Esipuhe

Minulla on ilo esitellä tämän vuoden ”Putting it Right Report” -raportti, jossa tarkastellaan sitä, miten toimielimet noudattavat vuonna 2016 tekemiäni päätöksiä. Vuonna 2016 vaatimustenmukaisuusaste oli 85 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2015, jolloin saavutimme 83 prosentin tuloksen.

Toimielimet suhtautuivat myönteisesti 77:ään niistä 91 ehdotuksesta, jotka tein niiden toiminnan korjaamiseksi tai parantamiseksi vuonna 2016 päätetyissä tapauksissa. Lisäksi 132 tapauksessa katsoin, että toimielimet olivat ryhtyneet toimiin toimintansa parantamiseksi. Tarkastetuista 14 toimielimestä 12 sai 100 prosentin pisteet, kun taas komissio - joka vastaa useimmista toimistossani käsitellyistä tapauksista - sai 77 prosentin pisteet.

Tänä vuonna on tapahtunut muutoksia tavassa, jolla pyrimme kuvaamaan työmme vaikutuksia, ja tavassa, jolla esitämme sen.

Tämä on ensimmäinen kertomus, joka sisältää uusien täytäntöönpanosäännösten nojalla loppuun saatetut tapaukset. Uusia integroituja hankkeita tarkistettiin, jotta asioita voitaisiin käsitellä tehokkaammin ja nopeuttaa. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että käytetyt tutkintatoimenpiteet vastaavat kunkin tutkimuksen erityistarpeita. Lisäksi ne antavat oikeusasiamiehelle enemmän joustovaraa tietojen tai asiakirjojen hankkimisessa. Uusien integroitujen hankkeiden avulla on helpompi ja nopeampi löytää ratkaisuja, joilla poistetaan hallinnolliset epäkohdat, ja niillä pyritään varmistamaan, että suosituksia käytetään yleensä kaikkien hallinnollisten epäkohtien käsittelemiseen ennen tutkimuksen päättämistä. Vaatimustenmukaisuuden mittaamisen yhteydessä uudet integroidut hankkeet ovat tuoneet muutoksia käyttämäämme terminologiaan.

Lisäksi tämä on ensimmäinen kertomus, johon ei ole liitetty liitettä. Aiemmin liite sisälsi yhteenvedot kaikista kyseisenä vuonna päätetyistä tapauksista. Olemme nyt päättäneet sisällyttää tämän kertomuksen tekstiin vain yhteenvedot valituista ”tähtitapauksista”. 

Olemme myös lisänneet osioita, joissa havainnollistetaan työmme vaikutusta aloilla, jotka eivät näy vaatimustenmukaisuusasteessa, kuten strategiset aloitteet.

Vaikka olen tyytyväinen siihen, että sääntöjen noudattamisaste on edelleen korkea, haluan toistaa, että jokainen toimielimen kieltäytyminen noudattamasta oikeusasiamiehen ehdotusta olisi nähtävä menetettynä mahdollisuutena korjata hallinnollisia puutteita.

Emily O'Reilly

joulukuu 2017

 

Raportti

1. Johdanto

Tässä kertomuksessa kuvataan, missä määrin EU:n toimielimet [1] vastasivat oikeusasiamiehen vuonna 2016 tekemiin ehdotuksiin. Nämä ehdotukset esitetään ratkaisuina, suosituksina, ehdotuksina/lisähuomautuksina ja kriittisinä huomautuksina.

Oikeusasiamiehen työn vaikutusta käsittelevässä 3 jaksossa (jäljempänä) selitetään, mitä oikeusasiamiehen ratkaisut, suositukset, ehdotukset/lisähuomautukset ja kriittiset huomautukset/havainnot hallinnollisesta epäkohdasta merkitsevät. Uudet immateriaalioikeudet [2], jotka tulivat voimaan 1. syyskuuta 2016, vaikuttavat jossain määrin näiden ehtojen käyttöön. Esimerkiksi ilmaisuja ”lisähuomautuksia” ja ”kriittisiä huomautuksia” ei enää käytetä. Selitämme kaikki alla olevat muutokset osion asiaankuuluvissa osissa. Useat tähän kertomukseen sisältyvät tutkimukset päätettiin uusien integroitujen hankkeiden voimaantulopäivän jälkeen. Näissä tapauksissa käytettiin siis uutta terminologiaa.

Luvussa 3 kuvataan myös oikeusasiamiehen työn vaikutusta muissa tapauksissa. toimielin ratkaisee asian tai oikeusasiamies päättää käynnistää strategisen aloitteen.

Aiemmin tämä kertomus julkaistiin yhdessä liitteen kanssa, jossa esitettiin yhteenveto tapauksista, joissa ratkaisuehdotukset, suositukset, kriittiset huomautukset ja lisähuomautukset hyväksyttiin. Tästä vuodesta alkaen emme enää julkaise liitettä. Tässä kertomuksessa on kuitenkin yhteenveto tapauksista, jotka on mainittava erikseen ”tärkeimpinä tapauksina” kunkin seurantaluokan osalta.

2. Oikeusasiamiehen toimivalta ja menettelyt

Oikeusasiamies auttaa yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhdistyksiä, joilla on ongelmia jonkin EU:n toimielimen kanssa [3]. Samalla hän palvelee yleistä etua auttamalla toimielimiä parantamaan tarjoamiensa palvelujen laatua. Kantelujen tutkimisen lisäksi oikeusasiamies voi käynnistää tutkimuksia myös omasta aloitteestaan.

