiamies päätti näin ollen tutkimuksensa 24.11.2004 todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että kantelija voisi tehdä uuden kantelun myöhemmässä vaiheessa, jos se katsoisi, että komissio ei jatkanut asian käsittelyä asianmukaista huolellisuutta noudattaen.
1.4 Kantelija pyysi tammikuussa 2005 oikeusasiamiestä uusimaan tutkimuksensa ja toimitti todisteet siitä, että asiaa koskeva tutkimus ei olisi saatavilla ennen vuoden 2005 puoliväliä. Oikeusasiamies päätti kirjata kantelijan kirjeen uudeksi kanteluksi (kantelu 146/2005/GG) ja aloittaa tutkimuksen.
1.5 Uudesta kantelusta antamassaan lausunnossa komissio totesi, että Saksan viranomaiset olivat ilmoittaneet sille heinäkuussa 2004, että tutkimus oli aloitettu tällä välin, vaikkakin viiveellä. Komissio totesi, ettei sen voida katsoa olevan vastuussa tästä viivästyksestä. Se lisäsi, että Saksa oli toimittanut tietoja direktiivin täytäntöönpanosta 7. lokakuuta 2004 ja että edellä mainittua tutkimusta koskeva ensimmäinen väliraportti oli liitetty tähän tiedonantoon. Tiedonannon liitteenä oli myös tutkimuksen toimeksianto. Asiakirjan mukaan loppuraportti oli määrä antaa kesäkuussa 2005. Komissio totesi, että tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella sen alustava päätelmä oli, että Saksa oli toteuttanut tarvittavat toimenpiteet asettaakseen etusijalle jäteöljyjen käsittelyn uudistamalla. Komissio katsoi kuitenkin tarpeelliseksi odottaa loppukertomusta saadakseen mahdollisimman täydellisen kuvan ennen kantelua 2002/4775 koskevan päätöksen tekemistä.
1.6 Kantelija huomautti huomautuksissaan, että kantelu 2002/4775 oli tehty 28. kesäkuuta 2002 ja että lähes kolme vuotta oli kulunut, eikä komissio voinut antaa aineellista vastausta. Kantelijan mukaan asiaa koskeva tutkimus oli myöhässä, koska Saksa oli luvannut sen vuoden 2004 alussa. Kantelijan mukaan tutkimus oli lisäksi osa Saksan pyrkimyksiä voittaa aikaa. Kantelija lisäsi saaneensa tietoja, joiden mukaan komissio oli lopettanut kaikki menettelyt niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät vielä olleet panneet direktiiviä täytäntöön, ja että komissiolla oli selvä taipumus kumota direktiivi kokonaan.
1.7 On hyvän hallintotavan mukaista, että komissio käsittelee rikkomista koskevat kantelut huolellisesti ja kohtuullisessa ajassa. Oikeusasiamies katsoo, että sen selvittämiseksi, onko komissio toiminut tämän mukaisesti, on otettava huomioon kaikki tapaukseen liittyvät merkitykselliset tosiseikat siltä osin kuin ne on saatettu hänen tietoonsa.
1.8 Oikeusasiamies toteaa, että kantelijan komissiolle tekemästä rikkomuskantelusta (kantelu 2002/4775) on kulunut lähes kolme vuotta. On myös otettava huomioon, että kantelija näyttää tässä kantelussa väittäneen, että Saksa ei ollut noudattanut yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-102/97 vuonna 1999 antamaa tuomiota. Oikeusasiamies muistuttaa, että tiedonannossaan Euroopan parlamentille ja Euroopan oikeusasiamiehelle suhteista kantelijaan yhteisön oikeuden rikkomisista (KOM(2002) 141 lopullinen, EYVL 2002, C 244, s. 5) komissio totesi, että se ehdotti pääsääntöisesti kantelujen tutkimista, jotta voitaisiin tehdä päätös virallisen ilmoituksen antamisesta tai asian käsittelyn lopettamisesta viimeistään vuoden kuluessa kantelun kirjaamisesta.
1.9 Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että komissio on katsonut, että kantelijan rikkomuskantelu voidaan käsitellä vasta sen jälkeen, kun se on saanut Saksan viranomaisten tilaaman tutkimuksen tulokset. Koska 1) kantelija oli väittänyt, että Saksa ei ollut noudattanut direktiivissä säädettyä velvoitetta asettaa etusijalle jäteöljyjen käsittely uudistamalla, ja 2) koska Saksan viranomaiset olivat myöntäneet, että uudistamattomia jäteöljyjä koskevat tilastot olivat epäluotettavia ja että tämän vuoksi käynnistettäisiin erityinen tutkimus, oikeusasiamies on edelleen sitä mieltä, että tämä kanta on kohtuullinen.
