Esipuhe

Minulla on ilo esitellä tämän vuoden ”Putting it Right?” -raportti, jossa tarkastellaan, miten EU:n toimielimet ovat noudattaneet tutkimuksissani tehtyjä ehdotuksia. EU:n toimielimet vastaavat hyvin valtaosaan tutkimuksista, ja vuonna 2017 päätetyissä tapauksissa sääntöjen noudattamisaste oli yhteensä 81 prosenttia. Tämä on hyvä tulos, mutta toimielinten on tehtävä enemmän parantaakseen sääntöjen noudattamista, erityisesti kun annan suosituksen hallinnollisen epäkohdan havaitsemisesta.

Toimielimet suhtautuivat myönteisesti 80 ehdotukseen 99 ehdotuksesta, jotka tein hallintokäytäntöjen korjaamiseksi tai parantamiseksi. Oli 148 muuta tapausta, joissa katsoin, että toimielimet olivat toteuttaneet toimia parantaakseen toimintaansa. Kahdeksassa toimielimessä 14:stä vaatimustenmukaisuusaste oli 100 prosenttia, kun taas Euroopan komissiossa, jonka osuus on suurin, vaatimustenmukaisuusaste oli 76 prosenttia.

Kansalaiset odottavat EU:n hallinnon korjaavan asiat, kun ne menevät pieleen, ja parantavan asioita tulevaisuutta varten. Tähän oikeusasiamies pyrkii. Aion jatkossakin seurata ehdotusteni ja suositusteni täytäntöönpanoa, jotta kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän epäkohtiinsa puututaan ja heitä kuunnellaan.

Kannustan EU:n hallintoa pyrkimään edelleen parantamaan vuorovaikutustaan kansalaisten kanssa. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan esimerkkeihin toimielinten ja elinten tekemästä hyvästä työstä osana tulevaa ”Good Administration Award” -palkintoa, jonka toisen painoksen käynnistimme äskettäin.

Emily O'Reilly

joulukuu 2018

Raportti

1. Johdanto

Tässä kertomuksessa kerrotaan, miten EU:n toimielimet ^[1] vastasivat oikeusasiamiehen ehdotuksiin vuonna 2017 päätetyissä asioissa. Nämä ehdotukset esitetään ratkaisuina, suosituksina ja ehdotuksina.

Oikeusasiamiehen työn vaikutuksia käsittelevässä 3 jaksossa selitetään, mitä oikeusasiamiehen ratkaisut, suositukset ja ehdotukset ovat. Uudet täytäntöönpanosäännökset ^[2], jotka tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016, ovat jossain määrin vaikuttaneet käyttämiimme termeihin ^[3]. Kaikki tässä kertomuksessa käsitellyt tutkimukset päätettiin uusien tutkimusajanjaksojen voimaantulon jälkeen.

Jaksossa 3 kuvataan myös oikeusasiamiehen työn vaikutusta muissa tapauksissa, joissa toimielin on ratkaissut kantelun tai joissa oikeusasiamies on päättänyt käynnistää strategisen aloitteen ^[4].

Kussakin luokassa on myös yhteenvetoja tapauksista, jotka edellyttävät ”erityismainintaa” johtavina esimerkkeinä.

2. Oikeusasiamiehen toimivalta ja menettelyt

Oikeusasiamies auttaa yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhdistyksiä, joilla on ongelmia jonkin EU:n toimielimen kanssa ^[5]. Samalla oikeusasiamies palvelee yleistä etua auttamalla toimielimiä parantamaan tarjoamiensa palvelujen laatua. Kantelujen tutkimisen lisäksi oikeusasiamies voi käynnistää tutkimuksia myös omasta aloitteestaan.

Toimielinten on toimitettava oikeusasiamiehelle tutkimuksen suorittamiseksi tarvittavat tiedot. Oikeusasiamies voi tutustua mihin tahansa toimielimen hallussa olevaan asiakirja-aineistoon ja ottaa vastaan lausuntoja henkilöstön jäseniltä. Nämä valtuudet vahvistetaan oikeusasiamiehen ohjesäännössä ^[6], jäljempänä ’ohjesääntö’. Oikeusasiamies voi tarvittaessa tai tapauksen mukaan pyytää toimielintä tarkistamaan kantaansa, tarjoamaan oikeussuojakeinoja tai tekemään yleisiä muutoksia tulevaisuutta varten. Jos toimielin vastaa hallinnolliseen epäkohtaan epätyydyttävällä tavalla, oikeusasiamies voi kiinnittää asiaan poliittista huomiota laatimalla erityiskertomuksen Euroopan parlamentille.

