FOR PREVIEWING & TESTING PURPOSES ONLY.
This notification will disappear once the page will be published.
This link is available for less than 30 minutes.
  • Helppolukuinen aineisto
  • Tekstin koko

Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Nykyinen kieli: 
  • Suomi
Lähdekieli: 
Saatavilla olevat kieliversiot: 
Tämä sivu on konekäännetty.
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.

Luonnos Euroopan oikeusasiamiehen suositukseksi hänen oma-aloitteisessa tutkimuksessaan OI/5/2012/BEH-MHZ, joka koskee Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa (Frontex)

Oma-aloitteisen tutkimuksen tausta

1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet suorittaa omasta aloitteestaan tutkimuksia unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnasta.

2. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 EU:n perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova Frontexille, joka on EU:n virasto.

3. Laajojen keskustelujen jälkeen ja vastauksena kansalaisyhteiskunnan esittämiin huolenaiheisiin ja odotuksiin Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 25 päivänä lokakuuta 2011 asetuksen 1168/2011/EU [1], jäljempänä 'asetus', jolla vahvistetaan edelleen Frontexin asemaa ja säädetään nimenomaisesti, että sen on hoidettava tehtävänsä täysin perusoikeuskirjaa noudattaen. Asetuksessa edellytetään, että Frontex ottaa käyttöön tiettyjä hallinnollisia mekanismeja ja välineitä edistääkseen ja valvoakseen perusoikeuksien kunnioittamista koskevien velvoitteidensa noudattamista.

4. Kun otetaan huomioon Frontexin uusi oikeudellinen kehys ja kansalaisyhteiskunnan huomattava kiinnostus EU:n ulkorajojen valvontaan, myös sen perusoikeusulottuvuuteen, oikeusasiamies piti hyödyllisenä pyrkiä oma-aloitteisella tutkimuksella selventämään, miten Frontex panee edellä mainitut säännökset täytäntöön.

Tutkinnan kohde

5. Oikeusasiamies viittasi tämän tutkimuksen aloittamista koskevassa kirjeessään asetuksen 26 a artiklaan [2] ja pyysi Frontexia ilmoittamaan hänelle kantansa seuraaviin viiteen asiaan.

1 Perusoikeusstrategia

i) Mikä on Frontexin perusoikeusstrategian hyväksymisen nykytilanne?

ii) Mitä toimenpiteitä Frontex on toteuttanut tai aikoo toteuttaa ottaakseen käyttöön tehokkaan mekanismin, jolla valvotaan perusoikeuksien kunnioittamista Frontexin toiminnassa?

iii) Kun otetaan huomioon, että Frontex osallistuu koordinointi- ja tukitoimiin jäsenvaltioiden alueella, voisiko Frontex selittää ymmärtävänsä, mahdollisesti myös esimerkkien avulla, asetuksen 26 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viittauksen "viraston kaikkiin toimiin"?

iv) Katsooko Frontex, että tehokkaan perusoikeuksien valvontamekanismin kehittämiseen olisi sisällyttävä valitusmekanismi niitä henkilöitä varten, joihin Frontexin toiminta vaikuttaa? (Ks. myös jäljempänä 3 kohdan ii alakohta ja 5 kohdan ii alakohta).

2 Käytännesäännöt

Asetuksessa säädetään kaikkiin operaatioihin sovellettavista käytännesäännöistä, kuten a) menettelyistä, joiden tarkoituksena on taata oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen, ja b) sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta, jotka oleskelevat fyysisesti EU:n jäsenvaltioissa ilman päteviä asiakirjoja.

i) Voisiko Frontex selittää, miten se näkee a) perusoikeusstrategiansa (ks. edellä 1 kohta) ja näiden käytännesääntöjen välisen suhteen? ja b) eri koodien välillä?

ii) Mikä on näiden käytännesääntöjen hyväksymisen nykytilanne?

3 Perusoikeusvastaava

i) Mitä Frontexin mielestä olisi pidettävä perusoikeusvastaavan täsmällisinä vastuualueina ja velvollisuuksina?

ii) Katsooko Frontex, että perusoikeusvastaava voisi olla toimivaltainen vastaanottamaan yksityishenkilöiltä valituksia, jotka koskevat perusoikeuksien kunnioittamista jäsenvaltioissa ja/tai Frontexissa?

iii) Onko hallintoneuvosto jo nimittänyt perusoikeusvastaavan, ja jos ei ole, mikä on sen toimittamismenettely ja -aikataulu?

4 Euroopan rajavartijaryhmää / koordinoiva virkamies

Asetuksessa viitataan Euroopan rajavartijaryhmiin ja edellytetään, että ne kunnioittavat kaikilta osin perusoikeuksia hoitaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan.

i) Koska nämä ryhmät näyttävät koostuvan sekä Frontexin että jäsenvaltioiden edustajista, jotka ovat vastuussa siitä, että nämä ryhmät eivät mahdollisesti kunnioita täysin perusoikeuksia, ja

ii) Mikä on koordinoivan virkamiehen rooli tässä suhteessa?

5 Yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden päättäminen

Asetuksen 3 artiklan 1 a kohdan mukaan Frontex voi, ilmoitettuaan asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle, lopettaa yhteiset operaatiot ja pilottihankkeet, jos edellytykset kyseisten yhteisten operaatioiden tai pilottihankkeiden toteuttamiselle eivät enää täyty. Pääjohtaja keskeyttää tai lopettaa kokonaan tai osittain yhteiset operaatiot ja pilottihankkeet, jos hän katsoo, että perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden loukkaukset ovat vakavia tai todennäköisesti jatkuvat.

Näiden säännösten perusteella:

i) Voisiko Frontex selittää, mitä menettelyjä ja kriteerejä se aikoo käyttää tunnistaakseen mahdolliset perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden rikkomiset, jotka ovat vakavia tai todennäköisesti jatkuvat?

ii) Aikooko Frontex perustaa mekanismin, jonka avulla a) henkilöt, jotka väittävät joutuneensa vaikutusten kohteeksi, ja/tai b) muut henkilöt voivat valittaa Frontexille perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien säännösten rikkomisesta?

iii) Jos pääjohtaja päättää keskeyttää tai lopettaa operaation tai pilottihankkeen, mitä muita toimia Frontex voisi toimeksiantonsa mukaisesti harkita auttaakseen korjaamaan havaitut perusoikeuksien ja kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden loukkaukset?

Tutkimus

6. Oikeusasiamies käynnisti 6. maaliskuuta 2012 tämän oma-aloitteisen tutkimuksen ja pyysi Frontexilta lausuntoa 31. toukokuuta 2012 mennessä. Siltä osin kuin Frontex oli jo hyväksynyt edellä 1 ja 2 kohdassa mainitut toimintaperiaatteet, menettelyt ja säännöt, hän pyysi Frontexia toimittamaan hänelle niistä jäljennökset. Oikeusasiamies ilmoitti avauskirjeessään Frontexille myös, että hän voisi tutkimuksensa aikana harkita Frontexin lausunnon julkaisemista verkkosivustollaan, jotta kolmannet osapuolet, joita asia koskee, voisivat esittää huomautuksia. Hän huomautti lisäksi päättäneensä ilmoittaa tutkimuksestaan kansallisille oikeusasiamiehille, jotka ovat Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäseniä.

7. Frontex antoi lausuntonsa 17. toukokuuta 2012.

8. Ottaen huomioon tutkimuksensa kohteen ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (jäljempänä 'FRA') erityistehtävän oikeusasiamies toimitti 18.6.2012 Frontexin lausunnon kyseiselle virastolle ja kehotti sitä esittämään mahdolliset huomautuksensa 30.9.2012 mennessä.

9. Oikeusasiamies julkaisi 19. heinäkuuta 2012 verkkosivustollaan lausunnon, jossa hän huomautti, että ottaen huomioon kansalaisyhteiskunnan kiinnostuksen hänen tutkimukseensa hän piti asianmukaisena ja hyödyllisenä asettaa Frontexin lausunto saataville verkkosivustollaan. Hän totesi myös ymmärtäneensä, että hänen tutkimuksensa tuo esiin useita teknisiä kysymyksiä, joita Frontexin lausunnossa käsitellään jossain määrin yksityiskohtaisesti. Hän ilmoitti lisäksi olevansa tietoinen perusoikeuksien suojelun alalla toimivien järjestöjen hänen tutkimustaan kohtaan osoittamasta erityisestä kiinnostuksesta. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies kehotti asianomaisia osapuolia ja erityisesti kansalaisjärjestöjä ja muita tutkimuksensa alaan erikoistuneita järjestöjä esittämään huomautuksia Frontexin lausunnosta 30. syyskuuta 2012 mennessä.

10. Oikeusasiamies sai 20 päivän heinäkuuta ja 2 päivän lokakuuta 2012 välisenä aikana yhteensä 18 kannanottoa, jotka olivat peräisin kansainvälisiltä järjestöiltä, kansalaisjärjestöiltä, kansalliselta oikeusasiamieheltä ja yksityishenkilöiltä [3]. Perusoikeusvirasto esitti 26. syyskuuta 2012 huomautuksia Frontexin lausunnosta.

11. Oikeusasiamies julkaisi verkkosivustollaan edellä mainittujen kannanottojen [4] koko tekstin sekä perusoikeusviraston huomautukset.

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät

Alustavia huomioita

12. Oikeusasiamies toteaa, että hänen tutkimuksensa aikana on viitattu usein Frontexin toimintaa koskeviin käytännesääntöihin. Oikeusasiamies pitää selkeyden vuoksi hyödyllisenä huomauttaa, että on tarpeen erottaa toisistaan kaksi erilaista käytännesääntöä eli i) kaikkia Frontexin toimintaan osallistuvia henkilöitä koskevat yleiset käytännesäännöt, jotka on jo hyväksytty (jäljempänä 'käytännesäännöt'), ja ii) erityisesti yhteisiä palauttamisoperaatioita varten hyväksyttävät käytännesäännöt (jäljempänä 'yhteiset palauttamissäännöt').

13. Oikeusasiamies haluaa aluksi kiittää kaikkia osallistujia heidän erittäin hyödyllisistä kommenteistaan ja ajatuksistaan.

14. Oikeusasiamies arvostaa sitä, että jotkut vastaajat toimittivat hänelle tietoja perusoikeuksien väitetyistä loukkauksista tietyissä Frontexin operaatioissa. Eräät vastaajat korostivat erityisesti käytännesääntöjen täytäntöönpanon merkitystä näissä operaatioissa.

15. Oikeusasiamies on täysin samaa mieltä siitä, että käytännesääntöjen täytäntöönpano on tärkeää. Oikeusasiamies muistuttaa kuitenkin perusoikeuksien, myös käytännesääntöjen, rikkomistapausten osalta, että hänen oma-aloitteisessa tutkimuksessaan keskitytään Frontexin systeemisiin toimintapuitteisiin. Näin ollen hänen tämän tutkimuksensa ei ulotu tiettyihin väitettyihin noudattamatta jättämisiin. Niistä voidaan kuitenkin tehdä valituksia hänen tutkimisekseen.

