FOR PREVIEWING & TESTING PURPOSES ONLY.
This notification will disappear once the page will be published.
This link is available for less than 30 minutes.
  • Helppolukuinen aineisto
  • Tekstin koko

Haluatko tehdä kantelun EU:n toimielimestä tai elimestä?

Nykyinen kieli: 
  • Suomi
Lähdekieli: 
Saatavilla olevat kieliversiot: 
Tämä sivu on konekäännetty.
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.

Kertomus Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusryhmän kokouksesta Euroopan komission edustajien kanssa sen selvittämiseksi, miten ryhmä vastasi terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) lausuntoon radiotaajuuksille altistumisesta sähkömagneettisille kentille liittyviin huolenaiheisiin

Etäkokous

Läsnä

Euroopan oikeusasiamies

  • Michał KRAJEWSKI, tiedusteluvastaava
  • Tanja EHNERT, tiedustelukoordinaattori
  • Tobias FLUCK, tiedustelut Harjoittelija

Euroopan komissio

  • Yksikönpäällikkö, terveyden seuranta ja yhteistyö, terveysverkostot, SANTE.B3
  • Poliittinen neuvonantaja, kuluttajien turvallisuutta ja terveyttä sekä ympäristöön ja kehittymässä oleviin riskeihin liittyviä kysymyksiä käsittelevien tiedekomiteoiden sihteeristö, SANTE.B3
  • Poliittinen neuvonantaja, kuluttajien turvallisuutta ja terveyttä sekä ympäristöön ja kehittymässä oleviin riskeihin liittyviä kysymyksiä käsittelevien tiedekomiteoiden sihteeristö, SANTE.B3
  • Vanhempi asiantuntija, SANTE.B3
  • Oikeudellinen ja poliittinen avustaja, SANTE.B3
  • Poliittinen avustaja, toimielinten väliset suhteet, SANTE.A2
  • Asiantuntijaryhmiä käsittelevä vanhempi asiantuntija/tiiminvetäjä – SG.H.3 (Institutional Affairs & Relations with EU Bodies)
  • Poliittinen toimihenkilö – SG.A.3 (avoimuus ja ampeeri; etiikka)

Kokouksen tarkoitus

Kokouksen tarkoituksena oli, että oikeusasiamiehen tutkimusryhmä saisi tietoa komission prosessista, jolla arvioidaan terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) jäsenten välisiä mahdollisia eturistiriitoja. Lisäksi oikeusasiamiehen tutkimusryhmä pyrki ymmärtämään paremmin, miten komissio varmistaa, että SCHEERin kokoonpano heijastaa laajaa asiantuntemusta, ja miten se käsittelee SCHEERin lausuntojen tieteelliseen laatuun liittyviä merkittäviä huolenaiheita, kun kansalaiset, kuten tässä tapauksessa kantelijat, ilmoittavat sille tällaisista huolenaiheista.

Johdanto ja menettelyä koskevat tiedot

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä esitteli itsensä, kiitti komission edustajia heidän tapaamisestaan ja esitteli kokouksen tarkoituksen. He hahmottelivat oikeusasiamiehen kokouksiin sovellettavaa oikeudellista kehystä ja erityisesti sitä, että oikeusasiamies ei paljastaisi mitään komission luottamuksellisiksi määrittelemiä tietoja kantelijalle eikä kenellekään muulle oikeusasiamiehen toimiston ulkopuoliselle henkilölle ilman komission ennakkosuostumusta [1].

Tiedusteluryhmä selitti, että se laatii kokousta koskevan raporttiluonnoksen, joka lähetetään komissiolle sen varmistamiseksi, että sisältö on asiasisällöltään täsmällinen ja täydellinen. Kokousraportti viimeistellään, sisällytetään asiakirja-aineistoon ja toimitetaan kantelijalle. Raporttiin ei sisällytettäisi luottamuksellisia tietoja eikä niitä muutoin toimitettaisi valituksen tekijälle tai kolmannelle osapuolelle.