Oikeusasiamies voi vaatia asianomaista toimielintä antamaan tietoja, tarkastamaan asiakirja-aineistonsa ja ottamaan vastaan lausuntoja virkamiehiltä. Nämä valtuudet sisältyvät oikeusasiamiehen ohjesääntöön [4], jäljempänä ’ohjesääntö’. Kun oikeusasiamies katsoo asianmukaiseksi tehdä niin tietyssä tapauksessa, hän kehottaa toimielintä tarkistamaan kantaansa, tarjoamaan oikeussuojakeinoja tai tekemään yleisiä muutoksia tulevaisuutta varten. Jos toimielin kieltäytyy yhteistyöstä, hän voi kiinnittää asiaan poliittista huomiota laatimalla erityiskertomuksen Euroopan parlamentille.

3. Oikeusasiamiehen työn vaikutus

a. Ratkaisut

Jos oikeusasiamies katsoo, että kantelu voidaan ratkaista nopeasti, hän voi tehdä asianomaiselle toimielimelle ratkaisuehdotuksen ohjesäännön 3 artiklan 5 kohdan perusteella [5]. Oikeusasiamiehen uudet integroidut hankkeet helpottavat ja nopeuttavat sellaisten ratkaisujen löytämistä, joilla voidaan poistaa hallinnolliset epäkohdat.

b. Suositukset

Uusia integroituja hankkeita koskevia suosituksia voidaan antaa aina, kun oikeusasiamies havaitsee hallinnollisen epäkohdan. Toimielimille osoitetut suositukset julkaistaan samanaikaisesti oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Jos toimielin hylkää suosituksen, oikeusasiamies lopettaa asian käsittelyn vahvistamalla hallinnollisen epäkohdan toteamisen. Jos suositus hyväksytään, oikeusasiamies lopettaa asian käsittelyn asianomaisen toimielimen sopimalla tavalla.

c. Ehdotukset ja lisähuomautukset

Uusilla integroiduilla hankkeilla korvataan ”muiden huomautusten” käsite selkeämmällä ja hyödyllisemmällä ”parannusehdotusten” käsitteellä, jolla pyritään varmistamaan EU:n hallinnon systeeminen parantaminen. Kuten muutkin huomautukset, parannusehdotukset eivät perustu hallinnollisen epäkohdan toteamiseen eivätkä ne merkitse sen toimielimen epäluottamusta, jolle ne on osoitettu.

d. Kriittiset huomautukset ja havainnot hallinnollisesta epäkohdasta

Oikeusasiamies käytti aiemmin termiä ”kriittinen huomautus” aina, kun hän päätti asian käsittelyn toteamalla hallinnollisen epäkohdan. Kriittinen huomautus kertoi toimielimelle, mitä se oli tehnyt väärin kyseisessä tapauksessa. Huomautuksessa yksilöitiin sääntö tai periaate, jota oli rikottu, ja (ellei se ollut ilmeistä) selitettiin, miten toimielimen olisi pitänyt toimia asian yhteydessä. Toimielin raportoi asiasta kuuden kuukauden kuluessa, jos oikeusasiamies sitä pyytää.

Uudet integroidut hankkeet korvaavat ”kriittisten huomautusten” käsitteen yksinkertaisella ja selkeällä ”hallinnollisen epäkohdan havaitsemisen” käsitteellä.  Jos toimielin hylkää suosituksen, asian käsittely päätetään ja todetaan hallinnollinen epäkohta.

e. Toimielinten ratkaisemat asiat

Oikeusasiamies voi päättää tutkimuksen varhaisessa vaiheessa ehdottamatta ratkaisua, jos toimielin ratkaisee kantelijan tapauksen oma-aloitteisesti tutkimuksen aikana.

Asia 253/2016/MDC: Euroopan komission kieltäytyminen hyväksymästä tiettyjä menoja avustussopimuksen mukaisiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi

Kantelija oli komission avustussopimuksen yhteydessä osarahoittaman hankkeen koordinaattori. Hankkeen onnistuneen loppuunsaattamisen jälkeen komissio kuitenkin ilmoitti kantelijalle, että monet hankkeeseen liittyvistä henkilöstö-, matka- ja konsultointikuluista eivät olleet tukikelpoisia.

Kantelija väitti, että komission päätös oli epäoikeudenmukainen. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen ja pyysi komissiota vastaamaan kantelijan väitteisiin. Henkilöstökustannusten osalta komissio totesi, että kantelijan olisi pitänyt ilmoittaa sille joidenkin henkilöstönsä jäsenten työmäärän merkittävästä kasvusta ja että hänellä oli runsaasti aikaa tehdä niin. Matka- ja päivärahojen osalta komissio katsoi, että käytäntöjä, joiden kantelija väitti olevan sen tavanomaisen käytännön mukaisia, ei ollut dokumentoitu tai riittävästi todistettu.