3. Oikeusasiamiehen työn vaikutus

a. Ratkaisut

Jos oikeusasiamies katsoo, että kantelu voidaan ratkaista nopeasti, hän voi tehdä asianomaiselle toimielimelle ratkaisuehdotuksen perussäännön 3 artiklan 5 kohdan perusteella ^[7]. Uudet integroidut hankkeet ovat helpottaneet ja nopeuttaneet sellaisten ratkaisujen löytämistä, joilla voidaan puuttua hallinnollisiin epäkohtiin.

b. Suositukset

Suosituksia voidaan antaa aina, kun oikeusasiamies havaitsee hallinnollisen epäkohdan. Toimielimille osoitetut suositukset julkaistaan samanaikaisesti oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Jos toimielin hylkää suosituksen, oikeusasiamies lopettaa asian käsittelyn vahvistamalla hallinnollisen epäkohdan. Oikeusasiamies voi antaa Euroopan parlamentille erityiskertomuksen kaikista tutkimuksista, joiden päätteeksi on todettu hallinnollinen epäkohta, jonka oikeusasiamies katsoo olevan yleisen edun kannalta merkittävä. Jos suositus hyväksytään, oikeusasiamies lopettaa asian käsittelyn ja toteaa tämän.

c. Ehdotukset

Parannusehdotuksilla pyritään varmistamaan EU:n hallinnon systeeminen parantaminen. Ne tehdään joko asian käsittelyn päättävässä päätöksessä tai tutkinnan aikaisemmassa vaiheessa.

d. Ratkaistut asiat

Oikeusasiamies voi päättää tutkimuksen varhaisessa vaiheessa ehdottamatta ratkaisua, jos toimielin ratkaisee asian oma-aloitteisesti saatuaan siitä tiedon.

e. Strategiset aloitteet

Oikeusasiamies voi päättää jatkaa strategisesti tärkeiden aiheiden käsittelyä käynnistämättä tutkimusta käynnistämällä niin kutsutun strategisen aloitteen ^[8]. Näiden aloitteiden tarkoituksena on jakaa toimielinten kanssa ehdotuksia tärkeistä aiheista, kiinnittää huomiota yleistä etua koskeviin kysymyksiin tai saada lisätietoja tietystä aiheesta ennen kuin päätetään, onko tarpeen aloittaa tutkimus. Vuonna 2017 oikeusasiamies käynnisti kahdeksan strategista aloitetta ja saattoi päätökseen kuusi.

4. Miten toimielimet vastasivat oikeusasiamiehelle vuonna 2017 päätetyissä asioissa

a. Saavutetut tai osittain saavutetut ratkaisut

EU:n toimielimet hyväksyivät yhteensä 20 ratkaisuehdotusta vuonna 2017 päätetyissä asioissa ^[9]. Komissio hylkäsi kaksi ratkaisuehdotusta ^[10].

Taulukko 1 – Laitoksen saavuttamat tai osittain saavuttamat ratkaisut

Toimielin	Ratkaisut (osittain) saavutettu
Euroopan komissio	9
Euroopan ulkosuhdehallinto	1
Euroopan investointipankki	2
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)	1
Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)	4
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	1
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto	2
Yhteensä	20

 

Asia 1616/2016/MDC: Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tapa käsitellä pyyntöä saada tutustua Bulgariassa toteuttamiaan operaatioita koskeviin vakaviin vaaratilanteisiin liittyviin raportteihin

Eräs toimittaja, joka oli pyytänyt Frontexin Bulgariassa toteuttamilta ”operaatioilta” ”vakavia vaaratilanteita koskevia raportteja” ^[11] ja saanut ne yleisön tutustuttavaksi, katsoi, että Frontex ei ollut yksilöinyt kaikkia hänen pyyntönsä kattamalta ajanjaksolta peräisin olevia ”vakavia vaaratilanteita koskevia raportteja”. Hän valitti oikeusasiamiehelle, että i) Frontex ei johdonmukaisesti tunnista kaikkia Bulgariassa toteutettuja operaatioita koskevia SIR-asiakirjoja; ja ii) käsitellessään pyyntöjä saada tutustua asiakirjoihin Frontex muokkaa SIR-asiakirjoja tavalla, joka ei ole yhdenmukainen asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevien EU:n sääntöjen [12] kanssa.

