1. Johdanto

Minulla on ilo esitellä Euroopan oikeusasiamiehen vuoden 2023 vuosikertomus.

EU:n päätöksentekoympäristö on entistä monimutkaisempi, usein nopeatempoinen ja siihen osallistuu monenlaisia sidosryhmiä. Tämä korostaa Euroopan oikeusasiamiehen kaltaisten riippumattomien valvontaelinten tärkeyttä ja tarvetta varmistaa, että EU:n hallinto säilyy vastuullisena ja avoimena.

Oikeusasiamiehen toimiston tehtävänä on muistuttaa EU:n elimiä siitä, että vaikka välillä tarvitaan nopeita poliittisia toimia, kansalaiskeskeisen hallinnon tulee olla sellainen, että se mahdollistaa julkisen keskustelun ja valvonnan.

Siksi olen pyytänyt Euroopan parlamenttia tukemaan suositustani, jonka mukaan ensisijaisesti olisi puututtava Euroopan komission merkittäviin viivästyksiin asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä, erityisesti alkuperäisiä asiakirjoihin tutustumista koskevien päätösten tarkastelun yhteydessä. Tässä asiassa Euroopan parlamentille antamani oikeusasiamiehen erityiskertomus on vasta toinen lajissaan, mikä osoittaa kysymyksen tärkeyden demokraattisen valvonnan kannalta. Olen kiitollinen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle siitä, että se on ottanut asian käsiteltäväksi näin nopeasti.

Eettiset kysymykset pysyivät keskeisessä asemassa koko vuoden ajan. Seurasin tiiviisti vuoden 2022 lopulla esiin tulleen Euroopan parlamentin korruptioskandaalin johdosta käynnistettyä uudistusprosessia. Parlamentin eettisiin sääntöihin on tehty joitakin selkeitä parannuksia. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää myös toteuttaa uudistukset asianmukaisesti ja valvoa niiden soveltamista.

Maahanmuuttoon liittyvät tutkimukset olivat vahvasti esillä vuonna 2023. Oikeusasiamiehen toimisto käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selventää Frontexin roolia etsintä- ja pelastusoperaatioissa Välimerellä. Toisessa tutkimuksessa virastoa kehotettiin tekemään enemmän sen varmistamiseksi, että maahanmuuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan niin kutsuttujen tiedonhankintahaastattelujen aikana. Pyysin myös lisätietoa EU:n ja Tunisian yhteisymmärryspöytäkirjasta ja muun muassa siitä, onko komissio tehnyt pöytäkirjasta ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin.

Muuttoliike oli yksi tärkeimmistä aiheista Euroopan oikeusasiamiesten verkoston Euroopan parlamentissa marraskuussa pidetyssä konferenssissa. Kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten kokouksessa pohdittiin myös tekoälyn roolia julkishallinnossa ja korostettiin korkeiden eettisten normien tärkeyttä julkisessa elämässä.

Minulla oli kunnia jakaa kesäkuussa neljäs Euroopan oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinto. Palkintoseremoniassa esiteltiin useita erinomaisia aloitteita ja hankkeita, joita EU:n henkilöstö on toteuttanut eri puolilla EU:n hallintoa. Pääpalkinnon saivat Eurojust ja kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän toimisto työstään kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten dokumentoinnissa.

Tuleva vuosi on tärkeä demokratian kannalta Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Kansalaisten vaaliuurnilla tekemien valintojen vaikutukset ulottuvat paitsi julkiseen politiikkaan myös itse demokratian toimintaan, mihin kuuluu perusoikeudet ja hallituksen vastuuvelvollisuuden turvaava valvonta ja tasapainotukset. Julkishallintojen tehtävään kaikkialla maailmassa liittyy luontaisesti tasapainoilu riippumattomuuden ja hallituksen vaatimusten välillä yleinen etu johtotähtenään. EU:n toimielimet eivät ole tästä poikkeus, ja Euroopan oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu toimia niiden oppaana. Kuten viime vuonna myönnetty hyvän hallinnon palkinto osoittaa, EU:lla on onneksi joukko ahkeria, yleisen edun etusijalle asettavia ja itsenäisesti ajattelevia virkamiehiä. Odotan innolla työskentelyn jatkamista heidän kanssaan osoittaaksemme, miten vahva julkishallinto voi edistää demokratian ja perusoikeuksien suojelua.

Emily O’Reilly

2. Vuosi 2023 pähkinänkuoressa

3. Keskeiset aiheet

Oikeusasiamies auttaa ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita, joilla on ongelmia EU:n hallinnon kanssa. Ongelmana voivat olla esimerkiksi avoimuuden puute päätöksenteossa, asiakirjoihin tutustumisoikeuden epääminen tai viivästykset siinä, perusoikeuksien loukkaaminen ja sopimusasiat. Seuraavissa osioissa luodaan katsaus kuhunkin alaan liittyviin keskeisiin tapauksiin.

3.1. Oikeus tutustua asiakirjoihin

EU:n kansalaisilla on laajat oikeudet tutustua EU:n toimielinten asiakirjoihin. Kansalaiset voivat kääntyä oikeusasiamiehen puoleen avun saamiseksi, jos heillä on vaikeuksia saada EU:n asiakirjoja käyttöönsä.

Oma-aloitteisen tutkimuksen tuloksena oikeusasiamies kehotti Euroopan komissiota korjaamaan kiireellisesti järjestelmälliset viivästykset asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä. Oikeusasiamies totesi, että tarvitaan perusteellista uudelleentarkastelua, jotta varmistetaan, että komissio noudattaa asiakirjojen julkisuutta koskevassa EU:n lainsäädännössä (asetus 1049/2001) asetettuja määräaikoja. Oikeusasiamiehen tutkimuksessa kävi ilmi, että komissio laiminlyö laissa säädetyt määräajat 85 prosentissa tapauksista, joissa yksityishenkilöt ovat hakeneet tiedonsaantipäätöksen uudelleentarkastelua eli jättäneet niin kutsutun uudistetun pyynnön. Syyskuussa oikeusasiamies toimitti Euroopan parlamentille erityiskertomuksen, jossa se pyysi parlamentilta virallista tukea komission saamiseksi ryhtymään toimiin oikeusasiamiehen suosituksen johdosta. Oikeusasiamies keskusteli kertomuksesta Euroopan parlamentin jäsenten kanssa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa marraskuussa.

Oikeusasiamies käynnisti myös oma-aloitteisen tutkimuksen tavasta, jolla komissio, parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto käsittelevät pyyntöjä, jotka koskevat oikeutta tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin. Aiemmissa oikeusasiamiehen tutkimuksissa on esitetty, että kyseiset kolme toimielintä eivät noudata kaikilta osin EU:n lainsäädäntöä ja erityisesti oikeuskäytäntöä tällaisten asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen yhteydessä.