Hylättyjen konsultointikustannusten osalta komissio totesi kuitenkin olevansa valmis harkitsemaan kantaansa uudelleen kantelijan selitysten vuoksi, joiden mukaan kustannusten virheellinen luokittelu johtui todellisesta virheestä. Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio on tarkastellut kantaansa uudelleen.

f. Strategiset aloitteet

Oikeusasiamies voi myös päättää jatkaa strategisesti tärkeiden aiheiden käsittelyä käynnistämättä tutkimusta käynnistämällä niin kutsutun strategisen aloitteen. Strategisten aloitteiden tarkoituksena on jakaa toimielinten kanssa ehdotuksia tärkeistä aiheista, kiinnittää huomiota yleistä etua koskeviin kysymyksiin ja saada lisätietoja tietystä aiheesta ennen kuin päätetään, onko tarpeen aloittaa tutkimus. Oikeusasiamies käynnisti vuonna 2016 kymmenen strategista aloitetta.

SI/5/2016/EA: Euroryhmän avoimuus

Maaliskuussa 2016 oikeusasiamies kirjoitti euroryhmän puheenjohtajalle suhtautuakseen myönteisesti hänen aloitteeseensa esittää useita ennakoivia avoimuustoimenpiteitä, joista jotkin euroryhmän jäsenet olivat jo hyväksyneet. Tämän kirjeen jälkeen oikeusasiamies ja euroryhmän puheenjohtaja kävivät vuonna 2016 uuden kirjeenvaihdon.

Tässä kirjeenvaihdossa oikeusasiamies otti esiin kysymyksiä, kuten euroryhmän asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyn, mukaan lukien asiakirjat, jotka eivät ole EU:n toimielinten hallussa, ja euroryhmän kokousten valmisteluun osallistuvien ryhmien, erityisesti euroryhmän työryhmän, avoimuuden. Oikeusasiamies totesi, että hänen toimistonsa ei pystynyt tunnistamaan yhtäkään virkamiestä.

EWG:n työjärjestystä koskeva asiakirja, ja vaikka euroryhmän työmenetelmissä oletettavasti viitataan EWG:hen, tämäkään asiakirja ei näyttänyt olevan julkinen.

Euroryhmän puheenjohtaja selvensi, että pyynnöt saada tutustua euroryhmän asiakirjoihin käsittelee EU:n toimielin, jolla on hallussaan asiaankuuluvat asiakirjat, tai ne ohjataan asianomaiselle kansalliselle toimielimelle ja käsitellään avoimuutta koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 2017 euroryhmän työmenetelmät julkaistiin euroryhmän verkkosivustolla.

4. Miten toimielimet vastasivat oikeusasiamiehelle vuonna 2016

a. Vuonna 2016 hyväksytyt ratkaisuehdotukset ja suositukset

Vuonna 2016 EU:n toimielimet hyväksyivät yhteensä yhdeksän ratkaisuehdotusta. Komissio hylkäsi yhden ratkaisuehdotuksen [6].

Vuonna 2016 myös EU:n toimielimet hyväksyivät tai hyväksyivät osittain yhteensä 14 suositusta.[7] Komissio hylkäsi kaksi suositusta ja Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) hylkäsi kaksi suositusta [8], vaikka toimielimet toteuttivat myönteisiä jatkotoimia myöhempien kriittisten huomautusten johdosta kolmessa tapauksessa. Toinen komissiota koskeva tapaus johti hallinnollisen epäkohdan toteamiseen.

Toimielin	Ratkaisut Hyväksytty	Hyväksytyt suositukset
Euroopan parlamentti	1
Euroopan unionin neuvosto	1
Euroopan komissio	6	6
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)		4
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)		3
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)	1
Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)		1
Yhteensä	9	14

Asia 946/2014/PL: Perusoikeusviraston verkkosivustoa ja julkaisuja koskeva kielipolitiikka

Kantelija, joka on Espanjan kansalainen, pyysi perusoikeusvirastolta tietoja sen kielipolitiikasta, joka koskee virallisten kielten käyttöä sen verkkosivustolla, erityisesti julkaisujen osalta. Hän totesi, että useimmat julkaisut olivat saatavilla vain englanniksi ja ranskaksi ja joskus saksaksi ja italiaksi. Perusoikeusvirasto selitti, että virallisten kielten erilainen kohtelu johtui budjetti- ja henkilöstöresursseihin liittyvistä rajoituksista sekä käännösprosessin loppuun saattamiseen tarvittavasta ajasta.

Oikeusasiamies katsoi, että rajalliset henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit eivät olleet riittävä perustelu perusoikeusviraston käytännöille sen julkaisujen kääntämisen osalta. Oikeusasiamies oli tyytyväinen nähdessään, että perusoikeusvirasto oli sitoutunut tarjoamaan staattisen portaalisivun, joka sisältää perustiedot perusoikeusvirastosta kaikilla kielillä. Vaikka kaikkien asiakirjojen kääntäminen kaikille EU:n virallisille kielille olisi tietyissä olosuhteissa suhteetonta, oikeusasiamies totesi, että oli olemassa vähemmän työläitä keinoja varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että kansalaiset saavat julkaisuja omalla kielellään. Siksi hän ehdotti, että perusoikeusvirasto määrittelisi ja julkaisisi selkeät toimintaperiaatteet, jotka koskevat EU:n kieliä, joilla sen julkaisut on tarkoitus asettaa saataville.

Oikeusasiamies oli tyytyväinen siihen, että perusoikeusvirasto hyväksyi hänen ratkaisunsa. Perusoikeusvirastolla on tällä hetkellä verkkokielipolitiikka ja julkaisupolitiikka, jotka ovat saatavilla sen verkkosivustolla. Lisäksi perusoikeusvirasto on ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että julkaisut käännetään mahdollisimman monelle kielelle.