Vaihdetut tiedot

Taustatietoa tiedekomiteasta ja tiedekomiteoista

Komission edustajat esittivät yleiskatsauksen SCHEERin roolista ja sen menettelysäännöistä. SCHEERin tehtävänä on neuvoa komissiota terveys-, ympäristö- ja esiin nousevissa kysymyksissä ja edistää näin tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Komitea laatii lausuntoja vastauksena poliittisten yksiköiden erityisiin pyyntöihin ja muodostaa työryhmiä valmistelemaan näitä lausuntoja. SCHEER ja sen työryhmät toimivat itsenäisesti. SCHEERin sihteeristö, joka on komission hallinnollinen yksikkö, ei vaikuta SCHEERin aineelliseen työhön. Käytössä on menettelyt, joilla taataan, että SCHEERin ja sen työryhmien jäsenet toimivat ilman eturistiriitoja. Lisäksi on olemassa sääntöjä, jotka koskevat työryhmän jäsenten valintaa riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi, tieteellisen näytön valintaa ja arviointia sekä julkisten kuulemisten järjestämistä.

Valituksen aiheen osalta SCHEER (ja sen edeltäjät) on antanut kuusi lausuntoa sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta. Komission viimeisimmän toimeksiannon mukaan SCHEERiä pyydettiin antamaan komissiolle neuvoja siitä, tarvitaanko tarkistuksia neuvoston suosituksen 1999/519/EY ja direktiivin 2013/35/EU liitteisiin, joissa asetetaan rajoituksia ja vertailutasoja ihmisten altistumiselle radiotaajuussähkömagneettisille kentille.[2] Nykyisen lainsäädäntökehyksen perusteella EU:n jäsenvaltiot eivät etenkään voi arvioida 5G:n kaltaisten uudempien teknologioiden vaikutuksia. SCHEER suositteli lausunnossaan neuvoston suosituksen päivittämistä ja totesi, että uhkia ei ole havaittu, mutta totesi, että tässä suosituksessa esitetyissä kynnysarvoissa ei oteta huomioon kehitteillä olevia teknologioita. Komission edustajat korostivat, että oikeusasiamies on aiempina vuosina käsitellyt samaa asiaa koskevia kanteluja, kuten asiaa 208/2015/PD [3]. Näissä tapauksissa oikeusasiamies ei havainnut hallinnollisia epäkohtia.

Komission edustajat esittivät laajemman näkökulman tiedekomiteoiden rooliin komission päätöksenteossa. Nämä komiteat ovat kehittyneet merkittävästi sen jälkeen, kun ne perustettiin 1960-luvulla. Jatkossa komissio aikoo virtaviivaistaa riskinarviointiprosesseja siirtymällä tieteellisten komiteoiden suorasta valvonnasta erityisvirastoihin, kuten Euroopan kemikaalivirastoon (ECHA) tai muihin Euroopan komission tieteellisiin elimiin.

Miten komissio arvioi SCHEERin sisäisiä eturistiriitoja?

Komission edustajat esittelivät eturistiriitojen arviointia koskevan komission menettelyn vaiheet. Asiantuntijapyynnön vaiheessa kaikkien hakijoiden on toimitettava sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus. Lisäksi kunkin kalenterivuoden osalta on toimitettava vuotuiset ilmoitukset sidonnaisuuksista, ja jokaisen kokouksen ensimmäisenä esityslistan kohtana on katsaus siihen, onko edellisen kokouksen jälkeen ilmennyt eturistiriitoja. Asiantuntijaryhmiä koskevien komission horisontaalisten sääntöjen mukaan sihteeristö vastaa mahdollisten eturistiriitojen arvioinnista. Arvioinnin aikana sihteeristö erottaa toisistaan erityiset intressit, jotka liittyvät suoraan työryhmän toimeksiantoon, ja muut kuin erityiset intressit, jotka liittyvät komitean yleisiin tavoitteisiin mutta eivät erityiseen toimeksiantoon eli kyseessä olevan lausunnon erityissisältöön. Sihteeristö noudattaa tiedekomiteoiden jäsenten ja asiantuntijoiden sekä yksityishenkilöinä tiedekomiteoissa nimitettäväksi hakevien henkilöiden sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten käsittelyä koskevia sisäisiä toimintaohjeita. 

