Johdanto

Aloittaessani toimikauteni helmikuussa 2025 sitouduin vankasti siihen, että kansalaisten oikeuksien puolustaminen kaikkialla Euroopassa olisi työni ytimessä. Vuotta myöhemmin, nopeasti muuttuvassa Euroopassa, tämä sitoumus on edelleen yhtä ratkaisevan tärkeä kuin aiemminkin. Yhteiset arvomme ja demokraattiset järjestelmämme kohtaavat merkittäviä haasteita, kuten geopoliittisia jännitteitä, teknologian aiheuttamia mullistuksia ja kansalaisten luottamukseen liittyviä kasvavia jännitteitä.

Epävarmoina aikoina kansalaiset odottavat perustellusti enemmän: enemmän avoimuutta, enemmän vastuullisuutta ja entistä merkityksellisempää osallistumista. Samalla toimielimet ja päätöksentekijät kohtaavat usein paineita, kun niiden on selviydyttävä monimutkaisista menettelyistä ja pyrittävä samalla tuottamaan konkreettisia tuloksia. Odotusten ja todellisten tulosten välinen ero voi kasvaa nopeasti.

Tällä ratkaisevalla hetkellä Euroopan oikeusasiamiehen työ osoittautuu merkitykselliseksi mutta myös välttämättömäksi, sillä se toimii perustavanlaatuisena takeena, jolla säilytetään vastuuvelvollisuus ja suojellaan kansalaisten oikeuksia juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Riippumattomana ja puolueettomana tahona oikeusasiamies auttaa kaventamaan kuilua kansalaisten ja toimielinten välillä. Näin vahvistamme luottamuksen sidettä, joka paitsi pitää yllä demokraattisia instituutioitamme, myös varmistaa, että Eurooppa pysyy uskollisena keskeisille arvoilleen ja periaatteilleen.

Omnibus I -pakettia koskeva selvitys osoittaa selvästi, minkälaisia haasteita eurooppalainen päätöksenteko kohtaa jatkuvan kriisinhallinnan ilmapiirissä. Kun EU:n päätöksenteko vauhdittuu vastauksena geopoliittisiin ja teknologisiin paineisiin, kiireellisyydestä tulee normi. Nopeus ei saa kuitenkaan vaarantaa laillisuutta. Havaintoni osoittivat, että nopeiden lainsäädäntötoimien ja EU:n ydinperiaatteiden kunnioittamisen on kuljettava käsi kädessä. Nopeampi lainsäädäntöprosessi edellyttää edelleen vankkaa demokraattista perustaa.

Hyvän hallintotavan edistäminen ja turvaaminen on keskeistä näiden haasteiden ratkaisemisessa. Tapaamiseni EU:n toimielinten johtajien kanssa vuonna 2025 olivat tärkeä askel ratkaisukeskeisen lähestymistavan vahvistamisessa. Rakentavan ja luottamukseen perustuvan vuoropuhelun kautta tuemme toimielimiä tulosten saavuttamisessa ja vaalimme samalla osallistumista, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, jotka ovat hyvän hallintotavan keskeisiä periaatteita.

Avoimuus on toinen hyvän hallinnon keskeinen tekijä. Merkittävä osa työstämme keskittyy varmistamaan oikeuden tutustua asiakirjoihin, jotta kansalaiset voivat seurata ja valvoa päätöksentekoprosesseja. Parannuksia tarvitaan edelleen, erityisesti asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen oikea-aikaisessa ja johdonmukaisessa käsittelyssä. Näiden käytäntöjen vahvistaminen lisäisi vastuullisuutta ja kansalaisten luottamusta.

Vuonna 2025 toimintamme aloittamisesta oli kulunut 30 vuotta. Jouduimme samalla käsittelemään ennätyksellisen määrän kanteluita. Tämä kasvu saattaa kuvastaa sitä, että tietoisuus EU:n roolista ja EU:n lainsäädännön mukaisista kansalaisten oikeuksista on lisääntynyt. Se heijastaa myös digitaalisen aikakauden laajempia kehityssuuntauksia, kuten hallinnollisten prosessien parempaa saatavuutta, reagointivalmiuksia koskevia muuttuvia odotuksia sekä tekoälyn kasvavaa vaikutusta julkishallintoon. Tämä kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta se asettaa myös uusia vaatimuksia.

Edeltäjäni kuvailivat tätä toimistoa usein pieneksi toimielimeksi, jolla on laaja toimeksianto. Tämä toimeksianto sisältyy nyt laatimaani strategiaan, joka nojaa kolmeen pilariin: kansalaisten kanteluiden huolelliseen kuuntelemiseen, päätöksentekovaltuuksien käyttämiseen harkiten ja tuloksellisesti sekä EU:n hallinnon laatua parantavien kumppanuuksien vahvistamiseen. Yhdessä nämä painopisteet muodostavat työmme perustan, jonka pohjalta muodostetaan rakentava silta eurooppalaisten ja EU:n toimielinten välillä.

Operatiivinen huippuosaaminen on myös keskeinen osa tätä strategiaa. Vuonna 2026 tarkoituksemme on keskittyä mukauttamaan sisäistä organisaatiotamme muuttuviin vaatimuksiin, vahvistamaan tekoälyyn liittyviä valmiuksiamme ja varmistamaan, että teknistä kehitystä tuetaan asianmukaisilla suojatoimilla.

Selkeä viestintä on edelleen yhtä tärkeää. Toimimme yhä useammin ”pätevinä tulkkeina” toimielinten ja kansalaisten välillä selittäessämme monimutkaisia hallinnollisia prosesseja ymmärrettävällä kielellä. Selkeän kielen edistäminen ei ole tyylivalinta. Se on saavutettavuuden ja tasapuolisuuden edellytys.

Lopuksi haluan todeta, että sitoutumisemme näkyy myös työssämme Euroopan oikeusasiamiesten verkostossa, ja olen ylpeä voidessani koordinoida sitä. Yhteistyömme eri puolilla Eurooppaa vahvistaa hallinnollisia normeja ja edistää yhteistä oppimista. Valmistaudumme juhlistamaan verkoston 30-vuotisjuhlaa vuonna 2026, ja aiomme käyttää tätä merkkipaalua tilaisuutena korostaa yhteistä panostamme hyvän hallintotavan edistämisessä kaikkialla Euroopassa.

Vuoden 2026 edetessä vastuutamme oikeudenmukaisuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden valvojana koettelevat erilaiset haasteet, jotka edellyttävät valppautta ja johtajuutta. Meidän on jatkossakin edistettävä hyvää hallintotapaa, ei abstraktina ihanteena, vaan kansalaisiaan kuuntelevan unionin perustana.

”Vahvistamme Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa päättäväisyyttämme, yhteistyötämme ja horjumatonta sitoutumistamme yhteisiin eurooppalaisiin arvoihimme demokratian puolustamiseksi – yksi kantelu, yksi ratkaisu ja yksi päätös kerrallaan.”

Teresa Anjinho, Euroopan oikeusasiamies

1. Strategia

Rakennetaan luottamusta, edistetään muutosta

Euroopan oikeusasiamiehen strategia vuosiksi 2025–2029

Euroopan oikeusasiamies julkaisi marraskuussa oikeusasiamiehen toimistoa koskevan strategiansa vuosiksi 2025–2029. Tämä strategia ohjaa toimiston toimintaa valitusten käsittelystä aina sen ulkoisiin toimiin, viestintään ja sisäiseen hallintoon.