Asia 1398/2013/ANA: Euroopan komission kieltäytyminen antamasta tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka liittyvät Yhdysvaltojen Foreign Account Tax Compliance Act -lakiin (FATCA)

Euroopan parlamentin jäsen pyysi saada tutustua komission hallussa oleviin asiakirjoihin, jotka koskevat tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja FATCAn seurauksista. FATCA on Yhdysvaltojen lainsäädäntö, jonka mukaan Yhdysvaltojen ulkopuolisten rahoituslaitosten on raportoitava asiakkailleen sisäiselle verohallinnolle.

Komissio antoi oikeuden tutustua useisiin asiakirjoihin kokonaan tai osittain ja epäsi oikeuden tutustua muihin asiakirjoihin. Komissio katsoi, että osa parlamentin jäsenen pyynnöstä oli hyvin laaja, ja pyysi häntä rajoittamaan pyynnön soveltamisalaa. Euroopan parlamentin jäsen oli tyytymätön komission kantaan ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeusasiamies suositteli, että komissio pyrkisi uudelleen määrittelemään pyydettyjen asiakirjojen laajuuden ja lopulta päättämään, olisiko nämä asiakirjat toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. Komissio puolestaan yksilöi pyynnön kattamien asiakirjojen määrän, suoritti arvioinnin ja julkisti monia näistä asiakirjoista. Oikeusasiamies myöntää, että komissio noudatti hänen ehdotustaan ja ponnisteli huomattavasti suosituksen täytäntöönpanemiseksi.

Oikeusasiamies suositteli myös, että komissio tarkastelisi uudelleen pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, joita ei ole julkistettu, myönnettäessä

laajempi julkinen saatavuus. Komissio joko antoi oikeuden tutustua lisäasiakirjoihin tai toimitti yksityiskohtaisempia ja vakuuttavampia selityksiä kieltäytymiselleen. Oikeusasiamies tutki komission päätöksen ja pitää sitä oikeana.

Asia 852/2014/LP: Tupakoinnin torjuntaa koskevan Euroopan komission yleissopimuksen noudattaminen

Tässä asiassa oli kyse siitä, että komissio ei ollut noudattanut Maailman terveysjärjestön (WHO) tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, jonka sopimuspuoli EU on, 5 artiklan 3 kohdan mukaista velvoitettaan. Kantelija, kansalaisjärjestö Corporate Europe Observatory, väitti erityisesti, että komissio terveysasioiden pääosastoa lukuun ottamatta ei julkistanut ennakoivasti kaikkia tietoja tupakkateollisuuden kanssa pidetyistä kokouksista.

Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja totesi, että komission nykyinen käytäntö (terveysasioiden pääosastoa lukuun ottamatta) oli epätyydyttävä ja riittämätön. Oikeusasiamies katsoi, että yleissopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa ja sen täytäntöön panemiseksi annetuissa suuntaviivoissa edellytetään, että julkiset elimet noudattavat ennakoivaa lähestymistapaa reaktiivisen tai passiivisen lähestymistavan sijasta avoimuuden varmistamiseksi vuorovaikutuksessa tupakkateollisuuden kanssa. Hän katsoi myös, että avoimuusvelvoite kattaa kaikki komission oikeudellisen yksikön ja tupakkateollisuuden väliset kokoukset. Hän ei myöskään ymmärtänyt, miksi avoimuusvaatimuksia olisi sovellettava ainoastaan komission korkeimpiin virkamiehiin. Oikeusasiamies suositteli näin ollen, että komissio julkaisee ennakoivasti verkossa kaikki tapaamiset tupakka-alan edunvalvojien tai heidän laillisten edustajiensa kanssa sekä näiden kokousten pöytäkirjat ja että tätä politiikkaa sovelletaan kaikkiin komission virkamiehiin heidän virkaiästään riippumatta.

Vastauksessaan komissio pysyi alkuperäisessä kannassaan, jonka mukaan sen ei tarvitse ulottaa terveysasioiden pääosaston ennakoivaa käytäntöä muuhun komissioon. Sen mielestä nykyiset yleiset eettiset ja avoimuutta koskevat säännöt riittivät estämään tupakkateollisuuden sopimattoman vaikuttamisen ja varmistamaan yleissopimuksen noudattamisen.

Oikeusasiamies pitää erittäin valitettavana, että komissio ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen asettaakseen normeja, jotka täyttävät 5 artiklan 3 kohdan vaatimukset, ja varmistaakseen, että tupakka-alan edunvalvojien kanssa pidettäviin kokouksiin sovelletaan ennakoivaa avoimuuspolitiikkaa kaikissa komission yksiköissä ja henkilöstössä. Näin ollen hän päätti asian käsittelyn toteamalla hallinnollisen epäkohdan ja korosti, että komissio ei ollut esittänyt mitään hyvää syytä, jonka vuoksi se olisi kieltäytynyt toteuttamasta hänen toimistonsa ehdottamia toimenpiteitä.

b. Vuonna 2016 esitettyjen kriittisten huomautusten ja ehdotusten/lisähuomautusten jatkotoimet

Vuonna 2016 yhdessätoista päätöksessä esitettiin 16 kriittistä huomautusta ja 26 päätöksessä 47 ehdotusta/lisähuomautusta.[9] Yhdessä päätöksessä voi olla useampi kuin yksi huomautus, ja samaan päätökseen voidaan sisällyttää sekä kriittisiä huomautuksia että ehdotuksia/lisähuomautuksia.