Tämän selvennyksen jälkeen oikeusasiamiehen tutkimusryhmä ja komission edustajat keskustelivat erityisistä sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista, jotka komissio oli toimittanut oikeusasiamiehelle ennen kokousta. Tämä keskustelu, joka koskee SCHEERin jäsenten ja asiantuntijoiden henkilötietoja, on kirjattu tämän kertomuksen luottamukselliseen liitteeseen.

Tässä yhteydessä komission edustajat käsittelivät tarkemmin ”muiden kuin erityisten etujen” käsitettä. Komission edustajien mukaan nämä epäspesifiset intressit voivat johtua työstä tai toiminnasta, kuten televiestinnän tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä, jotka luonnollisesti liittyvät sähkömagneettisiin kenttiin. Komission mukaan tällainen työ tai toiminta ei riitä tekemään edusta riittävän "erityistä", minkä vuoksi on epätodennäköistä, että se johtaisi todelliseen eturistiriitaan. "Epäspesifiset" intressit johtuvat tyypillisesti tieteellisestä tai vastikkeettomasta toiminnasta, kuten neuvontatehtävistä.

Lisäksi komission edustajat totesivat, että SCHEER-asiantuntijat ovat pääasiassa arvostettuja yliopistoprofessoreita, jotka ovat sidoksissa julkisiin laitoksiin. Osana ammatillista toimintaansa he voivat kuitenkin osallistua foorumeihin, jotka saavat rahoitusta toimialajärjestöiltä. Joissakin tapauksissa komissio kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat SCHEERin asiantuntijoiden osallistumisesta näille foorumeille eturistiriitojen tai asiantuntijoiden riippumattomuuteen kohdistuvan kritiikin välttämiseksi. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää punnita näiden asiantuntijoiden aktiivisesta osallistumisesta tiedeyhteisöön saatavia etuja ja eturistiriitojen riskiä. Hybridiorganisaatiorakenteet, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja yhteisyritykset, monimutkaistavat mahdollisten eturistiriitojen analysointia.

Miten komissio varmistaa SCHEERin riittävän asiantuntemuksen?

Komission edustajat selittivät, että SCHEERin täysistunto päättää komission toimeksiannon hyväksymisestä, määrittää lausunnon valmisteluun tarvittavat komitean jäsenet ja ilmoittaa sihteeristölle, tarvitaanko myös ulkopuolisia tai tilapäisiä asiantuntijoita. Komissio selitti, että se tekee eron ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tilapäisten asiantuntijoiden välillä. Vaikka ulkopuolisia asiantuntijoita kutsutaan kaikkiin työryhmien kokouksiin ja he osallistuvat aktiivisesti lausunnon valmisteluun, tilapäiset asiantuntijat voivat osallistua vain kokouksiin, joissa tarvitaan heidän erityisasiantuntemustaan. Ulkopuolisten tai tilapäisten asiantuntijoiden palvelukseen ottamiseksi sihteeristö valitsee ehdokkaat SCHEERiin soveltuvien hakijoiden varallaololuettelosta, avoimesta asiantuntijatietokannasta tai julkaisee erityisen asiantuntijapyynnön.

