▪ A. Tähtikotelot

OI/9/2014/MHZ: Parannetaan palautettavien henkilöiden perusoikeuksien kunnioittamista Frontexin koordinoimien yhteisten palauttamisoperaatioiden aikana

EU:n muuttoliikepolitiikkaan sisältyy laittomien kolmansista maista tulevien muuttajien (hylätyt turvapaikanhakijat ja henkilöt, joilla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa) vapaaehtoinen tai pakkoon perustuva paluu lähtömaihinsa. Pakkotoimin toteutettavat palauttamisoperaatiot ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin voi liittyä vakavia perusoikeuksien loukkauksia. Tällä oma-aloitteisella tutkimuksella pyrittiin selventämään, miten Frontex yhteisten palauttamisoperaatioiden koordinaattorina varmistaa palautettavien henkilöiden perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen.

Oikeusasiamies sai Frontexin ja sen perusoikeusvastaavan näkemykset, tarkasti Frontexin asiakirjat ja sai kannanottoja Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäseniltä, Euroopan unionin perusoikeusvirastolta, YK:n pakolaisvirastolta ja useilta kansalaisjärjestöiltä. Hän totesi, että vaikka edistystä oli tapahtunut huomattavasti, Frontexin oli tehtävä lisäparannuksia: lisätä yhteisoperaatioita koskevan työnsä avoimuutta; muuttaa käytännesääntöjään muun muassa lääkärintarkastusten ja voimankäytön alalla; ja tiiviimpi yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa. Frontexin on myös tehtävä kaikkensa edistääkseen yhteisten pelastusoperaatioiden riippumatonta ja tehokasta seurantaa.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksensa esittämällä Frontexille useita ehdotuksia siitä, miten se voisi edelleen parantaa toimintaansa tällä alalla. Vastauksessaan Frontex hyväksyi täysin suurimman osan oikeusasiamiehen ehdotuksista.

Mitä tulee ehdotuksiin, jotka koskevat Frontexin ja jäsenvaltioiden päällekkäistä toimivaltaa, Frontex on osoittanut suurta aloitteellisuutta kuulemalla jo jäsenvaltioita näistä asioista. Valituslomakkeen laatiminen on esimerkki tästä. On kiitettävää, että Frontex on omaksunut ennakoivan lähestymistavan kannustaakseen jäsenvaltioita ottamaan käyttöön menettelyjä, jotka on sisällytetty tiiviimmin perusoikeuskehykseen.

Frontex on osoittanut olevansa proaktiivinen muilla aloilla. Se on sisällyttänyt yhteisiä operaatioita koskevaan tarkistettuun täytäntöönpanosuunnitelmaansa ja yhteisiä operaatioita koskeviin tarkistettuihin parhaisiin käytäntöihinsä vaatimuksen, jonka mukaan perheiden, joissa on raskaana olevia naisia ja/tai lapsia, olisi noustava ilma-alukseen erikseen ja istuttava erillään muista palaajista. Frontex on myös ilmoittanut aikovansa varmistaa, että riippumattomat valvontaelimet valvovat, että kansalliset saattajat noudattavat asiaankuuluvia oikeudellisia velvoitteita pakkoon perustuvien palautusten yhteydessä. Oikeusasiamies on erittäin tyytyväinen tähän aloitteeseen.

Frontexin halukkuus tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa on myös parantanut tarkkailijoiden läsnäoloa yhteisoperaatioiden lennoilla. Se on kasvanut 60 prosentista (vuonna 2014) 78 prosenttiin (vuonna 2015). Oikeusasiamies on tyytyväinen tähän lisäykseen ja kannustaa Frontexia korostamaan edelleen jäsenvaltioille kaikissa yhteisissä operaatioissa toimivien valvojien merkitystä.

Toinen esimerkki Frontexin sitoutumisesta jäsenvaltioihin on sen päätös järjestää vuoden 2016 alkupuoliskolla tarkkailijoille seminaari, jossa keskusteltiin raportointiin liittyvistä kysymyksistä tarkkailijoiden kanssa. Toinen esimerkki on se, että Frontex kerää jäsenvaltioilta tietoja hyväksytyistä rajoittamiskeinoista. Oikeusasiamies kiittää Frontexia kaikista näistä toimista.

Avoimuuden puutteeseen liittyvien huolenaiheiden ratkaisemiseksi Frontex totesi, että se harkitsee julkaisevansa enemmän tietoa yhteisistä operaatioista joko verkkosivustollaan tai rekisteröityneille käyttäjille tarkoitetussa verkkopohjaisessa tietoportaalissaan (FOSS). Se ilmoitti myöhemmin tarkistavansa verkkosivustoaan uuden eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen huomioon ottamiseksi.[1] Tarkistettu teksti, jossa kuvataan Frontexin uutta, laajempaa toimeksiantoa pakkoon perustuvien palautusten alalla, asetetaan piakkoin saataville Frontexin verkkosivustolla. Frontex totesi myös, että FOSS-järjestelmään on tammikuusta 2016 alkaen sisältynyt kooste jäsenvaltioiden kansallisista määräyksistä, jotka koskevat palautusoperaatioiden aikana sovellettavien rajoitusten ja pakkokeinojen käyttöä, sekä luettelo jäsenvaltioissa sallituista rajoituksista. Oikeusasiamies antaa tunnustusta Frontexin pyrkimyksille lisätä työnsä avoimuutta tällä alalla.

Yhteisten palautusoperaatioiden käytön osalta Frontex totesi, että se noudattaa suurta huolellisuutta sopiessaan työjärjestelyistä kolmansien maiden kanssa ja päättäessään, mitkä maat soveltuvat tällaisiin operaatioihin. Frontex on myös muuttanut verkkosivustollaan olevaa yhteisiä palautusoperaatioita koskevaa tekstiä lisäämällä siihen tietoja yhteisten palauttamisoperaatioiden piiriin kuuluvista lennoista. Oikeusasiamies suhtautuu myönteisesti Frontexin pyrkimyksiin selkiyttää ja selittää edelleen yhteisoperaatioiden keräämistä koskevaa oikeudellista kehystä ja kannustaa Frontexia menemään pidemmälle perusoikeuksien tarkastelussa yhteisoperaatioiden keräämisen yhteydessä.

Frontex hyväksyi suurimman osan oikeusasiamiehen ehdotuksista, jotka koskivat yhteisiä operaatioita koskeviin menettelysääntöihin tehtäviä muutoksia. Frontex on erityisesti parantanut lääketieteellisten tietojen käsittelyä: palautettavan henkilön tarkastuksen suorittavan lääkärin keräämät tiedot toimitetaan nyt lennolla olevalle lääkärille. Frontex ilmoitti antavansa ohjeet siitä, mitä lääkinnällisiä laitteita FOSS-järjestelmän lennolla olisi oltava. Frontex totesi myös tekevänsä selväksi, että muu henkilö kuin lääkintähenkilöstö voi tutustua palautettavan henkilön terveystietoihin vain hätätilanteessa tai kun palautettava henkilö on antanut siihen suostumuksensa. Frontexin koordinoimia yhteisiä palauttamisoperaatioita koskeva opas on kesäkuusta 2016 lähtien julkaistu FOSS-järjestelmässä ja Frontexin verkkosivustolla, ja sen liitteenä on luettelo suositelluista lääkinnällisistä laitteista ja lääkkeistä lääkäreille, jotka osallistuvat yhteisiin palautusoperaatioihin. Oikeusasiamies suhtautuu myönteisesti Frontexin pyrkimyksiin parantaa palautettavien henkilöiden terveystietojen käsittelyä.

Lääkärintarkastusten ajoituksesta Frontex totesi, ettei se vastusta sitä, että tämä tapahtuu lähempänä paluulennon ajankohtaa. Viime kädessä näiden tutkimusten ajoitus on kuitenkin jäsenvaltioiden käsissä. Frontex teki kyselyn jäsenvaltioille ja useimmat vastasivat, että kaikki säilöönottokeskuksiin saapuvat palautettavat henkilöt tutkitaan lääketieteellisesti. Vain muutamissa tapauksissa lääkärintarkastukset eivät ole pakollisia, mutta lääkärit ovat aina käytettävissä, jos maahanmuuttajat pyytävät lääkärinhoitoa. Kun lääkärintarkastus tehdään ennen siirtoa, se tehdään yleensä 24 tuntia ennen lähtöä. Oikeusasiamies on tyytyväinen toimiin, joita Frontex on toteuttanut lääkärintarkastusten ajoituksen osalta, ja kannustaa sitä kuulemaan jäsenvaltioita lisää tästä asiasta.

Voimankäyttöä koskeviin käytännesääntöihin tehtävien muutosten osalta Frontex totesi korostavansa, että voimankäytössä on otettava huomioon kunkin henkilön yksilölliset olosuhteet, kuten heidän haavoittuvuutensa. Se laati tällaisen muutoksen yhteisoperaatioita koskevaan täytäntöönpanosuunnitelmaan sekä yhteisoperaatioita koskevat tarkistetut parhaat käytänteet pian oikeusasiamiehen ehdotusten vastaanottamisen jälkeen. Oikeusasiamies kiittää Frontexia sen ripeistä toimista tässä asiassa. Oikeusasiamies on tyytyväinen myös Frontexin sitoumukseen viitata selkeästi yhteisiä operaatioita koskevissa käytännesäännöissä Frontexin yleisten käytännesääntöjen 19 artiklaan, jossa määritellään voimankäyttö ja olosuhteet, joissa sitä voidaan käyttää. Oikeusasiamies on tyytyväinen tämän toimen tuomaan selkeyteen.

Lopuksi oikeusasiamies antaa tunnustusta Frontexin myönteiselle ja ennakoivalle lähestymistavalle vastauksessaan ja lopullisessa lausunnossaan, jonka mukaan se on sitoutunut säilyttämään korkeat normit yhteisissä operaatioissa ja parantamaan niitä mahdollisuuksien mukaan.

OI/8/2014/AN: Perusoikeuskirjan kunnioittaminen EU:n koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa

Tämä oma-aloitteinen tutkimus koski sitä, miten komissio varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia toteuttaessaan EU:n koheesiopolitiikkaa. Tutkimus käynnistettiin, kun unioni aloitti uuden seitsenvuotisen rahoituskauden, joka kattaa vuodet 2014–2020, uuden oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

EU:n koheesiopolitiikalla pyritään vähentämään EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja. Kun otetaan huomioon unionin näkyvyys koheesiopolitiikan kautta rahoitetuissa hankkeissa – Romanian pelastuspalvelujen parantamisesta Kroatian maamiinojen raivaamiseen – oikeusasiamies katsoo, että komission olisi tehtävä kaikkensa varmistaakseen perusoikeuksien kunnioittamisen varojen käytön yhteydessä. Sitä, että komissio ei ole suoraan vastuussa varojen hallinnoinnista, ei pitäisi käyttää perusteena toimimatta jättämiselle, jos perusoikeuksia on loukattu tai niitä saatetaan loukata. Oikeusasiamies teki konkreettisia ehdotuksia siitä, miten komission olisi taattava perusoikeuksien kunnioittaminen Euroopan sosiaali- ja investointirahastoja (ERI-rahastoja) saavien ohjelmien myöntämisessä ja täytäntöönpanossa.

Vastauksessaan komissio totesi toteuttaneensa useita toimenpiteitä. Se on kirjoittanut jäsenvaltioille muistuttaakseen niitä niiden velvoitteista, jotka liittyvät perusoikeuskirjaan ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon. Se on myös laatinut ohjeita kaikille asiaankuuluville toimijoille, kuten paikallisviranomaisille ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon osallistuville, sekä koulutusta perusoikeuskirjan soveltamisesta tällä oikeuden alalla. Komissio selitti myös, että asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 [2], jäljempänä ’asetus’, jossa vahvistetaan EU:n eri rahastoihin sovellettavat ehdot ja edellytykset, edellytetään, että näitä rahastoja saavien ohjelmien on oltava perusoikeuksia koskevien EU:n sääntöjen mukaisia.

Komissio esitti myös seuraukset jäsenvaltiolle, joka ei noudata perusoikeuksia pannessaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä koheesiopolitiikan alalla. Ne vaihtelevat maksujen keskeyttämisestä mahdollisiin rikkomusmenettelyihin. Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle myös käynnistäneensä tietojenkeruun selvittääkseen, mitä järjestelmiä kullakin jäsenvaltiolla on valitusten käsittelyä varten, edistääkseen parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden keskuudessa.

Lopuksi komissio mainitsi, että kansalaisyhteiskunnalla on käytössään useita menetelmiä, joiden avulla se voi ilmoittaa koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvistä rikkomuksista. Niihin kuuluivat jäsenvaltion rikkomusten suora raportointi komissiolle sekä mahdolliset valitukset SOLVIT- ja FIN-NET-valitustenkäsittelyjärjestelmien kautta. Lisäksi perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus sisältää myös tietoja, jotka ovat merkityksellisiä kansalaisjärjestöille ja EU:n kansalaisille, jotka haluavat tehdä valituksen, jos ne katsovat, että EU:n lainsäädäntöä on rikottu. Komissio totesi myös perustaneensa "rakenteellisen vuoropuhelun" asiantuntijaryhmiä, jotka koostuvat alueellisista, paikallisista, kaupunki- ja muista viranomaisista, talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolista ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioista ja jotka mahdollistavat " avoimen vuoropuhelun ERI-rahastojen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä".

Oikeusasiamies kiittää komissiota sen pyrkimyksistä varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen haastavassa tilanteessa, jossa ERI-rahastojen hallinnointi on jaettu.

OI/10/2014/RA: Avoimuus ja yleisön osallistuminen transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskeviin neuvotteluihin

Komissio neuvottelee parhaillaan Euroopan unionin puolesta laaja-alaisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa (transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus). Neuvottelut ovat herättäneet ennennäkemätöntä yleistä kiinnostusta, kun otetaan huomioon TTIP:n mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset.

Oikeusasiamies käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että yleisö voi seurata näiden neuvottelujen edistymistä ja vaikuttaa niiden lopputulokseen. Komissiolle lähettämässään avauskirjeessä oikeusasiamies esitti alustavia ehdotuksia neuvottelujen avoimuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Oikeusasiamies keräsi tutkimuksensa aikana ideoita myös yleisöltä. Vastauksena muun muassa parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan ilmaisemiin huolenaiheisiin komissio esitti tutkimuksen aikana useita kunnianhimoisia avoimuustoimenpiteitä.

Oikeusasiamies esitti päätöksessään komissiolle kymmenen muuta ehdotusta, jotka koskivat TTIP-asiakirjojen ennakoivampaa julkistamista, yhteisiä neuvottelutekstejä ja TTIP-kokousten avoimuuden lisäämistä. Oikeusasiamies katsoi, että noudattamalla näitä ehdotuksia komissio varmistaisi, että TTIP-neuvotteluprosessilla olisi suurempi legitimiteetti ja kansalaisten luottamus. Jatkotoimissaan komissio vahvisti, että se hyödyntää ennakoivampaa lähestymistapaansa TTIP-asiakirjojen julkaisemiseen, ja esitteli kaikki toimet, joita se on toteuttanut lisätäkseen neuvottelujen avoimuutta.

Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että komissio on tehnyt hänen kanssaan myönteistä yhteistyötä tällä kansalaisten kannalta keskeisellä alalla. Hän on tyytyväinen siihen, että komissio näyttää esimerkkiä, ja on vakuuttunut siitä, että sen transatlanttiselle kauppa- ja investointikumppanuudelle asettama kunnianhimoinen avoimuusohjelma edistää hyvin tulevien kauppa- ja investointineuvottelujen avoimuutta.

Oikeusasiamies korosti tutkimuksen alusta alkaen erityisesti TTIP-asiakirjojen ennakoivan julkaisemisen merkitystä. Tällä välin komissio on tehostanut ennakoivaa avoimuuspolitiikkaansa erityisesti TTIP-neuvottelujen avoimuudesta 25. marraskuuta 2014 antamansa tiedonannon jälkeen. Komissio on ensimmäistä kertaa julkaissut erityisiä säädösehdotuksia kahdenvälistä kauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Komission omien sanojen mukaan "käytännössä tärkeimmät transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevat neuvotteluasiakirjat ovat julkisesti saatavilla pian sen jälkeen, kun ne on esitetty neuvotteluissa".

Vaikka yleisen tietoisuuden lisäämiseksi TTIP:n sisällöstä ja vaikutuksista voidaan tehdä enemmän – erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen kantojen konsolidoitujen tekstien lähestyessä viimeistelyä – oikeusasiamies on tyytyväinen tapaan, jolla komissio on jatkanut jo käyttöön otettujen avoimuustoimenpiteiden kehittämistä. Oikeusasiamies kiittää myös parlamenttia ja kansalaisyhteiskunnan ryhmiä, jotka ovat pyrkineet lisäämään avoimuutta. Hän huomauttaa, että demokraattinen vastuu on nyt vaaleilla valituilla edustajilla, jotka valvovat neuvotteluja äänestäjiensä puolesta ja ovat yhteydessä Euroopan kansalaisiin.

Osana tätä tutkimusta oikeusasiamies teki komissiolle myös useita ehdotuksia, jotka koskivat kokousten avoimuutta ja yhteydenpitoa edunvalvojiin. Vaikka tutkimuksen aikana edistyttiin merkittävästi erityisesti kahden 25. marraskuuta 2014 annetun komission päätöksen ansiosta, parantamisen varaa on edelleen. Oikeusasiamies seuraa edelleen tiiviisti tilanteen kehittymistä. Hän on erityisen tyytyväinen esimerkiksi viimeaikaiseen edistymiseen niiden henkilöiden nimien julkaisemisessa, jotka tapaavat komission edustajia sen jälkeen, kun komissio on aiemmin suhtautunut asiaan vastahakoisesti.

Oikeusasiamies oli tyytyväinen komission rakentavaan sitoutumiseen koko tutkimuksen ajan ja on tyytyväinen tulokseen.

OI/8/2013/OV: Hyväksyttävyys- ja arviointimenettelyjen vahvistaminen pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME) myöntämiä avustuksia varten

Tämä oma-aloitteinen tutkimus koski sitä, että EASME ei järjestänyt uudelleentarkastelumenettelyä EASMEn vastuulla olevien ohjelmien avustusten hakijoille: tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelma, COSME (pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva EU:n ohjelma), Life (ympäristöä ja ilmastotoimia koskeva EU:n ohjelma) ja EMKR (Euroopan meri- ja kalatalousrahasto). Oikeusasiamies antoi kaksi suositusta, joissa se pyysi EASMEa 1) otetaan käyttöön arviointimenettely hakijoille, jotka vastaavat Horisontti 2020 -puiteohjelman ehdotuspyyntöihin; ja 2) otetaan käyttöön samanlainen tarkistusmenettely muiden EU:n ohjelmien osalta. Oikeusasiamies suositteli, että uudelleentarkastelumenettelyn olisi katettava tapaukset, joissa hakijat esittävät i) menettelyvirheitä, ii) asiavirheitä tai iii) ilmeistä arviointivirhettä koskevia väitteitä.

EASME hyväksyi ja pani täytäntöön molemmat suositukset. Oikeusasiamies kiitti virastoa sen nopeasta ja hyödyllisestä vastauksesta ja esitti kaksi lisähuomautusta, joissa ehdotettiin, että EASME voisi 1) perustetaan COSME-, Life- ja EKTR-ohjelmien hyväksyttävyys- ja tukikelpoisuusarviointikomitea; ja 2) tehdä hakijoille selväksi, että väitettyjen ”menettelyllisten puutteiden” valvonta voi kattaa myös ilmeiset arviointivirheet.