1.10 On kuitenkin huomattava, että komission mukaan Saksan viranomaiset olivat myöntäneet edellä mainitun tunnustuksen syyskuussa 2003 pidetyssä kokouksessa, vaikka tutkimus näyttää tilatun vasta vuoden 2004 puolivälissä. Vaikka on totta, ettei komissiota voida syyttää tästä Saksan viranomaisten vastuulla olevasta viivästyksestä, komissio ei ole osoittanut, että se olisi pyrkinyt kaikin tavoin varmistamaan, että merkitykselliset tiedot olisivat saatavilla mahdollisimman pian. Oikeusasiamiehen käytettävissä olevien tietojen mukaan komissio ilmoitti kantelijalle 3. helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että Saksan viranomaiset olivat ilmoittaneet sille, että puuttuvia tietoja ei toimitettaisi ennen kevättä 2004. Kantelua 1272/2004/GG koskevassa lausunnossaan komissio totesi, että tutkimuksen tuloksia odotettiin vuoden 2004 loppuun mennessä. Komissio myönsi tätä kantelua koskevassa lausunnossaan, että loppuraportti oli todellakin määrä toimittaa kesäkuussa 2005, kuten kantelija oli väittänyt. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoo, että komissio ei ole toiminut tässä tapauksessa vaaditulla huolellisuudella. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.
1.11 Oikeusasiamies päätti 24. marraskuuta 2004 tekemällään päätöksellä kantelua 1272/204/GG koskevan tutkimuksensa toteamalla, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Tämä havainto perustui siihen, että komissio näytti jatkavan tapausta aktiivisesti, koska oikeusasiamies oli ilmoittanut oikeusasiamiehelle, että sen odottaman tutkimuksen tuloksia odotettiin vuoden 2004 loppuun mennessä. Oikeusasiamies muistuttaa, että nämä tiedot sisältyivät lausuntoon, jonka komissio antoi hänelle 6. elokuuta 2004 päivätyllä muistiolla. Komissio totesi tästä kantelusta antamassaan lausunnossa, että Saksan viranomaiset olivat ilmoittaneet sille "heinäkuussa 2004", että tutkimus oli käynnistetty viiveellä. Oikeusasiamies päättelee, että toimittaessaan lausuntonsa hänelle elokuussa 2004 komission olisi näin ollen pitänyt olla tietoinen siitä, että lausunnon sisältö ei enää vastannut tosiasiallisia tosiseikkoja tutkimuksen valmistumisajankohdan osalta. Ei tietenkään voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Saksan viranomaisten "heinäkuussa 2004" toimittamat tiedot saapuivat niin myöhään, ettei niitä voitu enää sisällyttää komission lausuntoon, erityisesti kun otetaan huomioon, että lausunto lähetettiin loma-aikana. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että komissio ei kuitenkaan toimittanut hänelle lisäystä (tai oikaisua) myöhemmin. Oikeusasiamiehen mielestä yhteisön toimielimen tai elimen, joka on tahattomasti toimittanut oikeusasiamiehelle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, olisi korjattava nämä tiedot heti, kun se saa tiedon virheestään. Epäselvyyksien välttämiseksi on lisättävä, että päivämäärä, johon mennessä tutkimuksen tulokset erääntyivät, oli tärkeä tekijä oikeusasiamiehen tutkimuksen yhteydessä.
2 PäätelmätEdellä esitetyn perusteella oikeusasiamies esittää komissiolle seuraavan suositusluonnoksen oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti:
SuositusluonnosKomission olisi käsiteltävä kantelu mahdollisimman nopeasti ja huolellisesti.
Komissiolle ja kantelijalle ilmoitetaan tästä suositusluonnoksesta. Oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio antaa yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2005. Yksityiskohtainen lausunto voisi koostua oikeusasiamiehen päätöksen hyväksymisestä ja suositusluonnoksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimenpiteiden kuvauksesta.
Strasbourg, 15. kesäkuuta 2005
P. Nikiforos DIAMANDOUROS
(1) Oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9.3.1994 tehty Euroopan parlamentin päätös 94/262/EY (EYVL 1994, L 113, s. 15).
(2) Komissio toimitti lausuntonsa lisäksi jäljennöksen kantelijalle 3 päivänä helmikuuta 2004 osoittamastaan kirjeestä. Tässä kirjeessä komissio huomautti, että Saksan viranomaiset olivat selittäneet, että puuttuvia tietoja ei toimitettaisi ennen kevättä 2004.
(3) Kantelija väitti esimerkiksi, että Saksa tuki (tai oli tukenut) jäteöljyjen polttamista 52,5 miljoonalla eurolla seitsemän vuoden aikana, kun taas uudistamiseen tarkoitettu tuki oli vain 10,2 miljoonaa euroa samalla kaudella. Tämän eron vuoksi kantelija tiedusteli, oliko Saksa pannut direktiivin asianmukaisesti täytäntöön.
(4) Asia C-102/97, komissio v. Saksa, Kok. 1999, s. I-5051.