Tavoitteita on neljä: kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, positiivisten muutosten aikaansaaminen, kumppanuuksien vahvistaminen sekä toiminnan laadun ja tehokkuuden edistäminen:

• Lisätään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia: Lisätään kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta Euroopan oikeusasiamiehen roolista ja varmistetaan, että heidän äänensä tulee kuulluksi ja että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan.
• Saadaan aikaan myönteistä muutosta: Edistetään institutionaalista muutosta ja vahvistetaan hyvää hallintoa lisäämällä oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä, avoimuutta ja luottamusta.
• Vahvistetaan kumppanuuksia: Pyritään tavoittamaan sidosryhmät, jotka voivat tukea ja tehostaa oikeusasiamiehen toimintaa kansalaisten oikeuksien suojelussa ja hyvän hallinnon edistämisessä, ja vaalitaan yhteistyösuhteita niihin.
• Parannetaan toiminnan laatua ja tehokkuutta: Rakennetaan tulevaisuuteen suuntautunut, sopeutumiskykyinen ja palveluhenkinen oikeusasiamiehen toimisto, joka toimii esimerkkinä parhaista käytännöistä, omaksuu innovaatiot ja vastaa kehittyviin suuntauksiin ja tarpeisiin.

Niiden perustana ovat oikeusasiamiehen toimiston periaatteet ja arvot, muun muassa ihmisten ja organisaatioiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, tiukimpien ammatillisten käyttäytymisnormien ylläpitäminen sekä rakentavan vuoropuhelun ja yhteistyön edistäminen toimielinten ja sidosryhmien kanssa.

Strategian toteutumista seurataan vuotuisen suunnitelman avulla, ja sen tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamista tuetaan mitattavissa olevilla vuosittaisilla tavoitteilla.

2. Vuosi 2025 pähkinänkuoressa

3. Keskeiset aiheet

Oikeusasiamies auttaa ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita, joilla on ongelmia EU:n hallinnon kanssa. Ongelmia voivat olla kansalaisten päätöksentekoon osallistumisen vaikeudet, asiakirjoihin tutustumisoikeuden epääminen tai viivästykset tutustumisoikeuden toteutumisessa, eettisyyttä koskevat huolenaiheet, lahjomattomuuteen liittyvät kysymykset, perusoikeuksien loukkaaminen ja sopimusasiat. Seuraavissa osioissa tehdään katsaus kuhunkin alaan liittyviin keskeisiin tutkimuksiin.

3.1. Osallistava päätöksenteko

Osallistava päätöksenteko oli keskeinen aihe Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa vuonna 2025, sillä kansalaisjärjestöt tekivät kanteluita siitä, miten Euroopan komissio yksinkertaisti voimassa olevaa lainsäädäntöä tai otti käyttöön uutta lainsäädäntöä niin, että se vastaisi uusia poliittisia painopisteitä.

---

3.2. Vastuuvelvollisuus päätöksenteossa

---

3.3. Avoimuus

Avoimuuskysymykset, ja erityisesti asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt, muodostivat edelleen suurimman osan (35 prosenttia) vuonna 2025 tehdyistä tutkimuksista. Oikeusasiamies pyrkii varmistamaan, että unionin hallinto soveltaa tiukasti ja oikeudenmukaisesti oikeutta tutustua EU:n asiakirjoihin (asetus (EY) N:o 1049/2001). Tämä tarkoittaa, että asiakirjoja pyytävien olisi joko saatava etsimänsä asiakirjat viipymättä tai saatava perustellut syyt sille, miksi oikeutta tutustua asiakirjoihin ei myönnetä.

3.4. Tinkimättömyysvaatimukset

---

3.5. Perusoikeudet

---

3.6. EU:n henkilöstö

Oikeusasiamies käsitteli vuonna 2025 useita EU:n henkilöstövalintatoimistoa (EPSO) koskevia kanteluita. Oikeusasiamies havaitsi useissa tutkimuksissa, että EPSO oli toiminut perustellusti. Yhdessä tutkimuksessa hän kuitenkin havaitsi hallinnollisen epäkohdan siinä, miten toimisto käsitteli teknisiin ongelmiin liittyvää kantelua henkilöstön valintamenettelyssä tehdyn etätestauksen yhteydessä. Toisessa tutkimuksessa oikeusasiamies ehdotti, että EPSO antaisi jatkossa selkeitä ja kattavia vastauksia hakijoille, jotka ovat pyytäneet asian uudelleentarkastelua. Vastauksessa hakijoille olisi ilmoitettava, onko asiaa tarkasteltu uudelleen, sekä kerrottava EPSO:n päätöksen perustelut. Oikeusasiamies havaitsi lisätutkimuksessa hallinnollisen epäkohdan siinä, miten EPSO käsitteli äskettäin synnyttäneen hakijan pyyntöä, kun tämä halusi muuttaa suullisen testin aikataulua.

---

3.7. Avustukset ja sopimukset

4. Kantelut ja tutkimukset: kansalaisten auttaminen

Euroopan oikeusasiamiehen ydintehtävänä on auttaa ihmisiä ja organisaatioita, joilla on ongelmia EU:n hallinnon kanssa. Se tehdään käsittelemällä oikeusasiamiehelle lähetettyjä kanteluja. Tutkimusten kautta oikeusasiamies pyrkii paitsi ratkaisemaan näitä ongelmia myös edistämään hyviä hallinnollisia käytäntöjä EU:n toimielimissä.

Oikeusasiamiehen toimisto noudattaa valitusten käsittelyssä ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Tätä varten toimisto asettaa etusijalle yhteistyön EU:n toimielinten, elinten ja laitosten kanssa. Menetelmä lisää luottamusta EU:n hallintoon ja antaa oikeusasiamiehelle mahdollisuuden hoitaa valvontatehtävänsä täysin riippumattomasti.

Toimiston tapauskäsittelijöiden monipuolinen ryhmä ja monikielinen verkkosivusto kertovat oikeusasiamiehen sitoumuksesta auttaa avunhakijoita kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä.

Vaikka oikeusasiamies ei aina pysty tutkimaan kaikkia vastaanottamiaan kanteluita, toimisto pyrkii kuitenkin auttamaan apua hakevia.

Vuonna 2025 oikeusasiamiehen toimiston käsittelemien kanteluiden määrä kasvoi jyrkästi, sillä niitä oli 54 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Tämän katsotaan johtuvan osittain siitä, että kantelijat ovat saaneet tietoa oikeusasiamiehen olemassaolosta käyttämällä tekoälytyökaluja.

On erittäin myönteistä, että kansalaisten oikeudet ja oikeusasiamiehen toimiston työ ovat tulleet entistä paremmin tunnetuiksi ja että tämä tietoisuuden kasvu on johtanut siihen, että oikeusasiamiehen käsittelemien tapausten määrä on kasvanut 19 prosenttia kuluneen vuoden aikana. Samanaikaisesti kanteluiden määrän jyrkkä kasvu sekä niiden käsittelemisen ja analysoinnin edellyttämä työ ovat rasittaneet toimiston resursseja huomattavasti.

Tämä on erityisen haastavaa, kun tekoälyn antamat neuvot eivät ole tarkkoja, mikä johtaa muun muassa sellaisten kantelujen määrän jyrkkään kasvuun (+86 prosenttia), joita ei voida ottaa tutkittavaksi. Näitä kanteluita ei usein hyväksytä käsiteltäväksi, koska kantelija ei ole ensin kääntynyt kyseisen toimielimen puoleen. Aiemmin toimisto olisi neuvonut kantelijaa kääntymään ensin asianomaisen toimielimen puoleen, mutta monissa näistä uusista kanteluista mainittu toimielin ei todellisuudessa ole vastuussa kyseessä olevasta asiasta.

