- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Kertomus Euroopan oikeusasiamiehen tutkintaryhmän ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) edustajien kokouksesta
Tarkastusraportti - Päivämäärä Torstaina | 05 joulukuuta 2024
Kanteluasia OI/3/2023/MHZ - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Maanantaina | 24 heinäkuuta 2023 - Päätökset, pvm Maanantaina | 26 helmikuuta 2024 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan raja- ja merivartiovirasto ( Tutkimusta ei syytä jatkaa ) - Maa Ranska
Tutkimus aloitettu
24/07/2023Tutkimus meneillään
24/07/2023Tutkimuksen tulos
26/02/2024
Päiväys: Tiistai 21. marraskuuta 2023
Euroopan raja- ja merivartiovirasto, plac Europejski 6, 00-844 Warszawa, Puola
Läsnä
Euroopan oikeusasiamiehen edustajat
Marta Hirsch-Ziembinska, perusoikeuskirjan noudattamista käsittelevä pääneuvonantaja
Jennifer King, lakiasiantuntija
Richard More O’Ferrall, tiedustelukoordinaattori
Frontexin edustajat
Perusoikeustoimisto (FRO)
FRO SIR (vakavia vaaratilanteita koskevan raportin koordinaattori)
Ryhmänjohtaja FRO.MAS (monikäyttöinen ilmavalvonta)
Perusoikeusvaltuutetun sijainen SIR-koordinaattori
Tilannetietoisuuden ja -seurannan jaosto (SAMD)
Johtava ryhmänjohtaja / Frontexin valvontajaoston vt. päällikkö
Vuorojohtaja 24/7 Tilanne- ja kriisiseuranta / seurantakeskuksen vt. päällikkö
Shift Leader - 24/7 Tilanne- ja kriisiseuranta
Frontexin valvontaresurssien asiantuntija ja lentoturvallisuusvastaava
Palvelunhallintavastaava
Operatiivisen toiminnan osasto (ORD)
3 Koordinoiva virkamies
Operatiivinen toimihenkilö
Kokouksen tarkoitus
Kokouksen tarkoituksena oli, että oikeusasiamiehen tutkintaryhmä saisi paremman käsityksen Frontexin valvontatoimiin liittyvistä menettelyistä ja käytännöistä, erityisesti alusten havaitsemisesta ”hätätilassa”, jossa on maahanmuuttajia. Nämä valvontatoimet toteutetaan sekä yhteisten operaatioiden että Eurosurin yhdennetyn kehyksen puitteissa.[1] Kokouksessa pyrittiin myös selventämään puitteita, joissa Frontex tekee yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa valvontatoimiensa ja etsintä- ja pelastusoperaatioidensa yhteydessä, sekä Frontexin rahoittamien tai yhteisrahoittamien ilma- ja merivoimavarojen roolia. Lisäksi kokouksessa pyrittiin selventämään, onko kansalaisjärjestöjen kanssa olemassa pöytäkirja, jolla annetaan Frontexille tietoja muuttajia kuljettavista aluksista.
Johdanto ja menettelyä koskevat tiedot
Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä esitteli itsensä, kiitti Frontexin edustajia tapaamisesta heidän kanssaan ja kertoi kokouksen tarkoituksesta. He hahmottelivat oikeusasiamiehen pitämiin kokouksiin sovellettavaa oikeudellista kehystä ja erityisesti sitä, että oikeusasiamies ei paljastaisi mitään Frontexin luottamuksellisiksi määrittelemiä tietoja ilman Frontexin ennakkosuostumusta [2].
Tutkintaryhmä selitti, että se laatii Frontexille lähetettävän raporttiluonnoksen kokouksesta sen varmistamiseksi, että sen sisältö on asiasisällöltään tarkka ja täydellinen. Kokousraportti viimeistellään ja sisällytetään asiakirja-aineistoon.
Kokous- ja menettelyvaiheet
Ennen kokousta oikeusasiamies lähetti Frontexille luettelon kysymyksistä, joita tutkintaryhmä aikoi esittää kokouksessa. Pyyntöön sisältyi myös pyyntö tarkastaa asiaankuuluvat asiakirjat.
Kokousta edeltävänä päivänä Frontex helpotti asiaankuuluvien asiakirjojen tarkastamista Varsovassa sijaitsevissa toimistoissaan ja antoi myös kirjallisia vastauksia joihinkin kysymyksiin. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä tarkasti asiakirjat, jotka oli nimetty arkaluonteisiksi Frontexin sisäisen luokittelujärjestelmän mukaisesti.
Frontexilta saatuja kirjallisia vastauksia käytettiin kokouksessa käydyn keskustelun perustana, ja niitä laajennettiin edelleen, kuten jäljempänä liitteessä olevissa otsikoissa kuvataan.
Kokouksen päättäminen
Tutkintaryhmä kiitti Frontexin edustajia heidän ajastaan ja annetuista selvityksistä, ja kokous päättyi.