A. Frontexin lausunto toimista, jotka liittyvät perusoikeuksien edistämiseen ja kunnioittamiseen asetuksen mukaisesti

16. Frontex antoi lausunnossaan yksityiskohtaisia vastauksia seuraaviin kysymyksiin: perusoikeusstrategia; käytännesäännöt; perusoikeusvastaava; neuvoa-antava ryhmä Euroopan rajavartijaryhmät ja yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden lopettaminen.

17. Frontex korosti, että valmistelukomitea [5] valmisteli perusoikeusstrategian, jäljempänä 'strategia', jonka sen hallintoneuvosto hyväksyi 31 päivänä maaliskuuta 2011. Strategialla pyritään valtavirtaistamaan perusoikeudet kaikkeen Frontexin toimintaan ja siten edistämään perusoikeuksia Frontexin ”eurooppalaiseksi rajavartiointikulttuuriksi” kutsumassa toiminnassa.

18. Frontexin hallintoneuvosto hyväksyi 29. syyskuuta 2011 strategian täytäntöönpanoa varten perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman, jäljempänä 'toimintasuunnitelma'. Toimintasuunnitelmassa hahmotellaan operatiiviset toimet (joihin strategian tavoitteet on sisällytetty) ja luetellaan erityistoimet Frontexin toiminnan pääaloilla. Frontex liitti mukaan taulukon, jossa luetellaan kaikki mainitut toimet. Ne on jäsennelty seuraavien Frontexin toiminnan pääalojen mukaan: operatiiviset toimet (riskianalyysi, yhteiset operaatiot, yhteiset palauttamisoperaatiot), valmiuksien kehittäminen (koulutus, tutkimus ja kehittäminen) ja horisontaaliset toimet (kuten ulkosuhteet, viestintä ja tulosten levittäminen).

19. Virasto totesi, että toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpanoa seurataan perusoikeuksia koskevan vuotuisen edistymiskertomuksen avulla, joka muodostaa perustan strategian tuleville tarkistuksille. Perusoikeusvastaava ja perusoikeuksia käsittelevä neuvoa-antava ryhmä osallistuvat uudelleentarkasteluun.

20. Vastauksena oikeusasiamiehen kysymykseen tehokkaasta mekanismista perusoikeuksien kunnioittamisen valvomiseksi Frontex totesi, että tällainen mekanismi muodostetaan (perusoikeusjärjestöistä ja institutionaalisista kumppaneista koostuvan) neuvoa-antavan ryhmän, perusoikeusvastaavan, yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden keskeyttämis- ja lopettamismekanismin sekä pääjohtajan nimittävänä viranomaisena tekemän lopullisen päätöksen kautta.

21. Mitä tulee oikeusasiamiehen kysymykseen siitä, miten hän ymmärtää "viraston kaiken toiminnan", Frontex huomautti, että tätä käsitettä oli käytetty aiemmin käytännesäännöissä. Käytännesääntöjen 2 artiklan b alakohdassa määritellään Frontexin toiminta seuraavasti: "... kaikki toimet, joita Frontex koordinoi tai johtaa Frontex-asetuksessa kuvattujen tehtäviensä puitteissa, mukaan lukien yhteiset operaatiot, pilottihankkeet, yhteiset palauttamisoperaatiot ja koulutus."

22. Mitä tulee mahdollisuuteen ottaa käyttöön valitusmekanismi niitä henkilöitä varten, joihin Frontexin toiminta vaikuttaa, Frontex huomautti, että sen tehtävänä on ainoastaan koordinoida EU:n jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden yhteistyötä. Näin ollen ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaiset harjoittavat toimintaa, joka voi vaikuttaa yksilöiden oikeuksiin. Frontex korosti myös, ettei sillä ole täytäntöönpanovaltaa. Ne kuuluvat yksinomaan jäsenvaltioiden viranomaisille. Henkilöt, jotka väittävät näiden viranomaisten loukanneen heidän oikeuksiaan, voivat näin ollen käyttää sekä kansallisia että EU:n mekanismeja valituksen tekemiseksi. Käytössä on kuitenkin sisäisiä menettelyjä, joiden avulla yksityishenkilöt voivat ilmoittaa sille mahdollisista perusoikeuksien loukkauksista. Näihin menettelyihin kuuluvat i) Frontexin toimintaan osallistuville asetetut raportointivelvoitteet, ii) poikkeamien raportointijärjestelmä ja iii) uusi vakiomuotoinen toimintamenettely, joka edellyttää Frontexin koordinoimissa toimissa tapahtuneista mahdollisista perusoikeusloukkauksista mistä tahansa lähteestä ja millä tahansa tavalla toimitettujen ilmoitusten täysimääräistä huomioon ottamista.

23. Frontex ilmoitti hyväksyneensä käytännesäännöt 21. maaliskuuta 2011 eli ennen asetuksen voimaantuloa. Se sisältää säännöksiä perusoikeuksien kunnioittamisesta ja edistämisestä sekä kansainvälistä suojelua koskevista kysymyksistä Frontexin toiminnassa. Frontex täsmensi, että käytännesäännöt ovat käytössä Frontexin koordinoimissa yhteisissä operaatioissa ja pilottihankkeissa. Se on toimintasuunnitelman liitteenä, ja se sitoo kaikkia Frontexin toimintaan osallistuvia henkilöitä.” Käytännesäännöissä määrätään muun muassa seuraamuksista, jos käytännesääntöjen määräyksiä rikotaan. Seuraamukset vaihtelevat välittömästä poistamisesta Frontexin toiminnasta kurinpitotoimiin. Frontex huomautti, että muutetun asetuksen mukaisesti se tarkistaa parhaillaan käytännesääntöjä ottaakseen huomioon neuvoa-antavan ryhmän näkemykset. Se lisäsi, että muutetun Frontex-asetuksen mukaisesti yhteisiä palauttamistoimia varten laaditaan erillinen säännöstö eli yhteinen palauttamissäännöstö.

24. Frontex totesi, että käytännesäännöt ovat yksi perusoikeusstrategian monista välineistä.

25. Frontex kommentoi käytännesääntöjen välistä suhdetta ja selitti, että näitä kahta säännöstöä sovelletaan sen koordinoimiin yhteisiin palauttamisoperaatioihin. Yhteisen palauttamissäännöstön osalta se koostuu yleisistä säännöistä, jotka vastaavat (yleisiin) käytännesääntöihin sisältyviä sääntöjä, ja erityissäännöistä, joissa keskitytään yhteisten palauttamisoperaatioiden erityispiirteisiin. Frontex lisäsi, että se soveltaa jo ”parhaita käytäntöjä” yhteisiin palauttamisoperaatioihin.

26. Käytännesääntöjen tarkistamisen tilanteesta Frontex totesi, että prosessi riippui neuvoa-antavan ryhmän perustamisesta, mutta totesi, että tarkistusprosessi on edennyt hyvin pitkälle.

27. Frontex totesi, että perusoikeusvastaava on riippumaton henkilöstön jäsen, joka raportoi suoraan hallintoneuvostolle ja hoitaa seurantatehtävää. Perusoikeusvastaava raportoi säännöllisesti myös neuvoa-antavalle ryhmälle ja pääjohtajalle, joka on nimittävä viranomainen.

28. Perusoikeusvastaavalla ja koheesiorahastolla on pääsy kaikkiin perusoikeuksien kunnioittamista koskeviin tietoihin, ja niiden toimet täydentävät toisiaan. Perusoikeusvastaavalla on seurantatehtävä, mutta koheesiorahasto tarjoaa strategista ohjausta ja kokoaa yhteen tietoja. Perusoikeusvastaavan tehtäviin kuuluu esimerkiksi tehokkaan seurantamekanismin edistäminen sekä mahdollisten perusoikeusloukkausten kirjaaminen ja kirjaaminen.

29. Frontex totesi, että vastaus kysymykseen siitä, voisiko perusoikeusvastaava vastaanottaa yksityishenkilöiltä perusoikeuksien kunnioittamista koskevia valituksia, on odotettavissa vasta, kun perusoikeuksien seurantamekanismi on täysin määritelty.

30. Frontex totesi perusoikeusvastaavan nimittämisen aikataulusta, että avointa virkaa koskeva ilmoitus julkaistiin huhtikuun 2012 lopussa ja että perusoikeusvastaava oli tarkoitus valita syksyyn 2012 mennessä.

31. Frontex selitti koheesiorahaston osalta, että sen tehtävänä on avustaa pääjohtajaa perusoikeusasioissa ja toimia tieto- ja asiantuntijaresurssina perusoikeuksien kunnioittamisen kehittämisessä ja edistämisessä. Sen tarkasta kokoonpanosta, tehtävistä ja työskentelymenetelmistä päätetään järjestäytymiskokouksessa. Frontexin mukaan sen jäsenistö rajoittuu kansalaisyhteiskunnan järjestöihin, kansainvälisiin järjestöihin ja perusoikeuksiin erikoistuneisiin EU:n virastoihin. Koheesiorahaston perustamiskokous oli määrä pitää syyskuussa 2012.

32. Frontex huomautti, että muutetussa Frontex-asetuksessa säädetään, että Euroopan rajavartioryhmien on tehtäviään hoitaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään kunnioitettava täysimääräisesti perusoikeuksia.

33. Frontex viittasi seuraaviin neljään keskeiseen välineeseen, joiden tarkoituksena on estää perusoikeuksien loukkaukset tältä osin.

(1) Operatiivisessa suunnitelmassa määrätään i) perusoikeusloukkauksia koskevista raportointivelvoitteista ja ii) osallistujien kouluttamisesta ennen lähettämistä EU:n ja kansainväliseen oikeuteen, mukaan lukien perusoikeudet. Lisäksi iii) käytännesäännöt ovat olennainen osa toimintasuunnitelmaa, ja niillä pyritään edistämään oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvia ammatillisia arvoja ja vahvistetaan asiaankuuluvat periaatteet. Lisäksi toimintasuunnitelmassa (iv) esitetään vakiotoimintamenettelyt vakavista vaaratilanteista ilmoittamista varten.

(2) Yhteisvastuu EBGT:n jäsenistä

Euroopan rajavartijaryhmien reservi muodostuu jäsenvaltioiden käyttöön asettamista rajavartijoista. Tämä henkilöstö asetetaan kuitenkin Frontexin käyttöön väliaikaisesti, sillä ei ole pätevyyttä suorittaa rajavalvontatehtäviä ja se lähetetään ainoastaan koordinointitehtäviin, jotta voidaan edistää vastaanottavan jäsenvaltion ja osallistuvien jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. EBGT:n jäsenet voivat suorittaa tehtäviä ainoastaan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti heidän läsnä ollessaan. Jos jäsen ei kunnioita perusoikeuksia, asian käsittelee vastaanottava jäsenvaltio ja/tai Frontex sekä jäsenen kotijäsenvaltio. Näin ollen EBGT:n jäseniin sovelletaan samanaikaisesti sekä vastaanottavien jäsenvaltioiden ohjeita että kotijäsenvaltion kurinpitotoimia.