Muut kantelut johtuvat siitä, että kantelija ei hyväksy EU:n toimielimen perustelua siitä, että se ei ole vastuussa esille tuodusta asiasta. Kantelija kääntyy tämän jälkeen oikeusasiamiehen puoleen, ja kun toimisto on tutkinut kanteen ja siihen esitetyt perustelut, se on päätynyt vahvistamaan, että EU:n elin oli toiminut oikein.

4.1. Kantelujen tyyppi ja lähde

4.1.1. Yhteenveto kanteluista ja strategisista tutkimuksista

Oikeusasiamies voi käynnistää tutkimuksen vain kanteluista, jotka kuuluvat oikeusasiamiehen toimivaltaan ja jotka täyttävät tarvittavat käsiteltäväksi ottamisen vaatimukset, muun muassa sen, että kantelija on aiemmin yrittänyt ratkaista asiaa suoraan asianomaisen toimielimen kanssa.

Oikeusasiamiehen tutkimusten aihepiiri perustuu oikeusasiamiehen toimivaltaan ja vastaanotettuihin kanteluihin. Oikeusasiamies voi kuitenkin kanteluiden käsittelyyn liittyvän keskeisen työn lisäksi käyttää strategisia tutkimuksia EU:n toimielimissä esiintyvien laajempien järjestelmällisten ongelmien ratkaisemiseen tai tietyissä olosuhteissa käynnistää omasta aloitteestaan tutkimuksia EU:n ulkopuolelta tulleen valituksen perusteella.

4.1.2. Strategiset selvitykset ja strategiset hankkeet vuonna 2025

Sen lisäksi, että Euroopan oikeusasiamies käsittelee kanteluja EU:n toimielinten hallinnollisista epäkohdista, hänellä on myös valtuudet toteuttaa laajempiin strategisiin kysymyksiin liittyviä ennakoivia toimia. Strategisissa tutkimuksissa tutkitaan laajempia systeemisiä ongelmia, jotka vaikuttavat EU:n toimielimiin, kun taas strategiset aloitteet ovat pikemmin selvennyspyyntöjä kuin virallisia tutkimuksia.

Oikeusasiamies käynnisti vuonna 2025 strategisen tutkimuksen siitä, miten EU:n virastot käsittelevät pyöröovi-ilmiöön liittyviä tapauksia, ja saattoi päätökseen kolme strategista tutkimusta. Kaksi asiaa liittyy vastuuvelvollisuusasioihin – miten komissio käsittelee tilanteita, joissa kolmannet osapuolet maksavat sen henkilöstön työmatkat ja edustuskulut, ja miten komissio soveltaa asiantuntijaryhmien avoimuutta koskevia sääntöjä. Kolmas päätökseen saatettu strateginen tutkimus koski komission toteuttamaa vaarallisten kemiallisten aineiden riskinhallintaa. Toimisto saattoi myös päätökseen yhden strategisen aloitteen, jossa tarkasteltiin, miten komissio varmistaa, että tarkistetut säännöt, jotka koskevat EU:n henkilöstön yhteistä sairausvakuutusjärjestelmää, takaavat kattavan turvan vammaisuuteen liittyvien terveydenhuoltotarpeiden varalta.

4.1.3. Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut

Vuonna 2025 toimisto käsitteli ennätysmäärän kanteluita (2 249), jotka eivät kuuluneet oikeusasiamiehen toimivaltaan. Useimmat näistä asioista eivät koskeneet EU:n hallinnon työtä. Tämä kasvu (+62 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna) näyttää johtuvan osittain siitä, että kanteiden laatimisessa hyödynnetään tekoälyä. Espanjasta, Saksasta ja Puolasta tulleiden toimivaltaan kuulumattomista kanteluiden osuus oli 32 prosenttia tällaisten kanteiden kokonaismäärästä. Espanjan osuus kanteluista oli 14 prosenttia ja kahden muun maan osuus 10 prosenttia ja 8 prosenttia.

Julkisiin palveluihin ja hallinnon avoimuuteen liittyvät kantelut olivat yleisimpiä, kun taas muut kantelut koskivat monenlaisia aiheita ja instituutioita, kuten kansallisia tuomioistuimia, terveydenhuoltoa ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta.

Muut oikeusasiamiehen toimistolle toimitetut kantelut koskivat EU:n toimielimiä, erityisesti Euroopan komissiota. Koska ne kuitenkin liittyivät poliittiseen työhön tai lainsäädännön sisältöön, ne eivät kuuluneet oikeusasiamiehen toimivallan piiriin.

Yksittäisten henkilöiden, yritysten tai organisaatioiden lähettämien kanteluiden lisäksi oikeusasiamies vastaanotti myös useita joukkokanteluita, jotka eivät kuuluneet hänen toimivaltansa piiriin. Ne koskivat Lähi-idän tilannetta, eurooppalaista Puolustusvalmius 2030 -aloitetta ja Romanian vuoden 2024 presidentinvaalien tulosten kumoamista.

Oikeusasiamies vastasi kaikille apua hakeneille kantelun kielellä tai heidän valitsemallaan kielellä. Vastauksissa selvennettiin oikeusasiamiehen toimivaltaa ja annettiin mahdollisuuksien mukaan neuvontaa muista elimistä, jotka voisivat auttaa. Yleensä kyse oli kansallisista ja alueellisista oikeusasiamiesinstituutioista, mutta oikeusasiamies ohjasi kantelun tekijöitä myös kansallisten viranomaisten ja kuluttajansuojajärjestöjen puoleen jäsenvaltioissa.

Esille tuodusta asiasta riippuen ja soveltuvissa tapauksissa toimisto myös kehotti kantelijoita ottamaan yhteyttä EU:n toimielimiin (lähinnä Euroopan komissioon ja Euroopan parlamenttiin) tai Euroopan laajuisiin verkostoihin, kuten SOLVIT-verkostoon ja Euroopan kuluttajakeskuksiin.

Jos kantelijat olivat tyytymättömiä EU:n tiettyyn lainsäädäntöön, oikeusasiamies neuvoi tavallisesti heitä kääntymään Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan puoleen. EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta kysymyksiä esittäneet ohjattiin kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiesten tai EU:n yksiköiden, kuten Europe Direct -palvelun, Your Europe -neuvontapalvelun ja Euroopan oikeusportaalin puoleen.

Lokakuussa 2025 toteutettiin merkittävä parannus, kun käyttöön otettiin järjestelmällinen menettely sähköpostitse saapuvien kanteluiden käsittelyä varten. Sen sijaan, että kantelut kirjattaisiin toimiston kantelunhallintajärjestelmään ja käsiteltäisiin siellä, toimisto vastaa nyt vakiomuotoisella viestillä, jossa annetaan tietoa oikeusasiamiehen toimeksiannosta ja ohjataan kantelijat käyttämään verkossa olevaa kantelulomaketta, josta he saavat kaikki olennaiset tiedot, joita tarvitaan täydellisen kantelun tekemiseen toimeksiannon puitteissa.