Tässä tutkimuksessa kyseessä olevan lausunnon osalta täysistunto hyväksyi seitsemän SCHEERin jäsentä sähkömagneettisia kenttiä käsittelevän työryhmän jäseniksi. Täysistunnossa todettiin, että toimeksiannon laajan soveltamisalan vuoksi tarvitaan lisää ulkopuolista asiantuntemusta esimerkiksi eläinten toksikologiasta. Sen vuoksi sihteeristö nimitti yhden ulkopuolisen asiantuntijan ja kaksi tilapäistä asiantuntijaa SCHEERin soveltuvien hakijoiden varallaololuettelosta osallistumaan yhteen tai useampaan työryhmän kokoukseen. Koska kaikkia yksilöityjä asiantuntemuksen aloja ei ollut katettu, sihteeristö tarkasti EU:n asiantuntijatietokannan, mutta ei löytänyt sopivaa asiantuntijaa. Tämän vuoksi julkaistiin avoin asiantuntijahaku, johon saatiin vain kuusi hakemusta, koska erikoistuminen ja asiantuntemus olivat korkealla tasolla. Ehdotuspyynnön perusteella nimitettiin kaksi ehdokasta ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi ja yksi ad h oc -asiantuntijaksi. Sihteeristö nimitti työryhmään yhteensä kolme ulkopuolista asiantuntijaa ja kolme tilapäistä asiantuntijaa SCHEERin seitsemän jäsenen lisäksi.

Lisäksi komission edustajat selittivät, miten SCHEER varmistaa yleisesti, että sen lausunnot perustuvat laajaan näyttöön. Sen työryhmät voivat julkaista kannanottopyyntöjä, jos julkisesti saatavilla olevia tietoja ei ole riittävästi. Ne voivat myös julkaista asiantuntijapyyntöjä, jos ne haluavat kuulla tapauskohtaisesti asiantuntijoita, joilla on asiaankuuluva erikoisala. Ne voivat myös saada lausuntoluonnoksia koskevia lisätietoja julkisten kuulemisten kautta.

Miten komissio tarkistaa SCHEERin lausuntoihin liittyvät merkittävät huolenaiheet?

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä kysyi, miten komissio tarkistaa SCHEERin lausuntoja koskevat olennaiset epäilyt, kun epäilyt perustuvat samankaltaisiin konkreettisiin seikkoihin kuin muut tieteelliset tutkimukset.

Komission edustajat selvensivät, että komissio erottaa toisistaan 1) sihteeristön käsittelemät menettelyä koskevat huolenaiheet, 2) toimeksiantoon liittyvät huolenaiheet (esimerkiksi toimeksiannon liian suppea soveltamisala), jotka on toimitettu asiasta vastaavalle komission pääosastolle, ja 3) asiakysymykset, jotka voidaan siirtää SCHEERin asiaankuuluvalle työryhmälle. Viimeksi mainitun osalta sihteeristö voi kutsua koolle SCHEERin ja työryhmän kiireellisissä asioissa.[4] Tämä on mahdollista myös sen jälkeen, kun työryhmä on lakkautettu lausunnon julkaisemisen jälkeen. On kuitenkin suotavaa ottaa huolenaiheet huomioon ennen lausunnon antamista erityisesti silloin, kun ne saatetaan SCHEERin tietoon julkiseen kuulemiseen annettavilla huomautuksilla.

Tässä tapauksessa komissio katsoi kantelun herättävän lähinnä menettelyllisiä huolenaiheita eli eturistiriitoja. Näin ollen se katsoi, että asian saattaminen kyseisen työryhmän käsiteltäväksi ei ollut tarpeen, vaikka se oli yleisesti ottaen mahdollista.