Oikeusasiamiehen tekemän tutkimuksen johdosta oikeusasiamies pyysi neuvostoa antamaan yleisölle täyden oikeuden tutustua sen oikeudellisen yksikön lausuntoon ehdotetusta vähimmäispalkkalaista. Oikeusasiamies totesi, että avoimuuden lisääminen lakiehdotusta koskevien neuvottelujen ollessa käynnissä olisi helpottanut huomattavasti kansalaisten osallistumista EU:n lainsäädäntöprosessiin. Neuvosto myönsi oikeuden tutustua pyydettyyn asiakirjaan oikeusasiamiehen suosituksen perusteella. Oikeusasiamies arvosteli myös Euroopan tietosuojaneuvoston kielteistä vastausta useisiin pyyntöihin saada tutustua kansainvälisiä tiedonsiirtoja koskeviin valmisteluasiakirjoihin. Oikeusasiamiehen suosituksen johdosta Euroopan tietosuojaneuvosto myönsi lopulta aikaisempaa laajemman oikeuden tutustua pyydettyihin asiakirjoihin.

Kysymys siitä, mikä on EU:n asiakirja, oli edelleen ongelmana vuonna 2023. Oikeusasiamies kritisoi sitä, että komissio alun perin rajasi sähköpostiviestit maaperää, metsiä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden luonnoksiin tutustumista koskevan pyynnön ulkopuolelle. Oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana komissio suostui rekisteröimään kyseiset sähköpostiviestit ja tutkimaan, voitaisiinko ne julkaista.

Euroopan lääkevirastoa (EMA) koskevassa tutkimuksessa oikeusasiamies totesi, että viraston käytäntöä, jonka mukaan tietyt asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt asetetaan automaattisesti aikajärjestykseen ilman, että huomioidaan niiden käsittelystä aiheutuvaa huomattavaa hallinnollista taakkaa, ei voitu pitää hyvänä hallintotapana. Oikeusasiamies pani merkille, että Euroopan lääkevirasto on jo ryhtynyt toimiin käytännön poistamiseksi, ja pyysi virastoa raportoimaan edistymisestään.

Oikeusasiamies esitti myös Euroopan investointipankille (EIP) ehdotuksia asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyn parantamiseksi. Hän pyysi Euroopan investointipankkia erityisesti arvioimaan tutustumispyynnöt pyyntöjen omien ansioiden perusteella eikä sen perusteella, että se suunnittelee julkaisevansa kyseiset asiakirjat myöhemmin. Oikeusasiamies pyysi Euroopan investointipankkia myös selittämään paremmin, miten tietojen julkistaminen voisi heikentää avoimuussäännöillä suojattuja etuja, kun se epää tutustumisoikeuden. Oikeusasiamiehen ehdotukset perustuivat tutkimukseen tavasta, jolla Euroopan investointipankki käsitteli pyyntöä saada tutustua tiivistelmään hankkeesta, jota se rahoittaa sähkönjakeluverkon nykyaikaistamiseksi Puolassa. Vastauksessaan Euroopan investointipankki ilmoitti varmistavansa, että se käsittelee asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt oikeusasiamiehen ehdotusten mukaisesti.

Ympäristöpäätöksentekoon liittyvässä tutkimuksessa oikeusasiamies kritisoi komission päätöstä evätä oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) puitteissa ilmoitettuja keramiikkateollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. Oikeusasiamies oli eri mieltä komission perusteluista, joiden mukaan pyydetyt asiakirjat eivät sisältäneet enempää tietoja ympäristöpäästöistä kuin mitä oli jo julkisesti saatavilla, sekä komission arviosta, jonka mukaan asiakirjojen julkistamiseen ei liittynyt pakottavaa yleistä etua. Oikeusasiamies ilmoitti komissiolle harkitsevansa laajemman tutkimuksen tekemistä siitä, miten komissio tulkitsee ympäristötiedon ja ympäristöpäästöihin liittyvien tietojen saatavuutta.

3.2. Perusoikeudet

Satoja ihmisiä hukkui Kreikan rannikon edustalla 14. kesäkuuta. Oikeusasiamies käynnisti tapauksen johdosta oma-aloitteisen tutkimuksen Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) roolista etsintä- ja pelastusoperaatioissa. Oikeusasiamies pyysi saada tarkastaa useita Frontexin vastuita tällä alalla koskevia asiakirjoja. Tällaisia ovat virallinen raportti kyseisestä tapauksesta (raportti vakavasta tapahtumasta) sekä raportit muista viimeaikaisista lukuisten ihmishenkien menettämiseen Välimerellä johtaneista tapahtumista. Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä tapasi myöhemmin Frontexin edustajia Varsovassa selventääkseen joitakin annettuja tietoja. Oikeusasiamies pyysi myös Frontexia toimittamaan lisää asiakirjoja tutkimusta varten.

Eräässä toisessa aloitteessa, joka koski EU:n toimielinten roolia perusoikeuksien takaamiseksi rajavalvontatoiminnassa, oikeusasiamies pyysi lisätietoja EU:n ja Tunisian heinäkuussa allekirjoittamasta yhteisymmärryspöytäkirjasta. Oikeusasiamies halusi tietää etenkin sen, miten Euroopan komissio aikoo varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen muuttoliikkeeseen liittyvissä toimissa, jotka perustuvat sopimukseen, jolla Tunisialle myönnetään rajavalvontaan 105 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta. Oikeusasiamies kysyi komissiolta, tekeekö se ihmisoikeusvaikutusten ennakkoarvioinnin ennen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista, ja aikooko se tehdä määräaikaisarviointeja sopimuksen täytäntöönpanon aikana. Lisäksi hän tiedusteli komissiolta, onko se määritellyt perusteet rahoituksen keskeyttämiselle, jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Toisessa tutkimuksessa oikeusasiamies kysyi komissiolta, miten se varmistaa, että Kreikalle rajaturvallisuuteen myönnetyillä EU:n varoilla ei edistetä perusoikeuksien loukkauksia.

Frontexin Espanjassa toteuttamaa yhteisoperaatiota koskevan tutkimuksen johdosta oikeusasiamies pyysi virastoa tekemään enemmän sen varmistamiseksi, että laittomien muuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan haastatteluissa, joilla kerätään tietoa riskianalyysiä ja rajat ylittävään rikollisuuteen syyllistyneiden henkilöiden tunnistamista varten. Hän ehdotti, että Frontex pyytää haastateltavilta kirjallisen suostumuksen ja varmistaa, että he saavat tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuudesta hyödyntää riippumatonta valitusmekanismia. Oikeusasiamies ehdotti myös, että Frontex vaatii, että kaikkien jäsenvaltioissa toteutettavien yhteisten rajavalvontaoperaatioiden toimintasuunnitelmiin sisällytetään muuttajille tarvittaessa tarjottava oikeusapu. Frontex hyväksyi suurimman osan oikeusasiamiehen ehdotuksista.

Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti komission päätökseen tehdä yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa perusoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin laatimiseksi EU:n rahoittamista muuttoliikkeen hallintaan liittyvistä tiloista Kreikassa (monikäyttöiset vastaanotto- ja tunnistuskeskukset), julkaista tämä arviointi ja tarkistaa sitä määräajoin. Komission sitoutuminen näihin toimiin perustuu oikeusasiamiehen tutkimuksessaan esittämiin ehdotuksiin siitä, miten komissio voisi varmistaa perusoikeuksien kunnioittamisen kyseisissä tiloissa.

Tarkasteltuaan tutkimuksessaan sitä, miten Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) arvioi ihmisoikeusriskejä ennen kuin se antoi tukea EU:n ulkopuolisille maille valvontavalmiuksien kehittämiseksi, oikeusasiamies teki useita ehdotuksia Euroopan ulkosuhdehallinnon ihmisoikeussuuntaviivojen parantamiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa riskien tunnistamisprosessia koskevien lisätietojen antaminen, sen täsmentäminen, että toiminnan vaikutukset ihmisoikeuksiin olisi arvioitava toiminnan kaikissa vaiheissa, ja tietosuojasäännösten sisällyttäminen paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa pidettäviin tiedotustilaisuuksiin. Toisessa tutkimuksessaan, joka koski EU:n ulkopuolisille maille niiden valvontavalmiuksien kehittämiseksi annettavaa apua, oikeusasiamies ehdotti, että Frontex päivittää ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa käyttämäänsä menettelyä ja parantaa menettelyn soveltamista.

3.3. Eettiset kysymykset

Vuoden 2022 lopulla esitettiin väitteitä, joiden mukaan EU:n ulkopuoliset maat turvautuivat lahjontaan vaikutusvaltansa lisäämiseksi Euroopan parlamentissa. Tämän seurauksena oikeusasiamies kävi parlamentin kanssa useita keskusteluja sen suunnitelmista uudistaa eettisiä sääntöjään. Joulukuussa oikeusasiamies suhtautui myönteisesti parlamentin eettisiin toimintapuitteisiinsa tekemiin parannuksiin, kuten eturistiriitojen yksityiskohtaisempaan määritelmään ja parlamentin jäsenten velvollisuuteen saattaa julkisiksi tapaamiset, joita järjestetään rekisteröityjen lobbaajien ja EU:n ulkopuolisten maiden diplomaattisten edustajien kanssa. Oikeusasiamies totesi kuitenkin olevansa edelleen huolissaan siitä, miten säännöt pannaan täytäntöön ja miten niitä valvotaan. Hän kehotti parlamenttia varmistamaan, että sillä on käytössään tarvittavat resurssit ja järjestelyt uusien sääntöjen asianmukaista seurantaa ja täytäntöönpanoa varten.

Uutisten johdosta, joiden mukaan Qatar ja sitä lähellä olevat organisaatiot olivat maksaneet erään Euroopan komission pääjohtajan työmatkoja, oikeusasiamies pyysi komissiolta tietoa kolmansien osapuolten maksamista matkakuluista vuodesta 2021 alkaen. Tutkittuaan toimitetut tiedot hän ilmoitti aikovansa käynnistää tutkimuksen, jossa arvioidaan kyseisiä matkoja ja selvitetään, onko komissio ryhtynyt asianmukaisiin toimiin mahdollisten eturistiriitojen lieventämiseksi näissä tapauksissa. Hän myös kehotti komissiota julkistamaan vähintään yhteenvedon niistä tiedoista, jotka se oli toimittanut oikeusasiamiehelle tässä asiassa.

Vuonna 2023 oikeusasiamies tarkasteli eturistiriitojen riskejä muun muassa Euroopan puolustusrahastoon (EKR) liittyen. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen siitä, miten komissio varmistaa, että Euroopan puolustusrahaston hanke-ehdotuksia arvioivilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla ei ole eturistiriitoja, sillä – vastoin yleistä käytäntöä EU:n rahoitusta saavien ehdotusten arvioinnissa – komission ei tarvitse julkistaa niiden asiantuntijoiden nimiä, joita se kuulee Euroopan puolustusrahaston hankkeissa.

Oikeusasiamies pyysi myös Euroopan investointipankkia (EIP) parantamaan eturistiriitoja koskevia sääntöjään sen jälkeen, kun Euroopan investointipankin varapuheenjohtaja siirtyi Italian kansallisen kehityspankin toimitusjohtajaksi. Varapuheenjohtaja oli osallistunut Euroopan investointipankin ja kansallisen kehityspankin välisten rahoitussopimusten hyväksymiseen vain viikkoja ennen nimitystään kehityspankin toimitusjohtajaksi. Oikeusasiamies on pyytänyt Euroopan investointipankkia vahvistamaan eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikuntansa valvontatehtävää siltä osin kun on kyse Euroopan investointipankin hallituksen jäsenten uusista työpaikoista. Vastauksessaan Euroopan investointipankki ilmoitti tiedottaneensa eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnalle oikeusasiamiehen ehdotuksista. Se totesi myös, että toimikunta ilmoittaa nyt Euroopan investointipankin hallituksesta lähteville jäsenille, että heidän uudet sopimuksensa eivät saa estää heitä ilmoittamasta mahdollisista eturistiriidoista, jotka ilmenevät heidän palvelussuhteensa päättymisen jälkeisen karenssiajan aikana.

Oikeusasiamies antoi myönteisen arvion muutoksista, joita komissio oli äskettäin tehnyt julkisia hankintoja koskeviin sisäisiin ohjeisiinsa. Arvio annettiin osana analyysia asiassa, joka koski mahdollisia eturistiriitoja. Tämä liittyi siihen, että komissio teki hankintasopimuksen kilpailuoikeudellisen konsulttiyrityksen kanssa EU:n yritysfuusioita koskevaa politiikkaa käsittelevästä tutkimuksesta. Oikeusasiamies totesi, että uudet ohjeet voisivat vahvistaa tapaa, jolla komissio käsittelee mahdollisia ammatillisia eturistiriitoja tarjouskilpailuissa, mutta että ohjeita on myös sovellettava tehokkaasti. Komissio irtisanoi kyseisen sopimuksen oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana.

3.4. Vastuuvelvollisuus päätöksenteossa

Oikeusasiamies teki useita ehdotuksia Euroopan komissiolle yli 700 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineen läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi. Elpymis- ja palautumistukivälineen tarkoituksena on auttaa EU:n taloutta toipumaan koronaviruspandemiasta ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen sosioekonomisista vaikutuksista. Oikeusasiamies ehdottaa muun muassa, että komissio julkaisee jatkossakin jäsenvaltioiden maksupyyntöjen alustavia arviointeja, parantaa elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien asiakirjapyyntöjen käsittelyä ja varmistaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole perustaneet julkisia portaaleja, jotka sisältävät tietoja mittavaa rahoitusta saavista tahoista, tekevät niin. Hän ehdotti myös, että komissio kannustaisi jäsenvaltioita julkaisemaan kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen edunsaajat näissä julkisissa portaaleissa.