Tämä toimintatapa varmistaa, että sähköpostitse lähetetyt kantelut käsitellään tukea tarjoavalla tavalla, ja auttaa samalla kantelijoita toimittamaan kaikki tarvittavat ja asiaankuuluvat tiedot. Tämä muutos vaikutti ratkaisevasti siihen, että toimivallan piiriin kuulumattomien tehtyjen kanteluiden osuus pieneni noin 67 prosentista vuoden ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana 47 prosenttiin marras- ja joulukuussa 2025.

4.2. Kantelun kohteena olleet toimielimet ja elimet

4.3. Kantelujen aiheet

4.4. Saavutetut tulokset

4.5. Vaikutus ja saavutukset

Yksi Euroopan oikeusasiamiehen yleisistä tavoitteista on saada kantelijoiden ja kansalaisten kannalta aikaan konkreettisia parannuksia siihen, miten EU:n hallinto toimii. Oikeusasiamies pyrkii tähän ehdottamalla ratkaisuja ja suosituksia ja tekemällä ehdotuksia. Oikeusasiamies voi myös kehottaa toimielintä sopimaan asian ennen virallisen ratkaisuehdotuksen tai suosituksen antamista.

4.5.1. Noudattamisaste

Noudattamisaste tarkoittaa oikeusasiamiehen antamien ehdotusten (ratkaisut, suositukset ja ehdotukset) kokonaismäärän osalta saatujen myönteisten vastausten prosenttiosuutta. Koska oikeusasiamies antaa toimielimille kuusi kuukautta aikaa noudattaa tutkimusten lopettamisesta tekemissään päätöksissä esitettyjä ehdotuksia, vuoden 2025 noudattamisasteessa ovat mukana vuonna 2024 päätökseen saatetut tapaukset.

Tilastojen mukaan EU:n toimielimet ovat suhtautuneet myönteisesti siihen, että oikeusasiamies on alkanut yhä useammin esittää ”ratkaisuehdotuksia”, joissa hän esittää toimielimelle tiettyä asiaa koskevan etenemissuunnitelman. Vuonna 2024 ratkaisuehdotuksista hyväksyttiin 89 prosenttia ja parannusehdotuksista 78 prosenttia. EU:n toimielinten yhteistyö oikeusasiamiehen kanssa vuonna 2024 oli tyydyttävää 72 prosentissa tapauksia.

Oikeusasiamies kiinnitti yhä aiempaa enemmän huomiota vuoropuheluun EU:n toimielinten, elinten ja laitosten kanssa koko vuoden 2025 ajan. Kuten oikeusasiamies strategiassaan totesi, hän on sitoutunut edistämään aktiivisesti merkityksellistä vuoropuhelua ja tuottoisaa yhteistyötä EU:n unionin toimielinten, elinten tai laitosten kanssa. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta sekä kantelijoille että asianomaisille toimielimille voidaan taata paremmat tulokset ja auttaa siten oikeusasiamiestä hoitamaan tehtävänsä sekä edistää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa.

5. Yhteistyö toimielinten kanssa

Euroopan oikeusasiamies on toimistonsa uuden strategian 2025–2029 mukaisesti keskittynyt kuluneen vuoden aikana edistämään ratkaisukeskeistä vuoropuhelua ja rakentavaa yhteistyötä EU:n toimielinten ja sidosryhmien kanssa. Tämän lähestymistavan tavoitteena on tehostaa oikeusasiamiehen toimiston toimintaa kansalaisten oikeuksien suojelemisessa ja hyvän hallintotavan edistämisessä.

5.1. Suhteet EU:n kanssa

5.1.1. Euroopan parlamentti

Euroopan oikeusasiamiehen toimeksianto perustuu EU:n perussopimuksiin, ja oikeusasiamies vastaa toiminnastaan Euroopan parlamentin jäsenille. Maaliskuussa vastavalittu oikeusasiamies tapasi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsolan keskustellakseen yhteisistä tulevaisuuden painopisteistä ja molempien toimielinten yhteisestä tehtävästä unionin kansalaisten oikeuksien vaalimiseksi. He tapasivat jälleen toukokuussa, kun oikeusasiamies toimitti toimistonsa vuosikertomuksen vuodelta 2024.

Seuraavien kuukausien aikana oikeusasiamies tapasi useita Euroopan parlamentin jäseniä, erityisesti niiden valiokuntien puheenjohtajia, joiden työ liittyy oikeusasiamiehen toimiston tehtäviin. Näiden tiedotustoimien tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta toimiston roolista EU:ssa sekä keskustella viimeaikaisista tapauksista ja päätelmistä ja edistää siten samalla näiden kahden toimielimen välistä tiivistä yhteistyötä.

Tämän yhteistyön keskeinen osa on oikeusasiamiehen osallistuminen parlamentin järjestämiin kuulemistilaisuuksiin ja tapahtumiin. Nämä kokoontumiset tarjoavat tilaisuuden esitellä merkittävimpien tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja vahvistaa EU:n toimielimille annettuja suosituksia.

Oikeusasiamies osallistui vuoden aikana useisiin parlamentin valiokuntien kokouksiin. Hän kävi esimerkiksi oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) kanssa keskusteluja kiireellisestä päätöksenteosta ja unionin hallinto-oikeuden tarpeesta. Hän osallistui myös kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) kanssa käytyihin keskusteluihin oikeusvaltioperiaatteesta EU:ssa ja kansanterveyden valiokunnan (SANT) kanssa kansalaisten mahdollisuuksista saada rajatylittävää terveydenhuoltoa.

Nämä keskustelut tarjosivat erinomaisen tilaisuuden vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston ja parlamentin välistä luottamusta ja pohjustaa yhteistyön jatkamista. Toimisto osallistui myös parlamentin jäsenten järjestämiin kuulemistilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa keskusteltiin tietyistä aiheista, kuten EU:n varojen seurannasta, asiakirjojen saatavuudesta ja EU:n lainsäädäntöprosessin avoimuudesta.

Parlamentin varapuhemies Sabine Verheyen piti avauspuheenvuoron syyskuussa Euroopan oikeusasiamiehen 30-vuotisjuhlassa Strasbourgin kaupungintalolla.

Lisäksi oikeusasiamies osallistui kokoukseen Euroopan parlamentin yhteystoimistojen päälliköiden kanssa lisätäkseen tietoisuutta toimistonsa työstä jäsenvaltioissa.

Toimisto sitoutuu selkeään viestintään, ja tämän pohjalta oikeusasiamies piti puheen selkeäkielisyyttä käsittelevässä konferenssissa, jonka järjesti Euroopan parlamentin käännösosasto (DG TRAD).

5.1.2. Vetoomusvaliokunta

Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta (PETI) vastaa suhteiden hoitamisesta Euroopan oikeusasiamieheen ja yhteistyöstä sen varmistamiseksi, että kansalaisten huolenaiheisiin puututaan EU:n tasolla. Oikeusasiamiehen toimisto jatkoi vuonna 2025 yhteistyötään vetoomusvaliokunnan kanssa. Näin pyrittiin saavuttamaan niiden yhteinen tavoite eli sen varmistaminen, että EU:n toimielimet kunnioittavat kansalaisten perusoikeuksia.

Oikeusasiamies esitteli kesäkuussa vuoden 2024 vuosikertomuksen vetoomusvaliokunnan jäsenille sekä periaatteet, joihin oikeusasiamiehen strategia vuosille 2025–2029 perustuu. Tämä esitys käynnisti keskustelun Euroopan parlamentin jäsenten kanssa kansalaisten kohtaamista nykyisistä ja tulevista haasteista.