Tutkinnan jälkeen oikeusasiamies ehdotti, että Frontex i) paljastaa muita oikeusasiamiehen tarkastuksen aikana havaittuja SIR-kertomuksia; ii) kehitettävä mahdollisimman pian välineitä, joilla helpotetaan asiakirjojen tunnistamista sen tallennusjärjestelmässä; iii) sitouduttava selittämään paremmin, miksi se poistaa asiakirjoja tai jättää ne julkistamatta; ja iv) arvioi uudelleen joidenkin kantelijan pyytämien SIR:ien osalta tekemänsä poistot myöntääkseen niille lisää osittaista tutustumisoikeutta.

Frontex hyväksyi ratkaisuehdotukset ja toteutti toimenpiteitä niiden täytäntöönpanemiseksi. Oikeusasiamies totesi näin ollen, että ratkaisu oli löydetty, ja päätti tutkimuksen.

b. Hyväksytyt tai osittain hyväksytyt suositukset

EU:n toimielimet hyväksyivät tai hyväksyivät osittain yhteensä 11 suositusta vuonna 2017 päätetyissä tapauksissa ^[13].

Komissio hylkäsi viisi suositusta, Euroopan ulkosuhdehallinto yhden, EIP yhden ja Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF yhden. Näiden tapausten käsittely päätettiin hallinnolliseen epäkohtaan liittyvillä löydöksillä.

Taulukko 2 – Laitoksen hyväksymät tai osittain hyväksymät suositukset

Toimielin	Suositukset (osittain) hyväksytty
Euroopan komissio	7
Euroopan keskuspankki	1
Euroopan ulkosuhdehallinto	1
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea	2
Yhteensä	11

 

Asia OI/6/2014/NF: Euroopan komission asiantuntijaryhmien kokoonpano ja avoimuus

Tässä strategisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ryhmiä, jotka komissio on perustanut antamaan neuvoja ulkopuolisilta asiantuntijoilta tietyillä politiikan aloilla. Oikeusasiamies järjesti julkisen kuulemisen ja teki komissiolle useita ehdotuksia siitä, miten varmistaa asiantuntijaryhmien tasapainoinen kokoonpano, mukaan lukien se, miten niiden jäsenten valintamenettelyjä voidaan parantaa; parantaa yhteensopivuutta ja synergioita avoimuusrekisterin kanssa ^[14]; vahvistaa yksityishenkilöinä nimitettyjen yksittäisten asiantuntijoiden eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteita; ja parannettava asiantuntijaryhmiä koskevasta julkisesta rekisteristä saatavilla olevia tietoja. Oikeusasiamies

antoi komissiolle myös kaksi erityissuositusta asiantuntijaryhmien työn avoimuuden parantamiseksi: asiantuntijaryhmän kokousten pöytäkirjat ovat merkityksellisiä ja yksityiskohtaisia ja ryhmien keskustelut eivät ole oletusarvoisesti luottamuksellisia.

Tutkimuksen aikana komissio uudisti asiantuntijaryhmäjärjestelmäänsä pitkälti oikeusasiamiehen ehdotusten mukaisesti ja tarkisti sovellettavia sääntöjä ^[15]. Komissio on erityisesti tehnyt asiantuntijaryhmien jäsenten valintamenettelystä avoimemman, ottanut käyttöön uusia eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteita yksittäisiä asiantuntijoita varten ja ottanut käyttöön vaatimuksen, jonka mukaan organisaatiot ja itsenäiset ammatinharjoittajat on rekisteröitävä avoimuusrekisteriin, jotta ne voidaan nimittää asiantuntijaryhmiin.

Komissio paransi myös asiantuntijaryhmien työn avoimuutta. Kokouspöytäkirjojen on nyt oltava ”merkityksellisiä ja täydellisiä”, ja asiantuntijaryhmät voivat päättää keskustella niistä julkisesti. Oikeusasiamies piti tätä hyvänä edistysaskeleena, mutta aikoo seurata, miten komissio parantaa edelleen asiantuntijaryhmiensä työn avoimuutta.

Asia 454/2014/PMC: Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) käytäntö tarjota palkatonta harjoittelua EU:n edustustoissa

Oikeusasiamies tarkasteli EUH:n käytäntöä tarjota vain palkatonta harjoittelua EU:n edustustoissa entisen harjoittelijan tekemän kantelun jälkeen. Harjoittelija väitti, että tämä syrji nuoria, joiden tausta oli heikompi.

Oikeusasiamies totesi, että palkaton harjoittelu voi johtaa syrjivään tilanteeseen, koska vähemmän etuoikeutetuista taustoista tulevilla henkilöillä ei todennäköisemmin ole taloudellisia resursseja tällaiseen harjoitteluun. Hän katsoi, että EUH:n käytäntö oli hallinnollinen epäkohta, ja suositteli siksi EUH:lle, että se maksaisi asianmukaisen korvauksen kaikille harjoittelijoilleen, myös EU:n edustustoissa oleville harjoittelijoilleen.