Koska EU on viime vuosina hyväksynyt useita lakeja, joiden tarkoituksena on suojella ympäristöä ja torjua ilmastonmuutosta, päätöksenteon avoimuus tällä alalla on ollut monien viimeaikaisten oikeusasiamiehen tutkimusten keskiössä. Oikeusasiamies julkaisi kuluvana vuonna yleiskatsauksen tuloksista, jotka saatiin avoimuutta ja osallistumista ympäristöä koskevaan EU:n päätöksentekoon käsitelleestä julkisesta kuulemisesta. Vastaajat mainitsivat asioita, jotka vaikeuttavat päätöksentekoprosessien seuraamista tai niihin osallistumista. Tällaisia ovat tietojen myöhäinen julkaiseminen, läpinäkymättömät lobbauskäytännöt ja vaikeudet saada tietoa lakiehdotuksia koskevista keskusteluista. Kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittiseen päätöksentekoon koskevassa kysymyksessä vastaat toivoivat, että komissio julkistaisi alustavia kantoja politiikasta ja lainsäädännöstä sekä tiedottaisi avoimemmin, ketkä osallistuvat julkisiin kuulemisiin.

Kuulemisen tulosten perusteella oikeusasiamies käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen siitä, miten komissio hallitsee vaarallisiin kemikaaleihin liittyviä riskejä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia viivästyksiä tiettyjen kemikaalien riskien vähentämiseen liittyvien rajoitusten asettamisessa, kemikaalien sisällyttämisessä ennakkolupavaatimuksen alaisten aineiden luetteloon sekä yksittäisten lupien ja lupaehtojen asettamisessa. Osana tutkimusta oikeusasiamies tarkastelee valittuja esimerkkitapauksia selvittääkseen viivästysten syitä ja menettelyn avoimuutta.

Kansanterveyteen liittyvän päätöksenteon osalta oikeusasiamies kannusti Euroopan lääkevirastoa (EMA) tiedottamaan mahdollisimman pian alustavista suunnitelmista lääkkeiden arviointimenettelyihin liittyvien kliinisten tutkimusten tietojen julkaisemisesta sen jälkeen, kun Euroopan lääkeviraston niin kutsuttu ennakoiva avoimuuspolitiikka keskeytettiin vuosiksi 2018–2023. Oikeusasiamies havaitsi myös useita avoimuuteen liittyviä ongelmia komission ja tupakkateollisuuden välisessä vuorovaikutuksessa. Oikeusasiamies kritisoi tutkimustuloksissaan sitä, että komissio ei ollut ennakoivasti julkaissut tietoja kaikista tupakkateollisuuden lobbaajien kanssa pidetyistä kokouksista eikä pitänyt pöytäkirjoja kaikista tällaisista kokouksista. Samalla oikeusasiamies suhtautui myönteisesti komission sitoumukseen tutkia tarkemmin yksiköidensä altistumista tupakkateollisuuden lobbaustoiminnalle. Oikeusasiamies toimittaa komissiolle tiedot, jotka komission olisi välitettävä ylemmälle henkilöstölle tällaisen tutkimuksen perusteellisuuden varmistamiseksi, ja on pyytänyt komissiota raportoimaan oikeusasiamiehelle tutkimuksen tuloksista.

Kansalaisyhteiskunnan järjestön nostettua esiin vastuuvelvollisuusongelman oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen komission päätöksestä, jonka mukaan EU:n sähköisessä Whoiswho­henkilöhakemistossa julkaistaan vain johtajatasolla toimivien henkilöstön jäsenten yhteystiedot. Aiemmin myös virkamiesten yhteystiedot olivat saatavilla Whoiswho-hakemistossa.

3.5. Henkilöstökysymykset

Oikeusasiamies teki tutkimuksen siitä, miten Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO) toteutti esivalintakokeet osana menettelyä, jolla palkattiin uutta henkilöstöä EU:n julkishallintoon. Tutkimuksen taustalla oli useita kanteluja testeistä ja erityisesti vaatimuksesta, jonka mukaan testit on suoritettava yksinomaan etänä. Hakijat mainitsivat kokeiden aikana ilmenneet tekniset ongelmat sekä vaikeudet saada apua EPSOlta ja sen toimeksisaajalta. Oikeusasiamies teki EPSOlle useita parannusehdotuksia. Oikeusasiamies kehotti EPSOa tekemään kattavan arvion etätestien mahdollisesta vaikutuksesta yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä varmistamaan, että tekniset vaatimukset eivät aseta hakijoita epäedulliseen asemaan ja että hakijat saavat ohjeet siitä, miten toimia teknisten ongelmien ilmetessä kokeen aikana ja miten he voivat tehdä valituksen.

Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA) paransi ulkoisten asiantuntijoiden valintamenettelyä sen jälkeen, kun oikeusasiamies oli tutkinut, miten virasto oli käsitellyt tietyn hakemuksen. Tutkimuksen aikana EU:n turvapaikkavirasto muutti valintaprosessin ongelmallisilta vaikuttaneita menettelyllisiä ja organisatorisia näkökohtia. Oikeusasiamies oli tyytyväinen muutoksiin.

3.6. Avustukset ja sopimukset

Kansalaisjärjestö kääntyi oikeusasiamiehen puoleen sen jälkeen, kun komissio pyrki perimään kustannukset takaisin kidutuksen uhrien kuntouttamista koskevan EU-rahoitteisen hankkeen tarkastuksen jälkeen. Komissio lähetti laskutusilmoituksen kantelijalle, joka on hankkeen koordinaattori. Suurin osa tukeen oikeuttamattomiksi katsotuista kustannuksista johtui kuitenkin yhdestä hankekumppanista. Oikeusasiamiehen puututtua asiaan komissio peruutti yhteensä lähes 28 000 euron perintämääräyksen ja ilmoitti antavansa uuden perintämääräyksen kustannuksista vastuussa olevalle hankekumppanille. Oikeusasiamies oli tyytyväinen komission päätökseen.

Euroopan parlamentin kieltäydyttyä päästämästä ulkopuolisen sopimussuhteisen henkilöstön jäsenen vauvaa tiloihinsa imettämistä varten lapsen isä kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. Kantelija totesi, että parlamentti myöntää pääsyn oman henkilöstönsä lapsille. Oikeusasiamies katsoi, että sääntö vaikutti suhteettomalta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiselta. Parlamentti suostui sallimaan työntekijän tuoda vauvansa tiloihinsa ja sanoi muuttavansa sääntöjään.

4. Hyvän hallinnon palkinto

Oikeusasiamiehen vuoden 2023 hyvän hallinnon palkinnolla palkittiin Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän toimiston työ keskeisten kansainvälisten rikosten ja ihmisoikeusrikkomusten dokumentoinnissa. Eurojustin ja syyttäjän toimiston yhdessä laatimien ohjeiden avulla kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat kerätä ja säilyttää tietoja siten, että niitä voidaan käyttää todisteina oikeudessa.