Oikeusasiamies on hyödyntänyt parannusehdotuksia lähinnä tehdessään päätöksiä oma-aloitteisten tutkimusten päättämisestä.

Toimielimiä pyydettiin vastaamaan huomautuksiin/ehdotuksiin kuuden kuukauden kuluessa. Vastaukset saatiin kaikkiin vuonna 2016 esitettyihin huomautuksiin/ehdotuksiin, tosin joissakin tapauksissa viipeellä.

i) Vuonna 2016 esitettyjen kriittisten huomautusten seuranta

Kriittisten huomautusten seuranta oli 63 prosenttia. Tämä on paljon enemmän kuin viime vuoden 41 prosenttia, joka oli ennätyksellisen alhainen. Kriittisten huomautusten perusteella toteutettujen myönteisten jatkotoimien osalta tähän mennessä suurin luku on ollut 88 prosenttia vuonna 2014. Toimielinten kriittisiin huomautuksiin antamien vastausten tarkastelu viittaa siihen, että tutkimuksen päätyttyäkin jotkut kiistävät edelleen oikeusasiamiehen havainnot ja toistavat tutkimuksen aikana esittämänsä perustelut. Vaikka on jotenkin mahdollista ymmärtää, että oikeusasiamiehen julkisen kritiikin jälkeen toimielimen on vaikea toteuttaa rakentavaa seurantaa, on tärkeää, että toimielimet ovat halukkaita ottamaan oppia oikeusasiamiehen tutkimuksista ja pyrkivät vähentämään vastaavien ongelmien riskiä tulevaisuudessa.

Toimielin	Kriittinen huomioita	Tyydyttävät vastaukset	% tyydyttävät vastaukset
Euroopan komissio	10	5	50%
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)	3	2	67%
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)	2	2	100%
Eurojust	1	1	100%
Yhteensä	16	10	63%

Asia 2063/2014/PMC: Euroopan komission suorittama kantelijan henkilötietojen siirto kolmannelle osapuolelle ilman hänen suostumustaan

Tapauksessa oli kyse siitä, että komissio oli väitetysti paljastanut lainvastaisesti kantelijan nimen työnantajalleen ilman tämän suostumusta. Komissio teki näin tarkistaakseen, oliko kantelija todella olemassa, voidakseen käsitellä hänen pyyntöään saada tutustua asiakirjoihin. Ottaen huomioon komission toteuttaman toimenpiteen erityisen invasiivisen luonteen, joka olisi voinut vahingoittaa kantelijan mainetta suhteessa organisaatioon, jossa hän työskenteli, oikeusasiamies totesi vakavan hallinnollisen epäkohdan ja päätti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen.

Oikeusasiamiehen kriittisen huomautuksen jälkeen komissio myönsi, että yhteyden ottaminen kantelijan työnantajaan ilmoittamatta hänelle etukäteen ei ehkä ollut asianmukaista. Se pyysi anteeksi. Komissio lisäsi, että henkilön henkilöllisyyden vahvistaminen ei ole säännöllisesti sovellettava käytäntö.

Oikeusasiamies panee merkille komission toteamuksen, jonka mukaan sen toiminta tässä tapauksessa ei ollut asianmukaista.

Asia 1409/2014/MHZ: Euroopan komissio suostuu tekemään perusteellisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin meneillään olevissa tai tulevissa kauppaneuvotteluissa Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) maiden kanssa

Tapaus koski sitä, olisiko komission pitänyt tehdä ihmisoikeusvaikutusten arviointi neuvotellessaan vapaakauppasopimuksen tekemisestä Vietnamin kanssa. Komissio katsoi, että tällainen arviointi ei ollut tarpeen, ja totesi, että jo vuonna 2009 oli tehty kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi ehdotetusta EU:n ja ASEANin vapaakauppasopimuksesta, johon Vietnam kuului. Oikeusasiamies katsoi, että se, ettei komissio tehnyt erityistä ihmisoikeusvaikutusten arviointia, oli hallinnollinen epäkohta. Hän suositteli, että komissio tekisi tällaisen arvioinnin viipymättä. Komissio kieltäytyi ja oikeusasiamies päätti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen.

Komissio totesi seurantavastauksessaan, että oli perusteltua olla tekemättä ihmisoikeusvaikutusten ennakkoarviointia neuvottelujen erityisen ajoituksen vuoksi. Samalla komissio oli yhtä mieltä siitä, että kaikkien ihmisoikeuksiin kohdistuvien todennäköisten vaikutusten järjestelmällinen ennakkoanalyysi on keskeinen osa kauppapolitiikan parantamista. Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että kauppapolitiikan pääosasto oli huhtikuussa 2016 julkaissut strategisen innovaatio-ohjelman käsikirjan tarkistetun version, jossa keskitytään nyt erityisesti varmistamaan, että ihmisoikeuksiin kohdistuvista vaikutuksista tehdään perusteellinen analyysi. Komissio sitoutui myös ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa tehostamaan edelleen analyysia kauppapolitiikan vaikutuksista ihmisoikeuksiin sekä vaikutustenarvioinneissa että jälkiarvioinneissa kauppapolitiikan pääosaston äskettäin laatimien suuntaviivojen pohjalta.