EUH hyväksyi suosituksen ja otti budjettivallan käyttäjien hyväksynnän saatuaan käyttöön uudet säännöt, joilla varmistetaan, että harjoittelusta maksetaan vastedes palkkaa ^[16]. 

Asia 1688/2015/JAP: Euroopan komission päätös periä varoja takaisin ikääntyviä ja tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaan EU:n hankkeeseen osallistujalta

Kantelija on belgialainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka osallistui EU:n rahoittamaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli puuttua tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja käyttävien iäkkäiden ihmisten kohtaamiin ongelmiin. Tilintarkastuksessa havaittiin, että kantelijan työajan kirjaamiseen käyttämä järjestelmä oli epäluotettava. Tämän seurauksena komissio pyrki perimään kantelijalta takaisin yli 85 000 euroa.

Tutkimuksen aikana oikeusasiamies totesi, että tarkastajat olivat myös tunnustaneet, että kantelijan kahteen erityiseen suoritteeseen tekemä työ oli oikeutettua, samoin kuin siihen liittyvä työaika. Hän piti sitä epäreiluna ja

on suhteetonta, että komissio halusi periä takaisin kaikki varat ajankäytön kirjaamisjärjestelmän yleisten puutteiden vuoksi. Oikeusasiamies havaitsi hallinnollisen epäkohdan komission toiminnassa ja suositteli, että komissio tarkistaisi päätöstään ja vähentäisi takaisinperittävää määrää vastaavasti.

Komissio hyväksyi täysin oikeusasiamiehen suosituksen ja suostui vähentämään takaisinperittävää määrää lähes 37 000 eurolla.

Seuraava esimerkki koskee tapausta, jossa oikeusasiamiehen suosituksia ei hyväksytty ja oikeusasiamies päätti tapauksen vahvistaen hallinnollisen epäkohdan.

Asia 682/2014/JF: Euroopan komission vaatimus, jonka mukaan yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin pyytävien henkilöiden on ilmoitettava postiosoitteensa

Asia koski sitä, että komissio kieltäytyi rekisteröimästä kansalaisjärjestön pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin, koska se ei ollut ilmoittanut postiosoitetta. Vaikka oikeusasiamies oli yhtä mieltä siitä, että EU:n toimielinten on toteutettava asianmukaisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä asiakirjojen julkisuutta hakevien henkilöiden henkilöllisyyden todentamiseksi, hän katsoi, että niiden olisi myös varmistettava mahdollisimman laaja ja helpoin oikeus tutustua asiakirjoihin.

Oikeusasiamies antoi suosituksia asian käsittelemiseksi. Hän pyysi komissiota erityisesti rekisteröitymään ja käsittelemään viipymättä kantelijan pyynnön ja olemaan enää vaatimatta postiosoitetta niiltä, jotka pyytävät saada tutustua asiakirjoihin, jos he tarjosivat sopivan vaihtoehtoisen yhteydenottotavan (kuten sähköpostiosoitteen). Koska komissio hylkäsi suositukset, oikeusasiamies päätti asian käsittelyn kahdella hallinnollisella epäkohdalla.

Tämän tutkimuksen yhteydessä oikeusasiamies ehdotti komissiolle myös, että se nykyaikaistaisi tapaa, jolla se käsittelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä. Yksi ehdotuksista oli, että komissio harkitsisi vaihtoehtoisia sähköisiä järjestelmiä tai sähköisiä viestintävälineitä. Tutkimuksen päätyttyä komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle analysoivansa mahdollisuutta perustaa uusi sähköinen ilmoitusjärjestelmä asiakirjapyyntöihin tutustumista varten.

c. Parannusehdotusten jatkotoimet

Vuonna 2017 päätetyissä 26 tapauksessa tehtiin yhteensä 58 ehdotusta [^17]. Monet näistä ehdotuksista tehtiin oma-aloitteisissa tutkimuksissa. Ehdotusten seuranta oli tyydyttävää 84 prosentissa tapauksista. Tämä on vähemmän kuin viime vuonna, jolloin osuus oli 94 prosenttia.