Vastauksessaan EASME hyväksyi oikeusasiamiehen lisähuomautukset ja ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se oli 1) perustetaan COSME-, LIFE- ja EMKR-ohjelmia varten hyväksyttävyyden ja tukikelpoisuuden arviointikomitea, joka on samanlainen kuin Horisontti 2020 -ohjelmaa varten jo perustettu komitea; ja 2) muutti menettelykäsikirjaansa ja hakijoille tarkoitettuja asiakirjojaan sen selventämiseksi, että arvioinnin uudelleentarkastelun menettelylliset näkökohdat voivat kattaa myös ilmeiset arviointivirheet.

Oikeusasiamies on tyytyväinen EASMEn rakentavaan seurantaan molempien huomautusten osalta.

▪ B. Ratkaisut hyväksytty

▪ 1. Euroopan komissio

Asiat 2527/2011/PMC ja 17/2012/PMC: Avustussopimuksen irtisanominen komission toimesta

Tapaukset koskivat EU:n Armenian-edustuston väitettyä lainvastaista ja epäoikeudenmukaista päätöstä irtisanoa Armeniassa ja Jordaniassa toteutettuun hankkeeseen liittyvä avustussopimus. Irtisanominen tapahtui kantelijan, kehitysyhteistyöalalla toimivan italialaisen kansalaisjärjestön vahingoksi. Arvioituaan huolellisesti kaikki tosiseikat ja perustelut oikeusasiamies totesi, että edustuston selvitys sopimuksen päättämisestä oli puutteellinen. Tämän vuoksi oikeusasiamies ehdotti, että komissio EU:n edustustojen valvontatehtävässään antaisi kantelijalle kattavamman selvityksen hankkeen päättämisen perusteista.

Vastauksena oikeusasiamiehen ehdotukseen komissio ilmoitti, että lähetystö oli ottanut huomioon kaikki merkitykselliset tekijät päättäessään sopimuksen irtisanomisesta. Se myönsi kuitenkin, että tuen lakkauttamisen perustelut eivät ehkä olleet riittävän kattavat. Sen vuoksi komissio lähetti kantelijalle kirjeen, jossa se selitti kaikki arvioinnissaan huomioon ottamansa tekijät.

Huolimatta siitä, että kantelija ilmaisi tyytymättömyytensä komission vastaukseen hänen ratkaisuehdotukseensa, oikeusasiamies katsoi, että komissio oli ryhtynyt toimiin asian ratkaisemiseksi ja lopettanut molemmat tapaukset.

Asia 1731/2012/PL: Komission toimintasopimuksen perusteella perimät summat

Asia koski komission päätöstä periä takaisin EU:n varat, jotka se oli myöntänyt voittoa tavoittelemattomalle järjestölle vuosina 2005–2009. Komissio katsoi, että varojen käyttötarkoitus eli sijoittaminen organisaation sosiaaliseen varantoon [3] ei ollut tukikelpoinen. Koska varaus oli alun perin perustettu komission tuella ja yhteistyöllä, järjestö kanteli oikeusasiamiehelle. Tutkittuaan kantelun oikeusasiamies esitti komissiolle ehdotuksen ratkaisuksi ja kehotti sitä harkitsemaan uudelleen päätöstään periä varat takaisin. Komissio esitti vastauksessaan useita toimenpiteitä, joita se oli toteuttanut auttaakseen turvaamaan organisaation tulevaisuuden ja käsitelläkseen kysymystä varojen takaisinperinnästä sosiaalisesta varauksesta. Oikeusasiamies piti näitä toimenpiteitä tyydyttävinä ja päätti asian käsittelyn.

Asia 181/2013/AN: Komission kieltäytyminen antamasta oikeutta tutustua ympäristötietoa sisältäviin asiakirjoihin

Asia koski sitä, että komissio kieltäytyi antamasta kantelijalle, irlantilaiselle kansalaisjärjestölle, täyttä pääsyä energiahankkeita koskevan julkisen kuulemisen yhteydessä toimitettuihin kyselylomakkeisiin. Oikeusasiamies tutki asiaa muun muassa tutustumalla asiaa koskeviin asiakirjoihin. Hän totesi, että komissio ei ollut osoittanut, miten näissä asiakirjoissa poistettujen kohtien ilmaiseminen olisi voinut vaarantaa asianomaisten yritysten liikesalaisuudet. Oikeusasiamies ehdotti ratkaisua, jossa komissio antaisi täyden pääsyn kyselylomakkeisiin julkaisemalla poistetut kohdat. Vastauksena komissio ilmoitti suurimman osan poistetuista tiedoista ja selitti, miksi se ei voinut paljastaa muita tietoja. Oikeusasiamies oli tyytyväinen komission vastaukseen. Ottaen huomioon tämän myönteisen tuloksen ja komission yhteistyön oikeusasiamies päätti asian käsittelyn.

Asia 1109/2013/DR: Komission asiantuntijaverkoston ulkopuolelle jättäminen [4]

Asia koski sitä, miten komissio oli käsitellyt valitusta, joka oli tehty asiantuntijasta, joka oli sittemmin suljettu komission asiantuntijaverkoston ulkopuolelle hänen väitetyn epäasianmukaisen käyttäytymisensä vuoksi. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission yleinen vastaus asiantuntijaa vastaan esitettyihin väitteisiin oli riittämätön. Oikeusasiamies ehdotti, että komissio 1) pyytää valituksen tekijältä anteeksi, että se on käsitellyt häntä vastaan tehdyn valituksen, ja tarkistaa päätöstään; ja 2) antaa kyseisille asiantuntijoille asianmukaista ohjausta ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta häirintään liittyvistä kysymyksistä kyseisessä verkostossa.

Vastauksessaan komissio hylkäsi oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksen ensimmäisen kohdan ja toisti aiemmin esittämänsä näkemykset. Komissio hyväksyi kuitenkin oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksen toisen kohdan. Oikeusasiamies lopetti asian käsittelyn ja arvosteli komissiota siitä, ettei se kuullut kantelijaa asianmukaisesti ja ettei se arvioinut asiaa riittävän perusteellisesti ennen kuin se päätti lopettaa työskentelyn hänen kanssaan.

▪ 2. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Tapaukset 26/2 01 1/DK ja 1 3 07/2012/D K: Henkilöstön jäsenen irtisanominen EUH:n virkamatkalla

Asia koski kantelijan erottamista Euroopan unionin poliisioperaation henkilöstön jäsenenä ja hänen myöhempää pyyntöään saada tutustua hänen henkilökansioonsa sisältyviin asiakirjoihin.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että kantelijan irtisanominen oli laillista. Hän totesi kuitenkin myös, että operaation olisi pitänyt odottaa kantelijan tilannetta koskevan sisäisen uudelleentarkasteluprosessin loppuunsaattamista ennen kantelijan erottamista. Oikeusasiamies ehdotti siksi, että EUH tarjoaisi kantelijalle korvausta operaation tekemistä virheistä. EUH hyväksyi ehdotuksen ja tarjosi 2 000 euron korvausta kantelijalle, joka ei hyväksynyt tarjousta. Oikeusasiamies katsoi, että EUH:n tarjoama määrä oli asianmukainen ja että sen vuoksi ei ollut perusteita jatkaa asian tämän näkökohdan tutkimista. Mitä tulee kantelijan oikeuteen tutustua henkilökansioonsa, oikeusasiamies totesi, ettei EUH:ssa ollut ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Oikeusasiamies totesi tämän tutkimuksen aikana, että EUH:lla ei ollut väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia sääntöjä siltä osin kuin kantelija olisi voinut vapautua Euroopan unionin Bosnian ja Herzegovin-edustuston henkilöstön jäsenenä. Tämän vuoksi hän päätti asian käsittelyn lisähuomautuksella.

▪ 3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)

Asia 1770/2013/JF: ETSK ei ole tunnustanut väärinkäytöksiä, jotka liittyvät henkilöstön jäsenen siirtoon [5]

Asia koski ETSK:n virkamiehen siirtämistä yksikönpäällikön tehtävästä hallintovirkamiehen tehtävään. Kantelun jälkeen oikeusasiamies tutki asian ja tuli siihen tulokseen, että siirto oli peitelty kurinpitoseuraamus. Koska kurinpitomenettelyä ei ollut aloitettu, siirto oli harkintavallan väärinkäyttöä. Koska virkamiehelle ei ollut annettu mahdollisuutta puolustautua, tämä kanne oli myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan vastainen. Oikeusasiamies esitti useita ehdotuksia kantelun ratkaisemiseksi.

ETSK suostui siirtämään virkamiehen entiseen virkaansa rinnastettavaan virkaan kerran, ja jos hän tulee työkykyiseksi (virkamies oli sen jälkeen ottanut lomaa lääketieteellisistä syistä). Se suostui myös korvaamaan hänelle hallinnointikorvauksen, jonka hän oli menettänyt siirtonsa vuoksi. Oikeusasiamies suhtautui tähän myönteisesti. ETSK kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä sitä, että sen päätös siirtää kantelija toiseen tehtävään oli virheellinen. Se kieltäytyi myös kumoamasta siirtopäätöstä ja pyytämästä valittajalta anteeksi. Oikeusasiamies ei pitänyt ETSK:n selityksiä vakuuttavina ja esitti kriittisen huomautuksen tästä tapaukseen liittyvästä näkökohdasta.

▪ 4. Alueiden komitea

Asia 122/2014/PMC: Komitea suostuu luovuttamaan asiakirjoja

Asia koski asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön käsittelyä komiteassa. Oikeusasiamies katsoi, että oli todennäköistä, että pyynnön soveltamisalaan kuuluvia asiakirjoja oli enemmän. Hän ehdotti, että valiokunta tarkistaisi, voidaanko uusia asiakirjoja luovuttaa. Valiokunta hyväksyi oikeusasiamiehen ehdotuksen ja julkisti täydentäviä asiakirjoja ja ratkaisi näin tapauksen.

▪ 5. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

Asia 1719/2013/CK: Valintamenettelyssä käytettyyn ”kykyjen kartoittimeen” liittyvät väitetyt sääntöjenvastaisuudet

Asia koski EPSOn järjestämän valintamenettelyn yhteydessä esitettyyn kysymykseen ja vastauslomakkeeseen liittyviä väitettyjä sääntöjenvastaisuuksia. Oikeusasiamies tutki asiaa. Ottaen huomioon virkamiestuomioistuimen oikeuskäytännön ja kaksi äskettäistä oikeusasiamiehen päätöstä, joissa kyseenalaistettiin EPSOn kykyjen kartoitustyökalun käyttö, hän pyysi EPSOa pyytämään valintalautakuntaa tutkimaan kantelijan vastaukset. Jos kantelija on saanut vaaditun vähimmäispistemäärän, hänet olisi hyväksyttävä valintamenettelyn seuraavaan vaiheeseen. EPSO hyväksyi oikeusasiamiehen ehdotuksen ratkaisuksi, mikä oli myös kantelijaa tyydyttävää. Oikeusasiamies päätti näin ollen asian käsittelyn.

▪ 6. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)

Asia 2114/2011/KM: EASA EASA:n väitetään irtisanoneen henkilöstön jäsenen perusteettomasti hänen koeaikansa päättyessä [6]

Kantelija on EASAn entinen työntekijä, jonka työsopimus irtisanottiin kuuden kuukauden koeajan päättyessä EASAn mielestä heikon tiimityökyvyn vuoksi. Kantelija väitti, että päätös oli johtunut ristiriidoista, jotka koskivat hänen osallistumistaan muuhun kuin hänen työtehtäviinsä liittyvään luennointitoimintaan. Hän vastusti koeaikaa koskevassa kertomuksessa esitettyä lausuntoa, jonka mukaan hän omaksui työssä "megalomaanisen lähestymistavan". Lisäksi hän valitti, että häntä oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, koska EASA ei ollut varoittanut häntä hänen suorituksestaan.

Alustavien tutkimustensa jälkeen oikeusasiamies ehdotti EASAlle, että se pyytäisi anteeksi termin "megalomaniac" käyttöä, ja kyseenalaisti sen, että EASA käytti termiä "itsepäinen ja epämukava" kuvaamaan kantelijaa. Oikeusasiamies kyseenalaisti myös sen, oliko EASA antanut kantelijalle mahdollisuuden parantaa suoritustaan koeaikana.

EASA suostui poistamaan termin "megalomaaninen lähestymistapa" koeaikaa koskevasta kertomuksesta ja pyysi anteeksi sen käyttöä. Se kuitenkin puolusti ilmaisun "itsepäinen ja epämukava" käyttöä ja vaati, että kantelija oli koeaikanaan tietoinen siitä, että hänen kollegansa ja esimiehensä olivat tyytymättömiä hänen suoritukseensa. Se väitti myös toimineensa oikein siltä osin kuin kantelija vaati, että hänelle annetaan lupa pitää luentoja EASA:n ulkopuolella.

Oikeusasiamies katsoi, että EASAn vastaus oli yleisesti ottaen kohtuullinen. Hän ei kuitenkaan ollut vakuuttunut EASAn väitteestä, jonka mukaan se oli toiminut oikein kantelijan vaatimuksesta, jonka mukaan hänen olisi sallittava luennoida EASAn ulkopuolella. Hän päätti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen tästä asiasta ja lisähuomautuksen siitä, että EASAn olisi harkittava palvelukseenottomenettelyjensä tarkistamista sen varmistamiseksi, että tulevalle henkilöstölle annetut sitoumukset perustuvat selkeään arviointiin tällaisten lupausten mahdollisista vaikutuksista EASAn toimintaan.

▪ Asia 272/2014/OV: Ilma-alusten huolto-organisaatioita koskevien tarkastuskertomusten julkaiseminen

Kantelija pyysi saada tutustua EASAn ”hyväksyntäsuositusraportteihin”, jotka koskevat ulkomaisia ilma-alusten huolto-organisaatioita, joissa havaittiin tiettyjen henkilöstövaatimusten noudattamatta jättämistä. EASA epäsi pääsyn sillä perusteella, että sen oli tarpeen suojella jatkuvaa valvontatoimintaansa ja asianomaisten organisaatioiden kaupallisia etuja.

Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen väittäen, että EASA oli virheellisesti evännyt pääsyn. Oikeusasiamies katsoi, että EASAn olisi periaatteessa myönnettävä oikeus tutustua ”hyväksymissuosituskertomusten” muokattuihin versioihin. Koska kantelijan tutustumispyynnössä ei täsmennetty tiettyä ajanjaksoa, oikeusasiamies ehdotti, että EASA voisi neuvotella kantelijan kanssa oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi, jotta voitaisiin myöntää osittainen oikeus tutustua ainakin joihinkin hyväksymissuosituskertomuksiin. EASA hyväksyi oikeusasiamiehen ratkaisuehdotuksen ja ilmoitti hänelle, että sen jälkeen, kun se oli antanut asian kantelijan käsiteltäväksi, se oli suostunut arvioimaan kantelijan pyyntöä edeltävää kolmen vuoden ajanjaksoa antaakseen osittaisen oikeuden tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin. Kantelija oli tyytyväinen tähän tulokseen, ja oikeusasiamies päätti asian käsittelyn.

▪ 7. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Asia 1606/2013/AN: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) pyrkii mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan eläinkokeita

Valituksen teki European Coalition to End Animal Experiments, ja siinä keskityttiin ECHAn kantaan eläinkokeiden rajoittamisesta. Kantelija oli eri mieltä ECHAn näkemyksestä, jonka mukaan se ei voinut hylätä sellaisia aineenkokeita koskevia ehdotuksia, joissa on mukana eläimiä, väittämällä, että tiedot voitaisiin tuottaa vaihtoehtoisella menetelmällä, johon ei liity eläinkokeita. Ehdotukset toimitetaan kemikaalivirastolle REACH-asetuksen mukaisesti.

Oikeusasiamiehen tutkimuksessa todettiin, että ECHA tulkitsi rooliaan liian tiukasti eikä ottanut huomioon sitä, että eläinkokeiden välttäminen on yksi asetuksen pääperiaatteista ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun ohella. Oikeusasiamies ehdotti näin ollen ECHAlle, että se i) vaatisi kaikkia rekisteröijiä osoittamaan, että he ovat yrittäneet välttää eläinkokeita, ja ii) antaisi rekisteröijille kaikki käytettävissään olevat tiedot, joiden avulla he voisivat välttää eläinkokeita.

Kemikaalivirasto hyväksyi molemmat ehdotukset. Se totesi kuitenkin myös, että sen on jatkettava keskusteluja komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ensimmäisen ehdotuksen hyväksymisen käytännön seurauksista. Kantelija ilmaisi epäilyksensä, mutta oikeusasiamies katsoi, että ECHA oli ratkaissut asian, mutta pyysi sitä raportoimaan kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä, miten se oli pannut hänen ensimmäisen ehdotuksensa täytäntöön. Oikeusasiamies myös kehotti kantelijaa seuraamaan tämän tapauksen lopputulosta.

Kemikaalivirasto raportoi oikeusasiamiehelle asianmukaisesti ehdotuksensa täytäntöönpanosta. Se totesi, että oikeusasiamiehen tutkimuksen päättymisen jälkeen se oli kirjoittanut 12 rekisteröijälle, jotka olivat ehdottaneet ehdotuksissaan eläinkokeita. Kemikaalivirasto toimitti niille täytetyn lomakkeen, jossa niitä vaadittiin perustelemaan eläinkokeiden käyttö ja selittämään, olivatko ne pitäneet sopivia vaihtoehtoja. Näistä 12:sta yksi oli päättänyt peruuttaa testausehdotuksen, minkä seurauksena ECHA päätti kyseistä ainetta koskevan testausehdotusprosessin.

Kemikaalivirasto totesi, että se laatii parhaillaan rekisteröijille lisäohjeita parantaakseen niiden antamien selitysten laatua siltä osin kuin on kyse siitä, miten ne ovat harkinneet vaihtoehtoja eläinkokeille. Se totesi myös, että se laatii parhaillaan uutta lomaketta, joka edellyttäisi, että kun rekisteröijä toimittaa tai päivittää asiakirja-aineistoa, joka sisältää selkärankaisia eläimiä koskevan testausehdotuksen, sen on otettava huomioon vaihtoehtoja koskevat näkökohdat. Jos rekisteröityneet eivät tee tätä aluksi, heille annetaan uusi mahdollisuus päivittää tietoja. Jos näin ei tehdä, heidän hakemuksensa hylätään.

ECHA totesi myös, että se hylkää testausehdotuksen, jos sen hallussa olevista tiedoista ilmenee, että eläinkokeita ei tarvita kyseisen päätepisteen osalta. Se totesi kuitenkin myös, että jos sillä ei ole käytettävissään riittävästi tietoa vaihtoehdoista sen toteamiseksi, että eläinkokeita on mahdollista välttää, se edellyttää eläinkokeiden suorittamista. Näin ECHA voi varmistaa, että noudatetaan REACH-asetuksen päätavoitetta, joka on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso sekä eläinkokeiden välttämisen tavoite.

Ehdotuksen jättämisprosessin avoimuuden lisäämiseksi kemikaalivirasto julkaisee nyt rekisteröijien vastaukset verkossa. Näin kolmannet osapuolet voivat esittää huomautuksia rekisteröijien ehdotuksissaan antamista eläinkokeiden käyttöä koskevista tiedoista. Kemikaalivirasto ilmoitti myös ottavansa nämä huomautukset huomioon arvioidessaan, hylätäänkö eläinkokeita koskevat ehdotukset. Kemikaalivirasto toteutti toimia tiedottaakseen mahdollisille rekisteröijille ja yleisölle uusista menettelyistä. Se tapasi myös komissiota, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä tiedottaakseen niille uusista menettelyistä. Komissio vahvisti, että ECHAn hyväksymät toimenpiteet oikeusasiamiehen ehdotuksen täytäntöönpanemiseksi voitaisiin panna täytäntöön muuttamatta REACH-asetusta. Lopuksi ECHA tapasi tässä tapauksessa valituksen tekijän keskustellakseen sen roolista tarpeettomien eläinkokeiden ehkäisemisessä.

