Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 4 artiklan 1 kohdan ^{mukaisesti [1]}

Kantelun tausta

1. EU:n Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden torjumiseksi (EUTFA) perustettiin vuonna 2015 [2]. Afrikka-hätärahaston ohjelmia toteutetaan 26 kumppanimaassa kolmella Afrikan alueella. Vuonna 2022 Afrikka-hätärahastosta oli otettu käyttöön lähes 456 miljoonaa euroa Libyassa toteutettaviin hankkeisiin [3].

2. Näihin hankkeisiin kuuluvat maahanmuuttajien vapaaehtoinen paluu lähtömaihinsa uudelleenkotouttamistuen avulla ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden evakuointi Libyasta, suora hätäapu pakolaisille ja haavoittuvassa asemassa oleville muuttajille, yhteisöjen vakauttamistoimet (kuten lasten pääsy koulutukseen) ja covid-19-tuki.[4] Siihen sisältyy myös rajaturvallisuuteen liittyviä hankkeita [5].  

3. Komissio julkisti, että ”Libyan tilanteeseen liittyvien erityishaasteiden vuoksi EU käyttää kolmansien osapuolten suorittamaa seurantaa todentaakseen tulokset ja vahingon välttämisen periaatteen noudattamisen Libyassa toteutettavissa Afrikka-hätärahaston operaatioissa”.[6] Vahingon välttämisen periaate [7] ” ei aiheuta lisävahinkoa asianomaisille väestöryhmille ja ympäristölle”[8].

4. Huhtikuussa 2022 Euroopan komission edustaja totesi [9] Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE-valiokunta) kokouksessa, että komissio otti käyttöön ”kolmannen osapuolen suorittaman seurannan” Afrikka-hätärahaston puitteissa Libyassa toteutettavista operaatioista ” kiinnittäen erityistä huomiota sen varmistamiseen, että vahingon välttämistä koskevaa politiikkaa noudatetaan”. Edustaja lisäsi, että ”toimeksisaaja ei ole tähän mennessä ilmoittanut vahingoittamattomuuden periaatteen rikkomisesta, joka liittyisi suoraan kaikkiin [komission] erityisrahasto-ohjelmien kustannuksiin”.

5. Toukokuussa 2022 kantelija, joka on toimittaja, pyysi saada tutustua komission hallussa oleviin asiakirjoihin asiakirjoihin tutustumista koskevan EU:n lainsäädännön [10] nojalla tarkistaakseen tämän lausunnon. Pyyntö kattoi sähköpostiviestit, joista kävisi ilmi kolmannen osapuolen toimeksisaajan henkilöllisyys, raportoinnin laajuus, kaikki sopimukseen liittyvät rahoituskustannukset sekä ”raportti”, johon komissio viittasi LIBE-valiokunnan kokouksessa.

6. Heinäkuussa 2022 komissio epäsi oikeuden tutustua kuuteen asiakirjaan, joiden se katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan, vedoten kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaan [11] ja meneillään olevaan päätöksentekoprosessiin [12].

7. Tyytymättömänä siihen, että komissio kieltäytyi antamasta asiakirjoja tutustuttavaksi, kantelija pyysi elokuussa 2022 komissiota tarkistamaan päätöstään (niin kutsutulla uudistetulla pyynnöllä).

8. Oikeusasiamiehen osallistumisen jälkeen [13] komissio antoi lokakuussa 2023 pyyntöä koskevan lopullisen päätöksensä, jäljempänä ’vahvistava päätös’. Siinä lueteltiin 14 asiakirjaa, jotka kuuluvat pyynnön soveltamisalaan, mukaan lukien seuraavat:

• sopimus seurannasta vastaavan organisaation kanssa, sen lisäykset ja liitteet, mukaan lukien tehtävänkuvaus ja avustushakemus; 
• kaksi ”käsikirjaa” ihmisoikeuksista ja ”ei haittaa” -seurannasta;
• Kolme ”raporttia”: yksi ”HR Monitoring Inception Phase” ja kaksi ”HR Monitoring interim report”.