(3) EBGT-poolin jäsenten profiili

Frontex on laatinut perusteellisen sisäisen arvioinnin perusteella erityisiä asiantuntijaprofiileja EBGT-reservin tuleville jäsenille. Profiilit heijastavat perusoikeuksia ja kansainvälistä suojelua koskevia velvoitteita, joita kaikkien Frontexin operaatioihin osallistuvien on noudatettava. Ne edellyttävät myös aiempaa kokemusta pyydetyltä alalta sekä aiempaa koulutusta erityisesti siitä, miten perusoikeuksia sovelletaan käytännössä. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä profiilit. Sen jälkeen, kun Frontex on nimitetty reserviin, se tarjoaa koulutusta EU:n ja kansainvälisestä oikeudesta, myös perusoikeuksista. Vaikka jäsenvaltioiden on noudatettava profiileissa määriteltyjä kelpoisuusperusteita, ne ovat itse vastuussa asiantuntijoiden valinnasta ja nimittämisestä EBGT-pooliin.

(4) Koulutus ennen kaikkien osallistujien lähettämistä

Frontexilla on velvollisuus tarjota koulutusta kaikille Frontexin operaatioihin osallistuville ennen lähettämistä. Koulutuksessa keskitytään asiaa koskevaan EU:n ja kansainväliseen oikeuteen, mukaan lukien perusoikeudet ja kansainvälisen suojelun saatavuus (syrjimättömyyden, palauttamiskiellon ja turvapaikkaoikeuden periaatteet), sekä asiaa koskeviin suuntaviivoihin. Se totesi, että koulutusta tarjotaan eri tasoilla.

34. Frontex totesi myös, että kaikissa operatiivisissa suunnitelmissa määrätään Frontexin koordinoinnista vastaavasta virkamiehestä, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää yhteistyötä ja koordinointia vastaanottavien ja osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. FCO toimii esimerkiksi rajapintana Frontexin ja vastaanottavan jäsenvaltion välillä, seuraa toimintasuunnitelman ja käytännesääntöjen täytäntöönpanoa ja on keskeisessä asemassa vakavista vaaratilanteista ilmoittamisen seurannassa.

35. Yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden päättämisen osalta Frontex totesi perustaneensa sisäisen työryhmän laatimaan vakiomuotoisen toimintamenettelyn, jolla varmistetaan perusoikeuksien kunnioittaminen edellä mainituissa operaatioissa. Menettelytapaohjeet ovat julkisesti saatavilla, kun ne on hyväksytty.

36. Vaikka menettelytapaohjetta ei ole vielä viimeistelty, Frontex toimitti seuraavat tiedot.

37. Frontex katsoi, että ”perusoikeuksien loukkauksia ei voida ennustaa ennen kuin ne todella tapahtuvat eikä niitä voida systematisoida”. Näin ollen se ei kehittänyt ”tiukkoja kriteerejä, joiden avulla voitaisiin tunnistaa perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden mahdolliset loukkaukset. Niitä voidaan arvioida vain tapauskohtaisesti, ja perusoikeusvastaavan asiantuntemus on tässä suhteessa ratkaisevan tärkeää.” Näin ollen menettelytapaohjeessa keskitytään varmistamaan, että tapauksista, joihin liittyy mahdollisia perusoikeuksien loukkauksia, raportoidaan ja niitä arvioidaan kaikissa operaation vaiheissa. Nykyisessä menettelytapaohjeessa on viisi vaihetta asetuksen 3 a artiklan noudattamiseksi: i) sisäinen valmistelu; ii) toimintasuunnitelman määräykset; iii) poikkeamista ilmoittaminen; iv) poikkeamien sisäisellä raportoinnilla saatujen tietojen käsittely; ja v) reagointi ja toiminta. Frontex totesi, että ennaltaehkäisevillä lisätoimenpiteillä pyritään tiedottamaan sidosryhmille operaatioihin liittyvistä riskeistä. Näissä riskinarvioinneissa otetaan huomioon esimerkiksi alkuperämaita, kauttakulkureittejä ja naapurimaita koskevat tiedustelutiedot, ja niihin osallistuu Frontexin eri osastoja sekä perusoikeusvastaava.

38. Väitettyjen perusoikeusloukkausten tunnistamisen osalta Frontex viittasi yksityiskohtaiseen sisäiseen menettelyyn ja korosti i) kaikkien osallistujien raportointivelvoitteiden ja kolmansien osapuolten raportointimahdollisuuksien merkitystä; ii) tapa, jolla ilmoitettuja tietoja käsitellään sisäisesti; ja iii) asianomaisten sidosryhmien saamien tietojen arviointi.

39. Frontex katsoi, että sen laaja lähestymistapa, johon sisältyy mahdollisten rikkomusten tunnistaminen ja ehkäiseminen, mahdollistaisi asianmukaisen reagoinnin tällaisiin rikkomuksiin, ja korosti tässä yhteydessä jälleen erikoiskoulutuksen merkitystä.

40. Mitä tulee perusoikeusloukkauksista kärsiviä henkilöitä koskevaan valitusmekanismiin, Frontex viittasi kolmansien osapuolten mahdollisuuteen ilmoittaa sille mahdollisista loukkauksista. Se korosti myös, että se käsittelisi kaikki perusoikeuksien loukkauksia koskevat valitukset ja ottaisi ”asianmukaisesti huomioon” tällaiset valitukset. Samalla Frontex korosti, että sillä ei ole valtuuksia päättää yksittäisistä tapauksista, koska ne kuuluvat asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaan.

41. Toimenpiteistä, joita Frontex voisi toteuttaa havaittujen perusoikeuksien loukkausten tapauksessa, se totesi, että se voisi esimerkiksi ”osoittaa huolestuttavia kirjeitä tai varoituskirjeitä asianomaisille jäsenvaltioille, keskustella asiasta hallintoneuvoston tasolla tai raportoida komissiolle, peruuttaa tai vähentää taloudellista tukea, toteuttaa kurinpitotoimia ja keskeyttää tai lopettaa operaatiot viimeisenä keinona”.”Frontex selitti lisäksi, että koska operaatioihin liittyy useita poliittisia ja operatiivisia kysymyksiä, ei aina olisi asianmukaista keskeyttää tai lopettaa operaatiota, ja pääjohtajan on tehtävä päätös Frontexin henkilöstön hänelle toimittamien raporttien perusteella.

B. Julkiseen kuulemiseen osallistuneiden esittämät huomautukset

42. Nämä huomautukset voidaan tiivistää seuraavasti.

43. Caritas katsoo, että Frontexin operaatioita varten tarvitaan tehokas valitusmekanismi. Kentällä toimivat kansalaisjärjestöt voisivat osallistua Frontexin operaatioiden käytännön seurantaan. Frontexin henkilöstön olisi tiedotettava kaikille Frontexin koordinoimissa operaatioissa pysäytetyille muuttajille ja pakolaisille heidän oikeuksistaan. Meijersin komitea korosti sellaisten vastuuvelvollisuusmekanismien merkitystä, joiden avulla Frontexin perusoikeuksien noudattamista voidaan valvoa. Riippumattomat valvontaelimet (IMB) huomauttivat, että ei ole selvää, onko Frontex vastuussa Frontexin valvonnassa olevia operaatioita koskevista valituksista.

44. Paolo RUWINDU katsoi, että täysin riippumattoman elimen olisi valvottava Frontexin perusoikeusvelvoitteiden noudattamista ja että perusoikeusvastaavan nimittäminen ei riitä. Pierre Georges VAN WOLLEGHEM totesi, että oikeusperustansa vuoksi Frontex ei voi kantaa vastuuta perusoikeuksien loukkauksista jäsenvaltioiden puolesta. Mitä tulee oikeudelliseen mahdollisuuteen lopettaa tai keskeyttää yhteiset operaatiot, jos perusoikeuksien kunnioittamisen takaavat edellytykset eivät enää täyty, hän huomautti, että ei ole selvää, miten tällaiset edellytykset määriteltäisiin. Ei ole myöskään selvää, mitä keinoja perusoikeusvastaavalla on käytettävissään valvoakseen tehokkaasti perusoikeuksien kunnioittamista. Apostolis FOTIADIS huomautti, että Frontex oikeuttaa jäsenvaltioiden toimet esimerkiksi lähettämällä Frontexin virkamiehiä vastaanottavan maan rajavartijan mukana ja osallistumalla pysäytettyjen henkilöiden seulontaan. Kansalliset rajavartijat seuraavat virallisesti Frontexin alkuperämaata koskevien seulontojen aikana tekemiä ehdotuksia. Twenten yliopiston Eurooppa-oikeuden apulaisprofessori Luisa MARIN esitti akateemisen tutkimuksensa, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti, noudattaako Frontex EU:n oikeutta ja perusoikeuksia. George HABIB viittasi Kreikan ja Turkin rajalla käynnistettyyn Frontexin Attica-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on auttaa Kreikan viranomaisia pysäyttämään ja palauttamaan laittomat maahanmuuttajat lähtömaana olevaan kolmanteen maahan.

45. Punainen Risti on huolissaan siitä, että strategiassa ja toimintasuunnitelmassa ei mainita mitään kurinpitotoimista, joita sovellettaisiin muihin Frontexin operaatioihin osallistuviin kuin sen omaan henkilöstöön. Punainen Risti huomautti lisäksi, että strategiasta puuttuu myös selkeä maininta siitä, kuka eli Frontex tai asianomainen jäsenvaltio voidaan saattaa vastuuseen perusoikeuksien loukkauksista yhteisissä operaatioissa. Strategia ei sisällä ohjeita Frontexin keräämien henkilötietojen käytöstä eikä etenkään niiden mahdollisesta siirtämisestä kolmansille osapuolille, kuten Europolille, tai kolmansiin maihin. Strategiaan tai toimintasuunnitelmaan olisi sisällyttävä erityisiä ohjeita siitä, miten kyseisten operaatioiden osallistujien olisi toimittava hätätilanteissa. Tämä voisi auttaa varmistamaan, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ihmishenkien menetysten ehkäisemiseksi ja asianmukaisen tiedon antamiseksi viranomaisille ja viime kädessä niiden henkilöiden perheille, jotka ovat menettäneet henkensä ylittäessään EU:n rajat. Lopuksi Punainen Risti suositteli valitusmekanismin käyttöönottoa.

46. TransEuropeExperts (jäljempänä 'TEE') katsoi, että käytännesääntöjen 19 ja 20 artiklassa käytetty sanamuoto, jonka mukaan pakottaminen ja aseiden käyttö eivät saa ylittää sitä, mikä on olosuhteiden vuoksi tarpeen, jättää runsaasti tilaa subjektiiviselle arvostukselle. TEE:n mukaan pääjohtajan päätöksiä yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden keskeyttämisestä tai lopettamisesta perusoikeuksien vakavien loukkausten tapauksessa ei selvennetty Frontexin vastauksessa oikeusasiamiehelle. Tästä vastauksesta käy ilmi, että tällaisia päätöksiä ei voida soveltaa yhteisiin palauttamisoperaatioihin, vaikka perusoikeuksien loukkaukset voivat koskea ensisijaisesti juuri näitä operaatioita. TEE ilmaisi myös tyytymättömyytensä Frontexin vastauksen siihen osaan, jossa vastataan perusoikeusloukkausten uhrien valitusmekanismia koskeviin kysymyksiin. Frontex ei myöskään vastauksessaan kommentoinut henkilötietojensa hallinnointia.