Palkinnon saajat julkistettiin Solvay-kirjastossa Brysselissä 28. kesäkuuta pidetyssä tilaisuudessa, jonka avasivat Euroopan oikeusasiamies Emily O'Reilly ja Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola. Lisäksi julkistettiin viisi erityiskategorian voittajaa, yksi yleisöäänestyksen voittaja ja erityispalkinnon voittaja.

Puheessaan oikeusasiamies totesi palkinnonsaajien työstä, että ”sotarikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevien saattaminen oikeuden eteen antaa uhreille oikeutta ja toimii ennaltaehkäisevästi tulevien konfliktien suhteen. Historia on osoittanut, miten vaikeaa tällaisista rikoksista on nostaa syytteitä. Siksi on äärimmäisen tärkeää kehittää tehokkaita tapoja kerätä ja säilyttää todisteita.”

Joka toinen vuosi myönnettävän palkinnon tavoitteena on antaa tunnustusta EU:n virkamiesten tekemälle työlle, joka on vaikuttanut myönteisesti ihmisten elämään Euroopassa ja sen ulkopuolella. Vuoden 2023 kilpailussa ehdolla oli 57 hanketta.

Riippumaton neuvoa-antava lautakunta arvioi nimitykset minkä jälkeen oikeusasiamies valitsi voittajat. Oikeusasiamiehen vuonna 2017 lanseeraama palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa.

5. Kantelut ja tutkimukset: kansalaisten auttaminen

Euroopan oikeusasiamies auttaa ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita, joilla on ongelmia EU:n hallinnon kanssa. Se tehdään käsittelemällä oikeusasiamiehelle lähetettyjä kanteluja sekä pyrkimällä edistämään hyvää hallinnollista käytäntöä tunnistamalla ennakoivasti järjestelmään liittyviä ongelmia, jotka koskevat EU:n toimielimiä laajemmin.

Oikeusasiamies pyrkii jatkuvasti parantamaan sisäisiä menettelyjä sen varmistamiseksi, että toimisto hoitaa tutkimukset mahdollisimman tehokkaasti ja että kantelijoita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2023 oikeusasiamies yksinkertaisti ja virtaviivaisti menettelyjä toimeksiantoon kuulumattomien kantelujen ja sellaisten kantelujen käsittelyssä, jotka liittyvät siihen, että EU:n hallinto ei ole vastannut sähköposteihin tai kirjeisiin. Uusien menettelyjen ansiosta oikeusasiamiehen toimisto pystyy käsittelemään nämä kantelut tehokkaammin, mikä samalla parantaa kantelijoiden kokemusta.

Oikeusasiamiehen verkkokantelujärjestelmään tehtyjen parannusten ansiosta järjestelmä on käyttäjäystävällisempi. Kanteluiden teko ja niiden käsittelyn etenemisen seuraaminen on nyt helpompaa.

Toimiston tapauskäsittelijöiden monipuolinen ryhmä ja monikielinen verkkosivusto kertovat oikeusasiamiehen sitoumuksesta auttaa avunhakijoita kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä.

Vaikka oikeusasiamies ei aina pysty tutkimaan kaikkia saamiaan kanteluita, toimisto pyrkii kuitenkin auttamaan kaikkia apua hakevia esimerkiksi antamalla neuvontaa muista oikeussuojamahdollisuuksista.

5.1. Kantelujen tyyppi ja lähde

5.1.1. Yhteenveto kanteluista ja strategisista tutkimuksista

Oikeusasiamies voi käynnistää tutkimuksen vain kanteluista, jotka kuuluvat hänen toimivaltaansa ja jotka täyttävät tarvittavat käsiteltäväksi ottamisen vaatimukset, muun muassa sen, että kantelija on aiemmin yrittänyt ratkaista asiaa suoraan asianomaisen toimielimen kanssa.

Toimiston työn aiheet perustuvat oikeusasiamiehen toimeksiantoon ja saatuihin kanteluihin, koska niistä useimmissa tapauksissa on kyse. Kanteluja koskevan ydintoiminnan lisäksi oikeusasiamies tekee kuitenkin myös laajempia strategisia tutkimuksia ja aloitteita, jotka koskevat systeemisiä ongelmia EU:n toimielimissä.

5.1.2. Oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut

Vuonna 2023 Euroopan oikeusasiamies käsitteli noin 1 500 kantelua asioista, jotka eivät kuuluneet hänen toimivaltaansa. Useimmiten ne olivat asioita, jotka eivät koskeneet EU:n hallinnon työtä. Yli 40 prosenttia näistä kanteluista tuli Espanjasta, Puolasta ja Saksasta. Espanjan osuus kanteluista oli 20 prosenttia, ja Puolan ja Saksan osuus oli kummankin 10 prosenttia.

Ihmiset lähestyivät oikeusasiamiestä enimmäkseen asioissa, jotka koskivat yhdenvertaista kohtelua tai syrjintää, oikeudenkäyntejä, kuluttajansuojaa, pankkitoimintaa ja hallinnon avoimuutta. Nämä oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomat kantelut liittyivät pääasiassa ongelmiin, joita ihmiset olivat kohdanneet kansallisten, alueellisten tai paikallisten julkisviranomaisten, hallintojen ja julkishallinnon elinten sekä kansallisten tai kansainvälisten tuomioistuinten (kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen) kanssa. Kansalaiset tekivät myös suuren määrän kanteluja yksityisistä tahoista, kuten pankeista, verkkoyrityksistä ja -alustoista sekä terveydenhuollon laitoksista.

Oikeusasiamies sai myös humanitaariseen kriisiin Ukrainassa ja Gazassa liittyviä toimeksiantoonsa kuulumattomia kanteluja.

Vaikka koronaviruspandemiaan liittyvien kantelujen kokonaismäärä on vähentynyt, kansallisten viranomaisten toteuttamat toimenpiteet viruksen leviämisen valvomiseksi ja hillitsemiseksi olivat edelleen merkittävä toimeksiantoon kuulumattomien kantelujen aihe vuonna 2023.

Muut toimeksiantoon kuulumattomat kantelut koskivat EU:n toimielimiä mutta liittyivät poliittiseen tai lainsäädännölliseen työhön.

Oikeusasiamies vastasi kaikille apua hakeneille kantelun kielellä tai heidän valitsemallaan kielellä. Vastauksissa selvennettiin oikeusasiamiehen toimivaltaa ja annettiin mahdollisuuksien mukaan neuvontaa muista elimistä, jotka voisivat auttaa. Vaikka tällaisia ovat pääasiassa kansalliset ja alueelliset oikeusasiamiesinstituutiot, oikeusasiamies ohjasi myös kantelijoita EU:n toimielimiin (pääasiassa komissioon ja Euroopan parlamenttiin) ja verkostoihin, kuten SOLVIT-verkostoon ja Euroopan kuluttajakeskuksiin.