9. Komissio antoi osittaisen oikeuden tutustua tiettyihin asiakirjoihin, kuten valvonnan toteuttamista koskevaan sopimukseen ja sen lisäyksiin. Kieltäytyessään antamasta tietoja komissio vetosi yleistä turvallisuutta [14] ja kansainvälisiä suhteita [15] koskevan yleisen edun suojaan sekä henkilötietojen suojaan [16] ja toimeksisaajan kaupallisiin etuihin [17].

10. Tyytymättömänä saatuun tiedonsaantiin kantelija kääntyi uudelleen oikeusasiamiehen puoleen.

Tiedustelu

11. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen, joka koski komission kieltäytymistä antamasta laajemmin tutustuttavaksi yksilöityjä asiakirjoja. Koska kantelija ei vastustanut henkilötietojen poistamista asiakirjoista, oikeusasiamiehen tutkimus ei kattanut näitä poistoja.

12. Tutkinnan aikana oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti kaikki asiakirjat, joiden komissio katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan. Tarkastuksessa ilmeni, että oli olemassa muita pyynnön soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvia asiakirjoja, joita komissio ei ollut yksilöinyt. Näin ollen näistä asiakirjoista poimittuun otokseen tehtiin lisätarkastus. Tiedusteluryhmä tarkasteli myös asiakirjoja, jotka liittyivät toimeksisaajan kuulemiseen tutustumispyynnöstä.

13. Oikeusasiamies antoi komissiolle mahdollisuuden esittää kantelua koskevia lisähuomautuksia, mutta sai vain joitakin selvennyksiä pyynnön laajuudesta [18].

Esitetyt perustelut

14. Komission väitteet laajemman käyttöoikeuden epäämisestä yleistä turvallisuutta koskevan yleisen edun suojelun perusteella voidaan tiivistää seuraavasti:

• Unionin tuomioistuin on todennut, että unionin toimielimillä on laaja harkintavalta, kun ne arvioivat, voiko ilmaiseminen vahingoittaa yleistä turvallisuutta koskevaa yleistä etua.
• Kyseiset asiakirjat sisältävät arkaluonteisia tietoja, kuten toimeksisaajan henkilöllisyyden, paikat, joissa sopimus toteutetaan, ja yksityiskohtaiset menetelmät, jotka toimeksisaaja on kehittänyt rahoitettujen toimien toteuttamiseksi, mukaan lukien tiedot siitä, miten kentällä toimivan seurantaverkoston jäsenet toimivat.
• Tällaisten tietojen ja jopa toimeksisaajan ainoan henkilöllisyyden paljastaminen voisi helpottaa hyökkäyksiä toimeksisaajan työntekijöitä, asiantuntijoita ja Libyassa sijaitsevaa kenttäseurantaverkostoa vastaan, kun otetaan huomioon Libyan epävakaa tilanne.
• Toimeksisaajaa kuultiin kahdesti, ja joka kerta tuli esiin turvallisuusongelmia siinä tapauksessa, että asiakirjat paljastettaisiin.
• Toimeksisaaja laati joitakin asiakirjoja käyttäen erityisiä graafisia ominaisuuksiaan, kuten logoa, ulkoasua ja fonttia. Tällaisten asiakirjojen luovuttaminen voisi yksinään paljastaa toimeksisaajan henkilöllisyyden, koska toimeksisaaja on julkaissut muita asiakirjoja, joissa on samat graafiset ominaisuudet.
•  Sopimuksessa määrätään toimeksisaajan velvollisuudesta suojella Libyassa sijaitsevia työntekijöitään, asiantuntijoitaan ja heidän perheitään fyysisiltä riskeiltä. Asiakirjojen julkistaminen voisi asettaa toimeksisaajan tilanteeseen, jossa se voisi vaarantaa sen kyvyn täyttää tämä velvoite.
• Sopimusta on jatkettu. Toimeksisaajan toiminta on siis edelleen käynnissä (lokakuussa 2023, jolloin uudistettu päätös tehtiin).