Oikeusasiamies on tyytyväinen ECHAn yksityiskohtaiseen vastaukseen, mutta seuraa edelleen ehdotustensa täytäntöönpanoa.

▪ 8. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

Asia 684/2012/JF: Huollettavana olevasta lapsesta maksettavat lisät entiselle työntekijälle

Oikeusasiamies tutki kantelun, joka koski EFSAn kieltäytymistä myöntämästä huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää entiselle työntekijälle. Oikeusasiamies ehdotti, että EFSAn olisi selitettävä kantelijalle, mitkä asiakirjat puuttuivat, ja että saatuaan nämä asiakirjat se tarkastelee päätöstään uudelleen. EFSA hyväksyi oikeusasiamiehen ehdotuksen.

Saatuaan kantelijalta lisää asiakirjoja EFSA myönsi entiselle työntekijälleen takautuvasti yli 11 000 euroa huollettavana olevasta lapsesta maksettavia lisiä. Se sitoutui myös jatkamaan keskusteluja kantelijan kanssa sellaisten lisäasiakirjojen löytämiseksi, jotka voisivat oikeuttaa lisämaksut.

▪ 9. Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

Asia 1462/2014/ANA: Ystävyyskaupunkihankkeiden rahoitushakemusten käsittely

Tapaus koski ystävyyskaupunkihankkeen rahoittamista Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. Kantelun oikeusasiamiehelle teki irlantilainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka on toteuttanut twinning-hankkeita ranskalaisen kumppanin kanssa 25 vuoden ajan. Organisaatio myöhästyi rahoituksen hakemiselle asetetusta määräajasta vuonna 2015, koska EACEA teki muutoksia ohjelman rahoituksen hakemiselle asetettuun määräaikaan. Se väitti, että EACEA toimi virheellisesti näitä muutoksia tehdessään.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja teki EACEAlle ehdotuksen ratkaisuksi sekä lisäehdotuksia järjestelmän hallinnointia koskeviksi parannuksiksi. Tämän seurauksena EACEA toimitti kantelijalle lisäselvityksiä määräaikoihin tehtyjen muutosten syistä ja sopi, että twinning-hankkeelle myönnettäisiin rahoitusta vuodeksi 2016. Oikeusasiamies totesi, että EACEA oli ryhtynyt asianmukaisiin toimiin asian ratkaisemiseksi kantelijaa tyydyttävällä tavalla.

▪ C. Hyväksytyt suositukset

▪ 1. Euroopan parlamentti

Asia 2132/2012/OV: Parlamentin jäsenen avustajan irtisanominen

Asia koski parlamentin jäsenen avustajan irtisanomista sen jäsenen pyynnöstä, jonka palveluksessa avustaja työskenteli. Oikeusasiamies päätteli, että se, että parlamentti ei sisällyttänyt parlamentin jäsenen pyyntöä kantelijan henkilökansioon sen lisäksi, että se ei kuullut kantelijaa ennen irtisanomista, oli hallinnollinen epäkohta. Hän suositteli, että parlamentti maksaisi korvauksen. Oikeusasiamies suositteli myös, että parlamentin olisi järjestelmällisesti sisällytettävä kopiot parlamentin jäsenten pyynnöistä irtisanoa sopimukset avustajiensa henkilökohtaisiin tiedostoihin. Parlamentti hyväksyi molemmat suositukset ja ehdotti 1 500 euron korvauksen maksamista kantelijalle. Oikeusasiamies katsoi, että kantelu oli ratkaistu, ja päätti tutkimuksen.

Asia 118/2013/AN: Virkamiehen ammatillinen liikkuvuus

Asia koski parlamentin päätöstä olla soveltamatta virkamiehelle myönnettyä poikkeusta parlamentin liikkuvuuspolitiikasta (jossa virkamiehet siirretään uusiin tehtäviin enintään seitsemän vuoden kuluttua). Virkamiehelle oli myönnetty poikkeus hänen tyttärensä vakavan ja peruuttamattoman vamman vuoksi. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että parlamentti ei voinut laillisesti peruuttaa poikkeustaan. Hän teki parlamentille asiaa koskevan ehdotuksen, jonka parlamentti hylkäsi. Oikeusasiamies antoi näin ollen suosituksen, jossa hän pyysi parlamenttia sallimaan poikkeuksen soveltamisen kantelijaan niin kauan kuin hänen tyttärensä tilanne edellyttää äidin läsnäoloa, vaikka se tarkoittaisikin määräämätöntä aikaa. Parlamentti katsoi, että sen kanta oli perusteltu, mutta hyväksyi oikeusasiamiehen suosituksen ja asian käsittely päätettiin.

▪ 2. Euroopan komissio

Asia 995/2011/KM: T he Co mm ission's handling of an infringement me nt complai nt concerning Germ any’s impl em en tat ion of t he eP riv acy Directive [7]

Asia koski komissiolle esitettyä rikkomuskantelua, joka koski Saksan väitettyä laiminlyöntiä panna asianmukaisesti täytäntöön tiettyjä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin säännöksiä. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen väittäen, että komissio ei ollut selittänyt asianmukaisesti syitä, joiden vuoksi tutkimusta ei aloitettu. Tutkittuaan asiaa oikeusasiamies antoi suosituksen. Tämän jälkeen komissio antoi riittävän selvityksen joistakin kantelijan esiin tuomista kysymyksistä. Niiden kysymysten osalta, joista komissio ei antanut riittävää selvitystä, oikeusasiamies päätti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen.

Asia 2093/2012/EIS: Lentomatkustajien oikeuksia koskevan rikkomuskantelun käsittely komissiossa [8]

Asia koski lentomatkustajien oikeuksia koskevan rikkomuskantelun käsittelyä komissiossa. Kantelijan lento Lontoosta Sofiaan peruutettiin rankan lumisateen vuoksi, ja hänet reititettiin uudelleen Münchenin kautta. Hänen lentonsa saapui kuitenkin myöhässä Müncheniin ja hän myöhästyi jatkolennoltaan. Kantelijan oli siis vietettävä yö siellä, mutta hänen liikenteenharjoittajansa ei tarjonnut yöpymismajoitusta. Otettuaan yhteyttä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan viranomaisiin hän teki komissiolle rikkomuskantelun, jossa hän väitti, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toimivat lentomatkustajien oikeuksia koskevien EU:n sääntöjen vastaisesti. Komissio väitti, että ongelmat johtuivat "poikkeuksellisista olosuhteista", minkä vuoksi kantelijalla ei ollut oikeutta korvaukseen sovellettavan EU:n asetuksen nojalla. Tämän jälkeen se lopetti kirjeenvaihdon kantelijan kanssa.

Oikeusasiamies hyväksyi komission kannan, jonka mukaan kantelijalla ei ollut oikeutta korvaukseen "poikkeuksellisten olosuhteiden" vuoksi. Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että asiaa koskevat säännöt eivät jätä epäilystäkään siitä, että liikenteenharjoittajan on tehtävä aloite hotellimajoituksen ja siihen liittyvien palvelujen tarjoamisesta matkustajille merkittävissä viivästymistapauksissa. Oikeusasiamies suositteli komissiolle, että se ottaisi tällaisten rikkomuskantelujen käsittelyssä tulevaisuudessa asianmukaisesti huomioon lentoliikenteen harjoittajan huolenpitovelvollisuuden lentomatkustajia kohtaan. Mitä tulee päätökseen lopettaa kirjeenvaihto kantelijan kanssa, oikeusasiamies ei ollut samaa mieltä komission kanssa siitä, että hänen kirjeenvaihtonsa oli "epäasianmukaista", ja antoi komissiolle asiaa koskevan toisen suosituksen.

Komissio hyväksyi periaatteessa oikeusasiamiehen toisen suosituksen. Vaikka komissio ei hylännyt oikeusasiamiehen ensimmäistä suositusta, sen vastauksesta käy selvästi ilmi, että se ei yhdy oikeusasiamiehen näkemykseen liikenteenharjoittajan matkustajaa koskevan huolenpitovelvollisuuden laajuudesta. Päättäessään tutkimuksensa oikeusasiamies käsitteli asiaa kriittisenä huomautuksena. Hän toimitti päätöksensä tiedoksi myös parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille ja kansallisille oikeusasiamiehille.

Asia OI/1/2013/FOR: Henkilöstön rekrytointi kehitysyhteistyön alalla

Tämä tutkimus koski komission palveluksessa olevan henkilöstön valintaa kehitysyhteistyön alalla. Se koski erityisesti vaatimusta, jonka mukaan palvelukseen otettavilla henkilöillä on oltava vähintään neljän vuoden työkokemus hankkeen tai ohjelman parissa työskentelystä kehitysmaassa. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että komission laatiman kilpailuilmoituksen sanamuoto oli epäselvä ja moniselitteinen. Hän antoi komissiolle suosituksen, joka hyväksyttiin.

Asia 298/2013/CK: Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) valintamenettely apurahan saajien palvelukseen ottamiseksi

Asiassa oli kyse useista väitetyistä sääntöjenvastaisuuksista, jotka liittyivät yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) apurahan saajan toimen valintaprosessiin. Oikeusasiamies tutki asiaa ja havaitsi sääntöjenvastaisuuksia i) eri valintaperusteiden laatimisessa ja soveltamisessa ja ii) rekrytointi- ja koulutusyksikön hoitamissa tehtävissä. Hän antoi YTK:lle suosituksen ja pyysi sitä tunnustamaan nämä sääntöjenvastaisuudet, pyytämään niiltä anteeksi ja toteuttamaan toimenpiteitä asioiden parantamiseksi. Vastauksessaan YTK myönsi valintamenettelyn puutteet valintaperusteiden osalta ja pyysi kantelijalta anteeksi. Se ilmoitti oikeusasiamiehelle myös tehneensä useita aloitteita valintamenettelyjensä parantamiseksi ja vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa. Oikeusasiamies totesi, että komissio oli hyväksynyt hänen suosituksensa ja lopettanut asian käsittelyn.

Asia 1848/2013/PL: Väitetty syrjintä komission osarahoittaman hankkeen palvelukseenottomenettelyssä

Asia koski komission osarahoittaman hankkeen palvelukseenottomenettelyä, jonka väitettiin loukkaavan kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatetta. Oikeusasiamies tutki asiaa ja antoi komissiolle suosituksen, jossa se pyysi komissiota varmistamaan, että sen osarahoittamien hankkeiden valintamenettelyissä noudatetaan kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatetta. Komissio hyväksyi suosituksen ja toteutti useita toimia sen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn.

Asia 2004/2013/PMC: Internetin valvontaan liittyvän asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön käsittely komissiossa [9]

Asia koski komission kieltäytymistä antamasta yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka koskivat Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelujen suorittamaa internetin valvontaa. Oikeusasiamies suositteli, että i) komission olisi myönnettävä oikeus tutustua yhteen tiettyyn asiakirjaan (Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerin kirje silloiselle komission varapuheenjohtajalle) ja ii) muiden pyydettyjen asiakirjojen tapauksessa komission olisi joko luovutettava ne tai perusteltava asianmukaisesti, miksi sen mielestä luovuttamisesta oli kieltäydyttävä.

Komissio päätti paljastaa Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerin kirjeen ja hyväksyi näin oikeusasiamiehen suosituksen ensimmäisen osan. Se pysyi kuitenkin kannassaan olla luovuttamatta muita asiakirjoja. Se perusteli kantaansa sillä, että se tutkii edelleen kysymystä siitä, rikkovatko Yhdistyneen kuningaskunnan laajamittaiset valvontaohjelmat EU:n lainsäädäntöä, erityisesti yksilön oikeutta tietosuojaan. Komissio väitti, että ennen tutkimuksen lopullista päättämistä muiden asianomaisten asiakirjojen ilmoittaminen varhaisessa vaiheessa vaikuttaisi kielteisesti Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten ja komission väliseen vuoropuheluun. Yleisemmin se väitti, että sen kykyä suorittaa tutkimuksensa tehokkaasti ja päättää asianmukaisista vastatoimista olisi suojattava ulkoisen paineen riskiltä. Komissio ei myöskään katsonut, että ylivoimainen yleinen etu edellyttäisi tietojen ilmaisemista.

Oikeusasiamies ei ollut vakuuttunut siitä, että komissio olisi asianmukaisesti perustellut päätöksensä kieltäytyä antamasta yleisön tutustuttavaksi muita julkistamattomia asiakirjoja. Koska komissio ei ole paljastanut näitä asiakirjoja eikä esittänyt riittäviä syitä kieltäytyä antamasta niitä yleisön tutustuttavaksi, on selvää, että komissio on hylännyt oikeusasiamiehen suosituksen näiden asiakirjojen osalta. Lisäksi oikeusasiamies totesi, että komissio ei näytä toteuttaneen tutkintaansa koskevia toimia vuoden 2013 jälkeen. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että komission toimet tässä tapauksessa olivat hallinnollisia epäkohtia ja itse asiassa vakavia hallinnollisia epäkohtia, kun otetaan huomioon tämän nimenomaisen asian merkitys EU:n kansalaisille.

Asia 1021/2014/PD: Komission menettely väitettyä kartellia koskevassa kilpailuoikeudellisessa tutkimuksessa

Tuolloin kilpailuasioista vastaava komission jäsen antoi vuosina 2012 ja 2014 julkisia lausuntoja mahdollisen kartellin meneillään olevasta tutkinnasta. Yksi tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä valitti oikeusasiamiehelle, että lausunnot olivat puolueettomuusperiaatteen vastaisia, koska lausunnot antoivat vaikutelman, että komission jäsen oli jo päättänyt, mikä tutkimuksen lopullinen tulos olisi. Oikeusasiamies totesi, että joidenkin komission jäsenen antamien julkisten lausuntojen voitiin kohtuudella katsoa viittaavan siihen, että komissio tai komission jäsen oli jo päättänyt tutkimuksen tuloksesta ja että kyseessä oli hallinnollinen epäkohta. Oikeusasiamies antoi suosituksen, jonka komissio suurelta osin hyväksyi. Oikeusasiamies päätti näin ollen asian käsittelyn toteamalla hallinnollisen epäkohdan, joka johtui entisen komission jäsenen vuosina 2012 ja 2014 antamista julkisista lausunnoista.

▪ 3. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)

Asia 1171/2013/TN: Avoimuuden lisääminen EASAn ”sääntelyryhmien” jäsenten osalta

British Airline Pilots' Associationin tekemä kantelu koski kaupallisten lentoyhtiöiden lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevia EU:n sääntöjä. Tarkemmin sanottuna se koski tapaa, jolla EASA toteutti prosessinsa näiden sääntöjen päivittämiseksi. Kantelija väitti, että i) tieteellisellä neuvonnalla olisi pitänyt olla näkyvämpi rooli sääntöjen laatimisprosessissa; ii) EASA ei ollut esittänyt näyttöä ”sääntötyöryhmän” (EASAa sääntöjen laatimisessa avustava asiantuntijaryhmä) jäsenten pätevyydestä; ja iii) EASA ei käsitellyt asianmukaisesti eturistiriitoihin liittyviä kysymyksiä.

Oikeusasiamies ei havainnut EASAn toiminnassa hallinnollista epäkohtaa siltä osin kuin on kyse tieteellisen neuvonnan roolista sääntöjen laadintaprosessissa. Mitä tulee siihen, miten EASA hallinnoi mahdollisia eturistiriitoja sääntöjä laativissa ryhmissä, oikeusasiamies totesi, että se oli tarkistanut tällaisten eturistiriitojen lieventämistä koskevia toimintaperiaatteitaan henkilöstöönsä sovellettavien toimintaperiaatteiden samanlaisen tarkistuksen mukaisesti. Tämän seurauksena oikeusasiamies totesi, että asiaa ei ollut tarpeen tutkia tarkemmin. EASA hyväksyi myös oikeusasiamiehen suosituksen antaa kantelijalle anonymisoituja tietoja sääntöjen laatimisesta vastaavan ryhmän jäsenistä. Oikeusasiamies päätti näin ollen asian käsittelyn ja kannusti EASAa omaksumaan ennakoivamman lähestymistavan sen käytettävissä olevien tietojen paljastamiseen ”sääntötyöryhmän” jäsenten pätevyydestä ja asiantuntemuksesta. Hän totesi myös harkitsevansa ulkopuolisten asiantuntijoiden tietyissä EU:n virastoissa tekemään työhön liittyvien kysymysten tarkastelua.

▪ 4. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Asia 2186/2012/FOR: ECHAn kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja

EU:n lainsäädännössä edellytetään, että kemikaaleja tuottavat tai maahantuovat yritykset keräävät tietoja näiden kemikaalien ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista ja arvioivat, aiheuttavatko ne riskin ihmisille tai ympäristölle. Yritysten on toimitettava nämä tiedot kemikaalivirastolle, joka arvioi ne. Kemikaalivirasto voi vaatia tällaisilta yrityksiltä lisätietoja, joihin voi sisältyä lisätestejä, myös eläinkokeita.

Kantelija, joka on eläinten hyvinvoinnin puolestapuhuja, pyysi ECHAa antamaan sille oikeuden tutustua tiettyihin asiakirjoihin, jotka liittyvät ECHAn päätöksentekoon siitä, olivatko tietyt eläinkokeet todella tarpeen. ECHA kieltäytyi. Se perusteli asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämistä sillä, että asiakirjojen julkaiseminen haittaisi tieteellistä keskustelua ECHA:ssa. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että kyseinen päätöksentekoprosessi oli jo saatu päätökseen. Väite, jonka mukaan asiakirjojen julkaiseminen voisi haitata menettelyä, vaikutti näin ollen kohtuuttomalta. Oikeusasiamies antoi suosituksen asiakirjojen luovuttamisesta. ECHA suostui luovuttamaan pyydetyt asiakirjat, minkä seurauksena oikeusasiamies päätti tutkimuksensa.

▪ 5. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME)

Ks. asia OI/8/2013/OV edellä kohdassa ”Tähtitapaukset”.

▪ D. Kriittisten huomautusten ja lisähuomautusten seuranta toimielimittäin

▪ 1. Euroopan komissio

Tapaus 9 95/2 011/KM: T hän Co mm ission's handling of an infringement me nt complai nt concerning Germ any’s impl em en tat ion of t he eP riv acy Directive

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt suositukset” todetaan, tässä asiassa oli kyse komissiolle toimitetusta rikkomuskantelusta, joka koski Saksan väitettyä laiminlyöntiä panna asianmukaisesti täytäntöön EU:n sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tiettyjä säännöksiä. Oikeusasiamies katsoi, että se, että komissio ei antanut kattavaa ja perusteellista selvitystä siitä, miksi se ei ryhtynyt toimiin rikkomuskantelun tiettyjen näkökohtien osalta, oli hallinnollinen epäkohta.

Vastauksessaan oikeusasiamiehen kriittiseen huomautukseen komissio suostui – osana käynnissä olevia valvonta- ja uudelleentarkastelutoimiaan – tarkastelemaan unionin tuomioistuimen asiassa Digital Ri ghts Ireland a nd Seitlin ger a nd Othe rs antaman tuomion vaikutusta sekä sähköpostin merkintäsääntöjen yleistä vaikutusta sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviin ja sen soveltamiseen kansallisissa oikeusjärjestelmissä.

Oikeusasiamies katsoo, että tämä sitoumus on kohtuullinen vastaus.

Asia 1661/2011/LP: Komissiolla ei ole oikeudellista toimivaltaa periä yksipuolisesti varoja Eurooppa-kouluilta

Eräs Eurooppa-koulujen vanhempien yhdistys valitti komission päätöksestä antaa määräys varojen perimiseksi takaisin yhdeltä koululta.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että Eurooppa-koulujen perussäännössä ei annettu komissiolle valtuuksia toimia yksipuolisesti. Oikeusasiamies teki ratkaisuehdotuksen, jonka komissio hylkäsi. Oikeusasiamies antoi myöhemmin suosituksen, jota komissiokaan ei hyväksynyt. Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn kriittisellä huomautuksella, jonka mukaan komission yksipuolinen toiminta varojen perimiseksi takaisin Eurooppa-kouluilta oli hallinnollinen epäkohta.