Aineellisten huolenaiheiden osalta komission edustajat selvensivät, että SCHEERin lausunnon ja EPRS:n tutkimuksen väliset eroavat päätelmät, jotka kantelija toi esiin, johtuvat niiden laatijoiden käyttämien menetelmien eroista. EPRS:n tutkimus oli sen laatijan laatima ”narratiivinen katsaus”, mikä tarkoittaa, että siinä ei noudatettu tiukkoja menetelmiä näytön valinnassa ja arvioinnissa. Sitä vastoin SCHEERin lausunto oli meta-analyysi kirjallisuuskatsauksesta, jossa tietoja syntetisoitiin tiukan valinta- ja arviointiprosessin avulla. SCHEERin lausunnon osalta näytön valinta- ja punnitsemisperusteet olivat julkisesti saatavilla. Koska todisteiden punnitsemisesta keskusteltiin sekä työryhmässä että SCHEERin täysistunnossa, arviointi oli pikemminkin yhteinen ponnistus kuin yhden asiantuntijan tekemä. Siihen sisältyi vertaisarviointi kaikkien osallistuvien jäsenten keskuudessa. Lisäksi SCHEERin lausunnoista järjestetään julkinen kuuleminen, jossa raportti, mukaan lukien näytön punnitustaulukko, julkaistaan julkista tarkastelua varten. Tässä yhteydessä yleisöä pyydettiin esittämään huomautuksia, ja SCHEER otti nämä kannanotot huomioon raporttia viimeistellessään. Julkisten kuulemisten aikana esitetyt kysymykset ja niihin SCHEERin laatimat vastaukset ovat julkisesti saatavilla. Sihteeristö katsoi tässä yhteydessä, että kantelijan aineellisia epäilyjä ei ollut tarpeen saattaa SCHEER-komitean tai sen työryhmän käsiteltäväksi.

Lisäksi komission edustajat mainitsivat, että he olivat saaneet tiedon erityisistä tutkimuksista vasta, kun kantelija jakoi ne oikeusasiamiehelle. Koska komissio ei ollut saanut luetteloa tutkimuksista aiemmin, sillä ei ollut mahdollisuutta vastata niihin liittyviin väitteisiin. Näiden tutkimusten arviointi oikeusasiamiehen tutkimuksen yhteydessä ei kuitenkaan muuttanut sihteeristön päätelmiä, koska useimmat kantelijan mainitsemat tutkimukset eivät kuuluneet lausunnon soveltamisalaan ja/tai ne julkaistiin ennen vuotta 2015 tai kirjallisuuden valinnan määräpäivän jälkeen.

Tässä yhteydessä oikeusasiamiehen tutkimusryhmä kysyi, olivatko lausunnon näytön valintakriteerit saattaneet olla liian tiukat tai riittämättömät, minkä vuoksi ne eivät sisältäneet asiaankuuluvaa aineistoa.

Komission edustajat vastasivat, että käytetty menetelmä on kuvattu lausunnossa ja että tutkimukset valitaan käyttäen riskinarviointiin sovellettavaa todistusnäyttöön perustuvaa menetelmää (Memorandum on Weight of Evidence approach). He havaitsivat myös, että tietyt tutkimukset suljetaan usein pois, koska niitä ei voida toistaa. Koska tutkimusten arvioinnista ja valinnasta vastaavat asiantuntijat itse, komission edustajat eivät voi antaa yksityiskohtaisia tietoja arvioinnista, esimerkiksi siitä, mitä toistettavuuskriteerejä on käytetty. On kuitenkin huomattava, että käytetyt menetelmät tuottavat yleensä hyviä tuloksia, mistä on osoituksena SCHEERin lausuntojen yleinen arvostus ja viittaus tiedeyhteisössä.

Kokouksen päättäminen

Tutkimusryhmä kiitti komission edustajia heidän ajastaan ja annetuista selvityksistä, ja kokous päättyi.

Bryssel 24.11.2025

Michał Krajewski Tanja Ehnert

Tiedusteluvastaava Tiedustelukoordinaattori

 

[1] Euroopan oikeusasiamiehen täytäntöönpanomääräysten 4 artiklan 8 kohta.

[2] Tutkintaryhmän pyynnöstä komission edustajat selventävät, että periaatteessa suurin osa EU:n jäsenvaltioista noudattaa suositusta, vaikka jotkin jäsenvaltiot ovat asettaneet tiukemmat rajat harvemmille taajuuksille.

[3] https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/78175

[4] SCCS:n ja SCHEER:n työjärjestyksen 126–130 artikla, https://health.ec.europa.eu/system/files/2022-02/rules_procedure_2016_en.pdf.

Mitä mieltä olet tästä konekäännöksestä? Anna meille palautetta