47. Amnesty International, jäljempänä ’AI’, oli erityisen huolissaan seuraavista seikoista: i) valitusmenettelyn puuttuminen; ii) poikkeamista ilmoittamisen seurannan puute ja iii) perusoikeusvastaavan riittämättömät valmiudet ja riippumattomuus. Se totesi, että mekanismi, jonka avulla Frontexin operaatioita sekä sen henkilöstön ja vierailevien virkamiesten toimintaa sekä jäsenvaltioissa että ulkorajojen ulkopuolella koskevat valitukset voidaan tehdä suoraan Frontexille, on välttämätön kahdesta syystä. Ensinnäkin Frontexin on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin havaitakseen omien oikeudellisten velvoitteidensa rikkomisen. Toiseksi Frontexin on operaatioita koordinoidessaan valvottava, että sen oma henkilöstö, vierailevat virkamiehet ja vastaanottavien jäsenvaltioiden virkamiehet noudattavat perusoikeuksia. Tekoäly oli tyytyväinen Frontexin kehittämiin sisäisiin mekanismeihin, joiden avulla henkilöstö ja vierailevat virkamiehet voivat ilmoittaa mahdollisista rikkomuksista. Tekoäly totesi kuitenkin, että ei ole selvää, miten ilmoitettuja tapauksia seurattaisiin. Tekoäly ilmaisi epäilyksensä siitä, mahdollistavatko pelkästään käytännesääntöjen 4 ja 5 artiklassa määrätyt kurinpitotoimenpiteet asianmukaiset jatkotoimet perusoikeuksien loukkauksille. Tekoäly kyseenalaisti perusoikeusvastaavan riippumattomuuden, koska viranhaltija on Frontexin henkilöstön jäsen ja hänellä on raportointivelvoitteita pääjohtajalle, joka nimittävänä viranomaisena arvioi perusoikeusvastaavan työtä. On myös epäselvää, miten tässä tehtävässä toimiva henkilö pystyy hoitamaan tämän tehtävän yksin. Tekoäly ehdotti, että neuvoa-antava ryhmä olisi ainakin otettava tiiviisti mukaan perusoikeusvastaavan työhön, jotta se voisi tukea ja avustaa perusoikeusvastaavaa hänen tehtäviensä tehokkaassa hoitamisessa.

48. Statewatch ja Migreurop antoivat yhteisen panoksen. Käytännesääntöjen osalta ne katsoivat, että koska niiden 19 ja 20 artiklassa, jotka koskevat pakottamista ja aseiden käyttöä, määrätään, että pakottamista ja aseita voidaan käyttää tehtävien suorittamisen lisäksi myös muissa tilanteissa, nämä tilanteet olisi täsmennettävä. Käytännesäännöt määritellään strategiassa ei-sitoviksi säädöksiksi (”yleisesti hyväksytyt standardit”). Ei ole selvää, mikä on käytännesääntöjen oikeudellinen luonne ja voidaanko käytännesääntöjen rikkomiseen perustuvia perusoikeusloukkauksia koskevia oikeudenkäyntejä koskaan käynnistää. Yhteisen palauttamissäännöstön laatiminen on tervetullutta, vaikka kyseisen asiakirjan oikeusvoimasta ei ole varmuutta. Perusoikeusvastaavan osalta Frontexin vastaukseen liitetyssä tehtävänkuvauksessa todetaan, että perusoikeusvastaavan on annettava vakuutus siitä, että hän sitoutuu toimimaan riippumattomasti Frontexin edun mukaisesti. Jää nähtäväksi, onko työskentely tietyn yksikön hyväksi sopusoinnussa riippumattomuuden periaatteen kanssa. Mitä tulee pääjohtajan päätöksiin, jotka koskevat yhteisten operaatioiden keskeyttämistä tai lopettamista, jos "tällaisten operaatioiden toteuttamisen edellytykset eivät enää täyty", Frontex ei antanut mitään tietoja näiden "edellytysten luonteesta " eikä olosuhteista, jotka voivat johtaa siihen, että pääjohtaja keskeyttää tai lopettaa operaation osittain tai kokonaan. Itse asiassa kriteerit määritellään ja sisällytetään tavanomaiseen toimintamenettelyyn. Ei kuitenkaan tiedetä, julkaistaanko näitä kriteerejä koskaan neuvoa-antavan ryhmän tarkastelun jälkeen, tiedotetaanko niistä Euroopan parlamentille vai arvioidaanko niitä säännöllisesti uudelleen oikeuskäytännön kehityksen valossa. On tärkeää, että strategiaan sisältyy selkeitä ja kattavia tietosuojatakeita sekä muutoksenhakumekanismeja, jos rekisteröityjen oikeuksia loukataan. Frontex totesi lausunnossaan, että ”perusoikeuksien loukkauksia ei voida ennustaa ennen kuin ne todella tapahtuvat”. Ensinnäkin voidaan ennakoida joitakin tilanteita, joissa maahanmuuttajat ovat todennäköisesti haavoittuvassa asemassa. Toiseksi käytettävissä on monia kansainvälisiä ja alueellisia yleissopimuksia ja suosituksia, joista voi olla hyötyä menettelyllisten takeiden vahvistamisessa. Frontexin operaatioiden aikana tapahtuvia perusoikeusloukkauksia varten tarvitaan valitusmekanismeja ja muutoksenhakukeinoja. Frontexin ei olisi pitänyt kiistää suoraa vastuuta Frontexin toiminnan aikana mahdollisesti tapahtuvista perusoikeuksien loukkauksista. Ei vaikuta oikealta todeta varsinkaan viraston toimeksiannon tarkistamisen jälkeen, että virasto on pelkkä koordinaattori eikä sillä ole suoraa vastuuta operaatioiden toteuttamisesta.

49. Maahanmuutto-oikeuden alan toimijoiden yhdistys (Immigration Law Practitioners'Association, jäljempänä 'ILPA') katsoi, että perusoikeuksien ja kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden konkreettinen täytäntöönpano yksittäisissä tapauksissa on siirretty ei-sitoviin välineisiin (kuten käytännesääntöihin tai strategiaan) ja kunkin operaation toimintasuunnitelmiin ilman, että tärkeimpiin asetuksiin olisi sisällytetty erityisiä menettelyjä, oikeussuojakeinoja tai muita oikeudellisesti sitovia takeita. Käytännesäännöissä ei tehdä selväksi, että perusoikeuksia koskevat velvoitteet on täytettävä, vaan niissä edellytetään vain tietyn käyttäytymisen edistämistä 5 kohdan a alakohdassa. ILPA katsoi, että Frontexia olisi pyydettävä tarkistamaan strategiaansa ja käytännesääntöjään, jotta voidaan ottaa käyttöön menettelyt ja oikeudelliset takeet, jotka ovat tarpeen EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisten yksilöllisten takeiden noudattamiseksi, kuten sen perustamisasetuksessa – erityisesti sen 2 a ja 26 a artiklassa – edellytetään.

50. Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen muuttoliikettä, pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä käsittelevä komitea (PACE) kiinnitti huomiota perusoikeusvastaavan riippumattomuuden ja resurssien puutteeseen, neuvoa-antavan ryhmän puhtaasti neuvoa-antavaan valmiuteen sekä operaation keskeyttämistä tai lopettamista koskevien kriteerien avoimuuden puutteeseen. PACEssa erotetaan toisistaan merioperaatiot (Frontexin on varmistettava merellä pysäytettyjen henkilöiden maihin laskeminen paikkaan, jossa he ovat fyysisesti turvassa ja jossa heidän oikeuksiaan, myös oikeuttaan hakea turvapaikkaa, kunnioitetaan); maarajaoperaatiot (Frontexilla ei ole seurantajärjestelmää, jolla varmistettaisiin perusoikeuksien kunnioittaminen paikan päällä); ja lentotoiminta (nämä toimet voivat kohdistua tiettyihin kansallisiin ryhmiin, ja tämäntyyppiset kohdennetut toimet saattavat herättää kysymyksiä rotusyrjinnästä viraston toiminnassa). Frontexin oikeudellinen kehys on epäselvä sen perusoikeuksien kunnioittamista koskevan vastuun osalta. Frontexin perustamisasetuksen mukaan jäsenvaltiot ovat oikeudellisesti vastuussa ulkorajojen valvonnasta. Sama teksti antaa kuitenkin Frontexille oikeushenkilön aseman ja mahdollisuuden sopia järjestelyistä kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Virasto väittää kuitenkin säännöllisesti, että se "ainoastaan" koordinoi toimintaa, joten se ei ole vastuussa. Mutta koska koordinointiin kuuluu ohjeiden antaminen koordinoinnin aikana, se on myös vastuussa monista näkökohdista. Frontexin olisi otettava käyttöön tehokas raportointijärjestelmä sen varmistamiseksi, että osallistuvat virkamiehet tai Frontexin henkilöstön jäsenet ilmoittavat kaikista perusoikeusloukkauksista. On epäselvää, pystyykö perusoikeusvastaava vastaanottamaan valituksia yksityishenkilöiltä. Vuoden 2011 Frontex-asetuksessa säädetään mekanismista, jolla yhteiset operaatiot ja pilottihankkeet voidaan keskeyttää tai lopettaa, jos perusoikeuksia loukataan vakavasti. Kriteerejä ei kuitenkaan ole laadittu.

51. Jesuiittojen pakolaispalvelu (JRS) korosti, että Frontex ei ole jäsenvaltioiden sijaistoimija, vaan sillä on autonomia EU:n virastona. Perusoikeuksien loukkausten välttämiseksi Frontex on erityisesti velvollinen varmistamaan, että sieppaustapauksissa tunnistetaan henkilöt, jotka väittävät tarvitsevansa suojelua tai jotka selvästi tarvitsevat suojelua, ja että heille annetaan pääsy määritettyihin menettelyihin. Perusoikeusvastaavan ja Euroopan rajavartioryhmän koordinoivan virkamiehen välillä ei ole selkeää toimivaltajakoa. Frontexin oikeusasiamiehelle antamassa vastauksessa luetellut perusoikeusvastaavan tehtävät ovat melko epämääräisiä ja epätäsmällisiä. Strategiassa ei säädetä tehokkaista seuranta-/valitusmekanismeista. Olisi oltava mekanismi, jonka avulla pysäytetty tai palautettu henkilö voi tehdä valituksen perusoikeusvastaavalle tai muulle Frontexin virkamiehelle, jolla olisi oltava valtuudet keskeyttää operaation toteuttaminen tai ainakin pysäyttää se, kunnes pääjohtaja on tehnyt lopullisen päätöksen. Lisäksi jokaisella Frontexin operaatioon osallistuvalla henkilöllä olisi oltava selkeä velvollisuus raportoida perusoikeusvastaavalle kaikista perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä ja vastata kaikkiin perusoikeusvastaavan esittämiin kysymyksiin. Frontexin on vielä muutettava käytännesääntöjään Frontex-asetuksen 2 a artiklan toisen virkkeen vaatimusten täyttämiseksi. On yllättävää, että Frontex ei ollut vielä hyväksynyt erityistä yhteistä palauttamissäännöstöä vastauksensa antamisajankohtana ja useiden vuosien yhteisten palauttamisoperaatioiden koordinoinnin jälkeen.