Komissio hylkäsi oikeusasiamiehen kriittisen huomautuksen. Se toisti, että sen yksipuolinen varojen takaisinperintä yhdeltä Eurooppa-koululta johtui sen varainhoitoasetuksen ^[10] mukaisista velvoitteista ja sen vastuusta Eurooppa-koulujen talousarvioon maksettavan EU:n rahoitusosuuden osalta. Se katsoi myös, että missään Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen ^[11] määräyksessä ei kielletä tällaista yksipuolista takaisinperintää. Se väitti lisäksi, että se oli pyrkinyt kaikin kohtuullisin keinoin ratkaisemaan asian Eurooppa-koulujen hallintojärjestelmässä ja ettei ollut olemassa menettelyllisiä keinoja saattaa asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Lopuksi komissio toisti sitoumuksensa ilmoittaa hallintoneuvostolle etukäteen, jos se aikoo toteuttaa yksipuolisia toimia varojen takaisin perimiseksi erimielisyystapauksissa.

Oikeusasiamies pahoittelee, että komissio vain toisti samat epäuskottavat perustelut, jotka se esitti tutkimuksensa aikana.

Asia 503/2012/DK: Väitetty virhe rikkomuskantelun käsittelyn lopettamisessa

Asia koski sitä, miten komissio oli käsitellyt kantelua, joka koski arkkitehtien työnteko-oikeutta sääntelevää Irlannin lakia. Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen, jonka mukaan komissio teki virheen lopettaessaan kantelijan rikkomuskantelun tutkimatta perusteellisesti, ovatko Irlannin rakennusvalvontalain (Irish Building Control Act 2007) 21–22 § syrjiviä.

Vastauksessaan komissio tyytyi toteamaan, että se oli eri mieltä oikeusasiamiehen kantelijan olosuhteita koskevasta oikeudellisesta analyysistä ja että se oli näin ollen pysynyt kannassaan, jonka mukaan i) se oli tutkinut täysimääräisesti kantelijan rikkomista koskevan kantelun ja ii) kyseessä olevan Irlannin säädöksen merkitykselliset osat eivät olleet syrjiviä.

Oikeusasiamies panee merkille komission erimielisyyden hänen kanssaan tässä tapauksessa.

Tapaus 8 09/2 012/JF: Virheellisesti maksettujen määrien takaisinperintä entiselle EU:n virkamiehelle, joka oli u n able t o m age his a ff airs due t o inva lidi ty

Ohjelmisto-ongelman vuoksi komissio maksoi entiselle EU:n virkamiehelle huollettavana olevaa lasta koskevia lisiä, joihin hänellä ei enää ollut oikeutta. Kun komissio havaitsi virheensä, se alkoi periä takaisin liikaa maksettua määrää.

Entisen virkamiehen vaimo vastusti takaisinperintää ja väitti, ettei hän eikä hänen aviomiehensä olisi voinut havaita virhettä. Hän ei olisi voinut huomata sitä, koska hän ei ollut koskaan ollut EU:n virkamies eikä siten tuntenut järjestelmää. Hänen miehensä ei voinut huomata sitä, koska hän oli kärsinyt vakavasta aivohalvauksesta, mikä jätti hänet kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Komissio väitti, että henkilöstösääntöjen mukaan sillä oli velvollisuus periä takaisin aiheettomasti maksetut korvaukset.

Oikeusasiamies huomautti tutkimuksensa aikana toistuvasti komissiolle, että entisen virkamiehen terveydentila esti häntä huomaamasta virhettä ja että oli epäoikeudenmukaista vaatia hänen vaimoltaan samantasoista tietoisuutta liikamaksusta kuin entiseltä EU:n virkamieheltä voidaan henkilöstösääntöjen mukaan edellyttää. Entisen virkamiehen vaimo ei ollut hänen aviomiehensä laillinen edustaja, eikä hän ollut koskaan työskennellyt EU:ssa.

Lisäksi hän oli ilmoittanut EU:n toimielimille kaikista perhetilanteen muutoksista, kuten siitä, kävivätkö lapset koulua vai eivät. Oikeusasiamies suositteli näin ollen, että komissio peruuttaisi päätöksensä periä takaisin liikaa maksetut määrät.

Komissio hylkäsi oikeusasiamiehen suosituksen ja väitti, että takaisinperintä perustui henkilöstösääntöjen ja asiaa koskevan oikeuskäytännön oikeaan tulkintaan. Oikeusasiamies ei ollut samaa mieltä siitä, että henkilöstösääntöjä ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä sovellettaisiin entisen virkamiehen puolisoon. Oikeusasiamies oli pettynyt siihen, että vaikka komissio oli myöntänyt, että takaisinperintä aiheutti perheelle vaikean tilanteen, se ei ollut käyttänyt tilaisuutta hyväkseen minimoidakseen virheensä kielteisiä vaikutuksia. Oikeusasiamies katsoi, että takaisinperintä oli epäoikeudenmukaista ja suhteetonta ja että komissio oli syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan. Hän lopetti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen.

Vastauksessaan kriittiseen huomautukseen komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan takaisinperinnän edellytykset olivat täyttyneet tässä tapauksessa.

Oikeusasiamies pitää valitettavana, että komissio ei ainoastaan kiistä hallinnollisen epäkohdan toteamista vaan että sen vastauksessa ei ole mitään, mikä viittaisi siihen, että vastaavanlaisen tapauksen riski tulevaisuudessa olisi pienentynyt.

Asia 2093/2012, EIS: Komissio esittää vaihtoehtoisia ehdotuksia lentomatkustajien oikeuksia koskevassa asiassa esitetyn kriittisen huomautuksen johdosta

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt suositukset” todetaan, tässä asiassa oli kyse siitä, miten komissio oli käsitellyt lentomatkustajien oikeuksia koskevaa rikkomuskantelua. Komissio väitti, että kantelijalle tässä tapauksessa aiheutuneet ongelmat johtuivat "poikkeuksellisista olosuhteista", minkä vuoksi kantelijalla ei ollut oikeutta rahakorvaukseen sovellettavan EU:n asetuksen nojalla. Tämän jälkeen se myös lopetti kirjeenvaihdon kantelijan kanssa. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeusasiamies hyväksyi komission kannan "poikkeuksellisista olosuhteista" (jotka liittyivät lumisateeseen), joiden vuoksi kantelijalla ei ollut oikeutta korvaukseen. Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että asiaa koskevat säännöt eivät jätä epäilystäkään siitä, että liikenteenharjoittajan on tehtävä aloite hotellimajoituksen ja siihen liittyvien palvelujen tarjoamisesta matkustajille merkittävissä viivästymistapauksissa.

Oikeusasiamies suositteli komissiolle, että se ottaisi tällaisten rikkomuskantelujen käsittelyssä tulevaisuudessa asianmukaisesti huomioon lentoliikenteen harjoittajan huolenpitovelvollisuuden lentomatkustajia kohtaan. Mitä tulee päätökseen lopettaa kirjeenvaihto kantelijan kanssa, oikeusasiamies ei ollut samaa mieltä komission kanssa siitä, että hänen kirjeenvaihtonsa oli "epäasianmukaista", ja antoi komissiolle asiaa koskevan toisen suosituksen.

Komissio hyväksyi periaatteessa oikeusasiamiehen toisen suosituksen. Vaikka komissio ei hylännyt oikeusasiamiehen ensimmäistä suositusta, sen vastauksesta kävi selvästi ilmi, että se ei yhdy oikeusasiamiehen näkemykseen liikenteenharjoittajan matkustajaa koskevan huolenpitovelvollisuuden laajuudesta. Päättäessään tutkimuksensa oikeusasiamies käsitteli asiaa kriittisenä huomautuksena. Hän toimitti päätöksensä tiedoksi myös parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille ja kansallisille oikeusasiamiehille.

Vastauksessaan oikeusasiamiehen kriittiseen huomautukseen komissio katsoi, että asiaa koskevaan EU:n asetukseen ei sisältynyt selitystä siitä, miten tai olisiko korvausta maksettava, jos eri matkustajat joutuivat eri tilanteisiin. Komissio katsoo, että asetuksen 7 artiklan mukainen oikeus rahalliseen korvaukseen ja 9 artiklan mukainen oikeus huolenpitoon erotetaan toisistaan. Komissio totesi, että 7 artiklan lisäksi asetuksessa ei säädetä minkäänlaisesta muusta taloudellisesta korvauksesta. Komissio kuitenkin ehdotti, että kantelijalla voisi olla oikeus kansallisen lainsäädännön mukaiseen korvaukseen vahingonkorvauskanteella, jos lentoliikenteen harjoittaja rikkoo 9 artiklaa. Se totesi myös, että Montrealin yleissopimus voi osoittautua hyödylliseksi oikeusperustaksi tällaiselle kanteelle.

Komissio ehdotti, että ratkaisu tilanteeseen, jossa lentomatkustajat saatetaan pakottaa yöpymään lentoasemalla ”poikkeuksellisten olosuhteiden” vuoksi, voisi olla asetuksen täytäntöönpanon valvonnan parantaminen kansallisissa täytäntöönpanoelimissä. Se sitoutui käsittelemään asiaa kansallisten täytäntöönpanoelinten kanssa.

Vaikka oikeusasiamies pitää valitettavana, että komissio suhtautuu edelleen rajoittavasti asetuksen tulkintaan, hän on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut käsittelemään tätä asiaa kansallisten täytäntöönpanoelinten kanssa.

Asia 2400/2012/ANA: Hankintamenettelyn käsittely komissiossa

Asia koski tietotekniikan hallinnointia ja siihen liittyviä palveluja koskevaa komission tarjouskilpailumenettelyä.

Kantelija, joka on konsortio, jonka tarjous kyseisestä sopimuksesta hylättiin, väitti, että komissio teki sopimuksen sellaisen tarjoajan kanssa, joka tarjosi sopimuksessa edellytettyä huonompaa ratkaisua.

Oikeusasiamies totesi, että komissio syyllistyi hallinnolliseen epäkohtaan katsoessaan, että tarjouskilpailun voittaja oli tarjouseritelmän mukainen. Hän suositteli, että komissio a) tunnustaa hallinnollisen epäkohdan ja b) käsittelee kantelijan korvausvaatimuksen.

Koska komissio kieltäytyi hyväksymästä oikeusasiamiehen suosituksia ja esittämästä vakuuttavia syitä kieltäytymiselle, oikeusasiamies päätti asian käsittelyn esittämällä komissiolle kaksi kriittistä huomautusta. Ensimmäisessä kriittisessä huomautuksessa oikeusasiamies korosti, että hankintaviranomaisten olisi varmistettava, että unionin talousarviosta rahoitettavissa julkisissa hankintamenettelyissä jätetyt tarjoukset hyväksytään ja arvioidaan vain, jos ne täyttävät kaikki tarjouseritelmässä vahvistetut hankintasopimuksen tekoperusteet. Tässä tapauksessa komissio ei täyttänyt tätä vaatimusta, koska se katsoi, että tarjouskilpailun voittaja oli tarjouseritelmän mukainen, vaikka se tarjosi erilaisen ratkaisun kuin mainittu.

Toisessa kriittisessä huomautuksessa oikeusasiamies muistutti komissiota siitä, että velvollisuus korvata aiheutuneet vahingot on osa oikeutta hyvään hallintoon. Näin ollen hän arvosteli komissiota siitä, että tämä kieltäytyi tutkimasta ja myöhemmin korvaamasta kantelijalle aiheutuneita tappioita, jotka johtuivat siitä, että komissio ei ollut noudattanut tarjouspyynnössään esitettyjä eritelmiä.

Vastauksena ensimmäiseen kriittiseen huomautukseen komissio väitti, ettei se tehnyt ilmeistä arviointivirhettä eikä näin ollen syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan.

Vastauksessaan toiseen kriittiseen huomautukseen komissio väitti tutkineensa kantelijan korvausvaatimuksen. Koska komissio kuitenkin katsoi edelleen, ettei se syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan, se piti kantelijan väitettä perusteettomana ja suhteettomana.

Oikeusasiamies pahoittelee, että tarjouskilpailumenettelyssä, johon liittyy suuria määriä julkisia varoja, komissio pysyy kannassaan, joka on ristiriidassa tarjouspyynnön eritelmien ja sen tarjoajien kysymyksiin antamien vastausten kanssa.

Asia OI/9/2013/TN: Komissio suostuu parantamaan edelleen eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa menettelyä

Sen jälkeen, kun eurooppalainen kansalaisaloite otettiin käyttöön huhtikuussa 2012, vähintään miljoonan EU:n kansalaisen ryhmä on voinut pyytää komissiota ehdottamaan uutta EU:n lainsäädäntöä. Saatuaan useita kanteluja oikeusasiamies päätti tutkia, toimiko eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva menettely asianmukaisesti, sekä komission roolia ja vastuuta tässä asiassa.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen – johon sisältyi kansalaisaloitteen järjestäjien, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden henkilöiden panos – jälkeen oikeusasiamies antoi komissiolle 11 ohjetta lisäparannuksia varten. Oikeusasiamies totesi, että komissio oli tehnyt paljon pannakseen eurooppalaisen kansalaisaloitteen täytäntöön kansalaisystävällisellä tavalla, mutta katsoi, että enemmän voitaisiin tehdä. Oikeusasiamiehen ohjeet koskivat muun muassa seuraavia asioita: järjestäjille annetut neuvot EU:n toimivallasta; eurooppalaisen kansalaisaloitteen hylkäämisen perustelut; kansalaisaloitteesta käytävä julkinen keskustelu, mukaan lukien julkinen kuuleminen Euroopan parlamentissa; ja parannuksia sähköiseen järjestelmään, jolla kerätään allekirjoituksia ja toimitetaan kansalaisaloitteita, ottaen huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet ja tuenilmauksia koskevat tietovaatimukset.

Vastauksena suuntaviivoihin komissio myönsi kansalaisaloitteiden järjestäjien kohtaamat ongelmat ja väitti, että kansalaisaloitemenettely toimii kokonaisuudessaan. Komissio sitoutui tekemään lisäparannuksia nykyisen oikeudellisen kehyksen rajoissa ja ottamaan muut huolenaiheet huomioon keskustellessaan eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen mahdollisesta tarkistamisesta.

Oikeusasiamies on tyytyväinen komission halukkuuteen parantaa eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan menettelyn toimivuutta sekä sen hyvin konkreettisiin parannusehdotuksiin joillakin aloilla. Se esitti kuitenkin vain epämääräisiä toteamuksia muiden alojen puutteista. Oikeusasiamies kannustaa komissiota noudattamaan sitoumuksiaan. Hän kannustaa myös kaikkia kansalaisia, joilla on edelleen ongelmia eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan menettelyn kanssa asioissa, joissa komissio on sitoutunut tekemään parannuksia, kääntymään hänen puoleensa. Hän yrittää auttaa toimikautensa rajoissa.

Asia 44/2013/ANA: Komissio käsittelee kyproksenturkkilaisten kansalaisjärjestöjen edustajien matkajärjestelyjä

Tapaus koski komission suorittamaa Kyproksen turkkilaisten kansalaisjärjestöjen jäsenten virallista vierailua Brysseliin, ja se oli seurausta entisen kyproslaisen Euroopan parlamentin jäsenen tekemästä valituksesta. Osana päätöstään oikeusasiamies totesi, että komissio ei ollut esittänyt tosiasioita oikein tässä tapauksessa. Hän korosti, että on tärkeää antaa oikeusasiamiehelle täsmällistä tietoa, ja kehotti komissiota ottamaan opiksi tulevaisuutta varten.

Vastauksessaan komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se on parantanut menettelyjään varmistamalla, että Kyproksesta Brysseliin suuntautuvien vierailujen osallistujat voivat selkeästi ilmaista mieltymyksensä matkajärjestelyihinsä. Komissio toimitti liitteen, jossa se todisti uudesta käytännöstään, ja totesi varmistavansa, että samaa käytäntöä sovelletaan kaikkiin Kyproksen kansalaisten tuleviin virallisiin vierailuihin Brysselissä.

Oikeusasiamies on tyytyväinen komission sitoumukseen parantaa menettelyään ja anteeksipyyntöönsä kantelijalle. Hän korostaa ”lisähuomautuksensa” merkitystä tarkan tiedon antamisessa oikeusasiamiehelle.

Asia 1109/2013/DR: Komission asiantuntijaverkoston ulkopuolelle jättäminen

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt ratkaisut” todetaan, tässä asiassa oli kyse siitä, miten komissio oli käsitellyt kantelun, joka oli tehty asiantuntijasta, joka oli myöhemmin suljettu komission asiantuntijaverkoston ulkopuolelle hänen väitetyn epäasianmukaisen käyttäytymisensä vuoksi. Oikeusasiamies lopetti asian käsittelyn ja arvosteli komissiota siitä, ettei se kuullut kantelijaa asianmukaisesti eikä arvioinut tapausta riittävän perusteellisesti ennen kuin se päätti lopettaa työskentelyn hänen kanssaan.

Vastauksessaan kriittiseen huomautukseen komissio myönsi toimineensa nopeasti asiantuntijan käyttäytymistä koskevan kantelun johdosta, mutta pysyi kannassaan, jonka mukaan se toimi näin suojellakseen komission mainetta. Se katsoo toimineensa asiantuntijaverkoston jäsenyyteen sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Komissio totesi myös, että sen päätös lopettaa työskentely asiantuntijan kanssa ei heikentänyt hänen mainettaan eikä sillä ollut kielteisiä taloudellisia vaikutuksia häneen.

Komission jatkotoimet ovat pettymys.

Asia 1205/2013/JF: EU:n rahoittaman hankkeen tarkastus

Kantelija, ruotsalainen yritys, oli eri mieltä päätelmistä, jotka komissio oli tehnyt tarkastettuaan hankkeen, johon se oli saanut EU:n rahoitusta, ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen saadakseen apua. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen komission väitetystä objektiivisuuden puutteesta ja sovellettavien sääntöjen väitetystä noudattamatta jättämisestä.

Oikeusasiamies ei havainnut komissiossa hallinnollista epäkohtaa, koska se oli perustanut päätelmänsä tuolloin käytettävissään olleisiin tietoihin. Hän totesi kuitenkin, että kantelijalla oli hallussaan todisteita, joista komissio ei ollut tietoinen. Hän ehdotti, että komissio harkitsisi asiaa koskevan veroilmoituksen ja tiliotteiden arviointia, jotka kantelija toimittaisi sille aikanaan.

Komissio suostui arvioimaan veroilmoituksen ja tiliotteet edellyttäen, että kantelija toimitti myös asiaankuuluvat tositteet.

Komissio suostui noudattamaan oikeusasiamiehen ehdotusta.

Asia 1756/2013/ZA: Kansallisten tutkintotodistusten tunnustaminen

Asia koski sitä, että komissio oli kieltäytynyt ottamasta palvelukseen sopimussuhteisten toimihenkilöiden varallaololuetteloon merkittyä ehdokasta EU:n edustustoissa, koska se katsoi, että hänen (Belgian Vallonian ja Brysselin federaatiossa sijaitsevan täydennyskoulutus- ja sosiaalisen kehityksen koulutuslaitoksen) tutkintotodistuksensa ei ollut keskiasteen jälkeinen tutkintotodistus.

Oikeusasiamies huomautti, että EU:n lainsäädännön mukaan komission on kunnioitettava tutkintotodistusten luonnetta, josta tutkintotodistukset myöntävät kansalliset viranomaiset ovat päättäneet. Sen olisi näin ollen vältettävä tuntien, oppiaineiden ja kokeiden vertailua erityyppisissä kansallisissa oppilaitoksissa, koska tämä asettaisi kyseenalaiseksi kansallisen viranomaisen päätöksen tutkintotodistuksen luonteesta.