Taulukko 3 – Tyydyttävät vastaukset vuonna 2017 tehtyihin ehdotuksiin toimielimittäin

Toimielin	Ehdotukset	Tyydyttävät vastaukset	% tyydyttävät vastaukset
Euroopan parlamentti	1	0	0%
Euroopan komissio	35	28	80%
Euroopan ulkosuhdehallinto	3	3	100%
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea	1	1	100%
Euroopan investointipankki	1	1	100%
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto	7	6	86%
Euroopan ympäristökeskus	1	1	100%
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	1	1	100%
Euroopan lääkevirasto	5	5	100%
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto	1	1	100%
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto	2	2	100%
Yhteensä	58	49	84%

Oma-aloitteinen tutkimus OI/2/2016/RH: Kemiallisten aineiden myrkyllisyyttä koskevien asiakirjojen käsittely Euroopan komissiossa

Tapaus koski sitä, miten komissio käsitteli kemiallisten aineiden arviointia koskevia asiakirjoja EU:n REACH-sääntöjen ^[18] mukaisesti. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti 216 kemiallisen aineen lisääntymismyrkyllisyyttä arvioivien asiakirjojen käsittelyviiveitä. Koska oikeusasiamiehen tutkimuksessa oli edistytty, oikeusasiamies päätti asian käsittelyn, mutta pyysi komissiota raportoimaan asiasta ja vahvistamaan, että se oli toteuttanut sovitut toimenpiteet. Oikeusasiamies kehotti myös kaikkia REACH-asetuksen mukaisten kemiallisten aineiden arviointien jatkotoimiin osallistuvia osapuolia korjaamaan tutkimuksessaan havaitun systeemisen puutteen eli sen, että kemiallisten aineiden rekisteröijiä ei kannusteta päivittämään asiakirjojaan.

Komissio raportoi oikeusasiamiehelle ja kuvaili, miten se oli edistynyt asiakirjojen käsittelyssä. Se totesi, että yritysten saamisessa päivittämään rekisteröintiasiakirjojaan oli edelleen ongelmia ja että se tekisi ehdotuksia tähän puuttumiseksi vuonna 2019 kuultuaan asianomaisia osapuolia muun muassa uuden sekundaarilainsäädännön avulla.

Oma-aloitteinen tutkimus OI/6/2016/AB: Eturistiriitojen ehkäiseminen Euroopan komission erityisneuvonantajien kanssa

Tässä strategisessa tutkimuksessa tarkasteltiin komission sääntöjä ja käytäntöjä sen varmistamiseksi, että sen erityisneuvonantajilla, jotka antavat neuvoja komission jäsenille, ei ole eturistiriitoja, jotka johtuvat heidän toiminnastaan komission ulkopuolella.  Tutkimuksen aikana oikeusasiamies oli tyytyväinen siihen, että komissio oli parantanut erityisneuvonantajien tehtävien muotoilua. Hän suhtautui myönteisesti myös toimenpiteisiin.

sen tarkoituksena oli vähentää mahdollisten eturistiriitojen riskiä. Hän huomautti kuitenkin, että komissio ei aina antanut vakuuttavaa selitystä sille, miksi se katsoi, että erityisneuvonantajien ulkopuolinen toiminta ei aiheuta mahdollisia riskejä.

Oikeusasiamies totesi, että komissio voisi edelleen parantaa käytäntöjään, ja teki kymmenen ehdotusta. Niissä keskityttiin seuraaviin aiheisiin: omaksutaan ennakoivampi lähestymistapa konfliktiriskien arviointiin ennen kuin ne kehittyvät todellisiksi ongelmiksi; käyttämällä selkeitä ja tehokkaita lieventäviä toimenpiteitä ilmeneviin riskeihin puuttumiseksi; ja parannetaan erityisneuvonantajia koskevien tietojen julkista saatavuutta.

Komissio oli yhtä mieltä siitä, että sen on edistyttävä edelleen eturistiriitojen riskien arvioinnissa ja yksityiskohtaisempien operatiivisten lieventävien toimenpiteiden soveltamisessa näihin riskeihin puuttumiseksi. Se totesi, että se voisi paremmin muotoilla erityisneuvonantajien toimeksiantoja ja antaa esimerkkejä mahdollisten ristiriitojen arvioimiseksi.

Komissio sitoutui myös soveltamaan täysimääräisesti erityisneuvonantajia koskevaa nykyistä sopimusvelvoitetta, jonka mukaan heidän on ilmoitettava kaikista uusista toimistaan. Se päätti myös harkita erityisneuvonantajien toimintaa koskevien ilmoitusten ja tarkastuslausumien julkaisemista verkossa. Oikeusasiamies suhtautui myönteisesti komission sitoumukseen parantaa edelleen käytäntöjään ja sitoutui tutkimuksen jatkotoimiin kahden vuoden kuluessa.

