Valmistettu Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 4 artiklan 1 kohdan ^{mukaisesti [1]}

Kantelun tausta

1. Yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista tammikuussa 2020 EU ja Yhdistynyt kuningaskunta alkoivat neuvotella kauppasopimuksen yksityiskohdista. Neuvottelujen tuloksena tehtiin EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimus, joka tuli voimaan toukokuussa 2021.^[2]

2. Marraskuussa 2020 pidetyssä kokouksessa EU:n neuvoston oikeudellinen yksikkö ilmaisi kantansa siihen, voitaisiinko sopimus tehdä ”pelkästään EU:ta koskevana sopimuksena”^[3]. Oikeudellinen yksikkö esitti kantansa kirjallisesti antamalla tammikuussa 2021 oikeudellisen lausunnon Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta [4], jäljempänä ’lausunto’.

3. Helmikuussa 2021 kantelija Helsingin yliopistosta pyysi saada tutustua lausuntoon.^[5]

4. Neuvosto julkisti vain hyvin pienen osan lausunnosta ja totesi, että täydellinen julkistaminen heikentäisi kansainvälisiä suhteita, oikeudellista neuvontaa ja päätöksentekoprosessia koskevan yleisen edun suojaa ^[6].

5. Tyytymättömänä neuvoston päätökseen myöntää oikeus tutustua asiakirjoihin vain osittain kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen huhtikuussa 2021.

Oikeusasiamiehen ehdotus ratkaisuksi

6. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen neuvoston kieltäytymisestä antaa lausunto kokonaisuudessaan yleisön tutustuttavaksi. Tutkinnan aikana oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti lausunnon muokkaamattoman version.

7. Asiakirjan tarkastuksen jälkeen oikeusasiamies katsoi, että lausunnon sisältämiä tietoja ei voitu pitää arkaluonteisina. Hän katsoi, että lausunto ei millään tavoin heikennä EU:n julkista kantaa sopimuksen ratifiointiin eikä paljasta tietoja EU:n neuvotteluasemasta tai -strategiasta. Kauppasopimusten tyyppi, joka voidaan tehdä, on osa EU:n lainsäädäntöä, joten kolmannet osapuolet tuntevat sen. Oikeusasiamiehelle oli näin ollen epäselvää, miten tietojen julkistaminen voisi vaikuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin, kun ne olivat käynnissä, sekä tuleviin EU-neuvotteluihin. Päinvastoin oikeusasiamies katsoi, että tietojen ilmaiseminen voisi lisätä luottamusta kauppasopimusten laillisuuteen.

8. Oikeusasiamies viittasi lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon ”Pech v. neuvosto”^[7] ja katsoi, että oikeudellista lausuntoa ei voitu pitää arkaluonteisena, koska itse sisältö ei ollut arkaluonteinen. Näin ollen lausunnon sisältämien tietojen ilmaiseminen ei voisi heikentää oikeudellisen neuvonannon suojaa.

9. Lisäksi riippumatta erilaisista näkemyksistä siitä, voiko oikeudellisen lausunnon ilmaiseminen ”vahvistavan päätöksen” tekohetkellä vahingoittaa vakavasti neuvoston päätöksentekomenettelyä, sopimus oli nyt tullut voimaan. Oikeusasiamies kehotti siksi neuvostoa ottamaan tämän kehityksen huomioon tarkastellessaan päätöstään uudelleen mahdollisten lisätietojen valossa.

10. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ehdotti ratkaisuna ^[8], että neuvosto antaisi mahdollisimman laajan oikeuden tutustua oikeudellisen yksikkönsä 25. tammikuuta 2021 antamaan lausuntoon.

11. Neuvosto ei hyväksynyt oikeusasiamiehen ratkaisuehdotusta.

12. Vastauksessaan neuvosto väitti, että vaikka päätöksen tekemistä koskevat sisäiset menettelyt on nyt päätetty, oikeudellisen lausunnon aihe on edelleen arkaluonteinen muiden sopimusten aloittamisen, neuvottelemisen ja tekemisen yhteydessä Yhdistyneen kuningaskunnan tai muiden kolmansien maiden kanssa, koska se paljastaa strategian, jota voitaisiin soveltaa myös muihin sopimuksiin. Neuvosto totesi, että asiakirjan arkaluonteisuus ei poistu automaattisesti pelkästään sen vuoksi, että neuvoston sisäiset menettelyt on tehty tietyn sopimuksen osalta, kun kyseinen oikeudellinen lausunto on merkityksellinen muiden sopimusten osalta, joihin sovelletaan myös kansainvälisiä suhteita koskevaa poikkeusta.

13. Neuvosto katsoi näin ollen, että kansainvälisiin suhteisiin liittyvän yleisen edun ja oikeudellisen neuvonannon suojaan liittyvät poikkeukset oikeuttivat edelleen lausunnon antamatta jättämisen.

14. Kantelija piti valitettavana, että neuvosto päätti olla noudattamatta oikeusasiamiehen ratkaisuehdotusta, ja piti tätä huolestuttavana käytäntönä EU:n kansalaisille. Hän ilmaisi myös pettymyksensä neuvoston päätökseen evätä häneltä oikeus tutustua täysimääräisesti oikeusasiamiehen ratkaisuehdotukseen ja neuvoston siihen antamaan vastaukseen ^[9].