Oikeusasiamies huomautti myös, että ainoa kiinnostuksenilmaisupyynnössä asetettu vaatimus oli, että hakijan tutkintotodistuksen on oltava keskiasteen jälkeinen tutkintotodistus, minkä Belgian viranomaiset olivat tässä tapauksessa vahvistaneet. Kiinnostuksenilmaisupyyntöön ei myöskään sisältynyt mitään konkreettista määräystä tai kuvausta vaaditun keskiasteen jälkeisen tutkintotodistuksen tyypistä.

Komissio piti kiinni alkuperäisestä kannastaan. Se väitti, että sen käytäntöä, jonka mukaan jatkokoulutuksesta ja sosiaalisesta kehityksestä vastaavan oppilaitoksen antamaa tutkintotodistusta ei pidetä keskiasteen jälkeisenä tutkintotodistuksena, oli sovellettu kaikkiin vastaaviin aikaisempiin tapauksiin. Se totesi myös, että vaikka tämä käytäntö oli riitautettu henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisissa kanteluissa, sitä ei ole koskaan riitautettu yhteisöjen tuomioistuimessa. Lopuksi se totesi, että hakijoiden vertaileva analyysi ja arviointi varmistavat kaikkien hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun, mikä on tärkeää, kun otetaan huomioon 28 jäsenvaltion koulutusjärjestelmien valtava monimuotoisuus.

Oikeusasiamies pahoittelee, että komissio on vain viitannut nykyisiin käytäntöihinsä sen sijaan, että se olisi käyttänyt tilaisuutta tarkastella niitä oikeusasiamiehen analyysin valossa.

Asia 2004/2013/PMC: Se, miten komissio on käsitellyt asiakirjapyyntöä, joka koskee Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelujen suorittamaa internetin valvontaa

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt suositukset” todetaan, tässä asiassa oli kyse siitä, että komissio oli kieltäytynyt antamasta yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka koskivat Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelujen suorittamaa internetin valvontaa. Oikeusasiamies suositteli, että komissio antaisi oikeuden tutustua Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerin silloiselle komission varapuheenjohtajalle lähettämään kirjeeseen. Lisäksi hän suositteli, että komissio antaisi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille tiedoksi kaksi kirjettä sekä niihin liittyvät kansalaisten valitukset tai perustelisi asianmukaisesti, miksi sen mielestä tietojen antamisesta oli kieltäydyttävä.

Komissio päätti paljastaa Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerin kirjeen ja hyväksyi näin oikeusasiamiehen suosituksen ensimmäisen osan. Se piti kuitenkin kiinni kannastaan olla paljastamatta muita asiakirjoja ja väitti, että se tutkii edelleen kysymystä siitä, rikkovatko Yhdistyneen kuningaskunnan laajamittaiset valvontaohjelmat EU:n lainsäädäntöä, erityisesti yksilön oikeutta tietosuojaan. Komissio väitti, että ennen tutkimuksen lopullista päättämistä muiden asiakirjojen ilmoittaminen varhaisessa vaiheessa vaikuttaisi kielteisesti Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten ja komission väliseen vuoropuheluun. Yleisemmin se väitti, että sen kykyä suorittaa tutkimuksensa tehokkaasti ja päättää asianmukaisista vastatoimista olisi suojattava ulkoisen paineen riskiltä. Komissio ei katsonut, että ylivoimainen yleinen etu edellyttäisi tietojen ilmaisemista.

Oikeusasiamies ei ollut vakuuttunut siitä, että komissio olisi asianmukaisesti perustellut päätöksensä pitää voimassa kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi muita asiakirjoja. Koska komissio ei näyttänyt toteuttaneen tutkintaansa koskevia toimia vuoden 2013 jälkeen, oikeusasiamies totesi, että komission kieltäytyminen myöntämästä tutustumisoikeutta oli vakava hallinnollinen epäkohta, kun otetaan huomioon asian merkitys EU:n kansalaisille. Hän lopetti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen.

Komissio vastasi, että se oli sillä välin ja vallitsevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat huomioon ottaen arvioinut kyseiset asiakirjat uudelleen ja päättänyt antaa oikeuden tutustua kahteen komission kirjeeseen sekä kansalaisten kanteluihin sillä varauksella, että henkilötiedot poistetaan.

Oikeusasiamies suhtautuu myönteisesti komission päätökseen myöntää oikeus tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin, minkä pitäisi auttaa tiedottamaan yleisölle toimistaan, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelujen suorittamaa internetin valvontaa.

Asia 2266/2013/JN: Asianmukaisen kirjallisen pöytäkirjan pitäminen julkisten kuulemisten yhteydessä pidetyistä komission kokouksista

Tutkimus koski pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyvät EU:n rahoittamiin vesialan uudistushankkeisiin Egyptissä. Oikeusasiamies ehdotti, että avoimuuden lisäämiseksi komission olisi pidettävä kirjaa julkisten kuulemisten yhteydessä pidetyistä kokouksistaan.

Komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se oli yksilöinyt sisäisiä ohjeasiakirjoja, joita se aikoi muuttaa noudattaakseen oikeusasiamiehen ehdotusta. Erityisesti liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) II ohjelmasuunnitteluohjeet sisältävät nyt ohjeita kuulemisprosessin asianmukaisesta kirjaamisesta. Lisäksi tammikuussa 2017 voimaan tulevassa pääosaston yhteisessä menettelykäsikirjassa ohjeistetaan henkilöstöä siitä, miten sidosryhmien kuulemiset kirjataan asianmukaisesti.

Komission vastaus on tyydyttävä.

Asia 2432/2013/NF: Parannetaan komission tiedotusta, kun se antaa veloitusilmoituksia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän toimitussopimusten nojalla

Tapaus koski komission useiden toimitussopimusten nojalla antamia veloitusilmoituksia, jotka kantelija oli tehnyt Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sihteeristön kanssa EU:n rahoittaman ohjelman täytäntöönpanemiseksi. Kantelija ei noudattanut useita toimitusmääräaikoja, ja AKT-valtioiden sihteeristö määräsi hankintaviranomaisena seuraamuksia. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen siitä, että komissio oli antanut sakkoja koskevia veloitusilmoituksia. Oikeusasiamies totesi, että antaessaan veloitusilmoituksia komissio toimi AKT-valtioiden sihteeristön puolesta maksuviranomaisena ja että komissiolla ei ollut tältä osin harkintavaltaa. Oikeusasiamies ei näin ollen havainnut komissiossa hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies antoi kuitenkin lisähuomautuksen, jossa se pyysi komissiota selittämään tulevaisuudessa kolmansille toimeksisaajille, että se toimii kolmannen hankintaviranomaisen puolesta antaessaan veloitusilmoituksia rahoitussopimuksen nojalla EU:n yhteistyösopimuksen puitteissa.

Vastauksena tähän komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle toteuttaneensa konkreettisia toimenpiteitä väärinkäsitysten välttämiseksi tulevaisuudessa. Komission ”ennakkoilmoituskirje”, joka lähetetään velalliselle ennen perintämääräyksen antamista, tarjoaa tästä lähtien parempia tietoja. Käsiteltävän asian kaltaisissa tilanteissa komissio ilmoittaa velalliselle nimenomaisesti maksuviranomaisen ja hankintaviranomaisen roolista veloitusilmoitusten antamisessa. Komissio on myös sisällyttänyt asiaankuuluvat ohjeet rahoitus- ja sopimusmenettelyjä koskevaan sisäiseen ohjeasiakirjaansa, jonka sen kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO) julkaisee.

Oikeusasiamies panee tyytyväisenä merkille komission myönteiset ja rakentavat jatkotoimet hänen lisähuomautuksensa johdosta.

OI/5/2014/MDC: Avustussopimuksen irtisanominen

Tapaus koski komission päätöstä irtisanoa islantilaisen kansalaisjärjestön kanssa tehty avustussopimus sillä perusteella, että Islanti oli keskeyttänyt liittymisneuvottelunsa EU:n kanssa, minkä vuoksi kyseiselle maalle ei ollut perusteltua myöntää lisää rahoitustukea. Islanti on sittemmin peruuttanut ehdokkuutensa.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja oli eri mieltä komission kannasta. Hän ehdotti komissiolle ratkaisua, jonka se hylkäsi. Koska komissio ei esittänyt uusia perusteluja, jotka voisivat muuttaa oikeusasiamiehen arviota, ja koska suositus oli epärealistinen, kun otetaan huomioon komission selkeä päätös olla harkitsematta kantaansa uudelleen, oikeusasiamies päätti tutkimuksen esittämällä kriittisen huomautuksen. Oikeusasiamies suhtautui erityisen kriittisesti siihen, että komissio ei ollut suhteissaan kolmannen maan kansalaisjärjestöön onnistunut näyttämään esimerkkiä näistä normeista, jotka EU odottaa liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden saavuttavan. Tässä tapauksessa komission toimet ovat heikentäneet paitsi sen omaa myös yleisemmin EU:n mainetta.

Komissio totesi vastauksessaan, että se oli ottanut huomioon oikeusasiamiehen päätelmät ja että tutkittuaan tapauksen se oli päättänyt pysyttää aiemman kantansa, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisen edellytykset olivat täyttyneet laillisesti. Komissio totesi lopuksi, ettei se aio kommentoida asiaa enempää, koska marraskuussa 2015 sille ilmoitettiin, että tuensaaja oli aloittanut oikeudellisen menettelyn komissiota vastaan Belgiassa.

Oikeusasiamies toteaa, että asia on nyt toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltävänä eikä hän näin ollen voi ryhtyä asiassa jatkotoimiin oikeusasiamiehen ohjesäännön mukaisesti.

OI/7/2014/NF: Komission maatalouden pääosaston kokoamien kansalaisvuoropuheluryhmien kokoonpano

Komission maatalouden pääosasto on käyttänyt yhteisen maatalouspolitiikan neuvoa-antavia asiantuntijaryhmiä 1960-luvulta lähtien. EU:n YMP:n viimeisimmän uudistuksen jälkeen komissio tarkisti vuonna 2013 neuvoa-antavan ryhmänsä järjestelmää ja otti käyttöön uuden oikeudellisen kehyksen nykyisille kansalaisvuoropuheluryhmilleen. CDG-ryhmien avulla komissio voi saada neuvoja ja käydä säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Oikeudellisessa kehyksessä, komission päätöksessä 2013/767/EU, edellytetään nyt etujen tasapainoista edustusta ryhmissä.

Komissio teki vuonna 2014 virallisen päätöksen 13 CDG:n jäsenyydestä ja yleisestä kokoonpanosta. Oikeusasiamies käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli tarkastella valintaprosessia ja ryhmien lopullista kokoonpanoa. Tarkistuksella pyrittiin vahvistamaan kansalaisten luottamusta valintaprosessiin ja ryhmien yleiseen työhön. Ryhmät osallistuvat erittäin arkaluonteiseen toimintalohkoon, jonka osuus EU:n talousarviosta on merkittävä. Ottaen huomioon ryhmien kyvyn vaikuttaa YMP:hen liittyviin asioihin oikeusasiamies korosti, että komission olisi pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan etujen tasapainoinen edustus päätettäessä ryhmien kokoonpanosta.

Tutkimus osoitti, että komissiolla oli edessään monimutkainen ja haastava tehtävä. Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että komissio oli laatinut selkeän menettelyn CDG:n jäsenten valitsemiseksi ja soveltanut sitä. Se oli myös ponnistellut huomattavasti parantaakseen ryhmien tasapainoa aiempaan verrattuna. Ryhmät suunniteltiin uudelleen vastaamaan nykyistä YMP:tä: niiden kokonaiskokoa pienennettiin; yli 40 jäsenjärjestöä 68:sta on järjestelmän uusia jäseniä; vaikutusvaltaisimpien taloudellisten sidosryhmien vahvuus heikkeni; ja muiden kuin taloudellisten etujen kokonaisosuus ryhmissä parani, joskin vain vähän.

Oikeusasiamies havaitsi kuitenkin epäselvyyttä siitä, mikä on eri etujen ”tasapainoinen edustus”. Oikeusasiamies katsoi, että komission asiakirjoissa, joissa olisi pitänyt täsmentää CDG:iden tarkoitus ja koostumus, ei ollut yksityiskohtaisia tietoja siitä, mitä komissio halusi saavuttaa ryhmien tasapainoisen edustuksen osalta ja miten se aikoi saavuttaa tämän. Lisäksi oikeusasiamies katsoi, että yleisön oli mahdotonta ymmärtää CDG:n valintaprosessia, koska julkisesti saatavilla olevia tietoja ei ollut saatavilla, mikä rajoitti mahdollisuuksia CDG:iden kokoonpanon ulkopuoliseen tarkasteluun.

Oikeusasiamies teki komissiolle kymmenen ehdotusta CDG-prosessin parantamiseksi. Kuusi ehdotuksista koski prosessia, jolla 13 ryhmää perustettiin. Näillä ehdotuksilla pyrittiin varmistamaan valintaprosessien ja lopullisten päätösten suurempi avoimuus ryhmän jäsenyydestä. Neljä muuta ehdotusta koskivat CDG-ryhmien perustamista tulevaisuudessa. Ehdotuksissa keskityttiin siihen, että etunäkökohtien tasapainoista edustusta ja ryhmien toivottua kokoonpanoa olisi kuvattava paremmin etukäteen.

Jatkotoimena komissio hyväksyi suurelta osin oikeusasiamiehen ehdotukset, jotka koskivat nykyisiä ryhmiä, tai antoi riittävät selvitykset siitä, miksi lisätoimet eivät olisi tarpeen tai asianmukaisia. Vastauksena tulevia CDG-ryhmiä koskeviin ehdotuksiin (jotka on tarkoitus perustaa vuoden 2020 jälkeen) komissio ilmaisi halukkuutensa ottaa oikeusasiamiehen ehdotukset huomioon. Kaksi ryhmien tasapainoista edustusta koskevaa ehdotusta sisällytettiin myöhemmin oikeusasiamiehen yleisempään oma-aloitteiseen tutkimukseen OI/6/2014/NF komission asiantuntijaryhmien avoimuudesta ja kokoonpanosta.

Oikeusasiamies pitää komission jatkotoimia tyydyttävinä [12].

Ks. asia OI/8/2014/AN edellä kohdassa ”Tähtitapaukset”.

Ks. asia OI/10/2014/RA edellä kohdassa ”Tähtitapaukset”.

Asia 240/2014/FOR: Väite, jonka mukaan komissio ei ole järjestänyt julkista kuulemista energiainfrastruktuurihankkeiden luettelosta

Tässä tapauksessa oikeusasiamies totesi, että sovellettavat säännöt edellyttävät kansallisten viranomaisten toteuttamaa laajaa julkista kuulemista yksittäisten hankkeiden vaikutuksista. Hän huomautti, että julkiseen kuulemiseen sisältyi yksityiskohtaisten tietojen antaminen yleisölle yksittäisistä hankkeista ja julkisia kokouksia yksittäisistä hankkeista paikallistasolla. Oikeusasiamies katsoi, että komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa, joka koski luettelon laatimista energiainfrastruktuurihankkeista, joille komissio myöntää ensisijaisesti rahoitusta, ei pitäisi toistaa tätä kansallisen tason kuulemisprosessia. Oikeusasiamies totesi näin ollen, että komissio oli oikeassa soveltaessaan yleiseurooppalaista lähestymistapaa toteuttamaansa kuulemiseen.

Oikeusasiamies esitti kuitenkin kriittisen huomautuksen siitä, että komissio ei ollut asettanut asiaankuuluvaa asiakirjaa (hankeluetteloa) yleisön saataville kuulemisjakson aikana muilla kielillä kuin englanniksi. Hän huomautti myös, että komission olisi pyrittävä käyttämään dynaamisempia keinoja saattaakseen julkiset kuulemisensa yleisön tietoon.

Komissio totesi seurantavastauksessaan, että se käyttää huomattavia resursseja julkisiin kuulemisiinsa laajentaakseen kansalaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallistumista EU:n päätöksentekoprosessiin. Komissio totesi, että monikielisyys on avainasemassa, jotta kansalaiset voivat käyttää oikeuttaan osallistua demokratian toteuttamiseen EU:ssa, vaikka monikielisyyden noudattamiseen liittyy joskus aikarajoituksia ja käytettävissä olevia resursseja. Komissio totesi, että Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevan ohjelman hankkeiden osalta se noudattaa jo oikeusasiamiehen havaintoihin sisältyvää ehdotusta ja että julkista kuulemismenettelyä on tältä osin päivitetty ja vahvistettu.

Komissio huomautti, että se oli äskettäin järjestänyt julkisen kuulemisen ehdotetusta toisesta yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelosta. Asiaa koskeva julkinen kuulemisilmoitus julkaistiin 23:lla EU:n virallisella kielellä ”Sinun äänesi Euroopassa”- ja ”Energian pääosasto” -verkkosivustoilla. Komissio pyysi erityisesti hankkeen toteuttajia antamaan vastauksissaan tietoja sekä englanniksi että kansallisilla kielillä, jotta kansalaiset voisivat osallistua täysimääräisesti julkiseen kuulemiseen. Kuulemiseen saatiin yli 600 vastausta EU:n eri virallisilla kielillä ^[13].

Oikeusasiamiehen lisähuomautuksesta komissio totesi, että se oli jo kehittänyt kolme viestintävälinettä, joiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja yleisön osallistumista EU:n päätöksentekoprosessiin.

Ensimmäinen työkalu, PCI Map Viewer [14], on interaktiivinen kartta, josta saa tietoa yhteistä etua koskevista hankkeista, kuten toteutussuunnitelmista, myönnetyistä varoista ja hankekohtaisista eritelmistä.

Toinen väline on komission tarjoama verkkopohjainen palvelu yhteistyötilojen luomiseksi [15]. Se on jaettu luokkiin ja eturyhmiin, jolloin ryhmän jäsenet voivat jakaa tietoja ja resursseja.

Kolmas väline on Grid Infrastructure Toolkit ^[16], joka kehitettiin eri sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja kohdennetun tutkimuksen [17] jälkeen. Työkalupakki tarjoaa käyttäjille olennaisia komponentteja onnistuneeseen ja osallistavaan hankeviestintään ja sidosryhmien integrointiin.

Oikeusasiamies katsoo, että komissio on vastannut asianmukaisesti hänen havaintoihinsa.

Asia 400/2014/DK: Komission tiedonanto valtiontukiasiassa

Asia koski komission väitettyä laiminlyöntiä ilmoittaa kantelijalle tämän elokuussa 2013 tekemän valtiontukikantelun ”ensisijaisesta asemasta”. Oikeusasiamies totesi tutkimuksensa aikana, että komissio oli tällä välin ilmoittanut kantelijalle, että hänen kanteluaan ei käsitellä ensisijaisena asiana. Hän totesi kuitenkin myös, että komissio ei selittänyt päätöksensä perusteluja.

Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen, jonka mukaan se, että komissio ei ilmoittanut kantelijalle kohtuullisessa ajassa, oliko hänen valtiontukikantelunsa ensisijainen asia vai ei, oli hallinnollinen epäkohta.

Vastauksessaan komissio hyväksyi oikeusasiamiehen havainnot ja totesi, että se pyrkii varmistamaan säännöllisen ja tehokkaan viestinnän markkinatietoja tai virallisia kanteluja valtiontukimenettelyissä toimittavien kansalaisten kanssa. Komissio sitoutui edelleen vahvistamaan tätä periaatetta sisäisellä koulutuksella sen varmistamiseksi, että kaikki asiaankuuluvat henkilöstön jäsenet tuntevat parhaiden käytäntöjen käytännesäännöissä vahvistetut vaatimukset.

Komission vastaus on tyydyttävä.