Komissio selitti lisäksi, että ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia koskevaa analyysia oli laajennettu ja vahvistettu. Tämän tueksi komissio viittasi EU:n ja Myanmarin investointisuojasopimusneuvotteluja tukevan strategisen innovaatio-ohjelman loppuraporttiluonnokseen, joka julkaistiin kommentoitavaksi 18. maaliskuuta 2016. Filippiinien kanssa käytäviä neuvotteluja varten valmisteltiin myös strategista innovaatio-ohjelmaa, johon sisältyy ihmisoikeusvaikutusten arviointi.

Indonesia. Komissio vakuutti oikeusasiamiehelle, että sama pätee, jos neuvottelut Malesian ja Thaimaan sekä Intian kanssa aloitetaan uudelleen. Lopuksi komissio totesi olevansa vakuuttunut siitä, että ihmisoikeuksien edistäminen on toteutettava ensisijaisesti sitoutumisen ja vuoropuhelun avulla, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri vaikutus.

Oikeusasiamies on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarvioinnit ovat keskeinen tekijä kauppapolitiikan parantamisessa. Hän suhtautuu myönteisesti komission vastauksessa ilmoitettuihin toimenpiteisiin, joiden pitäisi auttaa varmistamaan, että tässä tapauksessa havaitun hallinnollisen epäkohdan toistumisen riski minimoidaan.

ii) Vuonna 2016 esitettyjen ehdotusten/lisähuomautusten jatkotoimet

Ehdotusten/lisähuomautusten seuranta oli tyydyttävää 94 prosentissa tapauksista. Tämä on enemmän kuin viime vuonna (92 %). Tähän mennessä suurin luku lisähuomautusten positiivisten jatkotoimien osalta on ollut 100 prosenttia vuonna 2008.

Toimielin	Ehdotukset/lisähuomautukset	Tyydyttävät vastaukset	% tyydyttävät vastaukset
Euroopan komissio	22	19	86%
Euroopan unionin tuomioistuin	3	3	100%
Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)	2	2	100%
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)	1	1	100%
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)	9	9	100%
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)	2	2	100%
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)	1	1	100%
Euroopan lääkevirasto (EMA)	5	5	100%
Euroopan tietoturvallisuusverkko (ENISA)	2	2	100%
Yhteensä	47	44	94%

Asia OI/8/2015/JAS: Kolmikantaneuvottelujen avoimuus

Tämä strateginen tutkimus koski kolmikantaneuvottelujen avoimuutta ja Euroopan parlamentin (parlamentin) ja Euroopan unionin neuvoston (neuvoston) edustajien välisiä epävirallisia neuvotteluja, joita komissio avusti pyrkiessään pääsemään yhteisymmärrykseen ehdotetusta lainsäädännöstä.

Oikeusasiamies tutki, mitä tietoja voitaisiin asettaa saataville ennakoivasti ja missä vaiheessa, jotta voitaisiin lisätä EU:n lainsäädännön vastuuvelvollisuutta ja yleisön osallistumista siihen. Oikeusasiamies teki päätöspäätöksessään kahdeksan ehdotusta siitä, miten kolmikantaneuvottelujen avoimuutta voitaisiin lisätä.

Parlamentti, neuvosto ja komissio vastasivat, että ne olivat aloittaneet keskustelut lisätietojen asettamisesta julkisesti saataville, mukaan lukien kolmikantakokousten aikataulu, kolmikantakokousten esityslistat, asianomaiset poliittiset päättäjät ja toimielinten neuvotteluvaltuudet. Tällaiset tiedot voitaisiin saada helposti yhteisestä lainsäädäntötietokannasta, joka perustetaan paremmasta lainsäädännöstä vuonna 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen perusteella.

Oikeusasiamiehen ehdotuksista, jotka koskevat kolmikantaneuvotteluissa tuotettujen keskeisten asiakirjojen julkaisemista, toimielimet totesivat, että niiden olisi odotettava unionin tuomioistuimen tuomiota asiaan liittyvässä vireillä olevassa asiassa De Capitani v. parlamentti (T-540/15).

Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet aloittamaan keskustelut ehdotustensa täytäntöönpanosta. Hän kannustaa erityisesti heidän aloitettaan yhteisen lainsäädäntötietokannan luomiseksi ja seuraa sen kehittämistä.

Asia OI/10/2015/NF: EPSOn menettely avointen kilpailujen hakijoiden esittämien uudelleentarkastelupyyntöjen käsittelemiseksi

Tämä oma-aloitteinen tutkimus koski sitä, miten EPSO käsitteli hylättyjen hakijoiden valintakilpailuissa esittämiä uudelleentarkastelupyyntöjä. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti EPSOn viivästyksiin hakijoiden uudelleentarkastelupyyntöihin vastaamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, oliko viivästyksiin johtaneita systeemisiä ongelmia, ja jos oli, auttaa EPSOa parantamaan menettelyä. Oikeusasiamies päätti tutkimuksensa esittämällä kuusi parannusehdotusta.

Mitä tulee ehdotukseen, jonka mukaan EPSO tukisi paremmin valintalautakuntia, jotta ne voisivat perustella yksityiskohtaisemmin uudelleentarkastelupyyntöjä koskevat päätöksensä, EPSO otti käyttöön uuden mallin valintalautakuntien päätösten kirjaamiseksi valintamenettelyn valintavaiheessa ja on parantanut valintalautakuntien jäsenten koulutusohjelmaa. EPSO pohtii edelleen, miten se voisi parantaa valintalautakunnan päätösten kirjaamista koskevia ohjeitaan.