Asia 1475/2016/JAS: Miten Euroopan lääkevirasto (EMA) suoritti ihmisen papilloomavirusrokotteisiin (HPV) liittyvän riskinarvioinnin

Tapaus koski sitä, miten EMA teki HPV-rokotteisiin liittyvän riskinarvioinnin. Niin kutsutun siirtomenettelyn tarkoituksena oli tutkia, onko HPV-rokotuksen ja kahden oireyhtymän välillä mitään näyttöä syy-yhteydestä, mutta siinä ei havaittu mitään yhteyttä. Kantelijat olivat eri mieltä tieteellisestä työstä, johon tämä havainto perustui, ja ilmaisivat huolensa menettelyn avoimuudesta ja puolueettomuudesta.

Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen arvioidakseen, oliko EMA:lla tarvittavat menettelylliset takeet sen varmistamiseksi, että tieteellinen näyttö tutkitaan kattavasti ja riippumattomasti, ja sovellettiinko näitä takeita asianmukaisesti tässä tapauksessa.

Vastauksena oikeusasiamiehen tutkimuksensa aikana tekemään ehdotukseen EMA suostui tarkastelemaan uudelleen asiantuntijoidensa luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia, jotta he voivat keskustella julkisesti tieteellisen keskustelun yksityiskohdista sen jälkeen, kun keskustelu on saatu päätökseen. Oikeusasiamies totesi, että EMA ei syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan, mutta ehdotti, että se julkistaisi ennakoivasti mahdollisimman paljon tietoa sisäisten neuvoa-antavien komiteoidensa tieteellisestä työstä ja että se harkitsisi kaikkien kuhunkin lausuntopyyntömenettelyyn liittyvien asiaankuuluvien asiakirjojen julkistamista tai harkitsisi muita tapoja auttaa asiasta kiinnostuneita yksilöimään asiakirjat, jotka he haluaisivat saada.

Oikeusasiamies on tyytyväinen siihen, että EMA on yleisesti ottaen osoittanut halukkuutta toimia hänen ehdotustensa mukaisesti. Se tarkistaa luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksiaan. Se on myös sitoutunut parantamaan tuotetietojen saatavuutta ja kehittää arviointimenettelyjään koskevaa julkisempaa tietoa. EMA on myös uudistamassa verkkosivustoaan parantaakseen asiakirjojen käytettävyyttä ja hakutoimintoa. EMA oli eri mieltä oikeusasiamiehen ehdotuksesta laatia luetteloita

Asiaankuuluvat asiakirjat ovat julkisia. Perustamalla ryhmän avustamaan asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että EMA on löytänyt hyväksyttävän vaihtoehdon.

Asia 7/2016/PL: Euroopan komission järjestämissä julkisissa kuulemisissa saatavilla olevat kielet

Tapaus koski sitä, että komission verkkosivustolla olevat julkiset kuulemiset eivät useinkaan olleet saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen, jonka aikana komissio laati uuden julkisia kuulemisia koskevan kielipolitiikan. Uusiin toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi komission työohjelmaan liittyvien julkisten kuulemisten kääntäminen kaikille EU:n virallisille kielille. Uudessa politiikassa otettiin myös käyttöön menettely, jolla määritetään, mille kielille muut julkiset kuulemiset olisi käännettävä.

Oikeusasiamies päätti tutkimuksen, mutta ehdotti, että komissio seuraisi tiiviisti uuden kielipolitiikkansa vaikutuksia ja sitä, missä määrin se noudattaa periaatetta, jonka mukaan julkiset kuulemiset olisi asetettava saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Oikeusasiamies ehdotti myös, että komissio sisällyttää julkisia kuulemisia käsittelevälle verkkosivustolleen osion, jossa kuvataan sen uutta kielipolitiikkaa ja selitetään, miksi joitakin kuulemisia ei ole saatavilla kaikilla EU:n kielillä.

Komissio totesi seurantavastauksessaan, että käännettyjen julkisten kuulemisten määrä on jo kasvanut huomattavasti. Se on myös antanut selityksen kielipolitiikastaan verkossa. Oikeusasiamies jatkaa tilanteen seuraamista osana laajempaa julkista kuulemista, jonka hän käynnisti kielten käytöstä EU:n toimielimissä.

d. Vuonna 2017 päätökseen saatettujen tapausten vaatimustenmukaisuusasteet

Vuonna 2017 päätettyjä tapauksia koskevien oikeusasiamiehen ehdotusten noudattamisaste oli 81 prosenttia. Toimielimet suhtautuivat myönteisesti 80 ehdotukseen niistä 99 ehdotuksesta, jotka oikeusasiamies oli tehnyt hallintokäytäntöjensä korjaamiseksi tai parantamiseksi ^[19]. Vaatimustenmukaisuusaste perustuu ratkaisuehdotuksiin, suosituksiin ja ehdotuksiin annettujen myönteisten vastausten määrään vuonna 2017 päätetyissä tapauksissa. Lisäksi 148 tapauksessa oikeusasiamies katsoi, että toimielimet olivat toteuttaneet toimia toimintansa parantamiseksi.