Asia 402/2014/PMC: Eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräämisen määräaika

Eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskevien sääntöjen [18] mukaan järjestäjillä on 12 kuukautta aikaa kerätä allekirjoitukset ja tuenilmaukset. Erään eurooppalaisen kansalaisaloitteen takana oleva kansalaisryhmä ilmaisi huolensa siitä, että allekirjoitusten ja lausuntojen keräämiseen tarkoitettu sähköinen järjestelmä antaa järjestäjille alle 12 täyttä kuukautta aikaa, erityisesti jos he päättävät käyttää omaa ohjelmistoaan komission tarjoaman ohjelmiston sijaan. Kahdentoista kuukauden määräaika alkaa rekisteröintipäivästä, joka on edellytys täysimääräiselle pääsylle komission verkossa toteutettavaan keruujärjestelmään. Allekirjoitusten ja lausuntojen sähköinen keruu voi kuitenkin alkaa vasta, kun toimivaltainen kansallinen viranomainen on varmentanut sähköisen keruujärjestelmän, mikä voi kestää jopa kuukauden.

Komissio katsoi, että kansalaisaloiteasetuksessa ei taata järjestäjille 12 täyttä kuukautta allekirjoitusten keräämiseen verkossa. Se ilmoitti kuitenkin oikeusasiamiehelle, että se pyrkii helpottamaan prosessia.

Oikeusasiamies katsoi, että voimassa olevan lainsäädännön perusteella komission kanta oli kohtuullinen, ja totesi, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut ilmennyt. Hän ehdotti kuitenkin, että komission olisi ilmoitettava kansalaisaloitteiden järjestäjille, jotka aikovat käyttää muuta kuin komission tarjoamaa ohjelmistoa verkossa toteutettavassa keruujärjestelmässään, alustavasta arvioinnistaan, joka koskee niiden ehdottamien aloitteiden hyväksyttävyyttä. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen järjestäjille, jotka käyttävät komission tarjoamia ohjelmistoja ja säilytyspalveluja, ilmoitetaan komission alustavasta päätelmästä, jonka mukaan eurooppalainen kansalaisaloite täyttää rekisteröintikriteerit, kun niille lähetetään vastaanottosopimus. On tärkeää varmistaa, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden järjestäjiä, jotka haluavat käyttää omia säilytyspalvelujaan, kohdellaan samalla tavalla kuin niitä, jotka haluavat käyttää komission tarjoamaa ohjelmistoa. Alustavan arvioinnin tekeminen auttaisi varmistamaan, että ne eivät tuhlaa taloudellisia ja organisatorisia ponnisteluja tarpeettomasti.

Komissio vastasi, ettei se voi ilmoittaa järjestäjille ennen kuin se tekee virallisen päätöksen aloitteiden hyväksyttävyydestä, koska päätöstä voidaan muuttaa kyseiseen ajankohtaan asti. Komissio totesi kuitenkin myös olevansa tietoinen siitä, että eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevassa prosessissa on ajoitusongelmia ja että se aikoo jatkaa asian käsittelyä.

Oikeusasiamies pitää valitettavana, että komissio ei ole halukas panemaan täytäntöön hänen lisähuomautustaan, jolla pyrittiin varmistamaan yhdenvertainen kohtelu niiden välillä, jotka käyttävät omia ohjelmistojaan, ja niiden välillä, jotka käyttävät komission tarjoamia ohjelmistoja ja säilytyspalveluja. Hän toivoo kuitenkin, että komissio käyttää tilaisuutta hyväkseen ja käsittelee ajoituskysymyksiä eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen tarkistamisen yhteydessä.

Asia 659/2014/JF: Selkeä viestintä urakoitsijoiden kanssa

Kantelija korvattiin konsortion asiantuntijan tehtävästään osana konsortion hakemusta EU:n rahoittamasta palvelusopimuksesta komission pyynnöstä. Oikeusasiamies havaitsi puutteita tavassa, jolla komissio oli kommunikoinut yhteenliittymän kanssa, ja esitti kriittisen huomautuksen.

Vastauksessaan komissio pahoitteli, että kantelija oli saanut epätarkkoja ja harhaanjohtavia tietoja, ja vakuutti oikeusasiamiehelle, että se ohjeistaisi henkilöstöään huolehtimaan erityisesti selkeästä ja yksiselitteisestä viestinnästä toimeksisaajien kanssa.

Komissio on ryhtynyt toimiin välttääkseen epäselvän viestinnän toimeksisaajien kanssa tulevaisuudessa.

Asia 685/2014/MHZ: Komissio epää oikeuden tutustua asiakirjoihin

Kantelija esitti asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön komission ja Puolan viranomaisten välisestä kirjeenvaihdosta, joka koski oikeusvaateiden esittämisestä Puolan julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä aiheutuvia kustannuksia. Komissio vetosi poikkeukseen yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin ja epäsi pyydetyt asiakirjat väittäen, että se oli tarpeen asiaa koskevan meneillään olevan tutkinnan suojaamiseksi. Se ei hyväksynyt kantelijan väitettä, jonka mukaan ylivoimainen yleinen etu edellyttäisi tietojen ilmaisemista, koska Puolan perustuslakituomioistuimelle, jäljempänä ’perustuslakituomioistuin’, oli toimitettu useita asiaa koskevia valituksia.

Oikeusasiamies totesi tutkimuksensa perusteella, että komissio ei ollut perustellut päätöstään asianmukaisesti. Koska PCT oli tällä välin kumonnut asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön ja komission tutkimus oli näin ollen tullut tarpeettomaksi, oikeusasiamies ehdotti, että komissio voisi ennakoivasti lähettää kantelijalle pyydetyt asiakirjat ilman uutta pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, mutta komissio vaati, että kussakin tapauksessa olisi noudatettava asianmukaista hallinnollista menettelyä. Kantelijalle myönnettiin oikeus tutustua asiakirjoihin sen jälkeen, kun hän oli esittänyt uuden pyynnön. Oikeusasiamies päätti lopettaa asian käsittelyn esittämällä kaksi kriittistä huomautusta.

Vastauksessaan komissio hylkäsi oikeusasiamiehen havainnot hallinnollisesta epäkohdasta. Oikeusasiamiehen huomautuksesta, jonka mukaan komissio ei ollut osoittanut arvioineensa asianmukaisesti ylivoimaisen yleisen edun mahdollista olemassaoloa, komissio toisti aiemman kantansa ja erityisesti oikeudelliset perustelut, jotka se esitti vastauksessaan uudistettuun pyyntöön. Se päätteli tästä, että sen ylivoimainen yleinen etu oli arvioitu täsmällisesti ja että asiakirjojen epäämistä koskevaa poikkeusta oli sovellettu oikein.

Mitä tulee siihen, että kantelijan on ehdottomasti tehtävä uusi asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus, komissio selitti, että tämä on oikeudenmukaisin ja tehokkain hallinnollinen menettely, jolla varmistetaan myös oikeusvarmuus.

Oikeusasiamies toteaa, että komissio ei ole omaksunut ennakoivaa lähestymistapaa asiakirjojen julkistamiseen tässä tärkeässä tapauksessa senkään jälkeen, kun sen tutkinta oli päättynyt. Oikeusasiamies pahoittelee, ettei komission vastauksessa ole viitteitä siitä, että vastaavien hallinnollisten epäkohtien riski olisi pienentynyt tulevaisuudessa.

Asia 904/2014/OV: Komission julkisia kuulemisia koskevien sääntöjen avoimuuden lisääminen

Kantelu koski väitettä, jonka mukaan komissio ei järjestänyt asianmukaista julkista kuulemista ennen eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevan asetusehdotuksen laatimista. Ehdotuksessa käsiteltiin muun muassa verkkovierailumaksujen asteittaista poistamista.

Kantelija väitti, että komissio oli väärässä käyttäessään kevään 2013 Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitettyä kiireellisyysvaatimusta perusteluna kiirehtimiselle kuulemisprosessissa. Lisäksi se väitti, että komissio ei ollut i) yksilöinyt erityyppisiä sidosryhmiä, joita oli kuultava, ii) ottanut huomioon vaikutustenarviointilautakunnan esiin tuomia seikkoja, iii) järjestänyt asianmukaista yksiköiden välistä kuulemista ja iv) pyrkinyt tietoisesti salaamaan julkisen kuulemisen puuttumisen.

Oikeusasiamies ei havainnut hallinnollista epäkohtaa missään esille otetussa asiassa. Komission rajallisen julkisen kuulemisen osalta oikeusasiamies katsoi, että komission tukeutuminen omaan oikeuteensa asettaa poliittisia painopisteitä ja tehdä poliittisia valintoja oli kohtuullista lainsäädäntöehdotuksen erityisessä asiayhteydessä. Hän huomautti kuitenkin vielä, että komission olisi muutettava vuonna 2002 antamaansa tiedonantoa [19], jossa vahvistetaan lainsäädäntöehdotuksiin liittyvää julkista kuulemista koskevat säännöt. Oikeusasiamiehen mielestä näissä säännöissä olisi annettava tarkempia ohjeita rajoitetuista olosuhteista, joissa julkisen kuulemisen tavanomaista vähimmäistasoa ei poikkeuksellisesti tarvitse toteuttaa.

Komissio hyväksyi oikeusasiamiehen lisähuomautuksen ja ilmoitti oikeusasiamiehelle antaneensa uudet sidosryhmien kuulemista koskevat suuntaviivat [20], joiden mukaan kutakin uutta lainsäädäntöaloitetta, arviointia tai toimivuustarkastusta ja vihreää kirjaa varten olisi laadittava kuulemisstrategia. Kuulemisstrategian olisi sisällettävä kuulemisen tavoitteet, kohdennetut sidosryhmät, suunnitellut välineet ja välineet sekä tarvittaessa selvitys siitä, miksi julkista kuulemista ei poikkeuksellisesti järjestettäisi tai se järjestettäisiin vain rajoitetusti. Kuulemisstrategia olisi esitettävä etenemissuunnitelmassa tai alustavassa vaikutustenarvioinnissa, jossa kuvataan suunnitellut komission aloitteet ja joka julkaistaan komission verkkosivustolla. Kuulemisstrategia olisi myös julkaistava kyseiseen aloitteeseen liittyvällä kuulemissivustolla yhdessä tiivistelmäraportin kanssa, jossa esitetään kuulemistyön yleiset tulokset ja palaute prosessin lopussa.

Oikeusasiamies panee tyytyväisenä merkille komission rakentavat jatkotoimet hänen lisähuomautuksensa johdosta.

Asia 943/2014/MHZ: Komissio parantaa asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevien pyyntöjen käsittelymenettelyä

Kantelija, puolalainen viljelijä, esitti komissiolle pyynnön saada tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat kahta EU Pilot -tapausta Puolaa vastaan. Komission epätyydyttävän vastauksen jälkeen hän kääntyi oikeusasiamiehen puoleen ja totesi, että komissio ei ollut käsitellyt pyyntöä hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti. Tämän jälkeen komissio myönsi oikeuden tutustua kyseisiin asiakirjoihin ja lupasi tehdä muutoksia menettelyihinsä minimoidakseen vastaavien virheiden riskin tulevaisuudessa.

Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn, mutta totesi lisähuomautuksessaan, että parannuksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelymenettelystä tehdään kansalaislähtöisempi ja käyttäjäystävällisempi.

Vastauksessaan komissio selitti, että tarvittavat toimet oli toteutettu vakiomuotoisten kirjemallien ja luonnosten tarkistamiseksi. Komissio selvensi myös, että määräaika uudistetun pyynnön esittämiselle alkaa päivästä, jona hakija saa vastauksen alkuperäiseen pyyntöön hakemuksensa kielellä.

Komissio selvensi myös sisäistä hyväksymismenettelyä asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyn osalta. Määräaikojen yhdenmukaisen soveltamisen osalta komissio selitti, että asianomaisen pääosaston (maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto) sisäisiä järjestelyjä oli parannettu pyydettyjen asiakirjojen sujuvan ja oikea-aikaisen toimittamisen varmistamiseksi. Myös tältä osin sen sisäinen käsikirja, jossa esitetään asiakirjapyyntöihin tutustumista koskevat ohjeet, sisältää säännöksen, jonka mukaan määräaikoja voidaan pidentää 15 päivällä vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi käsiteltäessä pitkiä asiakirjoja, koska pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai jos on tarpeen kuulla kolmatta osapuolta. Sisäinen käsikirja on jaettu koko henkilöstölle, jota muistutettiin nopean yhteistyön tarpeesta pyyntöjen käsittelyssä.

Vaikka oikeusasiamies ei hyväksy komission viittausta kolmannen osapuolen kuulemiseen poikkeuksellisena olosuhteena, hän arvostaa komission yleisesti rakentavaa vastausta hänen lisähuomautukseensa ja suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen parantaa asiaankuuluvia menettelyjä.

Asia 1381/2014/PL: Sujuvan ja säännöllisen yhteydenpidon varmistaminen kantelijoiden kanssa valtiontukikanteluissa

Kantelija, espanjalainen Euroopan parlamentin jäsen, teki oikeusasiamiehelle kantelun, jonka mukaan komissio ei ollut päättänyt kohtuullisessa ajassa, pitäisikö sen aloittaa muodollinen tutkinta valtiontukikantelusta. Joulukuussa 2012 esitetty kantelu koski väitettyä Alankomaiden laivanrakennusalalla myöntämää valtiontukea.

Oikeusasiamies tutki asiaa eikä havainnut komissiossa hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies totesi erityisesti, että kantelijat olivat toimittaneet komissiolle lisätietoja joulukuussa 2013. Tämän vuoksi Alankomaiden viranomaisilta tarvittiin lisäselvennyksiä komission arvioinnin täydentämiseksi. Komissio täsmensi, että se aloittaisi muodollisen valtiontukitutkimuksen vain, jos sillä on käytettävissään olevien tietojen ja todisteiden perusteella vakavia epäilyjä toimenpiteiden soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Tämä arviointi voidaan tehdä vasta, kun tiedot ovat täydelliset.

Uusien tietojen toimittamisen jälkeen komissio sai Alankomaiden viranomaisten näkemykset 29 päivänä huhtikuuta 2014. Komissio totesi helmikuussa 2015, että muodollisen valtiontukitutkinnan aloittamiselle ei ollut perusteita. Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että komissio oli näin ollen käsitellyt kantelun 12 kuukauden kuluessa siitä, kun se oli saanut kaikki asiaankuuluvat tiedot.

Oikeusasiamies päätti näin ollen lopettaa asian käsittelyn todeten, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut. Hän totesi kuitenkin, että komissio ei aina ilmoittanut kantelijalle ajoissa käynnissä olevan alustavan tutkinnan aikana toteutetuista toimista. Hän esitti komissiolle seuraavan lisähuomautuksen: "Komission olisi pidettävä mielessä, että valtiontukia koskevissa kanteluissa on tärkeää olla sujuvasti ja säännöllisesti yhteydessä kantelijoihin."

Vastauksessaan komissio oli täysin samaa mieltä oikeusasiamiehen kanssa sujuvan ja säännöllisen yhteydenpidon tärkeydestä kantelijoiden kanssa valtiontukikanteluissa ja totesi korostavansa edelleen tätä periaatetta sisäisissä koulutustilaisuuksissa.

Oikeusasiamies on tyytyväinen komission myönteisiin jatkotoimiin hänen lisähuomautuksensa johdosta.

Asia 121/2015/NF: Sopimusriita

Vaikka komissio suhtautui myönteisesti oikeusasiamiehen kriittisiin ja lisähuomautuksiin tässä tapauksessa, yksityiskohtia ei ole voitu julkaista, koska kantelijan ja komission välisen sopimuskiistan kärjistymisen pelossa.

Asia 174/2015/FOR: PIP-rintaimplanttien poistamisen riskejä arvioivan tiedekomitean jäsenen väitetty eturistiriita

Oikeusasiamies tutki väitettyä eturistiriitaa ja totesi, että kyseinen asiantuntija ei ollut alun perin ilmoittanut kaikkia etujaan. Kun komissio kuitenkin pyysi häntä esittämään merkitykselliset tiedot, jotka osoittivat, ettei hänellä ollut eturistiriitaa, hän teki niin. Oikeusasiamies päätteli, että komissio oli perustellusti todennut näitä äskettäin toimitettuja tietoja tarkasteltuaan, että asiantuntija ei ollut eturistiriitatilanteessa.

Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että kantelija oli perustellusti huolissaan huomatessaan, että komissiolla ei alun perin ollut tarvittavia tietoja, jotta se olisi voinut ottaa kantaa asiantuntijan riippumattomuuteen. Oikeusasiamies teki sen vuoksi parannusehdotuksia siihen, miten komissio kerää ja analysoi tällaisia tietoja. Komission vastaus osoittaa, että komissio on tietoinen siitä, että tällä alalla tarvitaan suurta valppautta, ja että se on valmis ryhtymään tarvittaviin toimiin asian käsittelemiseksi.

Oikeusasiamies on tyytyväinen toimiin, joita komissio on toteuttanut tehostaakseen mahdollisten eturistiriitojen seurantaa laatimalla ohjeita, joita sovelletaan kaikkiin komission yksiköihin, myös sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin.

Asia 258/2015/EIS: Komissio sopii viittomakielen tulkkauspyyntöjen käsittelymenettelyjen parantamisesta tapahtumissa

Kantelija on kuuro henkilö ja viittomakielen käyttäjä. Hän ilmoittautui komission ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) järjestämään Erasmus+ Sport Infoday -tapahtumaan. Kun kantelija jätti tapahtumaan osallistumista koskevan hakemuksensa, hän pyysi järjestämään kansainvälisen viittomakielen tulkkauksen. Hän halusi osallistua tapahtumaan yhdessä Euroopan kuurojen urheilujärjestön (EDSO) edustajan kanssa.

Tämän jälkeen järjestäjät ilmoittivat kantelijalle, että kansainvälisiä viittomakielen tulkkeja ei ollut saatavilla. Kantelija vastasi, että EDSO:n edustaja oli jo ostanut lentolippunsa, koska hänet oli saatu uskomaan, että tulkkeja olisi saatavilla. Koska vaihtoehtoista tulkkausmuotoa ei vahvistettu, kantelija ei osallistunut tapahtumaan.

Kantelija teki kantelun oikeusasiamiehelle. Hän valitti erityisesti siitä, ettei komissio tarjonnut hänelle kansainvälistä viittomakielen tulkkausta, jotta hän olisi voinut osallistua kyseiseen tapahtumaan. Hän mainitsi myös, että hän haluaisi tapahtuman järjestäjien löytävän ratkaisun ongelmaan esimerkiksi toimittamalla kaipaamansa tiedot muilla keinoin, kuten toimittamalla päivän transkription ja/tai toimittamalla tapahtumasta videon viittomakielen tulkkauksella. Hän totesi myös, että EDSOn edustaja oli matkustanut Brysseliin turhaan, joten hänen olisi saatava korvaus matkakuluistaan.

Oikeusasiamiehelle antamissaan vastauksissa EACEA pyysi kantelijalta anteeksi ja totesi, että jos kantelijalla oli aiemmin ollut samanlaista kokemusta, tämä johtui siitä, että rekisteröintivaiheessa ei ollut esitetty virallisia viittomakielen tulkkauspyyntöjä. EACEA ilmoitti olleensa yhteydessä EDSOn edustajaan tämän matkakulujen korvaamiseksi. Tulevien tapahtumien osalta EACEA kiinnittää edelleen erityistä huomiota tällaisiin pyyntöihin voidakseen tarjota tätä palvelua pyydettäessä.

Oikeusasiamies päätti asian käsittelyn ja ehdotti, että EACEAn olisi aiheellista tarkistaa viittomakielen tulkkauksen tarjoamista koskevia nykyisiä järjestelyjään. Jos se katsoo, että nämä järjestelyt eivät ole riittävän kehittyneitä viittomakielen tulkkauksen varmistamiseksi (oma-aloitteisesti tai, jos on kyse erityisistä tukitarpeista, kohtuullisessa ajassa), sen olisi ryhdyttävä toimiin tarkistaakseen järjestelyjään parantaakseen kykyään vastata vammaisten henkilöiden tukitarpeisiin.