EPSO on ottanut käyttöön uuden tietoteknisen järjestelmän, jolla on ollut myönteinen vaikutus uudelleentarkastelupyyntöjen käsittelyn tehokkuuteen, ja se käyttää nyt puhelinneuvottelutekniikkaa valintalautakunnan arviointikokousten järjestämiseen.

Kuten oikeusasiamies ehdotti, EPSO arvioi nyt järjestelmällisesti niiden uudelleentarkastelupyyntöjen määrän, joita se odottaa saavansa käynnissä olevissa kilpailuissa, jotta niiden käsittelyyn voidaan osoittaa riittävästi resursseja.

Neljäs ja viides ehdotus koskivat sen varmistamista, että hakijoille annetaan selkeät ja tarkat tiedot muutoksenhakumenettelystä. EPSO ilmoittaa nyt hakijoille odotettavissa olevista viivästyksistä ja siitä, että se asettaa etusijalle vastausten lähettämisen hyväksyttyihin pyyntöihin. EPSO on myös päivittänyt

ja laajensi usein kysyttyjä kysymyksiä käsittelevää verkkosivuaan lisäämällä siihen lisätietoja valitusmenettelyistä.

Oikeusasiamies on tyytyväinen EPSOn käynnistämiin toimiin, joiden tarkoituksena on esittää parannusehdotuksia.

Asia OI/11/2015/EIS: Komission maksujen oikea-aikaisuus

Tämä tutkimus koski komission suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa suorittamien maksujen oikea-aikaisuutta, ja siinä keskityttiin yksityisille toimeksisaajille ja edunsaajille suoritettuihin maksuihin. Se seurasi neljää samaa aihetta koskevaa tutkimusta.

Tavoitteena oli kerätä tilastotietoja komission maksuviivästyksistä ja arvioida sekä viivästysten syitä että komission toteuttamia korjaavia toimenpiteitä. Oikeusasiamies päätti tutkimuksensa kahdella ehdotuksella ja kannusti komissiota jatkamaan toimiaan tietyillä aloilla ja julkaisemaan lisätietoja vuotuisissa toimintakertomuksissaan.

Vastauksessaan komissio korosti, että sen maksuprosessin hallinnointi oli yleisesti ottaen parantunut vuonna 2016. Se totesi, että tämä johtui erityisesti laskujen ja maksupyyntöjen tiukemmasta seurannasta, sähköisten raportointivälineiden kehittämisestä sekä operatiivisten ja taloudellisten toimijoiden raporttien rinnakkaisesta analysoinnista, jolla oli yhteiset määräajat. Komissio huomautti myös, että se oli esittänyt varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen vuonna 2016 ja ottanut käyttöön säännöksiä, joilla kannustetaan käyttämään laajemmin yksinkertaistettuja avustuslomakkeita.

Mitä tulee ehdotukseen sisällyttää tiedot komission bruttomaksuajasta, joka on aika, joka tuensaajien on odotettava ennen maksun saamista, komissio suostui julkaisemaan nämä tiedot vuodesta 2017 alkaen.

Oikeusasiamies on tyytyväinen komission maksuprosessin yhteydessä toteuttamiin toimiin. Hän kiittää komissiota sen ponnisteluista, joiden ansiosta se paransi viivästyneiden maksujen ja maksujen keskeyttämisten hallinnointia koskevia tilastotietojaan vuonna 2016.

iii) Vuonna 2016 esitettyjen huomautusten/ehdotusten jatkotoimet

Kun kriittisiä huomautuksia ja ehdotuksia/lisähuomautuksia tarkastellaan yhdessä, tyydyttävän seurannan osuus oli 86 prosenttia. Määrä on suurempi kuin viime vuonna, jolloin se oli 81 prosenttia, ja pienempi kuin vuonna 2014, jolloin se oli ennätyksellisen korkea eli 94 prosenttia.

Toimielin	Kriittiset huomautukset ja ehdotukset/lisähuomautukset	Tyydyttävät vastaukset	% tyydyttävät vastaukset
Euroopan komissio	32	24	75%
Euroopan unionin tuomioistuin	3	3	100%
Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)	2	2	100%
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)	1	1	100%
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)	12	11	92%
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)	2	2	100%
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)	3	3	100%
Euroopan lääkevirasto (EMA)	5	5	100%
Euroopan tietoturvallisuusverkko (ENISA)	2	2	100%
Eurojust	1	1	100%
Yhteensä	63	54	86%

c. Yleinen vaatimustenmukaisuusaste laitoksittain vuonna 2016

Oikeusasiamiehen ehdotusten noudattamisen kokonaismäärä vuonna 2016 on 85 prosenttia. Toimielimet suhtautuivat myönteisesti 77 ehdotukseen niistä 91 ehdotuksesta, jotka oikeusasiamies oli tehnyt korjatakseen tai parantaakseen käyttäytymistään.[11] Vaatimustenmukaisuusaste perustuu ratkaisuehdotuksiin, suosituksiin, kriittisiin huomautuksiin ja ehdotuksiin/muihin huomautuksiin annettujen myönteisten vastausten määrään vuonna 2016 päätetyissä tapauksissa. Lisäksi 132 tapauksessa oikeusasiamies katsoi, että toimielimet olivat toteuttaneet toimia toimintansa parantamiseksi.