Jos kantelijat olivat tyytymättömiä EU:n tiettyyn lainsäädäntöön, oikeusasiamies neuvoi tavallisesti heitä kääntymään Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan puoleen. Hän ohjasi EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta kysymyksiä esittäneet kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiesten tai EU:n verkostojen, kuten Europe Direct -palvelun, puoleen.

Vuonna 2023 oikeusasiamiehen henkilöstö pystyi vastaamaan näihin kanteluihin huomattavasti nopeammin kuin aiemmin. Tämä johtui siitä, että toimeksiantoon kuulumattomien kantelujen käsittelyssä otettiin käyttöön yksinkertaistetut asiakirjamallit, jotka tulivat ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2022.

5.2. Kantelun kohteena olleet toimielimet ja elimet

5.3. Kantelujen aiheet

5.4. Tulokset

5.5. Vaikutus ja saavutukset

Yksi Euroopan oikeusasiamiehen yleisistä tavoitteista on saada kantelijoiden ja kansalaisten kannalta konkreettisia parannuksia aikaan EU:n hallinnossa. Oikeusasiamies pyrkii tähän ehdottamalla ratkaisuja ja suosituksia ja tekemällä ehdotuksia. Oikeusasiamies voi myös edistää parannuksia strategisilla aloitteilla, jotka eivät ole virallisia tutkimuksia. Hän voi myös kehottaa toimielintä sopimaan asian ennen virallisen ratkaisuehdotuksen tai suosituksen antamista.

5.5.1. Noudattamisaste

Noudattamisaste tarkoittaa oikeusasiamiehen antamien ehdotusten (ratkaisut, suositukset ja ehdotukset) kokonaismäärän osalta saatujen myönteisten vastausten prosenttiosuutta. Koska oikeusasiamies antaa toimielimille kuusi kuukautta aikaa noudattaa tutkimusten lopettamisesta tekemissään päätöksissä esitettyjä ehdotuksia, vuoden 2023 noudattamisasteessa ovat mukana vuonna 2022 päätökseen saatetut tutkimukset.

EU:n toimielinten yhteistyö oikeusasiamiehen kanssa vuonna 2023 oli tyydyttävää 81 prosentissa tapauksia. EU:n toimielimet suhtautuivat myönteisesti 67:een niistä 83 ehdotuksesta, joita oikeusasiamies teki korjatakseen tai parantaakseen niiden hallinnollisia käytäntöjä.

5.5.2. Laajempi vaikutus

Noudattamisasteesta näkee toimielinten vastaukset ehdotuksiin tiettynä ajankohtana. Se ei täysin kuvasta oikeusasiamiehen työn pitkäaikaista vaikutusta.

Vaikka toimielimet suhtautuisivatkin myönteisesti oikeusasiamiehen ehdotuksiin tai suosituksiin, hallinnollisten käytäntöjen muuttaminen vie aikaa. Esimerkkinä mainittakoon oikeusasiamiehen vuonna 2022 tekemä tutkimus, jossa havaittiin hallinnollinen epäkohta tavassa, jolla Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) käsitteli pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyivät ehdotukseen rajoittaa lyijyä ampumatarvikkeissa. EFSAn vastaus oikeusasiamiehen suosituksiin oli myönteinen, ja virasto sanoi muuttavansa sääntöjään ja käytäntöjään. Tämän seurauksena EFSA teki vuonna 2023 parannuksia tapaan, jolla se käsittelee oikeutta tutustua asiakirjoihin. Se esimerkiksi julkaisi ohjeet tutustumispyyntöjen tekemisestä, muutti sisäisiä sääntöjä lyhentääkseen pyyntöjen käsittelyaikaa ja aloitti uuden tietoteknisen välineen kokeilun, jonka avulla pyynnöt voidaan käsitellä tehokkaammin ja noudattaa määräaikoja.

Toisessa vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan tavassa, jolla Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) oli ilmoittanut ulkopuoliselle asiantuntijalle, että se oli irtisanomassa hänen sopimustaan. Seuraavana vuonna Euroopan ulkosuhdehallinto ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se järjestää tiedotustilaisuuksia parantaakseen työsuhteitaan toimeksisaajan palveluksessa olevien ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

6. Viestintä ja yhteistyö

6.1. Viestintä

Viestinnällä on keskeinen merkitys oikeusasiamiehen roolin ja työn tunnetuksi tekemisessä mahdollisimman laajalle yleisölle, tärkeiden päivitysten jakamisessa sidosryhmien ja EU:n hallinnon kanssa sekä tietämyksen lisäämisessä avoimuudesta, eettisistä kysymyksistä ja vastuullisuudesta.

Vuonna 2023 keskeiset tutkimusasiakirjat saatiin helpommin saataville lisäämällä verkkosivuston etusivulle dynaaminen osio, jossa näytetään viimeisimmät päivitykset. Verkkosivuston navigointia paranneltiin useilla muutoksilla, jotta sisällön löytäminen olisi entistä helpompaa.

Kansalaisten tietämyksen parantamiseksi oikeusasiamiehen työn pitkäaikaisista vaikutuksista toimisto julkaisi verkkosivulla selattavan tietopaketin, jossa listataan oikeusasiamiehen monilla aloilla tekemän työn vaikutuksia EU:n hallintoon. Verkkosivun tietopakettia tuettiin sosiaalisen median kampanjalla.

Oikeusasiamiehen verkkosivustolla, muun muassa etusivulla, julkaistiin joukko videoita, joissa esitellään viraston työtä ja selitetään keskeisiä tutkimuksen kohteita, ja niitä tuotiin esiin sosiaalisessa mediassa.

Oikeusasiamies esitteli toimiston työtä huhtikuussa pitämässään vuotuisessa lehdistötilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa oikeusasiamies esitti myös yhteenvedon ympäristöpäätösten läpinäkyvyyttä ja niihin osallistumista koskevan oikeusasiamiehen julkisen kuulemisen vastauksista.

Joka toinen vuosi jaettavan hyvän hallinnon palkinnon voittajista tiedotettiin yleisölle ja ihmisiä kannustettiin jakamaan hyviä ideoita ja käytäntöjä. Tämä tehtiin järjestämällä palkintoseremoniaan liittynyt sosiaalisen median kampanja ja julkaisemalla selattava verkkoesitys palkituista hankkeista ja tapahtuman kohokohdista.

Oikeusasiamies osallistui kesäkuussa Strasbourgissa järjestettyyn Euroopan nuorisotapahtumaan (EYE2023). Osallistujien kanssa käydyssä keskustelussa hän vastasi kysymyksiin, jotka koskivat viraston työtä sekä hyvän hallinnon tärkeää roolia EU:n demokratian ylläpitämisessä.