Kun on kyse julkisista tapahtumista, joita ei ole erityisesti suunnattu vammaisille henkilöille, olisi myös tärkeää varmistaa, että vammaiset henkilöt, jotka haluavat osallistua tällaisiin tapahtumiin, voivat helposti osallistua niihin. Nämä huomautukset koskevat EACEA:n lisäksi myös komissiota ja kaikkia EU:n toimielimiä ja virastoja.

Komissio vastasi, että se parantaisi yksiköiden välisiä viestintäkanavia viittomakielen tulkkauksen järjestämisessä ja ylläpitäisi edelleen mahdollisten tulkkien luetteloa. Se totesi myös, että EACEA oli asettanut videot tapahtumasta saataville verkossa ja ilmoittanut tästä kantelijalle. EDSOn edustajaan oli otettu yhteyttä hänen matkakulujensa korvaamisesta. Lopuksi komissio totesi, että samankaltaiseen tulevaan tapahtumaan osallistujia, jotka olivat pyytäneet viittomakielen tulkkausta, oli kehotettu olemaan tekemättä taloudellisia sitoumuksia ennen kuin he olivat saaneet vahvistuksen tulkkien läsnäolosta.

Oikeusasiamies panee tyytyväisenä merkille, että komissio on kiinnittänyt tähän asiaan asianmukaista huomiota ja pannut täytäntöön menettelyjä varmistaakseen, että sillä on paremmat mahdollisuudet käsitellä tällaisia pyyntöjä tulevaisuudessa.

▪ 2. Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Asia 1043/2015/PMC: Oikean saksankielisen vastauksen puuttuminen

Kantelija valitti tilintarkastustuomioistuimen hänen tietopyyntöönsä antaman vastauksen kielellisestä laadusta. Vaikka hänen pyyntönsä oli kirjoitettu saksaksi, tilintarkastustuomioistuin oli vastannut englanniksi ja liittänyt mukaan käännöksen, jonka kantelija väitti olevan virheellinen saksankielinen. Kantelijan mukaan tämä toimi oli vastoin hänen perusoikeuttaan kirjoittaa EU:n toimielimille jollakin EU:n virallisella kielellä ja saada vastaus samalla kielellä.

Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana tuomioistuin i) myönsi, että sen kääntämisessä oli ongelmia, ja mikä tärkeintä, ii) toimitti nopeasti asianmukaisen saksankielisen käännöksen kantelijan tietopyyntöön antamastaan vastauksesta. Kantelija oli tyytyväinen toimitettujen käännösten laatuun. Koska ei ollut täysin selvää, rajoittuiko tilintarkastustuomioistuimen toiminta käsiteltävänä olevaan tapaukseen vai oliko kyseessä systeeminen puute, oikeusasiamies pyysi tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että havaittu ongelma ei ollut luonteeltaan systeeminen.

Vastauksessaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että vastaukset, jotka on laadittu muulla kuin pyynnön kielellä, lähetetään vastedes järjestelmällisesti sen sisäiselle käännösyksikölle käännösten laadun tarkistamiseksi.

Oikeusasiamies katsoo, että tarkastamalla ehdottomasti käännettävien vastausten laadun tilintarkastustuomioistuin on vastannut tyydyttävästi (ja kiitettävän nopeasti) hänen lisähuomautukseensa.

▪ 3. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Tapaukset 26/2 01 1/DK ja 1 3 07/2012/D K: Väärinkäytösten paljastajien suojelu EUH:n vastuulla

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt ratkaisut” todetaan, oikeusasiamies totesi tässä tapauksessa, että EUH:lla ei ollut väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia sääntöjä, joihin kantelija olisi voinut luottaa Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettavan Euroopan unionin poliisioperaation henkilöstön jäsenenä. Näin ollen hän totesi kantelun käsittelyn lopettamista koskevassa päätöksessään vielä, että ETA S:n olisi otettava käyttöön menettelyt ja henkilöstön koulutus sen varmistamiseksi, että asiassa tapahtuneet virheet eivät toistu. Oikeusasiamies ehdotti myös, että EUH:n olisi laadittava asianmukaiset säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi.

Vastauksessaan EUH totesi, että se oli jo päättänyt järjestää henkilöstön koulutusta sen varmistamiseksi, että kantelijan tapauksessa tapahtuneet virheet eivät toistu, ja että se oli ohjeistanut kaikkia yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilioperaatioita panemaan täytäntöön väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat vakiotoimintamenettelyt.

Oikeusasiamies panee tyytyväisenä merkille, että EUH on noudattanut täysin hänen lisähuomautuksessaan tekemiään ehdotuksia. EUH:n jatkotoimet ovat näin ollen asianmukaisia ja tyydyttäviä.

▪ 4. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)

Asia 1770/2013/JF: Se, että ETSK ei ole tunnustanut väärinkäytöksiä, jotka liittyvät henkilöstön jäsenen siirtoon

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt ratkaisut” todetaan, oikeusasiamies tutki tapausta, joka koski ETSK:n henkilöstön jäsenen siirtämistä yksikönpäällikön tehtävästä hallintovirkamiehen tehtävään. Oikeusasiamies piti siirtoa salaisena kurinpitoseuraamuksena ilman kurinpitomenettelyjä. Koska henkilöstön jäsenellä ei ollut ollut mahdollisuutta puolustautua, seuraamus oli vallan väärinkäyttö ja EU:n perusoikeuskirjan rikkominen. Oikeusasiamies teki useita ehdotuksia asian ratkaisemiseksi sovinnollisesti, muun muassa sen, että ETSK kumoaa päätöksensä henkilöstön jäsenen siirtämisestä.

ETSK kieltäytyi kumoamasta siirtopäätöstään esittämättä vakuuttavia perusteluja. Oikeusasiamies lopetti näin ollen asian käsittelyn ja arvosteli ETSK:ta siitä, ettei se ollut tunnustanut omia väärinkäytöksiään.

Vastauksessaan oikeusasiamiehen kriittiseen huomautukseen ETSK pitäytyi siirtopäätöksessään antamatta lisäselvityksiä.

Oikeusasiamies pahoittelee, että ETSK kieltäytyy tunnustamasta väärinkäytöksiään, vaikka sille on annettu lukuisia mahdollisuuksia tehdä niin. ETSK:n henkilöstön jäsenillä on perusteltu luottamus siihen, että ETSK toimii EU:n toimielinten ja niiden henkilöstön välisiin työsuhteisiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti, sellaisina kuin EU:n tuomioistuin on niitä tulkinnut. ETSK:n käyttäytyminen tässä tapauksessa heikentää luottamusta siihen, että sen henkilöstöllä on oikeus siihen, että heidän yksilöllisiä oikeuksiaan kunnioitetaan. Tilanne on sitäkin vakavampi, koska ETSK on rikkonut perusoikeuskirjaa.

▪ 5. Euroopan investointipankki (EIP)

Asia 349/2014/OV: Yleisön oikeus tutustua EIP:n tutkintaraporttiin, joka koskee väitteitä Sambian kaivoshankkeen veronkierrosta

Kantelu koski EIP:n kieltäytymistä antamasta kantelijalle, joka on kehitysmaissa veronkiertoa torjuva kansalaisjärjestö, mahdollisuutta tutustua EIP:n tarkastusviraston tutkimusraporttiin, joka koski väitteitä sellaisen yrityksen veronkierrosta, jolle EIP oli myöntänyt lainan Sambiassa toteutettavaa kaivoshanketta varten.

Koska asiaa koskeva tutkimus oli saatettu päätökseen vuonna 2011, oikeusasiamies suositti EIP:lle, että se harkitsisi uudelleen kieltäytymistään ja joko myöntäisi oikeuden tutustua raportin muokattuun versioon tai, jos tämä ei ole mahdollista, toimittaisi kantelijalle merkityksellisen yhteenvedon kertomuksen tärkeimmistä havainnoista. Vastauksessaan EIP julkaisi kantelijalle tiivistelmän ja julkaisi sen verkkosivustollaan.

Koska yhteenveto ei sisältänyt lisätietoja tärkeimmistä havainnoista, oikeusasiamies päätteli, että yhteenvetoa ei voitu pitää merkityksellisenä lisäyksenä jo saatavilla oleviin tietoihin. Lisäksi oikeusasiamies totesi, että EIP ei ollut noudattanut oman avoimuuspolitiikkansa sääntöjä tätä asiaa koskevassa päätöksessään. Hän lopetti tutkimuksensa kahdella kriittisellä huomautuksella.

Vastauksessaan EIP totesi tarkistaneensa avoimuuspolitiikkaansa, jossa säädetään nyt nimenomaisesti luottamuksellisuusolettamasta niiden asiakirjojen ja tietojen osalta, jotka liittyvät sen (päätettyihin) tutkimuksiin, mutta myös mahdollisuudesta julkistaa yhteenveto päätetyistä tutkimuksista. EIP katsoi, että se oli näin ollen löytänyt tasapainoisen ratkaisun, jossa otettiin huomioon kaikki kyseessä olevat edut. Lisäksi se pysyi kannassaan, jonka mukaan sen kantelijalle julkaisema ja verkkosivustollaan julkaisema tiivistelmä oli oikeusasiamiehen suosituksen mukainen.

Oikeusasiamies pitää valitettavana, että EIP kiistää hänen tässä tapauksessa tekemänsä havainnot, jotka koskevat saataville asetettua yhteenvetoa.

Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että EIP on tällä välin julkaissut muutetun EIP-ryhmän avoimuuspolitiikkansa. Luomalla luottamuksellisuusolettaman myös tutkimusten päättämisen jälkeen EIP vaikeuttaa tutkintaraporttiensa julkista saatavuutta. Oikeusasiamies käsittelee parhaillaan avoimuuspolitiikkaa koskevaa kantelua [21].

▪ 6. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

Asia 827/2014/PL: EPSOn tietojen luovuttaminen hakijoille

Asia koski kääntäjien valintamenettelyä CAST/S/1/2011. EPSO kieltäytyi toimittamasta kantelijalle i) valintalautakunnan jäsenten nimiä ja ii) kopiota tekstistä, joka oli käännettävä kokeen aikana. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen, jonka jälkeen EPSO päätti paljastaa valintalautakunnan jäsenten nimet CAST-menettelyissä tulevaisuudessa. EPSO toimitti kantelijalle myös jäljennöksen pyydetystä asiakirjasta.

Oikeusasiamies huomautti lisäksi, että EPSOn olisi harkittava tulevissa käännöskilpailuissa alkuperäisen tekstin ennakoivaa toimittamista, kun merkitsemätön teksti toimitetaan. Ottaen huomioon oikeusasiamiehen lisähuomautuksen EPSO laati uudet avoimia kilpailuja koskevat yleiset säännöt, joiden mukaan EPSO julkaisee automaattisesti verkkosivuillaan kilpailuissa käytettyjen tekstien lähteet, kun tulokset on vahvistettu ja ilmoitettu hakijoille.

EPSO on parantanut hallinnollisia käytäntöjään suostumalla siihen, että hakijoille ilmoitetaan kilpailuissa käytetyt alkuperäiset tekstit sekä valintalautakunnan jäsenten nimet. Oikeusasiamies toteaa, että EPSO on siten lisännyt järjestämiensä kilpailujen avoimuutta, objektiivisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Asia 1881/2014/NF: Täydellisten ja tarkkojen tietojen julkaiseminen vähimmäispisteistä, jotka hakijoiden on täytettävä voidakseen osallistua palvelukseenottokilpailujen seuraavalle kierrokselle

Asia koski kantelijan sulkemista pois EPSOn järjestämästä avoimesta palvelukseenottokilpailusta, joka kattoi kaksi palkkaluokkaa. Kantelija osallistui kilpailun ylemmän palkkaluokan valintakokeisiin ja sai vaaditun vähimmäispistemäärän. Kun valintalautakunta totesi, että kantelijalla ei ollut riittävää työkokemusta voidakseen osallistua kilpailun ylempään palkkaluokkaan, se siirsi kantelijan kilpailun alempaan palkkaluokkaan. Verrattuna niihin hakijoihin, jotka olivat läpäisseet valintakokeet kilpailun alemmalla palkkaluokalla, kantelija ei sijoittunut parhaimpien hakijoiden joukkoon. Kilpailuilmoituksen mukaan kantelijaa ei näin ollen voitu kutsua arviointikeskusvaiheeseen. Näin ollen valintalautakunta sulki kantelijan pois kilpailusta.

Oikeusasiamies ei havainnut hallinnollista epäkohtaa kantelijan poissulkemisessa. EPSO oli kuitenkin aluksi todennut blogissaan, että kaikki valintakokeissa vaaditun vähimmäispistemäärän saaneet hakijat hyväksyttiin kilpailun alemman palkkaluokan arviointikeskusvaiheeseen. Vaikka nämä tiedot eivät sinänsä olleet virheellisiä, niissä ei otettu huomioon tilannetta, jossa ura-alue siirrettiin ylemmästä ura-alueesta alempaan ura-alueeseen. Tämän vuoksi oikeusasiamies antoi EPSOlle lisähuomautuksen ja pyysi sitä varmistamaan, että sen blogissa annetut tiedot arviointikeskusvaiheeseen kutsuttavien hakijoiden vähimmäispisteistä ovat täydelliset ja paikkansapitävät, myös niiden hakijoiden osalta, jotka on siirretty eri palkkaluokkiin.

Vastauksena tähän EPSO totesi, että on tärkeää antaa kaikille hakijoille täsmällistä tietoa avoimista kilpailuista. EPSO totesi, että se oli jo toteuttanut toimenpiteitä varmistaakseen, että kaikki kilpailujen etenemistä koskeva sähköinen viestintä hakijoille on täydellistä ja täsmällistä.

EPSOn jatkotoimet oikeusasiamiehen lisähuomautuksen johdosta ovat tyydyttäviä.

▪ 7. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

Asia 1229/2014/ZA: OLAFin olisi ilmoitettava valituksen tekijälle tutkimuksensa tuloksista.

Kantelija ilmoitti OLAFille väitetystä EU:n varojen huonosta hallinnoinnista Kreikassa. OLAF ei ottanut huomioon kantelijan kirjeenvaihtoa eikä myöskään ilmoittanut kantelijalle toteuttamistaan toimista. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen ja tarkasti kantelua koskevan OLAFin asiakirja-aineiston. Puheenvuoronsa jälkeen OLAF myönsi, että asian käsittelyssä oli menettelyllisiä puutteita, ja pyysi anteeksi. Se ilmoitti kantelijalle myös pääasiaa koskevista toimistaan. OLAF ryhtyi myös toimiin vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Oikeusasiamies totesi, että OLAF oli ryhtynyt asianmukaisiin toimiin korjatakseen tässä tapauksessa ilmenneet menettelylliset puutteet.

Samankaltaisten ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa, erityisesti ”koordinointitapausten” [22] osalta, oikeusasiamies kehotti OLAFia tehostamaan menettelyjään varmistaakseen i) toimivaltaisille viranomaisille ilman suosituksia toimitettujen koordinointitapausten johdonmukaisen seurannan ja ii) saatujen tietojen oikea-aikaisen arvioinnin ja siirtämisen toimivaltaisille viranomaisille.

OLAF ilmoitti oikeusasiamiehelle aikomuksestaan ottaa asianmukaisesti huomioon oikeusasiamiehen huomautukset niiden tarkistettujen ohjeiden yhteydessä, jotka se aikoi julkaista tiettyjen koordinointitapauksiin liittyvien menettelynäkökohtien selventämiseksi.

Oikeusasiamies panee merkille OLAFin lausunnon. Hän tarkistaa ohjeet huolellisesti sen jälkeen, kun OLAF on viimeistellyt ne.

Asia 45/2015/PMC: OLAFin toimet väärinkäytösten paljastamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen

Tapaus koski OLAFin toimia sen jälkeen, kun se oli saanut ilmoituksen Euroopan lentoturvallisuusviranomaisesta (EASA), jonka väitettiin manipuloineen ilmailun turvatarkastusraporttia. Alustavan arvioinnin jälkeen oikeusasiamies oli huolissaan OLAFin ilmeisestä päätöksestä hylätä tapaus ja palauttaa väärinkäytösten paljastaja EASAan huolimatta siitä, että väärinkäytösten paljastaja oli tietoisesti päättänyt kääntyä OLAFin eikä EASAn puoleen. Oikeusasiamies katsoi alustavasti, että tällainen päätös voisi vaikuttaa kielteisesti EU:n henkilöstöön sovellettavien väärinkäytösten paljastamista koskevien säännösten tehokkuuteen. Tämän vuoksi hän päätti aloittaa asiaa koskevan tutkimuksen.

Tutkittuaan OLAFin asiakirja-aineistot oikeusasiamies totesi, että OLAF oli itse asiassa harkinnut tutkimuksen aloittamista. OLAF ei myöskään ollut hylännyt tapausta, vaan oli pyytänyt EASAa tutkimaan asian ja raportoimaan tutkimuksensa tuloksista. Lisäksi OLAF oli varannut itselleen oikeuden aloittaa muodollinen tutkinta myöhemmässä vaiheessa. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että OLAF oli käsitellyt väärinkäytösten paljastamista koskevaa kertomusta asianmukaisesti.

Oikeusasiamies katsoi kuitenkin, että OLAF olisi voinut antaa väärinkäytösten paljastajalle parempaa tietoa. Hän esitti OLAFille lisähuomautuksen ja kehotti sitä harkitsemaan väärinkäytösten paljastajille ilmoittamista selkeämmin siten, että päätös olla ryhtymättä välittömiin toimiin vaan siirtää asia ensin toiseen EU:n toimielimeen tai elimeen arvioitavaksi ei merkitse sitä, että OLAF olisi hylännyt tapauksen. Sen sijaan sitä olisi pidettävä asianmukaisena ensimmäisenä vaiheena väärinkäytösten paljastajan ilmoittaman valituksen arvioinnissa. Vastauksena OLAF ilmoitti oikeusasiamiehelle ottavansa hänen ehdotuksensa asianmukaisesti huomioon.

Oikeusasiamiehen lisähuomautuksen tarkoituksena oli välttää se, että väärinkäytösten paljastajien olisi käännyttävä oikeusasiamiehen puoleen saadakseen tietoa siitä, miten OLAF on käsitellyt heidän tapaustaan. OLAFin vastaus lisähuomautukseen ei ole sitova; tarkkaan ottaen se on suostunut toimimaan tämän lisähuomautuksen mukaisesti, koska se ottaa sen asianmukaisesti huomioon, mutta se ei ole sitoutunut toimimaan lisähuomautuksen hengessä yksittäisissä tapauksissa tulevaisuudessa. Tämä on pettymys.

▪ 8. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)

Asia 2114/2011/KM: EASA EASA:n väitetään irtisanoneen henkilöstön jäsenen perusteettomasti kielteisten koeaikaraporttien perusteella

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt ratkaisut” todetaan, asia koski EASA:n työntekijän irtisanomista hänen koeaikakertomuksessaan esitetyn yleisen kielteisen arvion perusteella. Kantelija oli väittänyt, että tämä johtui osittain kiistasta, joka koski kantelijan halua jatkaa ulkoista luennointitoimintaansa, joka mainittiin myös raportissa. Oikeusasiamies ei ollut samaa mieltä EASAn kanssa siitä, että se oli toiminut oikein kieltäytyessään antamasta kantelijalle lupaa jatkaa luennointitoimintaansa, ja antoi kriittisen huomautuksen. Oikeusasiamies esitti EASAlle myös lisähuomautuksen, jossa hän ehdotti, että se harkitsisi palvelukseenottomenettelyjensä tarkistamista sen varmistamiseksi, että tulevalle henkilöstölle annetut lupaukset perustuvat selkeään arviointiin tällaisten lupausten mahdollisista vaikutuksista EASAn toimintaan.