Kuten jäljempänä olevasta taulukosta 5 käy ilmi, vaatimustenmukaisuusaste vaihtelee laitoksesta toiseen – monissa tapauksissa 100 prosentista pahimmassa tapauksessa 77 prosenttiin. Vaikka nämä tilastot perustuvat usein hyvin harvoihin tapauksiin, mikä tahansa alle 100 prosentin tulos tarkoittaa, että toimielin ei noudattanut oikeusasiamiehen ehdotusta.

Toimielin	ratkaisut, suositukset, huomautukset ja ehdotukset		Tyydyttävät vastaukset		% Tyydyttävät vastaukset
Euroopan parlamentti		1		1 100%
Euroopan unionin neuvosto		1		1 100%
Euroopan komissio		47		36 77%
Euroopan unionin tuomioistuin		3		3 100%
Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)		2		2 100%
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)		1		1 100%
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)		18		15 83%
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)		5		5 100%
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)		3		3 100%
Euroopan lääkevirasto (EMA)		5		5 100%
Euroopan tietoturvallisuusverkko (ENISA)		2		2 100%
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)		1		1 100%
Eurojust		1		1 100%
Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)		1		1 100%
Yhteensä		91		77 85%

5. Päätelmä

Tämä kertomus on vuosittainen pyrkimys mitata oikeusasiamiehen ehdotusten noudattamista tilastollisesta näkökulmasta. Joissakin oikeusasiamiehen töissä vaikutusta ei kuitenkaan voida mitata perinteisin tavoin. Tämä koskee esimerkiksi oikeusasiamiehen strategisia aloitteita, joiden kautta hän käy toimielinten kanssa rakentavaa vuoropuhelua tärkeistä aiheista. Tähän voisi sisältyä myös useita tapauksia, jotka toimielimet ratkaisevat vuosittain oikeusasiamiehen puututtua asiaan, mikä ei tapahdu ratkaisun, suosituksen, huomautuksen tai ehdotuksen muodossa. Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin lisäsi kertomukseen tällaisia esimerkkejä havainnollistaakseen paremmin oikeusasiamiehen vaikutusta. Lisäksi on tapauksia, joissa oikeusasiamiehen ehdotusten noudattaminen voi tapahtua hieman myöhemmin kuin tutkimuksen päättämisvuonna.  

Meidän on pidettävä mielessä, että olennainen muutos on institutionaalisen kulttuurin muutos. On vaikea määrittää, milloin merkittävä muutos kulttuurissa uppoutuu. Oikeusasiamies pyrkii tähän kulttuuriseen muutokseen. Hänen jatkuva vaikutuksensa hyvään hallintoon ei välttämättä näy sääntöjen noudattamisasteessa.

 

[1] Lyhyesti sanottuna tässä kertomuksessa käytetään termiä "toimielin" viittaamaan kaikkiin EU:n toimielimiin, elimiin, laitoksiin ja virastoihin.

[2] https://www.ombudsman.europa.eu/en/resources/provisions.faces

[3] Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa oikeusasiamies valtuutetaan tutkimaan unionin toimielinten toiminnassa ilmenneitä hallinnollisia epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä.

[4] Oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista tehdyn päätöksen 94/262/EY muuttamisesta 18.6.2008 tehty Euroopan parlamentin päätös 2008/587 (EUVL 2008, L 189, s. 25).

[5] Ohjesäännön 3 artiklan 5 kohdassa määrätään, että ”oikeusasiamies pyrkii mahdollisuuksien mukaan löytämään asianomaisen toimielimen tai elimen kanssa ratkaisun hallinnollisen epäkohdan poistamiseksi ja kantelun käsittelemiseksi”.

[6] Yhdessä tapauksessa toimielin hylkäsi ratkaisuehdotuksen mutta hyväksyi myöhemmän suosituksen. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi tilastot sisältävät tässä tapauksessa vain suosituksen eivätkä ratkaisuehdotusta.

[7] Hyväksymme suosituksen osittain, kun toimielin on aidosti vastannut suosituksen keskeisiin kohtiin rakentavalla tavalla.

[8] Yhdessä tapauksessa toimielin hylkäsi suosituksen eikä sen jälkeen toteuttanut riittäviä jatkotoimia kriittisen huomautuksen johdosta. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi tilastoihin sisällytetään vain kriittisen huomautuksen kielteiset jatkotoimet.

[9] Tämän kertomuksen tilastot eivät sisällä:

i) neljä ehdotusta, jotka esitettiin päätöksessä, jolla lopetettiin yhteinen tutkinta asioista 1853/2013/TN & 2077/2012/TN, koska niitä tarkastellaan oikeusasiamiehen meneillään olevassa oma-aloitteisessa tutkimuksessa, joka koskee EU:n henkilöstöä koskevien pyöröovitilanteiden hallinnointia komissiossa (OI/3/2017/AB),

ii) Kaksi ehdotusta kolmikantaneuvottelujen avoimuudesta (OI/8/2015/JAS), koska asianomaiset toimielimet odottavat unionin tuomioistuimen päätöstä jatkotoimien toteuttamiseksi.

[10] Tässä kertomuksessa esitettyjä tilastoja varten kolmikantaneuvottelujen avoimuutta koskevat ehdotukset (OI/8/2015/JAS) on ilmeisesti osoitettu ainoastaan komissiolle. Tutkimus koski kuitenkin kolmea toimielintä: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio. 

[11] Ks. edellä alaviitteet 6-8 ja 9-10.