Vuoden 2022 lopulla esitettiin väitteitä, joiden mukaan EU:n ulkopuolisten maiden hallitukset olivat pyrkineet ostamaan vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa. Tämä vuoksi oikeusasiamies kutsui korkean tason puhujia tärkeimmistä valvontaviranomaisista sekä Euroopan komissiosta ja parlamentista keskustelemaan puutteista koskemattomuutta koskevan kehyksen rakenteessa ja sen noudattamisessa. Kesäkuussa järjestetyssä paneelikeskusteluissa aiheena oli ehdotus uuden eettisen elimen perustamisesta ja sen mahdollinen rooli EU:n hallinnon lahjomattomuuden parantamisessa.

Vuonna 2023 oikeusasiamiehen työstä uutisoitiin lehdistössä 35 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja 56 prosenttia uutisoinnista tehtiin EU-maissa.

Vuonna 2023 oikeusasiamiehen sosiaalisen median seuraajien määrä jatkoi kasvuaan. Kasvu oli erityisen voimakasta LinkedInissa ja Instagramissa. Tähän positiiviseen tulokseen vaikuttivat ennen kaikkea lisääntyneet käynnit oikeusasiamiehen profiilissa sekä kasvava määrä käyttäjiä, jotka etsivät EU:hun liittyvää sisältöä näillä kahdella alustalla. Oikeusasiamiehen Instagram-tilillä seuraajamäärä kasvoi 91 prosenttia (6 578 uutta seuraajaa verrattuna 3 472 uuteen seuraajaan vuonna 2022). LinkedInissä seuraajamäärä kasvoi 65 prosenttia (+ 5 825 verrattuna 2 990 uuteen seuraajaan vuonna 2022). X:ssä, joka on suosituin sosiaalisen median kanava oikeusasiamiehen seuraamiseen, seuraajamäärä oli 36 188 joulukuussa 2023. Kasvua oli 5 prosenttia (+ 1 757). Myös sitoutumisaste parani huomattavasti, ja maininnat lisääntyivät merkittävästi.

Lisäksi oikeusasiamies ja oikeusasiamiehen toimiston työntekijät jatkoivat tiedotustoimiaan antamalla lehdistölle haastatteluja, osallistumalla tieteellisiin konferensseihin ja puhumalla vierailijaryhmille.

6.2. Suhteet EU:n toimielimiin

6.2.1. Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti valitsee Euroopan oikeusasiamiehen kunkin vaalikauden alussa, mikä tekee näiden kahden elimen välisestä suhteesta erityisen tärkeän.

Oikeusasiamies tapasi vuonna 2023 Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan luovuttaakseen viraston vuosikertomuksen. Tapaamisessa keskusteltiin myös lahjomattomuutta ja avoimuutta koskevista uudistuksista, jotka puhemies käynnisti sen jälkeen, kun vuoden 2022 lopulla väitettiin, että EU:n ulkopuoliset maat olivat maksaneet vaikutusvallasta parlamentissa. Nämä tapaamiset sekä oikeusasiamiehen ja hänen tiiminsä säännölliset tapaamiset eri puolueisiin kuuluvien Euroopan parlamentin jäsenten kanssa olivat ensi arvoisen tärkeitä jatkuvan luottamuksen ja yhteistyön varmistamiseksi. Oikeusasiamies ja henkilökunnan jäsenet esittelivät oikeusasiamiehen toimiston työtä myös useissa valiokuntien kuulemistilaisuuksissa ja keskusteluissa, kuten kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE), ulkomaista sekaantumista ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevässä erityisvaliokunnassa (ING2), oikeudellisten asioiden valiokunnassa (JURI) ja ihmisoikeuksien alivaliokunnassa (DROI).

Syyskuussa oikeusasiamies toimitti parlamentille erityiskertomuksen Euroopan komission järjestelmällisistä viivästyksistä asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä. Tämän seurauksena parlamentti käynnisti menettelyn kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa oikeusasiamiehen erityiskertomuksen tueksi. Päätöslauselmasta on määrä äänestää täysistunnossa vuoden 2024 alussa.

6.2.2. Vetoomusvaliokunta

Vetoomusvaliokunta (PETI) on parlamentin valiokunta, joka vastaa suhteista Euroopan oikeusasiamieheen, sillä molemmat toimivat sen varmistamiseksi, että kansalaisten huolenaiheet otetaan huomioon EU:n tasolla. Vuonna 2023 ne jatkoivat yhteistyötä muun muassa vammaisten oikeuksien alalla sekä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) puitteissa, jonka jäsen vetoomusvaliokunta on.

Oikeusasiamies ja vetoomusvaliokunnan puheenjohtaja Dolors Montserrat tapasivat säännöllisesti vuonna 2023, ja Montserrat oli myös Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) vuosikokouksen paneeliosallistuja kokouksessa, jossa käsiteltiin EU:n vaaleja ja Euroopan oikeusasiamiehen vaaleja.

6.2.3. Euroopan komissio

Komissio on suurin EU:n toimielin ja sillä on huomattava vaikutus miljoonien ihmisten elämään. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että suuri osa oikeusasiamiehelle osoitetuista kanteluista kohdistuu Euroopan komission työhön. Työskentelysuhde komissioon oli vuonna 2023 edelleen erittäin rakentava, ja oikeusasiamies piti kokouksia useiden komission jäsenten kanssa. Oikeusasiamiehen toimiston ja komission henkilöstön välillä pidettiin yllä tiiviitä yhteyksiä sen varmistamiseksi, että kantelijoiden huolenaiheisiin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti.

6.2.4. Muut toimielimet, virastot ja organisaatiot

Suhteet EU:n hallinnon eri osiin ovat olennainen osa oikeusasiamiehen strategiaa ”Kohti vuotta 2024”. Vain tiiviillä yhteistyöllä voidaan saada aikaan pysyvä ja myönteinen vaikutus EU:n hallintoon. Helmikuussa oikeusasiamies tapasi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin, Euroopan pääsyyttäjän ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) pääjohtajan valmistellessaan järjestämäänsä konferenssia aiheesta ”EU:n lahjomattomuuden vahvistaminen”. Vuoden aikana oikeusasiamies tapasi myös Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) pääjohtajan.

6.2.5. YK:n vammaisyleissopimus

Euroopan unioni on allekirjoittanut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus), joka on sitova kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja. Sen tarkoituksena on ”edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista”.

Vammaisyleissopimuksen noudattamista EU:ssa seuraa vammaisyleissopimuksen soveltamista koskeva unionin rakenne, jonka puheenjohtajana vuonna 2023 toimi Euroopan oikeusasiamies. Tämän rakenteen jäsenenä oikeusasiamies seuraa tiiviisti YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n hallinnossa.

Oikeusasiamies käsitteli vuonna 2023 useita vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyviä tutkimuksia. Helmikuussa oikeusasiamies päätti tutkimuksen siitä, miten Euroopan komissio soveltaa EU:n henkilöstösääntöjen mukaista sääntöä, joka koskee vammaisten lasten hoidon tukemiseen tarkoitetun kaksinkertaisen lapsesta maksettavan lisän myöntämistä. Tutkimuksessa todettiin, että vammaisuuden astetta koskevien raja-arvojen käyttö, joka automaattisesti sulkee tietyt vammaiset lapset kyseisen lisän piiristä, on ristiriidassa vammaisyleissopimuksen mukaisten EU:n hallinnon velvoitteiden kanssa. Oikeusasiamies pyysi komissiota tarkistamaan lähestymistapaansa. Komissio on sittemmin käynnistänyt koko EU:n hallintoa koskevan prosessin sovellettavien sääntöjen tarkistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki tämäntyyppistä lisää koskevat hakemukset arvioidaan yksilöllisesti.