15. Kansainvälisten suhteiden heikkenemisen riskistä Libyan viranomaisten kanssa komissio totesi, että sopimuksen toimeksiannossa esitetään yksityiskohtainen analyysi Libyan poliittisesta tilanteesta sekä turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteesta. Nämä tiedot eivät ole julkisesti saatavilla, ja Libyan viranomaiset voivat pitää niitä aiheettomana kritiikkinä. Se selitti myös, että EU pyrkii auttamaan maata sen pyrkimyksissä kohti demokraattista, vakaata ja vaurasta valtiota Yhdistyneissä Kansakunnissa toteutettavan "Berliinin prosessin" avulla. Tämä tarkoittaa, että komission on ylläpidettävä laadukkaita suhteita Libyan viranomaisiin, ja tällaisten asiakirjojen julkistaminen heikentäisi näitä suhteita.

16. Toimeksisaajan kaupallisten etujen vaarantumisen riskin osalta komissio väitti, että asiakirjat sisältävät toimeksisaajan toimittaman avustushakemuksen ja sisältävät erityistä taitotietoa, strategiaa, sisäpiiritietoa ja muuta erityistä tietoa, jolla on kilpailuarvoa. Näiden tietojen julkistaminen antaisi tulevissa vastaavissa ehdotuspyynnöissä muille apurahanhakijoille mahdollisuuden kopioida näistä hakemuksista ja käyttää niitä omiensa tukena. Yksi asiakirjoista sisältää toimeksisaajan pankkitiedot, joita kyberrikolliset voisivat käyttää vihamielisiin hyökkäyksiin, jos ne paljastettaisiin.

17. Lopuksi komissio katsoi, että valituksen tekijä ei ollut uudistetussa hakemuksessa osoittanut sellaista julkistamista koskevaa yleistä etua, joka olisi painavampi kuin tämän kaupallisen edun suoja. Komissio ei ole kyennyt yksilöimään sellaista yleistä etua, joka voisi syrjäyttää sopimuspuolen kaupallisen edun. 

18. Kantelija esitti uudistetussa hakemuksessa seuraavat perustelut, jotka toistettiin oikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa:

• Pääsyn epääminen rajoittaa suhteettomasti kansalaisten oikeutta mahdollisimman laajaan pääsyyn.
• Komission on noudatettava perusoikeuskirjaa [19] kaikessa toiminnassaan, myös EU:n varojen jakamisessa ja seurannassa. Komission olisi varmistettava, että EU:n varoilla ei tueta toimia, jotka eivät ole perusoikeuskirjassa tunnustettujen EU:n arvojen ja oikeuksien mukaisia.
• EU:n toimielinten on perusteltava konkreettisesti ja täsmällisesti, miksi tutustumisoikeuden myöntäminen pyydettyihin asiakirjoihin voisi vahingoittaa suojattuja etuja. Vahingonvaaran on oltava kohtuullisesti ennakoitavissa, eikä se saa olla täysin hypoteettinen.
• Komission viittaus Libyan vaikeaan tilanteeseen on epämääräinen. Väite, jonka mukaan tietojen ilmaiseminen heikentäisi EU:n ja sen "täytäntöönpanokumppanin kykyä tehdä ihmisoikeustutkimusta", on myös hypoteettinen. Pyydetyissä asiakirjoissa ei viitata minkään neuvotteluosapuolen kantaan eikä niissä ilmaista komission erityistä kantaa mihinkään neuvottelukantaan. EU:n oikeuskäytännön [20] mukaan yleinen viittaus tällaisiin kertomuksiin sisältyvien tietojen tai asianomaisen kolmannen maan kanssa käytyjen neuvottelujen arkaluonteisuuteen ei ole riittävä syy evätä oikeutta tutustua asiakirjoihin.
• Jos vain yksi osa pyydetystä asiakirjasta kuuluu poikkeuksen piiriin, muut asiakirjan osat olisi luovutettava. Kuten EU:n tuomioistuimet ovat huomauttaneet, avoimuus mahdollistaa kansalaisten tiiviimmän osallistumisen päätöksentekoprosessiin. Tämä puolestaan antaa EU:n hallinnolle suuremman legitimiteetin ja mahdollisuuden olla tehokkaampi ja demokraattisemmin vastuuvelvollinen kansalaisille.
• Kieltäytymällä tunnustamasta tietojen ilmaisemista edellyttävän yleisen edun olemassaoloa komissio pyytää yleisöä pitämään julkisia lausuntojaan nimellisarvoisina.