Lisäksi oikeusasiamies piti kokouksia vetoomusvaliokunnan puheenjohtajan Bogdan Rzońcan, useiden valiokuntaan kuuluvien Euroopan parlamentin jäsenten, Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja toimielinasioiden pääosaston pääjohtajan ja vetoomusvaliokunnan sihteeristön päällikön kanssa.

5.1.3. Euroopan komissio ja neuvosto

Euroopan parlamentin lisäksi Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto ovat oikeusasiamiehen toimiston tärkeimpiä keskustelukumppaneita EU:n tasolla.

Koska komissio on EU:n suurin toimielin ja sen toimeenpanovallan käyttäjä, sen toiminta on monien oikeusasiamiehen toimistoon saapuvien kanteluiden kohteena. Siksi näiden kahden toimielimen välisen rakentavan vuoropuhelun ylläpitäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta kansalaisille voidaan löytää käytännön ratkaisuja.

Oikeusasiamies tapasi kesäkuussa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja keskusteli tärkeistä aiheista, kuten asiakirjojen oikea-aikaisesta saatavuudesta ja osallistavasta päätöksenteosta. Hän tapasi myös toimielinten välisistä suhteista vastaavan komission jäsenen Maros Šefčovičin. Kokouksissa sitouduttiin selkeästi edistämään avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua oikeusasiamiehen toimiston ja komission välillä.

Henkilöstötasolla oikeusasiamiehen toimisto piti myös tiiviisti yhteyttä komission yksiköihin varmistaakseen, että tutkimuksiin vastataan tehokkaasti ja ratkaisukeskeisesti.

Lisäksi oikeusasiamies tapasi Euroopan neuvoston puheenjohtajan António Costan keskustellakseen avoimuudesta ja eettisyydestä EU:n hallinnossa. He selvittivät myös mahdollisuuksia tulevaan yhteistyöhön, jotta voidaan varmistaa, että EU:n toimielimet ja laitokset säilyttävät uskottavuutensa kansalaisten silmissä.

Joulukuussa oikeusasiamies osallistui Euroopan unionin perusoikeuskirjan julistamisen 25-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettyyn konferenssiin. Konferenssin järjestivät Euroopan komissio, neuvoston puheenjohtajavaltio Tanska ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Tapahtuma tarjosi tilaisuuden tarkastella, miten perusoikeuskirja on muokannut perusoikeuskulttuuria EU:ssa, sekä pohtia tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Oikeusasiamies totesi, että perusoikeuskirjasta, joka on kansalaisten perusoikeudet vahvistava EU:n primaarioikeuden väline, on tullut unionin keskeinen pilari.

5.1.4. Muut toimielimet, virastot ja organisaatiot

Yhteistyösuhteiden vahvistaminen EU:n toimielinten, elinten ja laitosten sekä tärkeiden EU:n ulkopuolisten toimielinten kanssa on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että Euroopan oikeusasiamiehen rooli ymmärretään ja sitä kunnioitetaan. Tämä yhteistyö on olennaisen tärkeää myös, jotta kanteluihin voidaan antaa ripeästi ja oikeudenmukaisesti ratkaisuja ja voidaan edistää kansalaisten ja yritysten kannalta myönteisiä muutoksia ja hyviä hallintokäytäntöjä.

Tämä periaate ohjasi oikeusasiamiehen vuorovaikutusta ja kokouksia koko vuoden 2025 ajan, kun hän teki yhteistyötä useiden EU:n toimielinten ja laitosten johtajien kanssa. Heitä olivat muun muassa Euroopan investointipankin (EIP) pääjohtaja Nadia Calviño, perusoikeusviraston (FRA) johtaja Sirpa Rautio, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) vt. toiminnanjohtaja Bernhard Url ja Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) johtaja Oliver Salles.

Lisäksi oikeusasiamies osallistui Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstökomitean täysistuntoon, jossa käsiteltiin henkilöstöön liittyviä, esimerkiksi häirintää koskevia tapauksia, sekä alueiden komitean työvaliokunnan kokoukseen, jossa vaihdettiin näkemyksiä asiaan liittyvistä tapauksista.

Toimikautensa alussa oikeusasiamies tapasi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O’Flahertyn ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisen verkoston (ENNHRI) puheenjohtaja Louise Holckin. Oikeusasiamies osallistui myös maaliskuussa Euroopan neuvostossa pidettyyn oikeusasiamiesinstituutioiden ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden korkean tason konferenssiin.

5.1.5. Oikeusasiamiehen vierailut EU:n jäsenvaltioissa

Osana säännöllisiä vierailujaan EU:n jäsenvaltioihin ja EU:n virastojen toimistoihin oikeusasiamies matkusti vuonna 2025 Puolaan, Maltalle ja Espanjaan. Näihin jäsenvaltioiden vierailuihin sisältyy kokouksia EU:n virastojen, kansalaisjärjestöjen, oikeusasiamiesten, kansallisten viranomaisten ja yliopistojen kanssa oikeusasiamiehen toimiston tunnettuuden lisäämiseksi kansallisella tasolla.

Puolassa oikeusasiamies osallistui Puolan oikeusministeriön järjestämään konferenssiin, jonka aiheena oli ”Kansalaisyhteiskunnan rooli oikeusvaltion suojelussa”. Vierailunsa aikana hän piti kokouksia Puolan ja Ukrainan oikeusasiamiesten kanssa ja osallistui vierailuun Euroopan raja- ja merivartiovirastoon (Frontex), jossa hän piti kokouksen viraston pääjohtajan kanssa.

Oikeusasiamiehen vierailu Maltalla tapahtui samaan aikaan, kun vietettiin oikeusasiamiehen 30-vuotisjuhlaa. Vierailu tarjosi tilaisuuden osallistua tapahtumaan, jossa keskusteltiin hyvästä hallintotavasta haastavina aikoina. Eri puolilla Eurooppaa toimivien oikeusasiamiesten kanssa käytyjen keskustelujen lisäksi oikeusasiamies tapasi ihmisoikeuksiin, turvapaikka-asioihin ja muuttoliikkeeseen keskittyviä kansalaisjärjestöjä. Hän vieraili myös Euroopan unionin turvapaikkavirastossa (EUAA) käydäkseen perusteellisia keskusteluja.

Espanjassa oikeusasiamies järjesti kahdenvälisen kokouksen Espanjan oikeusasiamiehen kanssa, kävi keskusteluja espanjalaisten ympäristöalan kansalaisjärjestöjen kanssa ja piti pääpuheenvuoron sukupuolten tasa-arvon edistämisestä Euroopan unionissa Forbes Womenin järjestämässä tapahtumassa. Lisäksi hän piti Madridin itsehallinnollisessa yliopistossa (Universidad Autónoma de Madrid ) luennon Euroopan oikeusasiamiehen roolista ja sen vaikutuksista kansalaisiin.

Lisäksi oikeusasiamies piti luennon ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä koskevan eurooppalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon (EMA) opiskelijoille Global Campus of Human Rights -kampuksella Venetsiassa Italiassa.

---

5.2. YK:n vammaisyleissopimus

Euroopan unioni on allekirjoittanut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus), joka on sitova kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja. Sen tarkoituksena on ”edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista”.