Kuten jäljempänä olevasta taulukosta 4 käy ilmi, vaatimustenmukaisuusaste vaihtelee laitoksesta toiseen. Tarkastetuista 14 toimielimestä kahdeksassa vaatimustenmukaisuusaste oli 100 prosenttia, kun taas komissiossa, jonka osuus on suurin osa tapauksista, vaatimustenmukaisuusaste oli 76 prosenttia.

Vaikka nämä tilastot perustuvat usein hyvin harvoihin tapauksiin, mikä tahansa alle 100 prosentin tulos tarkoittaa, että toimielin ei noudattanut oikeusasiamiehen ehdotusta.

Oikeusasiamiehen suosituksia noudatettiin vähemmän kuin ratkaisuehdotuksia. Toimielimet hyväksyivät 11 kaikkiaan 19 suosituksesta.

Taulukko 4 – Kokonaisvaatimustenmukaisuusaste laitoksittain

Toimielin	ratkaisut, suosituksia, ehdotuksia	Tyydyttävät vastaukset	% Tyydyttävät vastaukset
Euroopan parlamentti	1	0	0%
Euroopan komissio	58	44	76%
Euroopan keskuspankki	1	1	100%
Euroopan ulkosuhdehallinto	6	5	83%
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea	3	3	100%
Euroopan investointipankki	4	3	75%
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto	7	6	86%
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)	2	1	50%
Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)	4	4	100%
Euroopan ympäristökeskus	1	1	100%
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	2	2	100%
Euroopan lääkevirasto	5	5	100%
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto	1	1	100%
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto	4	4	100%
Yhteensä	99	80	81%

5. Päätelmä

Tämä kertomus on vuosittainen pyrkimys mitata oikeusasiamiehen ehdotusten noudattamista tilastollisesta näkökulmasta. Joissakin tapauksissa vaikutusta ei välttämättä oteta huomioon vuotuisessa vaatimustenmukaisuusasteessa. On esimerkiksi tapauksia, joissa toimielimet voivat myöhemmin noudattaa oikeusasiamiehen ehdotusta.

Esimerkiksi heinäkuussa 2015 oikeusasiamies kehotti komissiota julkaisemaan ennakoivasti päätökset, joita se tekee entisten komission jäsenten toimikauden jälkeisten toimien hyväksymisestä, sekä kolmijäsenisen neuvoa-antavan elimen, tilapäisen eettisen komitean, lausunnot näistä toimista ^[20] . Komissio kieltäytyi tuolloin yksityisyyden suojaan ja kaupallisten tietojen suojaamiseen liittyvistä syistä. Komissio esitti kuitenkin syyskuussa 2017 uuden luonnoksen komission jäsenten käytännesäännöiksi, joissa määrätään näiden päätösten ja niihin liittyvien komitean lausuntojen ennakoivasta julkaisemisesta. Se hyväksyttiin virallisesti helmikuussa 2018 ^[21]. Oikeusasiamies on tyytyväinen tähän edistykseen.

Mahdollisuuksien mukaan on parempi tehdä parannuksia aikaisemmin. Tämä on ensimmäinen kertomus, joka sisältää yksinomaan uusien integroitujen hankkeiden yhteydessä loppuun saatetut tapaukset. Uusien IP-osoitteiden päätarkoituksena on mahdollistaa tapausten tehokkaampi käsittely ja nopeuttaa asioita. Arvioimme parhaillaan niiden vaikutusta ja raportoimme siitä tulevana vuonna.

 

[1] Lyhyesti sanottuna tässä kertomuksessa käytetään termiä "toimielin" viittaamaan kaikkiin EU:n toimielimiin, elimiin, laitoksiin ja virastoihin.