19. Kantelija väitti myös, että uudistetussa vaiheessa myönnetty osittainen tutustumisoikeus ei antanut mitään olennaista tietoa toimeksisaajan suorittamasta valvonnasta.

Oikeusasiamiehen arviointi

a) Asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön laajuus

20. Tarkasteltaessa asiakirjoja, joiden komissio katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan, ilmeni, että komissio ei ehkä ollut yksilöinyt kaikkia pyynnön kannalta merkityksellisiä asiakirjoja.

21. Alkuperäisestä pyynnöstä ja sen asiayhteydestä kävi selvästi ilmi, että kantelija pyysi saada tutustua ”raporttiin” tarkistaakseen komission LIBE-valiokunnan kokouksessa antaman lausunnon. Tämä kävi vielä selvemmin ilmi uudistetussa hakemuksessa: ”Toimittajan tehtäväni on osittain tarkistaa tällaisten lausuntojen todenperäisyys”. Kantelija pyysi sen vuoksi kertomusta, joka tukisi komission lausuntoa, jonka mukaan toimeksisaaja ei ilmoittanut vahingoittamattomuuden periaatteen rikkomisesta, joka liittyi suoraan kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen erityisrahasto-ohjelmien kustannuksiin. Toisin sanoen kantelija pyysi saada tutustua asiakirjoihin, jotka sisälsivät toimeksisaajan suorittamaa ihmisoikeusvalvontaa koskevan aineellisen analyysin.

22. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä totesi, että kertomukset, joiden komissio katsoi kuuluvan pyynnön soveltamisalaan (ja joihin tutustumisoikeus evättiin), eivät sisällä toimeksisaajan havaintoja vaan niissä esitetään sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä toteutettujen toimien edistyminen.   

23. Lisäksi tutkintaryhmä totesi, että (sopimuksen liitteenä olevassa) toimeksiannossa, joka oli kokonaan poistettu, viitataan kolmentyyppisiin raportteihin, jotka toimeksisaajan on laadittava olennaisten havaintojensa esittämiseksi. Komissio ei ollut yksilöinyt näitä raportteja käsitellessään kantelijan tutustumispyyntöä. Oikeusasiamies katsoi kuitenkin niiden kuvauksen perusteella, että ne voivat myös kuulua tutustumispyynnön soveltamisalaan. Oikeusasiamies pyysi siksi komissiota tarkistamaan otoksen näistä kertomuksista.

24. Tarkastuksessa kävi ilmi, että nämä asiakirjat sisältävät toimeksisaajan aineistoanalyysin ja havainnot. Nämä aineelliset kertomukset näyttäisivät siis olevan se, mitä kantelija etsi viitatessaan ”kertomukseen” julkista saatavuutta koskevassa pyynnössään.

25. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että komission arvio tutustumispyynnön laajuudesta oli liian suppea eikä johtanut kaikkien merkityksellisten asiakirjojen yksilöimiseen. Tämä oli hallinnollinen epäkohta. Oikeusasiamies suosittelee, että komissio tekee uuden haun kantelijan pyynnön piiriin kuuluvista asiakirjoista ja arvioi, voidaanko ne luovuttaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla. 

b) Tunnistettujen asiakirjojen rajoitettu julkistaminen

Asiakirjat, jotka voivat paljastaa toimeksisaajan henkilöllisyyden graafisen henkilöllisyytensä vuoksi

26. Tarkasteltuaan kyseisiä asiakirjoja monet niistä (eli raportit, laskut ja ihmisoikeuksien seurantaa ja raportointia koskeva käsikirja)[21] sisältävät toimeksisaajan graafisen identiteetin, kuten komissio on todennut. Sen lisäksi, että toimeksisaajan logo on helposti muokattavissa, vaikuttaa uskottavalta, että käytetty kirjasinlaji ja ulkoasu ovat riittävän tarkkoja, jotta julkistaminen voisi johtaa toimeksisaajan tunnistamiseen. 