Vammaisyleissopimuksen EU-seurantajärjestelmällä seurataan YK:n vammaisyleissopimuksen noudattamista. Tämän järjestelmän jäsenenä Euroopan oikeusasiamies seuraa tiiviisti YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n hallinnossa. Vuoden 2025 alussa järjestelmä toimitti päivitetyn kannanoton, johon sisältyi oikeusasiamiehen toimistolta saatuja tietoja. Sen avulla YK:n vammaisyleissopimuksen komitea voi säännöllisesti tarkastella, miten EU noudattaa yleissopimusta.

Maaliskuussa 2025 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea julkaisi loppupäätelmänsä. Siinä tuotiin esiin useita toistuvia ongelmia, jotka oikeusasiamiehen toimisto oli havainnut myös kanteluiden ja omasta aloitteestaan tekemänsä työn kautta. Näitä ovat muun muassa laitoshoidosta luopuminen ja EU:n varojen käyttö, vammaisten henkilöiden työolot EU:n hallinnossa, mukaan lukien rekrytointi, omaishoitajien etuudet ja kohtuulliset järjestelyt sekä EU:n vammaisen henkilöstön sairausvakuutusturva. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea totesi myös, että EU:n toimielinten olisi noudatettava oikeusasiamiehen suosituksia.

Oikeusasiamiehen toimisto käsitteli vuonna 2025 useita vammaisten oikeuksiin liittyviä kanteluita, jotka koskivat erityisesti EU:n rekrytointia ja henkilöstöasioita. Yksi tutkimus koskee esimerkiksi sitä, miten komissio käsittelee vammaisuuteen perustuvaa syrjintää koskevia kanteluita sekä kohtuullisten järjestelyjen toteuttamista.

Euroopan oikeusasiamies ja EU:n perusoikeusvirasto toteuttivat yhdessä EU:n virastoille suunnatun kyselyn, jossa keskityttiin vammaisten henkilöiden, mukaan lukien vammaisten EU:n henkilöstön jäsenten, oikeuksiin.

Oikeusasiamiehen toimisto esitteli vammaisten oikeuksiin liittyvää työtään myös useissa tilaisuuksissa vuoden aikana, kuten YK:n vammaisoikeusyleissopimuksen EU:ta koskevassa arvioinnissa. Lisäksi oikeusasiamies osallistui vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevään vuotuiseen seminaariin, jonka parlamentin vetoomusvaliokunta (PETI) järjesti vammaisten henkilöiden oikeuksien teemaviikolla.

6. Ilmoitus

Näkyvyyden varmistaminen on tärkeä osa oikeusasiamiehen toimiston työtä sidosryhmien, EU:n hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan tavoittamiseksi. Oikeusasiamiehen toimiston toimissa keskitytään toimiston tutkimusten lisäksi myös avoimuuden, eettisyyden ja vastuullisuuden edistämiseen EU:n hallinnossa.

Oikeusasiamies esitteli huhtikuussa toimittajille vuoden 2024 vuosikertomuksen, minkä yhteydessä hän sai tärkeän tilaisuuden kertoa toimikautensa suunnitelmista ja ilmoittaa ensimmäisestä oikeusasiamiehen omasta aloitteesta tehdystä tutkimuksesta.

Oikeusasiamies osallistui myös useisiin EU:n ja kansainvälisten toimielinten järjestämiin tapahtumiin ja piti niissä puheita. Näitä olivat muun muassa sukupuolten tasa-arvon teemaviikko ja useat Euroopan parlamentin isännöimät lautakunta- ja valiokuntakokoukset, eurokansalaisen toimintapalvelukeskuksen (ECAS) järjestämä päivä, Euroopan journalistiliiton kongressi, Maailman talousfoorumin hyvän hallintotavan paneeli sekä useat muut sidosryhmille, kansalaisille ja nuorille suunnatut esittelyt, muun muassa toukokuussa järjestetyn Euroopan nuorisotapahtuman aikana.

Vuonna 2025 lehdistö julkaisi noin 3 800 artikkelia, joissa mainittiin suoraan oikeusasiamiehen tutkimukset tai raportoitiin niistä.

Lisäksi oikeusasiamies ja oikeusasiamiehen toimiston työntekijät jatkoivat tiedotustoimiaan antamalla lehdistölle haastatteluja, osallistumalla tieteellisiin konferensseihin ja puhumalla vierailijaryhmille.

Jotta oikeusasiamiehen työ ja toimintapolitiikat olisivat helpommin kansalaisten saatavilla, oikeusasiamiehen vuosien 2025–2029 strategia sekä hankintoja ja avustuksia koskevat aihekohtaiset tutkimukset esiteltiin vieritettävissä verkkotiedotteissa. Keskeisiä aihealueita esitellään tällä tavalla myös vuonna 2026.

Vuonna 2025 oikeusasiamiehen toimiston viestintätoiminta laajeni entisestään, ja siihen otettiin mukaan säännöllisesti julkaistuja sosiaalisen median videoita, joissa kerrottiin toimiston työstä ja oikeusasiamiehen toiminnasta sekä tuotiin esiin tiettyjä erityisaiheita.

Näitä olivat muun muassa yhteenvetovideot, joissa oikeusasiamies esitteli yleiskatsauksen viimeisimmän tutkimuksen vaiheista sekä tapaamisistaan ja puheistaan, sekä käsiteltäviä asioita esittelevät videot, joissa hän kuvasi yksityiskohtaisesti tutkimuksen keskeisiä tuloksia.

Lisäksi toimisto järjesti sosiaalisen mediassa ”Behind the Scenes” -kampanjan, jossa toimiston eri osastojen työntekijät – tutkimusvastaavat, oikeudelliset neuvonantajat ja digitaalisen viestinnän asiantuntijat – kertoivat omasta roolistaan ja päivittäisistä tehtävistään. Tavoitteena oli korostaa Euroopan oikeusasiamiehen toimiston olevan helposti lähestyttävä, ystävällinen ja ammattimainen paikka sekä korostaa samalla toimiston perusarvoja. Vuonna 2025 sosiaalisen median seuraajamäärät kasvoivat tasaisesti kaikilla alustoilla, joilla toimisto on aktiivinen, osittain mainittujen toimien ansiosta. Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median seuraajamäärä kasvoi 13 338:lla, ja näyttökertojen ja vuorovaikutuksen suhde oli 5,36 prosenttia toimiston kolmella suosituimmalla alustalla (LinkedIn, Instagram, Bluesky). Myös sosiaalisen median sisältöjen kautta tehdyt verkkosivustovierailut tuottivat hyviä tuloksia: 8 416 kävijää saapui sivustolle suoraan julkaisujen kautta. Kaiken kaikkiaan verkkosivusto on edelleen toimiston tärkein viestintäväline, ja sen kävijämäärä oli vuoden aikana 1 786 995.

6.1. Oikeusasiamiehen 30-vuotisjuhla

Vuonna 2025 tuli kuluneeksi 30 vuotta Euroopan oikeusasiamiehen toimiston perustamisesta.

Vuoden aikana suurin osa oikeusasiamiehen tiedotustoiminnasta suunniteltiin ja järjestettiin 30-vuotisjuhlavuoden teeman ja visuaalisen ilmeen ympärille.

Tiesitkö tämän? -kampanjassa tarjottiin erilaisia tietoja oikeusasiamiehen toimistosta, sen tehtävästä, historiasta ja toiminnasta.

Työtovereita esitteleviä videoita ja oikeusasiamiehen videopuheenvuoron sisältäneeseen sosiaalisen median kampanjaan yhdistettiin vieritettävä tarina, jossa nämä elementit esitettiin muodossa, joka oli suunniteltu vetoamaan toimiston laajempaan sidosryhmään.