52. Human Rights Watch (HRW) kiisti Frontexin lausunnon, jonka mukaan ”perusoikeuksien loukkauksia ei voida ennustaa ennen kuin ne todella tapahtuvat eikä niitä voida systematisoida, joten Frontex ei ole kehittänyt tiukkoja kriteerejä perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden mahdollisten loukkausten tunnistamiseksi”. HRW katsoi, että tutkimusten ja raporttien perusteella tällaisten väärinkäytösten ja perusoikeuksien loukkausten mahdollisuus on selvästi ennakoitavissa. HRW arvosteli myös Frontexin oikeusasiamiehelle antamassaan vastauksessa esittämää toteamusta, jonka mukaan sen tehtävänä on ainoastaan koordinoida EU:n jäsenvaltioiden yhteistyötä ja että sen vuoksi Frontexin työhön ei sisälly toimia, jotka voivat vaikuttaa yksilön oikeuksiin. Frontexin mukaan näitä toimia voivat suorittaa ainoastaan operaatiota isännöivien tai siihen osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset. HRW huomautti, että tämä tulkinta merkitsee sitä, että Frontexia ei voida koskaan saattaa vastuuseen osallistumisesta perusoikeuksien loukkauksiin.

53. FRA esitti, että se on vuodesta 2010 lähtien osallistunut useisiin Frontexin johtamiin aloitteisiin (tutkimus, koulutus ja valmiuksien kehittäminen, riskianalyysi, operaatiot) Frontexin kanssa 26. toukokuuta 2010 tekemänsä erityissopimuksen perusteella. Lisäksi perusoikeusvirasto kerää Frontexin toimintaan, kuten rajaturvallisuuteen ja palauttamisoperaatioihin, liittyviä tietoja ja dataa perusoikeuskysymyksistä.

54. Ranskan neuvoa-antava perusoikeuskomissio (Commission Nationale Consultative des droits de l'homme, jäljempänä 'CNCDH') suositteli, että Frontex muistuttaisi EU:n jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten miehistöjä siitä, että oikeus elämään on asetettava etusijalle muuttovirtojen hallintaan nähden. Se totesi, että kaikki muuttajien jättämät turvapaikkahakemukset olisi käsiteltävä ja että hakijoille olisi taattava "ihmisarvoa kunnioittavat aineelliset olosuhteet vastaanottavassa maassa".

55. Kreikan oikeusasiamies liitti lausuntoonsa maaliskuussa 2011 päivätyn erityiskertomuksensa laittomien muuttajien ja turvapaikanhakijoiden kohtelusta Evrosin raja-alueella. Kreikan oikeusasiamies totesi saaneensa yksityishenkilöiltä ja kansalaisjärjestöiltä valituksia Frontexin operaatioista Kreikassa, eli valituksia turvapaikkamenettelyyn pääsystä, tunnistamis- ja seulontamenettelystä ja jopa henkilötietojen virheellisestä rekisteröinnistä. Kreikan oikeusasiamiehen mielestä Frontexin vastaus Euroopan oikeusasiamiehelle osoittaa, että sen on kiireellisesti tehtävä aloitteita. Strategian ja käytännesääntöjen täysimääräinen täytäntöönpano olisi etu perusoikeuksien suojelun alalla, erityisesti Kreikan raja-alueilla. Frontexin yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa toteuttamien yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden osalta EU:n tasolla olisi perustettava perusoikeusloukkausten seurantamekanismi tällaisten loukkausten tutkimiseksi ja ehkäisemiseksi.

C. Oikeusasiamiehen arvio

56. Asetuksen 26 a artiklan 1 kohdassa säädetään, että Frontexin olisi toteutettava kaksi keskeistä toimenpidettä noudattaakseen velvollisuuttaan edistää ja kunnioittaa perusoikeuksia: Ensinnäkin sen olisi a) laadittava, b) kehitettävä ja c) pantava täytäntöön perusoikeusstrategia. Toiseksi sen olisi otettava käyttöön tehokas mekanismi perusoikeuksien kunnioittamisen seuraamiseksi kaikessa toiminnassaan. Seuraavassa arvioinnissa oikeusasiamies tarkastelee Frontexin kantaa tämän velvoitteen valossa. Tässä yhteydessä hän käsittelee ensin strategiaa yhdessä toimintasuunnitelman ja käytännesääntöjen kanssa. Tämän jälkeen hän arvioi perusoikeuksien noudattamisen valvontaa koskevien nykyisten mekanismien tehokkuutta, sellaisena kuin ne ilmenevät Frontexin lausunnosta.

Perusoikeusstrategia, toimintasuunnitelma ja käytännesäännöt

57. Lausunnossaan Frontex ilmoitti oikeusasiamiehelle, että sen hallintoneuvosto hyväksyi strategian 31. maaliskuuta 2011. Frontex toimitti jäljennöksen tästä asiakirjasta. Osoittaakseen, miten se panee strategiaa täytäntöön, Frontex toimitti myös 29. syyskuuta 2011 hyväksytyn asiakirjan "Perusoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma", jossa viitataan 21 toimeen, joilla Frontex pyrkii panemaan strategian täytäntöön. Virasto totesi myös, että käytännesäännöt ovat toinen strategian väline, ja selitti, miksi.

58. Oikeusasiamies katsoo, että strategiaa ja toimintasuunnitelmaa on välttämättä luettava yhdessä. On suositeltavaa, että kaikilla strategiassa esitetyillä tavoitteilla on vastaava konkreettinen toimintasuunnitelma. Toisin kuin tämänkaltaisesta asiakirjasta voidaan kohtuudella odottaa, toimintasuunnitelma ei kuitenkaan ole riittävän yksityiskohtainen, vaan siinä pikemminkin tarkennetaan strategiassa esitettyjä tavoitteita sen sijaan, että siinä selitettäisiin, miten ne voidaan saavuttaa käytännössä. Lisäksi strategiassa on lausumia, joita on vielä selvennettävä. Oikeusasiamies luottaa siihen, että Frontex on samaa mieltä siitä, että strategian kaltaisen tärkeän asiakirjan pitäisi auttaa selventämään perusteltuja epäilyjä ja huolenaiheita, joita on esitetty Frontexin toiminnan monimutkaisen hybridirakenteen vuoksi, joka koskee sekä tätä EU:n virastoa että jäsenvaltioita. Kuten oikeusasiamiehen julkiseen kuulemiseen saadut vastaukset osoittavat, tällä alalla on edelleen epäilyksiä ja huolenaiheita.

59. Suurin huolenaihe on se, että strategiassa ei selvennetä Frontexin vastuuta sen operaatioiden aikana mahdollisesti tapahtuvista perusoikeuksien loukkauksista. Strategian 5 ja 7 kohdassa korostetaan, että EU:n perusoikeuskirjaa sovelletaan Frontexiin EU:n virastona ja että Frontexin olisi toiminnassaan i) kunnioitettava kyseessä olevia oikeuksia (muun muassa oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen ja ihmisarvoon, turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua, palauttamiskieltoa, tehokkaita oikeussuojakeinoja ja henkilötietojen suojaa) ja ii) sovellettava EU:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaankuuluvaa oikeuskäytäntöä. Strategian 13 kohdassa todetaan, että ”jäsenvaltiot ovat edelleen ensisijaisesti vastuussa asiaankuuluvan kansainvälisen, EU:n tai kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanosta ja Frontexin koordinoimien operaatioiden (mukaan lukien nopeat rajainterventioryhmät, yhteiset palauttamisoperaatiot ja pilottihankkeet) yhteydessä toteutetuista lainvalvontatoimista” ja että ”tämä ei vapauta Frontexia sen vastuusta koordinaattorina, ja se on edelleen täysin vastuussa kaikista toimeksiantoonsa kuuluvista toimista ja päätöksistä”(korostus lisätty). Strategiassa ei kuitenkaan selvennetä, mitkä ovat Frontexin täsmälliset vastuualueet koordinaattorina suhteessa perusoikeuksien noudattamiseen.

60. Lisäksi käytännesäännöissä kuvattu Frontexin operaatioihin sovellettava oikeudellinen kehys ei todellakaan ole selkeä [6]. Käytännesääntöjen 3 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että osallistujat noudattavat ”kansainvälistä oikeutta, Euroopan unionin oikeutta, sekä kotijäsenvaltion että vastaanottavan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä ja näitä käytännesääntöjä”. Tämä säännös kuvastaa selvästi Frontexin operaatioiden oikeudellisen taustan monimutkaisuutta. Tällainen monimutkaisuus merkitsee puolestaan sitä, että eri lainkäyttöalueet määrittävät osallistujien toimien laillisuuden. Samalla on kuitenkin muistettava, että 1 artiklan 2 kohdan mukaan käytännesäännöillä pyritään ohjaamaan kaikkien Frontexin operaatioihin osallistuvien käyttäytymistä. Tämä näkyy myös pääjohtajan esipuheessa käytännesääntöihin.

61. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ehdottaa, että Frontex selventää i) strategiaa täydentävässä asiakirjassa kysymystä, joka koskee sen vastuuta sen yhteisissä operaatioissa mahdollisesti tapahtuvista perusoikeusloukkauksista, ja ii) käytännesäännöissä oikeudellista kehystä, jota sovelletaan kaikkien Frontexin operaatioiden osallistujien käyttäytymiseen. Oikeusasiamies panee i alakohdan osalta merkille Frontexin väitteen, jonka mukaan sen ei voida katsoa olevan vastuussa yksittäisistä perusoikeuksien loukkauksista, koska se ainoastaan koordinoi operaatioita isännöivien ja niihin osallistuvien jäsenvaltioiden toimintaa, ja että myöskään Frontexin henkilöstön jäsenten ei voida katsoa olevan vastuussa, koska heillä ei ole täytäntöönpanovaltaa rajavalvonnan alalla. Tältä osin oikeusasiamies palauttaa mieleen koheesiorahaston perustamiskokouksessa 12. lokakuuta 2012 annetun komission lausunnon, jonka mukaan koheesiorahasto, perusoikeusvastaava ja "muiden tarkistettuun Frontex-asetukseen sisältyvien takeiden jatkuva täytäntöönpano ovat tervetullut ja konkreettinen merkki siitä, että virasto on täysin sitoutunut varmistamaan perusoikeuksien kunnioittamisen sekä omassa työssään, myös koordinoimissaan yhteisissä operaatioissa, että jäsenvaltioiden osallistuessa näihin operaatioihin" (korostus lisätty)[7].