27. Kysymys on näin ollen siitä, onko tässä tapauksessa suojattava toimeksisaajan henkilöllisyyttä. Kuten kantelija väittää, yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin on perusoikeus, minkä vuoksi sitä olisi tulkittava laajasti.

28. Kun kuitenkin otetaan huomioon unionin toimielinten laaja harkintavalta niiden arvioidessa asetuksen 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia yleiseen turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita, oikeusasiamiehen tutkimuksessa rajoituttiin määrittämään, ”ansiko komissio riidanalaisessa päätöksessä uskottavia selityksiä siitä, miten oikeus tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti vahingoittaa unionin yleisen turvallisuuden suojaa” ja ”voidaanko tämän vaarantumisen riskiä pitää kohtuullisesti ennakoitavissa olevana eikä puhtaasti hypoteettisena”[22].

29. Koska toimeksisaajan työntekijöiden ja alan asiantuntijoiden fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvat riskit vaikuttavat konkreettisilta ja realistisilta toimitettujen kuvien perusteella, oikeusasiamies katsoo, että näiden asiakirjojen ilmoittamatta jättäminen oli kohtuullista. 

Sopimus ja lisäykset, mukaan lukien tehtävänkuvaus

30. Useimmissa muissa komission yksilöimissä asiakirjoissa ei esitetä toimeksisaajan visuaalista ilmettä. Näihin asiakirjoihin kuuluvat seurantasopimus ja sen lisäykset, mukaan lukien tehtävänkuvaus eri versioissa. 

31. Tarkasteltuaan näitä asiakirjoja oikeusasiamies katsoo, että tärkeät osat, jotka on poistettu, eivät näytä sisältävän arkaluonteisia tietoja kaikkialla. Vaikka oikeusasiamies siis periaatteessa hyväksyy komission laajan harkintavallan vedotessaan yleiseen turvallisuuteen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvän yleisen edun suojaamista koskevaan poikkeukseen, hän ei ole samaa mieltä siitä, että salatut tiedot kuuluisivat kokonaisuudessaan näiden poikkeusten soveltamisalaan.

32. Esimerkiksi toimeksiannosta, joka oli poistettu kokonaan, tarkastus osoitti, että vain rajoitetuissa osissa [23] voi paljastua erityisiä tietoja suunnitelluista toimista (kuten toimipaikoista, logistiikasta tai asiantuntijoiden profiilista), mikä voi aiheuttaa yleistä turvallisuutta koskevan huolenaiheen toimeksisaajan henkilöstölle. Ei ole selvää, miten tämän asiakirjan suurten osien julkistaminen herättäisi tällaisia huolenaiheita.

33. Yksi tehtävänkuvauksen osa sisältää melko yksityiskohtaisen analyysin Libyan tilanteesta [24], kuten komissio on todennut. Tämä on kuitenkin vain yksi osa toimeksiannosta. Lisäksi tuomioistuin totesi, että ”pelkästään se, että tietyt asiakirjat sisältävät tietoja tai kielteisiä lausuntoja kolmannen maan poliittisesta tilanteesta tai ihmisoikeuksien suojelusta, ei välttämättä merkitse sitä, että oikeus tutustua niihin voidaan evätä sillä perusteella, että on olemassa vaara, että yleinen etu vaarantuu.”[25] Kun otetaan huomioon tämä ja asiakirjan sisältö, ei ole selvää, miten suuri osa toimeksiannosta, jos se paljastetaan, vaarantaisi EU:n kansainväliset suhteet Libyan viranomaisiin.