Juhlavuotta vietettiin myös Strasbourgin kaupungin kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa, joka osui ajallisesti yhteen kaupungin raitiovaunun käyttöönoton kanssa. Kaupungintalo oli mahdollistanut tämän hankkeen, ja raitiovaunussa näkyivät oikeusasiamiehen logo ja arvot. Raitiovaunu oli liikenteessä kaupungissa vuoden 2025 loppuun asti.

Oikeusasiamiehen toimiston historiaa ja sen toimialoja esittelevään fyysiseen näyttelyyn ja siihen sisältyviä näyttelytauluja esiteltiin pitkin vuotta useissa eri paikoissa. Niitä olivat muun muassa Strasbourg, Euroopan parlamentti sen täysistunnon aikana ja Euroopan oikeusasiamiesten verkoston konferenssi, joka on oikeusasiamiehen toimiston järjestämä kaksivuotinen tapahtuma.

---

6.2. Hyvän hallinnon palkinto

Lokakuussa oikeusasiamies esitti virallisesti viidennen kerran ehdokkaat Euroopan oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinnon saajiksi.

Palkinnolla annetaan tunnustusta EU:n julkishallinnon toimille, joilla on näkyvä ja välitön myönteinen vaikutus kansalaisten elämään. Kokonaiskilpailun voittajan lisäksi valitaan useita eri luokkien voittajia.

Kilpailussa palkitaan muun muassa huippuosaamisesta teknisessä innovoinnissa ja tekoälyn käytössä, huippuosaamisesta kansalaisten/kansalaisyhteiskunnan osallistumisessa, huippuosaamisesta monimuotoisuuden ja osallisuuden alalla sekä huippuosaamisesta avoimessa hallinnossa.

Neuvoa-antava komitea laatii ehdokaslistan, jonka perusteella Euroopan oikeusasiamies valitsee voittajat ja julkistaa ne erityisessä tilaisuudessa kesäkuussa 2026. Suosituimmasta hankkeesta äänestetään myös julkisesti verkossa.

7. Euroopan oikeusasiamiesten verkosto

Euroopan oikeusasiamiesten verkosto (ENO) on Euroopan oikeusasiamiehen koordinoima epävirallinen verkosto, johon kuuluu yli 95 oikeusasiamiesten ja vastaavien elinten toimistoa eri puolilta Eurooppaa sekä Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta.

Kyselymenettely on Euroopan oikeusasiamiesten verkoston tärkeä työkalu. Menettelyssä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenet voivat esittää kysymyksiä tutkimustensa aikana esiin nousevista EU:n lainsäädäntöä koskevista seikoista, joihin Euroopan oikeusasiamies pyytää asiantuntijavastauksia EU:n toimielimiltä. Vuonna 2025 esitetyt kysymykset koskivat sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia perhe-etuuksien osalta, EU-kansalaisten perheenjäsenten, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, vapaata liikkuvuutta sekä toisessa EU-maassa opiskelevien kroatialaisopiskelijoiden oikeutta sairausvakuutukseen.

Oikeusasiamies vieraili vuonna 2025 myös joissakin kansallisten oikeusasiamiesten toimistoissa. Hän tapasi Puolan ihmisoikeusvaltuutetun sekä Ukrainan parlamentin ihmisoikeusvaltuutetun Varsovassa, Espanjan oikeusasiamiehen Madridissa ja Maltan parlamentin oikeusasiamiehen Vallettassa. Vierailujen aikana oikeusasiamies keskusteli molemminpuolisesti tärkeistä asioista oikeusasiamiesten kanssa ja pyrki löytämään tapoja parantaa yhteistyötä kansalaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

7.1. Euroopan oikeusasiamiesten verkosto

Euroopan oikeusasiamiesten verkosto järjesti vuosikokouksensa Brysselissä marraskuussa 2025. Konferenssi tarjosi eri puolilta Eurooppaa tulleille oikeusasiamiehille mahdollisuuden yhteistyön syventämiseen, ajatustenvaihtoon sekä tulevien haasteiden ennakoimiseen.

Konferenssin rakenne suunniteltiin siten, että se kannusti osallistujia esittämään omia näkemyksiään ja käymään keskusteluja. Alun ja lopun yleisistuntojen lisäksi konferenssissa järjestettiin kahdeksan työpajaa, joissa käsiteltiin eri aiheita kahden päivän aikana. Näin oikeusasiamiehet pystyivät keskittymään oman maansa tai alueensa kannalta erityisen kiinnostaviin aiheisiin.

Seminaarit käsittelivät seuraavia aiheita:

• EU:n sisäisen liikkuvuuden käytännön esteet
• EU:n lainsäädännön noudattamisen valvonnan haasteet ja mahdollisuudet
• Oikeusasiamiehen riippumattomuuden turvaaminen vaikeina aikoina
• Oikeusasiamiehen kokemusten jakaminen ympäristöön liittyvien kanteluiden käsittelystä
• Oikeusasiamiehen harjoittama puoliyksityisen ja puolijulkisen hallinnon valvonta
• Kansalaisten oikeuksien suojelun hajanaisuuden ehkäiseminen
• Oikeusasiamiesten muuttuva rooli maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa
• Sääntelyn yksinkertaistaminen – mitä se voisi tarkoittaa oikeuksien suojelun kannalta.

Joihinkin työpajoihin osallistui myös EU:n elinten, kuten Euroopan komission ja Euroopan unionin perusoikeusviraston, edustajia, jotka jakoivat tietämystään ja asiantuntemustaan.

Konferenssin jälkeen sovittiin Málagassa Espanjassa vuoden 2026 alussa pidettävästä yhteyshenkilöiden kokouksesta, jossa ryhdyttäisiin jatkotoimiin työpajoissa tehtyjen päätelmien perusteella ja pohditaan mahdollisia tulevia hankkeita.

8. Tekoäly

Kun digitaaliset työkalut muuttavat julkisten instituutioiden tapaa palvella kansalaisia, oikeusasiamiehen toimisto tarttui tilaisuuteen hyödyntää tekoälyä keinona tarjota entistä joustavampaa ja tehokkaampaa palvelua. Vuoden 2025 aikana oikeusasiamiehen toimisto ryhtyi toimenpiteisiin tekoälyn käyttöönottamiseksi noudattaen hyvän hallintotavan, vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden periaatteita.

Varmistaakseen, että tekoälyn integrointi noudattaa näitä periaatteita, toimisto perusti osastojen välisen tekoälytyöryhmän, joka ohjaa strategista päätöksentekoa ja edistää tiedon jakamista sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tehtävään rekrytoitiin oma tekoälyvastaava, jonka tehtävänä on vastata asiantuntijavalvonnasta ja koordinoida kaikkia tekoälyyn liittyviä toimia sekä varmistaa, että teknologinen kehitys on tiukasti sidoksissa oikeusasiamiehen tehtävään palvella kansalaisia. Toimisto osallistui myös Euroopan tietosuojavaltuutetun järjestämään tekoälyalan yhteyshenkilöiden verkostoon. Kyseessä on foorumi, jossa EU:n toimielimet voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä vapaaehtoisesti.