62. Oikeusasiamies huomauttaa lisäksi, että toimintasuunnitelmassa ei yksilöidä mitään toimenpidettä, jolla annettaisiin konkreettinen ulottuvuus strategian 17 kohdassa esitetylle tavoitteelle eli sille, että Frontexin henkilöstön tai osallistuvien virkamiesten raportoimiin perusoikeuksiin liittyviin vaaratilanteisiin tai vakaviin riskeihin voidaan puuttua tapauskohtaisesti. Lausunnossaan Frontex korosti, että on tärkeää ilmoittaa sekä poikkeamista että Frontexin operaatioiden osallistujia koskevista raportointivelvoitteista ja siitä, miten ilmoitettuja tietoja käsitellään sisäisesti. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että erityisesti jälkimmäistä näkökohtaa voitaisiin kehittää siten, että sen sijaan, että todettaisiin, että toimiin ryhdytään tapauskohtaisesti, vahvistetaan selkeät periaatteet raportoitujen tietojen mahdollisia jatkotoimia varten. Strategiaan sisältyvät asiaa koskevat lausumat voisivat vahvistaa Frontexin toimien avoimuutta ja myös käytännössä strategiaan välttämättä perustuvan perusoikeuksien noudattamisen valvontamekanismin tehokkuutta.

63. Lisäksi oikeusasiamies on tyytyväinen strategian 37–40 kohtaan, joissa viitataan Frontexin toiminnan avoimuuteen, ja erityisesti 37 kohtaan, jossa säädetään, että strategian täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen edistymiskertomus"julkistetaan. Oikeusasiamies ehdottaa tältä osin, että toimintasuunnitelmassa voitaisiin täsmentää, milloin (esimerkiksi kertomuksen kattamaa vuotta seuraavan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella) ja millä tavoin tämä julkaisu asetetaan saataville. Siinä voitaisiin esimerkiksi täsmentää, että linkki raporttiin sijoitetaan Frontexin verkkosivuston kotisivulle.

64. Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että strategiassa ja toimintasuunnitelmassa ei mainita mitään kurinpitotoimista, joita sovellettaisiin Frontexin operaatioihin osallistuviin henkilöihin, jotka eivät ole sen oman henkilöstön jäseniä (strategian 32 kohdassa määrätään ainoastaan Frontexin henkilöstölle menettelysääntöjen rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista). Toisaalta käytännesääntöjen 23 artiklan 2 kohdassa todetaan, että jos jäsenvaltioiden lähettämä henkilö syyllistyy rikkomuksiin, Frontexin pääjohtaja voi pyytää jäsenvaltioita i) poistamaan asianomaisen henkilön välittömästi Frontexin toiminnasta ja voi odottaa, että jäsenvaltion asianomainen viranomainen käyttää tarvittavia kurinpitotoimia koskevia valtuuksiaan, ja ii) tarvittaessa poistamaan asianomaisen henkilön asianomaisesta reservistä tietyksi ajaksi. Avoimuuden lisäämiseksi ja ottaen huomioon, että strategia on tärkein Frontexin julkaisema julkinen asiakirja, jolla on ihmisoikeusulottuvuus, vaikka käytännesäännöt ovat pikemminkin asianomaisille henkilöille osoitettu operatiivinen asiakirja, olisi ihanteellista, jos strategiaan sisällytettäisiin sama säännös tai ainakin viitattaisiin siihen.

65. Oikeusasiamies yhtyy myös Punaisen Ristin näkemykseen, jonka mukaan strategian ja/tai toimintasuunnitelman kannalta olisi ollut hyödyllistä vahvistaa yhteisiin palauttamisoperaatioihin osallistuville erityiset suuntaviivat siitä, miten käsitellä hätätilanteita, joissa pysäytetyt maahanmuuttajat saattavat joutua tilanteeseen.

66. Kuten monet vastaajat ovat perustellusti todenneet, strategiassa ei viitata lainkaan pysäytettyjen maahanmuuttajien henkilötietojen suojaan. Oikeusasiamies pitää suotavana, että strategiassa määritellään tietosuojatakeet sekä muutoksenhakumekanismit, jos rekisteröityjen oikeuksia loukataan. Lisäksi vaikka toimintasuunnitelma sisältää otsikon "Henkilötietojen riittävän suojan varmistaminen", toimen kuvaus vaikuttaa melko arvoitukselliselta ja pleonistiselta ("Henkilötietojen käsittelyä koskevien asianmukaisten toimenpiteiden ja menettelyjen vahvistaminen henkilötietojen suojan varmistamiseksi "). Olisi ollut parempi, jos toimintasuunnitelma olisi sen sijaan sisältänyt erityisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

67. Käytännesääntöjen osalta useat vastaajat suhtautuivat epäilevästi kaikkiin Frontexin operaatioihin sovellettavien käytännesääntöjen (jotka hyväksyttiin maaliskuussa 2011) sitovaan luonteeseen, kyseenalaistivat sen, onko hyödyllistä pyrkiä varmistamaan perusoikeuksien noudattaminen kurinpitotoimenpiteillä käytännesääntöjen mukaisesti, ja arvostelivat tiettyjen muiden määräysten sisältöä. Tämän jakson muissa kohdissa oikeusasiamies käsittelee näitä kysymyksiä. Oikeusasiamies panee tältä osin merkille, että Frontex on tällä välin tarkistanut kaikkiin Frontexin operaatioihin sovellettavia käytännesääntöjään maaliskuussa 2011 ja hyväksynyt vuonna 2012 uudet käytännesäännöt kaikille Frontexin toimintaan osallistuville henkilöille. Uusien käytännesääntöjen 2 artiklan mukaan ”Frontexin toiminnalla” tarkoitetaan”kaikkia toimia, joita Frontex koordinoi tai johtaa Frontex-asetuksessa kuvattujen tehtäviensä puitteissa, mukaan lukien yhteiset operaatiot, pilottihankkeet, yhteiset palauttamisoperaatiot ja koulutus”.

68. Menettelysääntöjen oikeudellisen luonteen osalta oikeusasiamies panee merkille Frontexin lausunnon, jonka mukaan menettelysäännöt sitovat kaikkia Frontexin toimintaan osallistuvia [8]. Hän katsoo, että tätä toteamusta tukee käytännesäännöissä käytetty kieli (ks. esimerkiksi 4 artikla, jossa todetaan, että osallistujien "on a) edistettävä ja kunnioitettava ihmisarvoa ja jokaisen yksilön perusoikeuksia"), ja sitä tukee se, että käytännesäännöt on liitetty toimintasuunnitelmiin. Lisäksi se saa tukea käytännesääntöjen 23 artiklasta, jossa määrätään erityisistä seuraamuksista käytännesääntöjen rikkomistapauksissa. Niihin voi kuulua Frontexin henkilöstön jäsenen välitön poistaminen operaatiosta. Näin ollen huolimatta Frontex-asetuksessa käytetyistä käytännesäännöistä, jotka saattavat viitata siihen, että käytännesäännöt eivät ole oikeudellisesti sitovia, oikeusasiamies päättelee, että käytännesääntöjen on katsottava sitovan Frontexin operaatioihin osallistujia. Koska Frontexin asiaa koskeva lausunto vaikuttaa kuitenkin olevan ristiriidassa strategiassa annettujen tietojen kanssa, Frontex voisi harkita tarvittavien muutosten tekemistä strategiaan käytännesääntöjen todellisen oikeudellisen luonteen huomioon ottamiseksi.

69. Tässä yhteydessä on myös huomattava, että käytännesääntöjen 3 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että osallistujat noudattavat lakia. Lisäksi 4 artiklan mukaan osallistujien on edistettävä ja kunnioitettava ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Vaikka on totta, että 5 a artiklassa edellytetään ainoastaan, että osallistujat edistävät muun muassa kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden tunnustamista ja asianmukaisen avun antamista näille henkilöille, vaikuttaa siltä, että sanamuodossa otetaan huomioon, että nämä tehtävät kuuluvat kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että käytännesäännöt ovat riittävän selkeät, koska niissä edellytetään, että osallistujat kunnioittavat eivätkä ainoastaan edistä perusoikeuksia toiminnassaan.

70. Kun julkiseen kuulemiseen osallistuneet kiinnittivät huomiota (edellä 60 kohdassa mainittuun) sovellettavaan lakiin liittyvään epävarmuuteen, he painottivat erityisesti voimankäyttöä koskevia käytännesääntöjen (vuoden 2011 versio) määräyksiä, joissa käsitellään perusoikeuksien kannalta erityisen arkaluonteisia aloja. Oikeusasiamies muistuttaa, että menettelysääntöjen 19 artiklassa määrätään, että voimankäyttö ei saa ylittää sitä vähimmäistasoa, jota olosuhteet edellyttävät tehtävien suorittamiseksi tai joka on tarpeen oikeutettua itsepuolustusta tai muiden henkilöiden oikeutettua puolustusta varten. Koska "oikeutettu itsepuolustus "tai "muiden henkilöiden oikeutettu puolustaminen" näyttää useimmissa oikeusjärjestyksissä olevan peruste käyttää aseita myös virkatehtävien hoitamisen ulkopuolella, oikeusasiamies ei katso niiden aiheuttavan vakavaa huolta. Tosiasia kuitenkin on, että sovellettavaan lainsäädäntöön liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi näiden valtuutusten tosiasiallinen sisältö voi vaihdella eri jäsenvaltioissa. Tällaisten säännösten tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevien huolenaiheiden osalta oikeusasiamies toteaa, että voiman ja aseiden " käyttö ei saa ylittää olosuhteiden edellyttämää vähimmäistasoa" (ks. käytännesääntöjen 19 artiklan 2 kohta ja 20 artiklan 2 kohta). Näin ollen ei voida sanoa, että näiden keinojen käyttö olisi rajoittamatonta. Samalla oikeusasiamies katsoo, että on suositeltavaa selventää ja täsmentää näitä säännöksiä, koska ne vaikuttavat muotoiltavan suhteellisen laajasti.

71. Asetuksessa edellytetyn (erityisen) yhteisen palauttamissäännöstön osalta eräät vastaajat olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että sitä ollaan laatimassa, mutta toistivat huolensa sen sitovasta luonteesta. Oikeusasiamies viittaa tältä osin edellä esittämiinsä menettelysääntöjä koskeviin näkökohtiin. Jotkut vastaajat totesivat myös, että on yllättävää, että yhteistä palauttamissäännöstöä ei ole vielä otettu käyttöön, vaikka Frontex on koordinoinut yhteisiä palauttamisoperaatioita jo vuosia. Oikeusasiamies muistuttaa tässä yhteydessä, että velvoite laatia yhteinen palauttamissäännöstö perustuu ainoastaan Frontex-asetukseen, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2011. Hän toteaa, että sen laatiminen on käynnissä ja edennyt pitkälle, ja luottaa siihen, että Frontex hyväksyy yhteisen palauttamissäännöstön kohtuullisessa ajassa. Näiden käytännesääntöjen sisällön osalta oikeusasiamies katsoo, että olisi hyödyllistä, jos yhteiset palauttamissäännöt sisältäisivät säännöksen, jossa kuvaillaan niiden suhdetta käytännesääntöihin.