34. Ihmisoikeuksien seurantaa ja raportointia koskevan käsikirjan [26] osalta oikeusasiamies toteaa, että tämä asiakirja on neutraali toisin kuin muut edellä mainitut käsikirjat. Lisäksi asiakirjassa viitataan toimeksisaajan henkilöllisyyteen (joka voitaisiin poistaa), mutta se sisältää enimmäkseen vakiotietoa ihmisoikeuksista sekä siitä, miten rikkomukset dokumentoidaan ja miten niitä seurataan käytännössä. Suurin osa sisällöstä ei liity Libyaan tai hankkeeseen. Sen vuoksi on vaikea ymmärtää, miten tämän asiakirjan olennaisten osien paljastaminen voisi heikentää yleistä turvallisuutta ja miksi komissio kieltäytyi antamasta tätä asiakirjaa kokonaisuudessaan tutustuttavaksi. 

Avustushakemus

35. Komissio epäsi kokonaan oikeuden tutustua tukihakemukseen, joka oli liitetty sopimukseen ja sen eri lisäyksiin [27], ja vetosi toimeksisaajan taloudellisten etujen suojaamiseen. Tarkasteltuaan asiakirjaa oikeusasiamies vahvistaa, että se sisältää joitakin kaupallisesti arvokkaita tietoja. On myös kohtuullista katsoa, että sen täydellinen julkistaminen voi antaa perusteetonta etua tuleville tarjouksille [28], koska se sisältää sisäpiiritietoa, kokemusta ja taitotietoa, jotka paljastaisivat toimeksisaajan asiantuntemuksen. Joissakin kohdissa esitetään kuitenkin vain yhteenveto toimeksiannossa asetetuista vaatimuksista. Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että ainakin osa tästä asiakirjasta voitaisiin paljastaa paljastamatta kaupallisesti arkaluonteisia tietoja.

36. Vaikka tukihakemuksen ilmaisemisen kokonaisuudessaan katsottaisiin vahingoittavan toimeksisaajan kaupallisten etujen suojaa, se olisi joka tapauksessa ilmaistava, jos ylivoimainen yleinen etu edellyttää ilmaisemista. Tätä arvioidessaan komissio ei ottanut huomioon yleistä etua, joka koskee EU:n rahoittamien hankkeiden julkisen valvonnan sallimista ja erityisesti sitä, miten niiden mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia seurataan. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi EU:n perusarvoista [29], ja kansalaisten olisi voitava saattaa EU:n toimielimet vastuuseen kaikista toteutetuista tai rahoitetuista toimista, jotka olisivat ristiriidassa näiden arvojen kanssa. Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa ihmisoikeusseuranta koski EU:n rahoittamia hankkeita maassa, jossa EU:n osallistuminen ja mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset ovat jo olleet julkisen kritiikin kohteena [30].

37. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komission kieltäytyminen antamasta laajempaa pääsyä sopimukseen, lisäyksiin ja vastaaviin toimeksiantoihin sekä avustushakemukseen ja ihmisoikeuksien seurantaa koskevaan yleiseen käsikirjaan on hallinnollinen epäkohta. Siksi hän esittää jäljempänä vastaavat suositukset.

Suositukset

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella oikeusasiamies antaa Euroopan komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi tehtävä uusi haku kantelijan tutustumispyynnön piiriin kuuluvista asiakirjoista ja arvioitava, voidaanko tällaisia muita yksilöityjä asiakirjoja luovuttaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla.
• Komission olisi arvioitava uudelleen sopimusta, lisäyksiä, tehtävänkuvausta ja avustushakemusta sekä ihmisoikeuksien seurantaa ja raportointia koskevaa käsikirjaa [31] parantaakseen yleisön mahdollisuuksia tutustua niihin ja ottaen huomioon oikeusasiamiehen tässä suosituksessa esittämät huomautukset.

Tästä suosituksesta ilmoitetaan komissiolle ja kantelijalle. Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio lähettää yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 4 päivänä kesäkuuta 2024.