Oikeusasiamies käynnisti pilottihankkeen, jossa testataan @ EU (GPT@EC) -tekovälineen käyttöä. Kyseessä on yleiskäyttöinen generatiivinen tekoälyjärjestelmä, jossa hyödynnetään Euroopan komission kehittämiä suuria kielimalleja käytettäväksi kaikissa EU:n toimielimissä. Pilottihankkeessa selvitetään, miten tekoäly voi auttaa tapausten käsittelyn, hallinnollisten tehtävien ja viestinnän lisätehtävissä siten, että oikeusasiamiehen toimeksiannon ytimessä oleva riippumattomuus ja puolueettomuus säilyvät. Pilottihankkeessa arvioidaan tekoälyn mahdollisuuksia tukea useita erityistehtäviä, kuten kirjeiden, suositusten ja päätösten kaltaisten luonnosten selkeyden ja tyylin parantaminen, EU:n ja kansallisten lakien tutkiminen, kanteluiden liitteenä olevien tai tutkimusten yhteydessä saatujen laaja-alaisten asiakirjojen esittäminen lyhyesti ja niiden analysointi, luonnosten muokkaaminen hallinnollisilla aloilla, kuten henkilöstöhallinnossa ja taloushallinnossa, koodaustuen tarjoaminen tietoteknisissä hankkeissa, sekä viestintätehtävissä avustaminen, kuten kieliopin tarkistaminen ja asiakirjojen tiivistelmät.

Hanke käynnistettiin sen jälkeen, kun käyttöön oli otettu vankat hallintomenettelyt, joihin sisältyvät riskienhallintakehykset, tietosuojavaikutusten arvioinnit, käyttöohjeet sekä suojatoimet tietosuojan, tietoturvan, tekijänoikeuksien noudattamisen ja ihmisen suorittaman valvonnan varmistamiseksi. Euroopan komission kanssa tehtävällä palvelutasosopimuksella varmistetaan, että oikeusasiamiehen laatimat luonnokset, työmateriaalit, tapauksiin liittyvät tiedot ja henkilötiedot pysyvät suojattuina ja että komission henkilöstö ja kolmannet osapuolet eivät voi käyttää niitä ilman lupaa. Oikeusasiamiehen käsittelemiä tietoja ei käytetä tekoälymallien kouluttamiseen tai parantamiseen.

Keskeinen periaate, joka ohjaa pilottihanketta, on ihmisen suorittama valvonta. Tekoälyä käyttävät työntekijät ovat edelleen täysin vastuussa kaikista tuloksista, eikä tekoälyä käytetä päätösten tekemiseen, suositusten antamiseen, käsiteltäväksi ottamisen arviointiin, lopputulosten määrittämiseen tai kanteluiden priorisointiin.

Henkilökunta tarkistaa huolellisesti kaiken tekoälyn tuottaman sisällön oikeellisuuden ennen sen käyttöä. Näin varmistetaan, että tekniikka parantaa tehokkuutta, mutta ihmisen harkinta ja päätöksenteko säilyvät kanteiden käsittelyn ja tutkimusten ytimessä.

Oikeusasiamiehen verkkosivustolla julkaistiin tekoälyilmoitus, joka kuvastaa oikeusasiamiehen sitoutumista tekoälyn käytön avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen. Siinä annetaan kansalaisille selkeää tietoa siitä, miten tekoälyjärjestelmiä käytetään, mitä suojatoimia on käytössä ja mitä oikeuksia kantelijalla on vuorovaikutuksessaan oikeusasiamiehen toimiston kanssa.

9. Resurssit

9.1. Talousarvio

Euroopan oikeusasiamiehen talousarvio on EU:n talousarvion itsenäinen pääluokka. Talousarvio jakautuu kolmeen osastoon. Osastoon 1 sisältyvät palkat, korvaukset ja muut henkilöstömenot. Osastoon 2 sisältyvät kiinteistöt, kalustot, tarvikkeet ja sekalaiset käyttömenot. Osastoon 3 sisältyvät toimiston yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot. Vuonna 2025 talousarvion mukaisia määrärahoja oli 15 558 918 euroa.

Tehokkaan varainhoidon varmistamiseksi oikeusasiamiehen sisäinen tarkastaja tarkastaa määräajoin toimiston sisäiset valvontajärjestelmät ja sen varainkäytön. Kuten muutkin toimielimet, oikeusasiamies on myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kohteena. Tarkastuksessa ei havaittu mitään erityisiä ongelmia ulkoisen tarkastustyön yhteydessä.

---

9.2. Resurssien käyttö

Oikeusasiamies hyväksyy vuosittain vuotuisen hallintosuunnitelman. Siinä määritetään tietyt toimet, joita toimiston odotetaan toteuttavan, jotta oikeusasiamiehen strategian tavoitteet ja painopisteet saavutettaisiin. Koska vuosi 2025 oli siirtymävuosi tehtävänsä jättävän ja vastavalitun oikeusasiamiehen välillä, entinen oikeusasiamies hyväksyi vuotuisen toimintasuunnitelman ennen vaaleja, ja se perustui hänen strategiaansa ”Kohti vuotta 2024”. Uusi oikeusasiamies hyväksyi lokakuussa 2025 strategiansa luottamuksen rakentamiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi. Strategia muodostaa perustan tuleville vuotuisille hallintosuunnitelmille.

Oikeusasiamiehen toimistossa työskentelee erittäin pätevä ja kielitaitoinen henkilöstö. Näin varmistetaan, että toimisto voi hoitaa kantelut 24:llä EU:n virallisella kielellä ja lisätä tietoisuutta oikeusasiamiehen työstä koko EU:ssa. Toimiston hybridityöskentelykäytäntö on tulossuuntautunutta ja luottamukseen perustuvaa. Se tukee oikeusasiamiehen tavoitetta edistää nykyaikaista, digitaalista ja joustavaa työympäristöä.

Vuonna 2025 oikeusasiamiehen henkilöstötaulukossa oli 75 tointa, joiden lisäksi toimistossa työskenteli keskimäärin kahdeksan sopimussuhteista toimihenkilöä. Vuoden 2025 aikana 18 harjoittelijaa hankki työkokemusta oikeusasiamiehen toimistossa, ja vuosien 2024–2025 harjoittelujakso päättyi elokuussa ja vuosien 2025–2026 jakso alkoi syyskuussa.

Oikeusasiamiehen toimiston rakenteesta ja eri yksikköjen tehtävistä on yksityiskohtaista tietoa oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Näin otat yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen

Postiosoite

Médiateur européen
1 avenue du Président Robert Schuman
CS 30403
F-67001 Strasbourg Cedex

Käyntiosoite

Strasbourg

Bâtiment Václav Havel (HAV)
Allée Spach
F-67000 Strasbourg

Bryssel

Bâtiment Froissart (FRS)
Rue Froissart 87
B-1000 Bruxelles

Verkkosivut

• Verkkosivusto ombudsman.europa.eu
• Bluesky bsky.app/profile/ombudsman.europa.eu
• Instagram instagram.com/euombudsman
• LinkedIn linkedin.com/company/european-ombudsman
• Threads threads.net/euombudsman
• YouTube youtube.com/user/eotubes

Soita

+33 (0)3 88 17 23 13

---

© Euroopan unioni, 2026

Kaikki valokuvat, infografiikat ja informatiiviset kuvat ovat © Euroopan unioni. Osa visuaalisissa materiaaleissa käytetyistä havainnollistavista kuvista ja graafisista elementeistä on peräisin Adobe Stock -kuvakirjastosta.
Jäljentäminen koulutusta ja muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Laadittu FrutigerNext-kirjasinlajilla.

HTML	ISBN 978-92-9483-431-7	ISSN 1680-3949	doi:10.2869/5183029	QK-01-26-001-FI-Q