Tehokas mekanismi perusoikeuksien kunnioittamisen valvomiseksi kaikessa toiminnassaan

72. Frontex totesi, että tehokas mekanismi perusoikeuksien kunnioittamisen seuraamiseksi kaikissa sen toimissa perustetaan i) neuvoa-antavan ryhmän, ii) perusoikeusvastaava; iii) mekanismi yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden keskeyttämiseksi ja lopettamiseksi; ja iv) pääjohtajan toimivaltuudet lopullisen päätöksen tekevänä nimittävänä viranomaisena. Seuraavassa arvioinnissa oikeusasiamies keskittyy mahdollisiin kantelumekanismeihin tarkasteltuaan yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden päättämisen ja/tai keskeyttämisen aineellisia edellytyksiä.

73. Yhteisten operaatioiden ja pilottihankkeiden päättämisen osalta oikeusasiamies muistuttaa, että asetuksen 3 artiklan 1 a kohdan mukaan virasto voi, ilmoitettuaan asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle, päättää yhteiset operaatiot ja pilottihankkeet," jos edellytykset kyseisten yhteisten operaatioiden tai pilottihankkeiden toteuttamiselle eivät enää täyty ". Pääjohtaja keskeyttää tai lopettaa kokonaan tai osittain yhteiset operaatiot ja pilottihankkeet, jos hän katsoo, että tällaiset perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden loukkaukset" ovat vakavia tai todennäköisesti jatkuvat".

74. Oikeusasiamies toteaa, että edellä mainittuihin mahdollisuuksiin keskeyttää tai lopettaa toimet sisältyy huomattavaa harkintavaltaa ja ne perustuvat oikeudelliseen arviointiin siitä, mikä useimmissa tapauksissa johtaa monimutkaisiin tosiasiallisiin olosuhteisiin.

75. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että on perustettu sisäinen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia menettelytapaohjeet perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi edellä mainituissa operaatioissa. Hän on tyytyväinen myös Frontexin ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo julkistaa menettelytapaohjeet heti, kun ne ovat saatavilla.

76. Kuten edellä 61 kohdassa ehdotettiin, samalla voitaisiin muuttaa Frontexin kantaa, jonka mukaan mahdollisten perusoikeusloukkausten tunnistaminen on yksinomaan tapauskohtaisesti päätettävä asia, ja mahdolliset perusoikeusloukkaukset voitaisiin esittää asianomaisille toimijoille selkeästi Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti. Lisäksi oikeusasiamies suosittelee, että Frontex antaa konkreettisia ohjeita, joissa selvennetään sellaisten muotoilujen varsinaista merkitystä kuin ”jos kyseisten yhteisten operaatioiden tai pilottihankkeiden toteuttamisen edellytykset eivät enää täyty” ja ”perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden rikkomiset, jotka ovat vakavia tai todennäköisesti jatkuvat”. Muuttoliikettä, pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä käsittelevän komitean kannanoton mukaisesti selkeä mekanismi yhdistettynä erityisiin kriteereihin olisi sen vuoksi selvästi parempi. Oikeusasiamies katsoo myös, että asiaankuuluvien kriteerien julkistaminen ja siten se, että kolmannet osapuolet, jotka eivät suoraan osallistu Frontexin toimintaan, voivat raportoida mahdollisista rikkomuksista, voisi olla lisähyödyke [9]. Pääjohtajan tältä osin tekemien päätösten valvonta jää avoimeksi [10].

77. Oikeusasiamies toteaa saaduista vastauksista myös, että on esitetty kritiikkiä siitä, että keskeyttämis- ja lopettamislauseketta ei sovelleta yhteisiin palauttamisoperaatioihin. Vaikka asetuksen 3 artiklan 1 a kohdasta ilmenee, että siinä säädettyjä keskeyttämis- ja lopettamismahdollisuuksia sovelletaan ainoastaan yhteisiin operaatioihin ja pilottihankkeisiin, on huomattava, että lainsäätäjä on tehnyt tämän päätöksen, joten Frontex ei voi muuttaa sitä. Virasto voisi kuitenkin harkita, olisiko mahdollista vahvistaa esimerkiksi yhteistä palauttamissäännöstöä koskevia sääntöjä yhteisten palauttamisoperaatioiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä.

78. Mahdollisten valitusmekanismien ja perusoikeusvastaavan roolin osalta oikeusasiamies huomauttaa ensinnäkin, että perusoikeusvastaava nimitettiin syyskuussa 2012. Oikeusasiamies korostaa, että on tärkeää muotoilla ja määritellä selkeästi perusoikeusvastaavan tehtävät, koska, kuten jesuiittapakolaispalvelu perustellusti huomautti, perusoikeusvastaavan tehtävät, sellaisina kuin ne on lueteltu Frontexin oikeusasiamiehelle antamassa vastauksessa, ovat melko epämääräisiä ja epätäsmällisiä. Tämä viittaa siihen, että perusoikeusvastaavan päätöksissä on paljon harkintavaltaa. Perusoikeusvastaavan ja Euroopan rajavartioryhmän koordinoivan virkamiehen välillä ei myöskään ole selkeää toimivaltajakoa. On suositeltavaa, että tämä aukko täytetään. Frontexin suunnittelema perusoikeusvastaavan toimiston rakenne voi antaa vaikutelman, että perusoikeusvastaava ei ole täysin riippumaton. Hänen nimittävä viranomaisensa on pääjohtaja, jolle hänen on raportoitava ja joka arvioi hänen työnsä. Frontexin lausuntoon liitetyssä perusoikeusvastaavan toimenkuvauksessa todetaan, että perusoikeusvastaavan on annettava ilmoitus sitoutumisestaan toimimaan riippumattomasti Frontexin edun mukaisesti. Amnesty, Statewatch ja Migreurop esittivät epäilyjä siitä, onko työskentely tietyn yksikön edun mukaisesti sopusoinnussa riippumattomuuden periaatteen kanssa. Amnesty ehdotti, että neuvoa-antava ryhmä olisi vähintäänkin otettava tiiviisti mukaan perusoikeusvastaavan työhön, jotta se voisi tukea ja avustaa perusoikeusvastaavaa tämän tehtävien tehokkaassa hoitamisessa. Oikeusasiamies esittää tämän ehdotuksen suosituksena.

79. Toiseksi oikeusasiamies toteaa, että perusoikeusvastaavan tehtäviin ei kuulu perusoikeuksien loukkauksia koskevien yksittäisten kantelujen käsittely. Frontexin näkemyksestä käy ilmi, että sen mielestä perusoikeusloukkauksista ilmoittamista ja niistä tiedottamista koskevan järjestelmän käyttöönotto riittää varmistamaan sen perusoikeusvelvoitteiden täysimääräisen noudattamisen. Strategian 17 kohdassa säädetään, että Frontex ottaa käyttöön tehokkaan raportointijärjestelmän sen varmistamiseksi, että Frontexin henkilöstö/osallistuvat virkamiehet raportoivat välittömästi kaikista perusoikeuksiin liittyvistä tapauksista tai vakavista riskeistä ja että tämän raportoinnin olisi oltava kaikkien [Frontexin] operaatioiden tehokkaan seurannan perusta. Oikeusasiamies ehdottaa, että Frontex pohtisi, voidaanko raportointi-/tiedotusjärjestelmää pitää valitusmekanismin korvaajana. Raportointivelvoitteet ja valitusmekanismit eivät ole vaihtoehtoja. Ne ovat varsin toisiaan täydentäviä keinoja perusoikeuksien tehokkaan suojelun takaamiseksi. Oikeusasiamies katsoo, että ilman jälkimmäistä sääntöjen noudattaminen ei voi viime kädessä olla tehokasta.

80. Samoin on huomautettu, että kurinpitotoimet eivät ole riittäviä perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Oikeusasiamies yhtyy tähän näkemykseen ja toistaa, että on tärkeää säätää tehokkaasta valitusmekanismista tältä osin.

81. Vaikka Frontex nimittää kutakin operaatiota varten koordinointivastaavan (FCO), joka seuraa toimintasuunnitelman ja käytännesääntöjen täytäntöönpanoa ja on siten keskeisessä asemassa vakavista vaaratilanteista ilmoittamisen seurannassa, tämä ei poista tarvetta aidolle valitusmekanismille, joka on avoin kaikille asianomaisille henkilöille eli operaatioihin osallistuville henkilöille, joiden on EU:n tai kansallisten sääntöjen mukaan raportoitava, ja myös niille, joihin rikkomukset vaikuttavat suoraan, sekä niille, jotka saavat niistä tiedon (toimittajat, kansalaisjärjestöt jne.).

82. Edellä 61 kohdassa esitettyjen näkökohtien mukaisesti oikeusasiamies katsoo, että perusoikeusvastaavalla voi olla perusteltuja syitä harkita perusoikeuksien loukkauksia koskevien yksittäisten kantelujen käsittelyä. Jäsenvaltion henkilöstön toimintaa koskevien valitusten käsittely voisi tarkoittaa ainakin niiden siirtämistä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai tätä viranomaista valvovalle kansalliselle oikeusasiamiehelle. Tältä osin oikeusasiamies panee merkille Kreikan oikeusasiamiehen kannustavan ehdotuksen, joka koskee Frontexin yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa toteuttamia yhteisiä operaatioita ja pilottihankkeita ja jonka mukaan EU:n tasolla olisi perustettava perusoikeusloukkausten seurantamekanismi, jotta voidaan ”tutkia ja estää perusoikeusloukkaukset”. Frontexin henkilöstön käyttäytymistä koskevien kantelujen osalta oikeusasiamies muistuttaa, että Euroopan rajavartijaryhmät koostuvat jäsenvaltioiden edustajien lisäksi myös Frontexin edustajista. Vaikka oikeusasiamiehellä ei ole mitään ongelmaa hyväksyä sitä, että Frontexin henkilöstöllä ei ole pätevyyttä suorittaa rajavalvontatehtäviä ja että sitä käytetään ainoastaan koordinointitehtäviin vastaanottavan jäsenvaltion ja osallistuvien jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi, tämä ei voi merkitä Frontexin suojaamista vastuulta toimista, joita sen henkilöstö suorittaa koordinointitehtäviään hoitaessaan. Oikeusasiamies luottaa siihen, että Frontex yhtyy hänen näkemykseensä.

83. Oikeusasiamies ehdottaa, että perusoikeusvastaava voisi harkita mahdollisuutta käsitellä perusoikeuksien loukkauksia koskevia yksittäisiä kanteluja, mukaan lukien yleisen edun vuoksi tehdyt kantelut, jotka koskevat kaikkea Frontexin toimintaa, ja että Frontex antaisi perusoikeusvastaavalle asianmukaista hallinnollista tukea tätä tarkoitusta varten. Tältä osin hän panee myös merkille Frontexin lausunnon, jonka mukaan perusoikeusvastaavalla on aktiivinen rooli perusoikeuksien kunnioittamisen valvontamekanismin konkreettisessa perustamisessa.