 

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg, 4.3.2024

 

[1] Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2021.253.01.0001.01.ENG&toc=OJ%3AL%3A2021%3A253%3ATOC

[2] Euroopan komissio, 25 EU:n jäsenvaltiota, Norja ja Sveitsi allekirjoittivat 12. marraskuuta 2015 Afrikka-hätärahaston perustamissopimuksen. Afrikka-hätärahasto saa 73 prosenttia rahoituksestaan Euroopan kehitysrahastosta (EKR), 20 prosenttia EU:n yleisen talousarvion eri ohjelmista ja 7 prosenttia jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista ja muista avunantajista: https://ec.europa.eu/trustfundforafrica/index_en#:~:text=Our%20mission,contribute%20to%20better%20migration%20management

[3] Ks. tietokooste (helmikuu 2022): https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/system/files/2022-03/EUTF_libya_en.pdf

[4] Ks. tietokooste (helmikuu 2022): https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/system/files/2022-03/EUTF_libya_en.pdf

[5] Ks. tietokooste (helmikuu 2022): https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/system/files/2022-03/EUTF_libya_en.pdf

[6] Ks. tietokooste (helmikuu 2022), s. 2: https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/system/files/2022-03/EUTF_libya_en.pdf

[7] Ks. erityisesti humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa mainittu neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma ”Humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus”, EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1–12, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?toc=OJ%3AC%3A2008%3A025%3ATOC&uri=uriserv%3AOJ.C_.2008.025.01.0001.01.ENG

[8] https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/who/humanitarian-principles_en#:~:text=This%20is%20also%20essential%20to,affected%20populations%20ja%20the%20ympäristö.

[9] https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014 _2019/plmrep/COMMITTEES/LIBE/OJ/2022/04-20/1253993EN.pdf ; suoratoistona klo 11.10: https://multimedia.europarl.europa.eu/en/webstreaming/libe-committee-meeting_20220421-0900-COMMITTEE-LIBE

[10] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32001R1049&from=EN

[11] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

[12] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

[13] Ks. asia 1996/2022/NH.

[14] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

[15] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

[16] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

[17] Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

[18] Tarkemmin sanottuna komissio selvensi, että joidenkin pyynnön soveltamisalaan alun perin sisältyneiden asiakirjojen katsottiin vahvistavassa vaiheessa jäävän sen soveltamisalan ulkopuolelle.

[19] Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391–407, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A12012P%2FTXT.

[20] Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 7.2.2002, Aldo Kuijer v. neuvosto, T-211/00, ECLI:EU:T:2002:30, 60 ja 61 kohta.

[21] Vahvistavassa päätöksessä asiakirjat 2.2, 2.3, 5.1, 5.2, 6.1 ja 6.2

[22] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-31/18, Izuzquiza v. Frontex, EU:T:2019:815, 63–66 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=221083&pageIndex=0&doclang=en&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=759426

[23] Kuten asiakirjan 1, 3.1 ja 4 tehtävänkuvauksen kohdissa 5.1 ja 6.

[24] Asiakirjoihin 1, 3.1 ja 4 sisältyvän tehtävänkuvauksen 1.3 kohta ”Maakohtainen tausta”.

[25] Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 7.2.2002, Aldo Kuijer v. neuvosto, T-211/00, ECLI:EU:T:2002:30, 60 ja 61 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=47741&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=758261

[26] Komissio sisällytti asiakirjan 2.1 luetteloon vahvistavassa päätöksessään.

[27] Asiakirjat 1, 3.1 ja 4 sellaisina kuin ne on lueteltu vahvistavassa päätöksessä.

[28] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T‑363/14, Secolux v. komissio, EU:T:2016:521, 53–54 kohta, saatavilla osoitteessa https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=898D8360DC106D08FCC843AD5C01851C?text=&docid=183581&pageIndex=0&doclang=en&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=757620 .

[29] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla, EUVL C 326, 26.10.2012, s. 13–390, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A12012M%2FTXT

[30] Ks. esimerkiksi https://www.theguardian.com/world/2020/mar/12/revealed-the-great-european-refugee-scandal; Ks. myös kansalaisyhteiskunnan avoin kirje vuodelta 2020 http://www.gisti.org/spip.php?article6388. 

[31] Komissio on sisällyttänyt uudistettuun pyyntöönsä asiakirjan 1, 2.1, 3, 3.1 ja 4.