EASA totesi vastauksessaan, ettei ollut näyttöä siitä, että kantelija olisi esittänyt EASAlle virallisen pyynnön saada suorittaa ulkopuolisia luennointitehtäviä. Se piti kertomuksessa olevaa viittausta kantelijan ulkoiseen toimintaan asiasisällöltään oikeana ja oikeudenmukaisena. EASA katsoi myös, että sen nykyiset palvelukseenottomenettelyt ovat riittäviä estämään tilanteen, jossa hakija joutuisi uskomaan, että hän on suullisesti sitoutunut poikkeamaan sovellettavista säännöistä esimerkiksi ulkoisen toiminnan osalta. EASA ilmoitti kuitenkin olevansa valmis muistuttamaan valintalautakuntia siitä, että ne eivät poikkea sovellettavista säännöistä. EASA huomautti myös, että uusien tulokkaiden perehdytyskoulutus kattaa henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät ulkoiseen toimintaan.

Oikeusasiamies pahoittelee EASA EASAn haluttomuutta myöntää, että kantelijat halusivat jatkaa luennointitoimintaansa oikeutetusti. Hän suhtautuu kuitenkin myönteisesti EASA EASAn lausuntoon, jonka mukaan se muistuttaa valintalautakuntia siitä, etteivät ne anna sitoumuksia, jotka menevät sovellettavia sääntöjä pidemmälle.

Asia 1171/2013/TN: Avoimuuden lisääminen EASAn sääntöjen laadintaryhmien jäsenten osalta

Kuten edellä kohdassa ”Hyväksytyt suositukset” todetaan, oikeusasiamies tutki tiettyjä näkökohtia EASAn työssä, joka koski kaupallisen lentoliikenteen lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevia EU:n sääntöjä. Hän huomautti lisäksi, että EASAn olisi harkittava päätöksen tekemistä sen saatavilla olevien tietojen julkaisemisesta sen ”sääntötyöryhmän” (EASAa sääntöjen laatimisessa avustavan asiantuntijaryhmän) jäsenten pätevyydestä ja asiantuntemuksesta sen jälkeen, kun se on ilmoittanut jäseniksi nimetyille henkilöille aikomuksestaan tehdä niin.

Oikeusasiamiehen ehdotus perustui hänen näkemykseensä, jonka mukaan julkistamalla tietoja sääntöjen laadintaryhmän jäsenten asiantuntemuksesta EASA voi vakuuttaa yleisön siitä, että sääntöjen laadintaprosessissa otetaan huomioon sellaisten asiantuntijoiden panos, joilla on tarvittava pätevyys, tietämys ja kokemus. Tällä avoimuudella olisi varmistettava suurempi luottamus sääntöjen laatimisprosessin tuloksiin. Sen pitäisi myös lisätä mahdollisen lainsäädännön demokraattista legitimiteettiä antamalla kansalaisille enemmän tietoa lainsäädäntöprosessia edeltävästä sääntelyprosessista.

Vastauksena oikeusasiamiehen lisähuomautukseen EASA totesi, että se on täysin sitoutunut takaamaan korkean avoimuuden tason luottamuksen ja uskottavuuden varmistamiseksi, mutta että se ei julkaise tietoja sääntöjä laativien ryhmiensä jäsenten pätevyydestä ja asiantuntemuksesta. EASAn mukaan sääntöjen laatimisesta vastaavat ryhmät eivät tee ehdotuksia EASAn puolesta vaan ainoastaan tukevat sitä sääntelyaineiston luonnosten laatimisessa. Sen ehdotusten uskottavuus ei perustu sääntelyryhmien jäsenten taustaan vaan täysin avoimeen, tosiasioihin perustuvaan ja neuvoa-antavaan prosessiin, joka johtaa lausunnon tai päätöksen julkaisemiseen. Lisäksi EASA katsoo, että kaikkia sen sääntöjen laatimiseen osallistuvia henkilöitä koskevien taustatietojen julkistaminen heikentäisi hallinnon yksinkertaistamista eikä olisi oikeasuhteista sen sääntöjen laatimiseen liittyvässä toiminnassa.

Oikeusasiamies pitää valitettavana EASAn haluttomuutta julkaista tietoja sen sääntelyryhmien jäsenten pätevyydestä ja asiantuntemuksesta, joiden ei hänen mukaansa välttämättä tarvitse olla jäsenten ansioluetteloita, kuten EASA ehdottaa. Oikeusasiamies on edelleen vakuuttunut siitä, että ratkaisu olisi voitu löytää, mikä ei olisi aiheuttanut kohtuutonta hallinnollista rasitetta. On vaikea nähdä, miten prosessi voi olla ”täysin avoin”, kun tietyt prosessiin liittyvät tiedot eivät ole.

▪ 9. Euroopan pankkiviranomainen (EPV)

Asia 1561/2014/MHZ: Pyyntöjen käsittelyä koskevien EPV:n menettelyjen tutkiminen

Tapauksessa oli kyse siitä, että EPV oli käsitellyt myöhässä kantelijan pyyntöä tutkia Viron finanssivalvontaviranomaisen väitettyä EU:n lainsäädännön rikkomista. Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, että EPV pystyi perustelemaan viivästyksen suurimmaksi osaksi. Tästä syystä ja myös siksi, että EPV pyysi anteeksi viivästystä ja sitoutui parantamaan menettelyään, oikeusasiamies ei havainnut hallinnollista epäkohtaa. Koska EPV asetti tutkimuksen aikana sisäiset määräajat vastaavien pyyntöjen käsittelylle, oikeusasiamies kannusti sitä virallistamaan nämä määräajat muuttamalla työjärjestystään. Näin ollen hän päätti asian käsittelyn lisähuomautuksella, jossa hän pyysi EPV:tä harkitsemaan projektinhallintavälineessään vahvistettujen alkuperäisten määräaikojen virallistamista muuttamalla vastaavasti vuonna 2014 antamaansa päätöstä unionin oikeuden rikkomisen tutkintaa koskevan työjärjestyksen hyväksymisestä.

EPV vastasi oikeusasiamiehen lisähuomautukseen toteamalla, että hankkeen hallinnoinnille asetetut sisäiset määräajat olivat mahdollistaneet vuonna 2015 tehdyn kantelun perusteellisen analysoinnin neljän kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen tarvittiin vielä kuukausi aikaa ilmoittaa asiasta pyynnön esittäjälle.

EPV selitti kuitenkin, ettei se halunnut enää muuttaa unionin oikeuden rikkomisen tutkintaa koskevaa työjärjestystään, koska se oli ollut osallisena Euroopan valvontaviranomaisten valituslautakunnassa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa vuonna 2015 käydyissä oikeudenkäynneissä. Tässä riita-asiassa oli kyse asetuksen (EU) N:o 1093/2010 17 artiklan tulkinnasta suhteessa EPV:n harkintavaltaan hylätä tutkintapyynnöt, jotka perustuvat yleisön toimittamiin tietoihin. Näiden toimien tuloksena ja kun otetaan huomioon uudesta projektinhallintavälineestä saadut myönteiset tulokset, EPV halusi odottaa, ennen kuin se tekee muutoksia unionin oikeuden rikkomisen tutkintaa koskevaan työjärjestykseen. EPV totesi kuitenkin, että se on sitoutunut ilmoittamaan pyynnön esittäjille, mihin mennessä se käsittelee niiden pyynnöt.

Oikeusasiamies on tyytyväinen EPV:n sitoumukseen ilmoittaa pyynnön esittäjille valitusten käsittelyn aikataulusta ja ymmärtää, että on odotettava, ennen kuin harkitaan muutoksia unionin oikeuden rikkomisen tutkintaa koskevaan työjärjestykseen.

▪ 10 vuotta. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

Asia 346/2013/SID: Väitetty eturistiriita muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevässä työryhmässä

Kantelija, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisjärjestö, joka seuraa kehitystä geeniteknologian alalla, valitti oikeusasiamiehelle siitä, miten EFSA on käsitellyt väitettyjä eturistiriitakysymyksiä, joissa on osallisena muuntogeenisiä hyönteisiä käsittelevän EFSAn työryhmän jäsen. Kyseinen asiantuntija työskenteli Oxfordin yliopistossa, jolla on suora taloudellinen intressi biotekniikkayrityksessä, joka kehittää ja edistää muuntogeenisiä hyönteisiä.

Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että EFSAn olisi ennen nimittämistä pitänyt pyytää asianomaista asiantuntijaa toimittamaan sille yksityiskohtaiset tiedot yliopiston ja biotekniikkayrityksen välisestä suhteesta sekä käytössä olevista mekanismeista, joilla varmistetaan, että tämä suhde ei vaaranna asiantuntijan riippumattomuutta. Sen olisi tämän jälkeen pitänyt tutkia näitä yksityiskohtia sen selvittämiseksi, olivatko ne riittäviä poistamaan jopa ilmeisen eturistiriidan. Koska EFSA ei tehnyt näin, se ei tarkistanut, oliko käytössä tarvittavat mekanismit asiantuntijan riippumattomuuden varmistamiseksi. Oikeusasiamies piti tätä hallinnollisena epäkohtana ja esitti kriittisen huomautuksen siitä, että EFSA ei varmistanut, että tiedemaailmassa työskentelevät asiantuntijat ilmoittavat kaikki asiaankuuluvat tiedot EFSAlle. Lisäksi oikeusasiamies totesi, että EFSA ei ottanut riittävästi huomioon yliopistojen muuttuvaa luonnetta eturistiriitoja koskevissa säännöissään ja etunäkökohtia koskevissa ilmoituslomakkeissaan. Siksi hän huomautti, että EFSAn olisi tarkistettava eturistiriitoja koskevia sääntöjään ja niihin liittyviä ohjeita ja lomakkeita, joita se käyttää sidonnaisuuksia koskevissa ilmoituksissa.

Vastauksessaan EFSA totesi, että se oli tarkastellut huolellisesti oikeusasiamiehen päätöstä ja todennut, että sen täytäntöönpano olisi ongelmallista useista syistä. EFSA totesi seuraavaa: sillä ei ole selkeää oikeusperustaa tietojen saamiseksi työryhmiin nimettyjen asiantuntijoiden työnantajien eduista; että ei ole valmiuksia tai pätevyyttä varmistaa menettelyn asianmukaista täytäntöönpanoa sekä asianomaisten asiantuntijoiden että sellaisten elinten osalta, jotka eivät ole suoraan EFSAn alaisia; ja että se saattaisi vaikuttaa tieteellisten asiantuntijoiden saatavuuteen ja vastaavasti EFSAn kykyyn täyttää tehtävänsä.

EFSA ilmoitti kuitenkin myös käynnistäneensä toukokuussa 2015 hankkeen, jonka tarkoituksena oli tarkastella uudelleen sen riippumattomuuspolitiikkaa ja tarkastella yksityiskohtaisesti asiantuntijoiden riippumattomuutta ja asiantuntemuksen saatavuutta koskevien ristiriitaisten vaatimusten välistä tasapainoa. EFSA sitoutui tiedottamaan oikeusasiamiehelle uudelleentarkastelunsa tuloksista.

Oikeusasiamies on pettynyt siihen, että EFSA nimenomaisesti hylkäsi hänen huomautuksensa. Oikeusasiamiehen huomautukset eivät tarkoita sitä, että EFSA ei voisi käyttää tiedeyhteisön asiantuntijoita, vaan ainoastaan sitä, että sen on tarkistettava, onko näillä asiantuntijoilla eturistiriitoja. Tämä on täysin järkevää ja toteutettavissa, eikä se selvästikään tekisi mahdottomaksi asiantuntijoiden hankkimista.

Lieventävänä toimenpiteenä EFSA selitti, mitä vaihtoehtoisia tapoja se tutkii parhaillaan eturistiriitoja koskevan järjestelmänsä tehostamiseksi. Oikeusasiamies tarkastelee tämän prosessin tuloksia ennen kuin pohtii, mihin jatkotoimiin tämän tärkeän kysymyksen osalta olisi ryhdyttävä.

▪ 11. Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)

OI/7/2013/MHZ: Euroopan tasa-arvoinstituutin sisäisen toiminnan parantaminen

Oikeusasiamies vieraili Euroopan tasa-arvoinstituutissa osana oikeusasiamiehen EU:n virastoihin tekemää vierailuohjelmaa, jonka tarkoituksena oli levittää virastojen hyviä käytäntöjä niiden suhteissa kansalaisiin. Vierailulla tarkasteltiin i) instituutin alustavia yhteyksiä yleisöön, ii) avoimuutta, vuoropuhelua ja vastuuvelvollisuutta, iii) palvelukseenottoa, iv) tarjouskilpailuja ja sopimuksia, v) eturistiriitoja ja vi) väärinkäytösten paljastamista. Lisätutkimuksia pidettiin tarpeellisina sen osalta, miten EIGE käsittelee työpaikkahäirintää koskevia valituksia. Oikeusasiamies antoi päätöksen, jossa käsiteltiin hänen tutkimuksensa aikana esille otettuja seikkoja ja johon sisältyi lisähuomautuksia häirinnän ehkäisemisestä, määräaikaisista harjoittelujaksoista ja ylemmän johdon ja henkilöstökomitean välisen suhteen selventämisestä. EIGE toteutti toimia parantaakseen tuloksellisuuttaan kaikkien näiden näkökohtien osalta.

Oikeusasiamies kiittää Euroopan tasa-arvoinstituuttia siitä, että se on noudattanut hänen päätöksessään esitettyjä ehdotuksia. Oikeusasiamies on myös tyytyväinen instituutin vastaukseen hänen lisähuomautuksiinsa, jotka koskevat häirinnän ehkäisemistä, määräaikaisia harjoittelujaksoja ja ylemmän johdon ja henkilöstökomitean välisen suhteen selkeyttämistä.

▪ 12. Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)

Ks. asia OI/9/2014/MHZ edellä kohdassa ”Tähtitapaukset”.

▪ 13. Europol

Asia 1329/2014/EIS: Europol ottaa käyttöön uuden e-rekrytointimoduulin oikeusasiamiehen tutkimuksen jälkeen

Tapaus koski Europolin palvelukseenottomenettelyjä ja valintakomiteoiden roolia tässä yhteydessä. Kantelija oli jättänyt kaksi erilaista työhakemusta. Häntä ei kutsuttu haastatteluun kummassakaan tapauksessa. Hän kyseenalaisti menettelyt sillä perusteella, että hän sai yhdessä valintamenettelyssä korkeammat pisteet samasta työkokemuksesta kuin toisessa.

Oikeusasiamies tutki asiaa ja totesi, ettei hallinnollista epäkohtaa ollut ilmennyt. Hän esitti kuitenkin Europolille lisähuomautuksen, jossa hän ehdotti, että Europol antaisi hakijoille hyödyllistä tietoa siitä, miten he voivat pyytää valintalautakunnalta uudelleentarkastelua ennen kuin he turvautuvat henkilöstösääntöjen mukaisiin muutoksenhakukeinoihin.

Vastauksessaan oikeusasiamiehen lisähuomautukseen Europol selitti, että vaikka se ei aio ottaa käyttöön uutta vaihetta rekrytointiprosessissa, se otti marraskuussa 2016 käyttöön uuden sähköistä rekrytointia koskevan moduulin. Tällä uudella moduulilla varmistetaan, että hakijoille lähetetään automaattinen ilmoitus siitä, onko heidät valittu esivalintaluetteloon vai ei. Näin ollen se antaa kaikille hakijoille tietoa esivalintamenettelyn tuloksista, jotta he voivat ottaa yhteyttä Europoliin tässä vaiheessa viraston palvelukseenotto-ohjeiden mukaisesti. Lisäksi viraston palvelukseenotto-ohjeissa määrätään palautevaiheesta, joka edeltää hakijoiden muodollista muutoksenhakumenettelyä. Näin ollen hakijat voivat pyytää palautetta hakemuksestaan sen kokouksen jälkeen, joka kutsutaan koolle esivalintaluettelon laatimista varten.

Oikeusasiamies on tyytyväinen saadessaan tietoa Europolin uudesta sähköisen rekrytoinnin moduulista, jonka pitäisi auttaa korjaamaan tässä tapauksessa havaittuja puutteita.

▪ 14. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME)

Ks. asia OI/8/2013/OV edellä kohdassa ”Tähtitapaukset”.

 

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1–76).

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320–469).

[3] Sosiaalinen varaus on summa, joka varataan maksuihin, jotka organisaation olisi suoritettava työntekijöilleen, jos se ajautuisi konkurssiin ja joutuisi irtisanomaan työntekijänsä.

[4] Oikeusasiamies esitti myös tässä tapauksessa kriittisen huomautuksen, joka näin ollen mainitaan tässä liitteessä useammin kuin kerran.

[5] Oikeusasiamies esitti myös tässä tapauksessa kriittisen huomautuksen, joka näin ollen mainitaan tässä liitteessä useammin kuin kerran.

[6] Oikeusasiamies esitti myös kriittisen huomautuksen ja lisähuomautuksen tässä asiassa, joka näin ollen mainitaan useammin kuin kerran tässä liitteessä.

[7] Oikeusasiamies esitti myös tässä tapauksessa kriittisen huomautuksen, joka näin ollen mainitaan tässä liitteessä useammin kuin kerran.

[8] Oikeusasiamies esitti myös tässä tapauksessa kriittisen huomautuksen, joka näin ollen mainitaan tässä liitteessä useammin kuin kerran.

[9] Oikeusasiamies esitti myös tässä tapauksessa kriittisen huomautuksen, joka näin ollen mainitaan tässä liitteessä useammin kuin kerran.

[10] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

Euroopan yhteisöjen talousarvio, EYVL 2002, L 248, s. 1 (jäljempänä varainhoitoasetus). Tämä asetus

on nyt korvattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 966/2012

Neuvosto unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston kumoamisesta

Asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EUVL 2012, L 298, s. 1).

[11] Yleissopimus Eurooppa-koulujen perussäännöstä (EYVL 1994, L 212, s. 3).

[12] Koska kaksi ryhmien tasapainoista edustusta koskevaa ehdotusta on suurelta osin sisällytetty oikeusasiamiehen yleisempään oma-aloitteiseen tutkimukseen OI/6/2014/NF komission asiantuntijaryhmien avoimuudesta ja kokoonpanosta, niitä ei ole sisällytetty tämän kertomuksen tilastoihin.

[13] Tulokset julkaistiin energian pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://energy.ec.europa.eu/consultations/consultation-list-proposed-projects-common-interest_en

[14] Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/energy/infrastructure/transparency_platform/map-viewer

[15] https://circabc.europa.eu

[16] http://grid-communicationstoolkit.eu

[17] Komission tilaama tutkimus: "Riittävän infrastruktuurin kehittäminen: EU:n strategia yleisen hyväksynnän lisäämiseksi". 

[18] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1–22).

[19] Komission tiedonanto KOM(2002) 704 lopullinen, annettu 11 päivänä joulukuuta 2002, "Kohti vahvistettua kuulemis- ja vuoropuhelukulttuuria - Komission konsultointiprosessiin sovellettavat yleiset periaatteet ja vähimmäisvaatimukset".

[20] https://commission.europa.eu/law/law-making-process/planning-and-proposing-law/better-regulation/better-regulation-guidelines-and-toolbox/better-regulation-toolbox_en.

[21] Näin ollen katsotaan, että vain yhteen tässä tapauksessa esitettyyn kriittiseen huomautukseen on vastattu epätyydyttävästi.

[22] Yksi OLAFin tapausten kolmesta luokasta, koordinointitapaukset, ovat tapauksia, jotka OLAF toimittaa kansallisille viranomaisille, kun se katsoo, että niillä on paremmat edellytykset suorittaa vaaditut tutkimukset, minkä jälkeen OLAF koordinoi kansallista tutkimusta.