84. Koheesiorahaston osalta Frontex määritteli sen tieto-ja asiantuntijaresurssiksi. Koheesiorahaston päätehtävänä olisi näin ollen tarjota pääjohtajalle ja hallintoneuvostolle strategisia suosituksia ja ohjeita perusoikeusasioissa. Koheesiorahaston seurantatehtävän osalta oikeusasiamies ymmärtää, että sillä on toimivalta i) laatia vuosikertomus Frontexin perusoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanosta ja ii) saada raportteja perusoikeusvastaavalta. Koska perusoikeusvastaavan on raportoitava myös hallintoneuvostolle ja pääjohtajalle, kansainvälisistä järjestöistä, EU:n virastoista ja kansalaisjärjestöistä [11] koostuva koheesiorahasto voisi näin ollen tasapainottaa hallintoneuvoston ja pääjohtajan perusoikeusvastaavaan kohdistamaa valvontaa ja viime kädessä edistää perusoikeusvastaavan riippumattomuutta.

85. Edellä esitetyn analyysin perusteella oikeusasiamies haluaisi antaa Frontexille tiettyjä suosituksia, jotta se voisi edelleen tehostaa perusoikeuksien täytäntöönpanoa. Ne luetellaan jäljempänä olevassa suositusluonnoksessa.

C. Suositusluonnos

Frontex voisi harkita seuraavien lisätoimien toteuttamista:

Strategian osalta

A. selventämällä, i) katsooko se olevansa vastuussa toiminnassaan tapahtuneista perusoikeusloukkauksista, ja jos näin on, millä edellytyksillä; ja ii) käytännesäännöissä oikeudellinen kehys, jota sovelletaan kaikkien Frontexin operaatioihin osallistuvien henkilöiden käyttäytymiseen (oikeusasiamiehen arvion 61 kohta);

B. määritellään erityiset tietosuojatakeet pysäytetyille muuttajille sekä oikeussuojamekanismit rekisteröidyille, joiden oikeuksia on loukattu. Vaihtoehtoisesti toimintasuunnitelmaa voitaisiin täydentää tältä osin (oikeusasiamiehen arvion 66 kohta).

Toimintasuunnitelman osalta

[12]

C. yksilöidään toimenpiteitä, joilla konkretisoituu strategian 17 kohdassa esitetty tavoite, joka on, että sen jälkeen kun Frontexin henkilöstö tai osallistuvat virkamiehet ovat raportoineet kaikista perusoikeuksiin liittyvistä vaaratilanteista tai vakavista riskeistä, voidaan ryhtyä toimiin " (oikeusasiamiehen arvion 62 kohta);

D. täsmennetään i) strategian täytäntöönpanoa koskevan vuotuisen edistymiskertomuksen julkaisupäivä ja ii) keinot, joilla se"julkistetaan (oikeusasiamiehen arvion 63 kohta);

E. Selkeytetään seuraamuksia, joita sovelletaan Frontexin operaatioihin osallistuviin henkilöihin, jotka eivät kuulu sen omaan henkilöstöön (oikeusasiamiehen arvion 64 kohta).

F. erityisten ohjeiden laatiminen yhteisten palauttamisoperaatioiden osallistujille siitä, miten selviytyä hätätilanteista, joissa pysäytetyt maahanmuuttajat saattavat joutua (oikeusasiamiehen arvion 65 kohta);

Käytännesääntöjen osalta

G. menettelysääntöjen oikeudellisen luonteen selventäminen edelleen (oikeusasiamiehen arvion 68 kohta);

H. menettelysääntöjen 19 artiklan 2 kohdan ja 20 artiklan 2 kohdan selventäminen (oikeusasiamiehen arvion 70 kohta);

I. sisällytetään tulevaan yhteiseen palauttamissäännöstöön säännös näiden käytännesääntöjen ja (yleisten) käytännesääntöjen välisestä suhteesta (oikeusasiamiehen arvion 71 kohta);

Toimien lopettaminen/keskeyttäminen

J. antaa konkreettisia ohjeita sellaisten muotoilujen varsinaisesta merkityksestä kuin "jos kyseisten yhteisten operaatioiden tai pilottihankkeiden toteuttamisen edellytykset eivät enää täyty" ja perusoikeuksien tai kansainvälistä suojelua koskevien velvoitteiden rikkomiset, jotka "ovat vakavia tai todennäköisesti jatkuvat" (oikeusasiamiehen arvion 76 kohta);

K. pohtii, olisiko mahdollista vahvistaa esimerkiksi yhteistä palauttamissäännöstöä koskevia sääntöjä yhteisten palauttamisoperaatioiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä (oikeusasiamiehen arvion 77 kohta);

Neuvoa-antavan ryhmän osalta

L. ryhdytään kaikkiin mahdollisiin toimiin, joilla rohkaistaan foorumia tekemään tiivistä yhteistyötä perusoikeusvastaavan kanssa ja tukemaan perusoikeusvastaavaa tämän tehtävien tehokkaassa hoitamisessa (oikeusasiamiehen arvion 78 kohta);

Perusoikeusvastaavan osalta

M. i) ryhdytään kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta perusoikeusvastaava voi harkita sellaisten valitusten käsittelyä, jotka koskevat perusoikeuksien loukkauksia kaikessa Frontexin toiminnassa ja jotka ovat sellaisten henkilöiden tekemiä, joihin loukkaukset vaikuttavat henkilökohtaisesti, ja myös yleisen edun mukaisia, ja ii) annetaan tähän tarkoitukseen asianmukaista hallinnollista tukea (oikeusasiamiehen arvion 83 kohta).

Oikeusasiamies toivoisi, että virasto antaisi yksityiskohtaisen lausunnon edellä mainituista ehdotuksista 31. heinäkuuta 2013 mennessä. Yksityiskohtainen lausunto voisi koostua suositusluonnoksen hyväksymisestä ja kuvauksesta siitä, miten se on pantu täytäntöön.

 

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 9 päivänä huhtikuuta 2013.

 


[1] Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta 25.10.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1168/2011 (EUVL 2011, L 304, s. 1).

[2] Asetuksen 26 a artiklassa säädetään seuraavaa:

”1. Virasto laatii perusoikeusstrategiansa, kehittää sitä edelleen ja panee sen täytäntöön. Virasto ottaa käyttöön tehokkaan mekanismin, jolla seurataan perusoikeuksien kunnioittamista viraston kaikissa toimissa.

2. Virasto perustaa neuvoa-antavan ryhmän avustamaan pääjohtajaa ja hallintoneuvostoa perusoikeusasioissa. Virasto kutsuu Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, perusoikeusviraston, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ja muita asiaankuuluvia järjestöjä osallistumaan neuvoa-antavaan ryhmään. Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta neuvoa-antavan ryhmän kokoonpanosta ja työmenetelmistä sekä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat tietojen toimittamista neuvoa-antavalle ryhmälle.

Neuvoa-antavaa ryhmää kuullaan perusoikeusstrategian, käytännesääntöjen ja yhteisten opetussuunnitelmien jatkokehittämisestä ja täytäntöönpanosta.

Neuvoa-antava ryhmä laatii toiminnastaan vuosikertomuksen. Kertomus on asetettava julkisesti saataville.

3. Hallintoneuvosto nimittää perusoikeusvastaavan, jolla on tarvittava pätevyys ja kokemus perusoikeuksien alalla. Hän hoitaa tehtäväänsä perusoikeusvastaavana riippumattomasti ja raportoi suoraan hallintoneuvostolle ja neuvoa-antavalle ryhmälle. Hän raportoi säännöllisesti ja osallistuu siten perusoikeuksien valvontamekanismiin."

[3] Ne olivat aakkosjärjestyksessä: 1) Amnesty International; 2) Caritas Europa; (3) Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen siirtolaisuutta, pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä käsittelevä komitea; (4) Neuvoa-antava ihmisoikeustoimikunta (Commission Nationale Consultative des droits de l'homme - FR) 5) oikeudellisten asiantuntijoiden eurooppalainen verkosto (Trans Europe Experts); 6) Apostolis Fotiadis; 7) Kreikan kansallinen oikeusasiamies; 8) George Habib; (9) Human Rights Watch -järjestö; (10) Maahanmuutto-oikeuden alan ammattilaisten yhdistys (ILPA); (11) Riippumattomat valvontaelimet (IMB); (12) Jesuit Refugee Service Europe; (13) Dr Luisa Marin (Twenten yliopisto - NL; (14) Meijersin komitea (kansainvälistä maahanmuuttoa, pakolaisia ja rikosoikeutta käsittelevä pysyvä asiantuntijakomitea); (15) Punainen Risti; 16) Paolo Ruwindu; (17) Statewatch ja Migreurop (yhteinen rahoitusosuus); (18) Pierre Georges van Wolleghem.

[4] Julkaiseminen tapahtui vasta sen jälkeen, kun tietolähteet olivat antaneet suostumuksensa.

[5] Valmistelukomitea koostui jäsenvaltioiden edustajista sekä Euroopan komission, perusoikeusviraston, UNHCR:n, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) ja Frontexin edustajista.

[6] Statewatchin ja Migreuropin panos.

[7] Frontexin lehdistötiedote 16. lokakuuta 2012, saatavilla osoitteessa http://frontex.europa.eu/news/consultative-forum-on-fundamental-rights-elects-chairpersons-at-inaugural-meeting-y3P7uP

[8] Frontex viittasi käytännesääntöjen versioon, joka oli olemassa silloin, kun se antoi lausuntonsa, eli vuonna 2011 hyväksyttyyn säännöstöön. Tämä toteamus pätee luonnollisesti vuonna 2012 hyväksyttyihin käytännesääntöihin, joilla se korvattiin.

[9] Statewatchin ja Migreuropin panos.

[10] Statewatchin ja Migreuropin panos.

[11] Foorumissa ovat edustettuina seuraavat organisaatiot: Amnesty International EU:n toimielinten toimisto; Caritas Europa, Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissio; Euroopan neuvosto; Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto; Euroopan pakolais- ja pakolaisneuvosto; perusoikeusvirasto; Kansainvälinen katolinen siirtolaisuuskomissio; Kansainvälinen lakimieskomissio; Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö; jesuiittojen pakolaispalvelu; Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto; laittomia maahanmuuttajia koskevan kansainvälisen yhteistyön foorumi; Punaisen Ristin EU-toimisto; YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu.

[12] Oikeusasiamies toteaa, että toimintasuunnitelmassa määrätään sen tarkistamisesta" tarvittaessa ". Näin ollen hän ehdottaa, että C–F kohdan käsittelemiseksi Frontex harkitsisi tällaisen tarkistuksen tekemistä.

Mitä mieltä olet tästä konekäännöksestä? Anna meille palautetta