[2] https://www.ombudsman.europa.eu/en/resources/provisions.faces

[3] Uusissa tutkimusajanjaksoissa ”suosituksia” käytetään yleensä kaikkien hallinnollisten epäkohtien käsittelemiseen ennen tutkimuksen päättämistä. Oikeusasiamies käytti aiemmin termiä ”kriittinen huomautus”, kun hän päätti asian käsittelyn toteamalla hallinnollisen epäkohdan. Uusilla integroiduilla ohjelmilla ”kriittisten huomautusten” käsite korvattiin yksinkertaisella ja selkeällä käsitteellä ”hallinnollisen epäkohdan havaitseminen”. Jos toimielin hylkää suosituksen, asian käsittely päätetään ja hallinnollinen epäkohta todetaan.

Uusilla integroiduilla hankkeilla korvattiin myös käsite ”lisähuomautukset” käsitteellä ”parannusehdotukset”, joilla pyritään varmistamaan EU:n hallinnon systeeminen parantaminen.

[4] Ks. jäljempänä 3 e jakso.

[5] Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa oikeusasiamies valtuutetaan tutkimaan unionin toimielinten toiminnassa ilmenneitä hallinnollisia epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä.

[6] Oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista tehdyn päätöksen 94/262/EY muuttamisesta 18.6.2008 tehty Euroopan parlamentin päätös 2008/587 (EUVL 2008, L 189, s. 25).

[7] Ohjesäännön 3 artiklan 5 kohdassa määrätään, että ”oikeusasiamies pyrkii mahdollisuuksien mukaan löytämään asianomaisen toimielimen tai elimen kanssa ratkaisun hallinnollisen epäkohdan poistamiseksi ja kantelun käsittelemiseksi”.

[8] Lisätietoja oikeusasiamiehen strategisista aloitteista on seuraavassa osoitteessa: https://www.ombudsman.europa.eu/en/strategic-issues/strategic-initiatives

[9] Kahdessa näistä tapauksista ei esitetty virallista ratkaisuehdotusta, mutta toimielimet hyväksyivät oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana tekemät ehdotukset. Näiden tapausten tulokset kirjattiin seuraavasti: ”(osittain) saavutettu ratkaisu”.

[10] Neljässä tapauksessa toimielimet hylkäsivät ratkaisuehdotukset ja niitä seuranneet suositukset. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi tilastot sisältävät vain suositusten negatiiviset jatkotoimet näissä tapauksissa.

[11] Frontex määrittelee ’vakavan vaaratilanteen’ tapahtumaksi tai tapahtumaksi, joka voi vaikuttaa Frontexin operaatioon tai sen imagoon tai operaatioon osallistuvien turvallisuuteen tai olla sen kannalta merkityksellinen. Esimerkkeinä voidaan mainita perusoikeuksien loukkaukset, EU:n lainsäädäntö, kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyvä kansainvälinen lainsäädäntö ja Frontexin käytännesäännöt. Frontexin tilannekeskus kerää ja analysoi vakavia vaaratilanteita koskevat raportit.

[12] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).

[13] Suositus hyväksytään osittain, kun toimielin on aidosti vastannut suosituksen keskeisiin kohtiin rakentavalla tavalla.

[14] EU:n avoimuusrekisteri on komission ja Euroopan parlamentin yhdessä ylläpitämä julkinen rekisteri, jonka tarkoituksena on antaa tietoa toimielinten kanssa vuorovaikutuksessa olevista organisaatioista ja edunvalvojista.

[15] Komission päätös komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta, C(2016) 3301 final, 30.5.2016.

[16] Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion ja hallinnon pääosaston pääjohtajan päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 2017, saatavilla seuraavassa osoitteessa:  https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/admin2017_28_of_21.12.2017_0.pdf

[17] Kun tutkimuksen päättämistä koskevassa päätöksessä tehdään ehdotus, toimielintä pyydetään yleensä vastaamaan kuuden kuukauden kuluessa. Koska asianomaiset toimielimet eivät ole vielä vastanneet, tässä kertomuksessa esitetyt tilastot eivät sisällä seuraavia tietoja:

i) kaksi ehdotusta, jotka esitettiin päätöksessä asian 266/2016/PMC käsittelyn lopettamisesta komissiota vastaan, ja

ii) yksi ehdotus, joka esitettiin päätöksessä asian 639/2017/TN käsittelyn päättämisestä EU:n henkilöstövalintatoimistoa vastaan.

[18] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1–849).

[19] Ks. edellä alaviitteet 9-10.

[20] https://www.ombudsman.europa.eu/en/correspondence/en/61417

[21] Komission päätös, tehty 31 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan komission jäsenten käytännesäännöistä, jolla kumotaan ja korvataan 20 päivänä huhtikuuta 2011 annetut käytännesäännöt ja 21 päivänä lokakuuta 2003 tehty komission päätös tilapäisen eettisen komitean perustamisesta.