Oikeusasiamiehen toimisto esitteli vammaisten oikeuksiin liittyvää työtään useissa eri tapahtumissa vuoden aikana, muun muassa viidennessä Euroopan vammaisparlamentissa.

6.3. Euroopan oikeusasiamiesten verkosto

Euroopan oikeusasiamiesten verkosto (ENO) on Euroopan oikeusasiamiehen koordinoima epävirallinen verkosto, johon kuuluu yli 95 toimistoa eripuolilta Eurooppaa sekä Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta.

Euroopan oikeusasiamiesten verkoston Euroopan parlamentissa Brysselissä pidetyn vuoden 2023 vuosikokouksen teemana oli ihmisoikeuksien suojelu. Ensimmäisen kokouksen keskustelunaiheena oli muuttoliike. Osallistujat pohtivat muuttajien Eurooppaan saapumistapaa ja -syitä sekä keskustelivat oikeusasiamiehen tärkeästä roolista haittojen paljastamisessa, ihmisoikeuksien suojelemisessa ja hallintojen vastuuseen saattamisessa. Toisessa kokouksessa käsiteltiin tekoälyn käyttöä julkishallinnossa. Keskusteluissa tarkasteltiin teknologian hyötyjä ja siihen liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia.

Kyselymenettelyssä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenet voivat esittää kysymyksiä tutkimustensa aikana esiin nousevista EU:n lainsäädäntöä koskevista seikoista, joihin Euroopan oikeusasiamies pyytää asiantuntijavastauksia EU:n toimielimiltä. Vuonna 2023 kysyttyjä aiheita olivat eurooppalainen sairausvakuutuskortti, ihmisten vapaan liikkuvuuden rajoitukset EU:n jäsenvaltioiden välillä ja EU:n vakuutussäännöt.

EU:n ehdokasmaat voivat liittyä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäseniksi, ja vuonna 2023 Bosnia ja Hertsegovinan ihmisoikeusasiamies liittyi verkostoon.

Euroopan oikeusasiamies jatkoi säännöllisiä vierailujaan kansallisten oikeusasiamiesten toimistoihin ja kävi syyskuussa Varsovassa, jossa hän tapasi Puolan apulaisihmisoikeusvaltuutetun. Puolan pääkaupungissa ollessaan hän vieraili Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) päätoimipaikassa. Oikeusasiamies piti Varsovan yliopistossa pääpuheenvuoron aiheesta ”Euroopan oikeusasiamiehen rooli geopolitiikan aikakaudella: ihmisoikeuksien suojelu ja vastuuvelvollisuuden takaaminen”.

7. Resurssit

7.1. Talousarvio

Oikeusasiamiehen talousarvio on EU:n talousarvion itsenäinen pääluokka. Talousarvio jakautuu kolmeen osastoon. Osastoon 1 sisältyvät palkat, korvaukset ja muut henkilöstömenot. Osastoon 2 sisältyvät kiinteistöt, kalustot, tarvikkeet ja sekalaiset käyttömenot. Osastoon 3 sisältyvät toimiston yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot. Vuonna 2023 talousarvion mukaisia määrärahoja oli 13 212 447 euroa.

Tehokkaan varainhoidon varmistamiseksi oikeusasiamiehen sisäinen tarkastaja tarkastaa määräajoin toimiston sisäiset valvontajärjestelmät ja sen varainkäytön. Kuten muutkin toimielimet, oikeusasiamies on myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kohteena. Tarkastuksessa ei havaittu mitään erityisiä ongelmia ulkoisen tarkastustyön yhteydessä.

7.2. Resurssien käyttö

Oikeusasiamies hyväksyy vuosittain vuotuisen hallintosuunnitelman. Siinä määritetään tietyt toimet, joita toimiston odotetaan toteuttavan, jotta oikeusasiamiehen viisivuotisen strategian ”Kohti vuotta 2024” tavoitteet ja painopisteet saavutettaisiin. Vuoden 2023 vuotuinen hallintosuunnitelma on kolmas, joka perustuu tähän strategiaan.

Oikeusasiamiehen toimistossa työskentelee erittäin pätevä ja kielitaitoinen henkilöstö. Näin varmistetaan, että toimisto voi hoitaa kantelut 24:llä EU:n virallisella kielellä ja lisätä tietoisuutta oikeusasiamiehen työstä koko EU:ssa. Toimiston hybridityöskentelykäytäntö on tulossuuntautunutta ja luottamukseen perustuvaa. Se tukee oikeusasiamiehen tavoitetta edistää nykyaikaista, digitaalista ja joustavaa työympäristöä.

Vuonna 2023 oikeusasiamiehen henkilöstötaulukossa oli 75 tointa, joiden lisäksi toimistossa työskenteli keskimäärin yhdeksän sopimussuhteista toimihenkilöä. Vuoden aikana myös 18 harjoittelijaa sai työkokemusta oikeusasiamiehen toimistosta.

Oikeusasiamies toteutti vuonna 2023 henkilöstökyselyn. Kysely osoitti työntekijöiden tyytyväisyyden ja sitoutumisen olevan yleisesti ottaen korkealla tasolla.

Oikeusasiamiehen toimiston rakenteesta ja eri yksikköjen tehtävistä on yksityiskohtaista tietoa oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

8. Näin otat yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen

Soita

+33 (0)3 88 17 23 13

Lähetä sähköpostia:

eo@ombudsman.europa.eu

Postiosoite

Médiateur européen
1 avenue du Président Robert Schuman
CS 30403
F-67001 Strasbourg Cedex

Verkko

• Verkkosivusto ombudsman.europa.eu
• Twitter twitter.com/EUombudsman
• Instagram instagram.com/euombudsman
• LinkedIn linkedin.com/company/272026
• YouTube youtube.com/user/eotubes

Toimistot

Strasbourg

Käyntiosoite

Bâtiment Václav Havel (HAV)
Allée Spach
F-67000 Strasbourg

Bryssel

Käyntiosoite

Bâtiment Froissart (FRS)
Rue Froissart 87
B-1000 Bruxelles

---

© Euroopan unioni, 2024

Kaikki valokuvat ja kuvat © Euroopan unioni.
Jäljentäminen koulutusta ja muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten sallitaan, kunhan lähde mainitaan.
Laadittu FrutigerNext-kirjasinlajilla.

HTML	ISBN 978-92-9483-370-9	ISSN 1680-3949	doi: 10.2869/397530	QK-AA-24-001-FI-Q