Oikeusasiamiehen arvio ratkaisuehdotuksen jälkeen

15. Neuvosto ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen tarkistaakseen kantaansa kantelijan tutustumispyyntöön oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksessaan esittämien yksityiskohtaisten perustelujen valossa. Neuvosto lähetti pikemminkin hyvin lyhyen vastauksen, jossa ei käsitelty oikeusasiamiehen väitteitä.

16. Neuvosto totesi, että lausunnon sisältö on edelleen arkaluonteinen, kun otetaan huomioon muista kansainvälisistä sopimuksista mahdollisesti tulevaisuudessa käytävät neuvottelut. Oikeusasiamies oli kuitenkin jo esittänyt perusteluja sille, miksi hän katsoo, että lausuntoon sisältyviä tietoja ei voida pitää arkaluonteisina ja että neuvosto ei ollut esittänyt riittävästi, miten tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa sen kansainvälisiä suhteita.

17. Koska neuvosto ei kiistänyt oikeusasiamiehen väitteitä, oikeusasiamies pysyy kannassaan. Hän korostaa jälleen kerran, että kauppasopimukset, joita voidaan tehdä, ovat osa EU:n lainsäädäntöä ja siten kolmansien osapuolten tiedossa. Suurin osa lausunnon sisältämistä tiedoista on jo julkisesti saatavilla ^[10]. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että lausunnon julkistaminen ei todennäköisesti heikennä EU:n neuvotteluasemaa tai paljasta sen strategiaa nyt eikä tulevissa kauppaneuvotteluissa.

18. Neuvosto väitti lisäksi, että asiakirja oli edelleen arkaluonteinen, vaikka neuvoston sisäiset menettelyt oli saatu päätökseen tämän nimenomaisen sopimuksen osalta. Oikeusasiamies oli kuitenkin jo viitannut unionin yleisen tuomioistuimen äskettäiseen tuomioon, jossa tuomioistuin oli todennut, että se, onko oikeudellinen lausunto erityisen arkaluonteinen, riippuu siitä, onko itse lausunnon sisältö erityisen arkaluonteinen.^[11] Oikeusasiamies totesi tältä osin, että kyseiseen lausuntoon sisältyviä tietoja ei voida pitää arkaluonteisina.

19. Neuvosto ei käsitellyt näitä väitteitä. Vaikka oikeusasiamies on tietoinen siitä, että neuvosto valitti tuomiosta ”Pech v. neuvosto”, hän toteaa, että unionin yleisen tuomioistuimen toteamukset sitovat sitä muutoksenhakumenettelyn aikana. Oikeusasiamies pitää näin ollen valitettavana, että neuvosto on toistaiseksi päättänyt jättää tuomion huomiotta arvioidessaan tämän lausunnon mahdollista ilmaisemista.  

20. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että neuvoston kieltäytyminen myöntämästä mahdollisimman laajaa oikeutta tutustua lausuntoon oli hallinnollinen epäkohta. Siksi hän suosittelee, että neuvosto tarkastelisi uudelleen oikeudellisen yksikkönsä lausuntoa, jotta se olisi mahdollisimman laajasti saatavilla.

Suositus

Kantelun tutkinnan perusteella oikeusasiamies antaa neuvostolle seuraavan suosituksen:

Neuvoston olisi annettava oikeudellisen yksikkönsä lausunto mahdollisimman laajasti saataville.

Neuvostolle ja kantelijalle ilmoitetaan tästä suosituksesta. Neuvosto lähettää Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksityiskohtaisen lausunnon viimeistään 24 päivänä toukokuuta 2022.

Emily O'Reilly
Euroopan oikeusasiamies

Strasbourg, 24.2.2022

[1] Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2021.253.01.0001.01.ENG&toc=OJ%3AL%3A2021%3A253%3ATOC.

[2] Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa- ja yhteistyösopimus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:22021A0430(01)&from=EN.

[3] Lisätietoja on osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/june/tradoc_149616.pdf.

[4] Neuvoston asiakirja, jonka viitenumero on 5591/21.

[5] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX%3A32001R1049.

[6] Asetuksen 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan, 2 kohdan toisen luetelmakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

[7] Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.4.2021, Pech v. neuvosto, T-252/19: https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&num=T-252/19. Tuomio on tällä hetkellä muutoksenhaun kohteena.

[8] Lisätietoja kantelun taustasta, osapuolten perusteluista ja oikeusasiamiehen tutkimuksesta on oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksen koko tekstissä, joka on saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/en/solution/en/149544.

[9] Vastauksessaan oikeusasiamiehen ratkaisuehdotukseen neuvosto yksilöi ratkaisuehdotuksen osia, joiden se katsoi sisältävän luottamuksellisia tietoja. Se totesi lisäksi, että sen ratkaisuehdotukseen antamassa vastauksessa esitetyt seikat olivat luottamuksellisia. Näin ollen oikeusasiamies ei voi paljastaa näitä seikkoja tässä suosituksessa.

[10] Neuvosto on julkaissut useimmat osat itse. Ks. esimerkiksi Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sekä turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon ja suojaamiseen sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskevan Euroopan unionin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja väliaikaisesta soveltamisesta annetun neuvoston päätöksen 2020/2252 johdanto-osan kappaleet, jotka ovat saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32020D2252&from=EN.

[11] Em. asia Pech v. neuvosto, tuomion 85 kohta (ks. alaviite 7).