Puhuessaan tänään konferenssin täysistunnossa Strasbourgissa kahden kansalaispaneelin suosituksista O’Reilly kiitti konferenssiin osallistuneita henkilöitä ja konferenssista saatujen ideoiden laatua.

Oikeusasiamies varoitti kuitenkin myös tarpeesta varmistaa konkreettisten tulosten saavuttaminen.

"Ajatus konferenssin järjestämisestä perustui uskomukseen EU:n kyvystä kuunnella Euroopan kansalaisia ja oppia heiltä", oikeusasiamies totesi.

”Jotkut selkeät aiheet ovat jo nousseet esiin, ja niissä esitetään ehdotuksia EU:n toimien lisäämiseksi ilmastonmuutoksen ja oikeusvaltioperiaatteen kaltaisissa kysymyksissä sekä vaaditaan avoimempaa päätöksentekoa. Jos näihin ajatuksiin ei kuitenkaan puututa selkeästi, konferenssia voidaan pitää yksinkertaisesti elepolitiikkana, onttona ”kansalaispesuharjoituksena”.

”Vaikka äänestäminen on tärkein kansalaisten osallistumista edistävä toimi, konferenssin olisi myös oltava tärkeä osa sitä, miten kansalaiset voivat osallistua demokratian toteuttamiseen EU:ssa.”

”Kansalaispaneeleissa esiin nousseet ajatukset perustuvat vakavaan ja harkittuun pohdintaan. On kohtuullista odottaa, että monet johtavat konkreettisiin toimiin EU:ssa ja erityisesti kansallisissa hallituksissa, jotka ovat toistaiseksi epäröineet tukeaan”, O’Reilly sanoi.

Taustaa

Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistettiin virallisesti 9. toukokuuta 2021, ja sen odotetaan kestävän vuoden. Asetetuista aiheista keskustellaan neljässä kansalaispaneelissa, joihin kuuluu 200 kansalaista.

Täysistunto, jossa on 433 osallistujaa muun muassa EU:n toimielimistä, kokoontuu viimeisen kerran helmikuussa keskustelemaan kolmannen ja neljännen kansalaispaneelin suosituksista.  Tämän jälkeen komissiolle, neuvostolle ja parlamentille lähetetään raportti, jossa keskustellaan konferenssin jatkotoimista.