Bryssel/Strasbourg 29. marraskuuta 2023
Marta Hirsch-Ziembinska Jennifer King
Pääneuvonantaja, perusoikeuskirjan noudattaminen Oikeudellinen asiantuntija
Richard More O’Ferrall
Tiedustelukoordinaattori
Liite vaihdetuista tiedoista (ei-luottamuksellinen)
Yleiset tiedot
Kokouksen alussa Frontexin edustajat selvittivät Frontexin roolia yhteisissä operaatioissa ja Eurosurin yhdennetyn kehyksen mukaisessa monikäyttöisessä ilmavalvonnassa. Yhteisiä operaatioita toteutetaan ainoastaan tietyillä toiminta-alueilla, jotka on vahvistettu isäntäjäsenvaltioiden kanssa sovituissa toimintasuunnitelmissa. Operatiivisissa suunnitelmissa vahvistetaan, että Frontexin käyttämillä resursseilla on velvollisuus antaa apua merihädässä oleville aluksille tai henkilöille (SAR-operaatiot) ja että niiden on noudatettava pelastustoiminnan koordinointikeskuksen (RCC) ohjeita (mukaan lukien ohjeet pysyä poissa). Eurosurin tai Eurosurin fuusiopalvelun (EFS) [3] osana toteutettavat MAS-toimet toteutetaan eri kehyksessä. Nämä toimet toteutetaan yksinomaan ilma-aluksilla, ja ne perustuvat jäsenvaltioiden ”palvelupyyntöihin” ja keskittyvät rajan läheiseen alueeseen [4]. Edustajat selittivät, että yhteisissä operaatioissa käyttöön otettua omaisuutta voidaan tarvittaessa käyttää valvontatoimissa yhteisen operaation nimettyjen alueiden ulkopuolella omaisuuden läheisyyden perusteella ja yhteistä operaatiota isännöivän jäsenvaltion viranomaisen suostumuksella.
MAS-järjestelmän puitteissa jokainen valvontalento suoritetaan päivää aiemmin suunnitellun toimintamääräysluonnoksen mukaisesti. Frontexin edustajat selittivät, että jäsenvaltioiden palvelupyynnöt ovat eräänlainen sitoumus, jonka mukaan kyseiset valtiot pyytävät Frontexilta tukea erityistarpeidensa mukaan. Niiden mielestä näissä palvelupyynnöissä ei aseteta sitovia velvoitteita, jotka muistuttaisivat sopimusta, koska joissakin tapauksissa Frontex ei pysty tarjoamaan pyydettyä palvelua. Tämä voi johtua teknisistä, taloudellisista tai toiminnallisista syistä, esimerkiksi ilma-aluksen teknisistä rajoituksista (ilma-aluksen kaluston luonteesta johtuvat tekniset rajoitukset) tai sääolosuhteista [5] .
Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä viittasi tässä yhteydessä Maltan viranomaisiin liittyvään tapaukseen, jossa kansallinen viranomainen väitti, että palvelupyynnön rajoitukset sitovat Frontexia siten, että virasto ei saanut suorittaa MAS-operaatioita Maltan erityishallintoalueella ilman Maltan viranomaisten virallista suostumusta. Frontexin edustajat vahvistivat, että tämän välikohtauksen seurauksena ja Maltan viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen rajoitus poistettiin myöhemmistä Maltan palvelupyynnöistä. Lisäksi jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tiedoksiantopyyntölomakkeessa on nyt kaksi lausumaa: i) pyynnön ehtojen mukaisesti toteutettavien toimien on oltava perusoikeuksien eli EU:n ihmisoikeuslainsäädännön ja EU:n turvapaikkalainsäädännöstä johtuvien periaatteiden mukaisia, mukaan lukien turvallisuuspaikkojen määrittäminen (tarvittaessa), ja ii) sen valvontatoimille ei ole alueellisia rajoituksia.
Frontexin edustajat selittivät myös, kuka on läsnä sen Varsovassa sijaitsevassa eurooppalaisessa valvontahuoneessa. Euroopan valvontaryhmä (EST), jota koordinoi ryhmänjohtaja, vastaa MAS:n meneillään olevien toimien seurannasta. EST sisältää yleensä – palvelua pyytävän valtion rannikkovartiostotoimintoja koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä riippuen – yhden kansallisen lainvalvonta-asiantuntijan, yhden kansallisen asiantuntijan, jolla on etsintä- ja pelastusalan asiantuntemusta (nämä kaksi tehtävää voidaan yhdistää yhdeksi asiantuntijaksi), ja Frontexin ”raportoinnista vastaavan virkamiehen”. Alusten valvomiseksi mahdollisissa hätätilanteissa etsintä- ja pelastustoiminnan asiantuntija on yhteydessä kansalliseen pelastustoiminnan koordinointikeskukseen. Perusoikeusvalvoja (FROM) voi myös olla läsnä tai ainakin tavoitettavissa antaakseen neuvontaa perusoikeuskysymyksissä. Tämä kokoonpano Euroopan valvontahuoneessa pysyy muuttumattomana asianomaisesta jäsenvaltiosta riippumatta. Jos alueellinen koordinointikeskus nimeää poikkeaman etsintä- ja pelastusoperaatioksi ja ottaa vastuun operaation koordinoinnista, Frontexia ei välttämättä vaadita kuulemaan asiaankuuluvia kansallisia asiantuntijoita EST:ssä.
Vastatessaan kysymyksiin siitä, miten Frontex noudattaa perusoikeusvastaavan tai sen hallintoneuvoston esimerkiksi perusoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa antamia suosituksia, Frontex selitti, että tällaiset suositukset otetaan huomioon hallintoviranomaisen toimien täytäntöönpanossa.
Perusoikeusvastaava voi myös antaa suosituksia lopullisissa vakavia vaaratilanteita koskevissa raporteissa (lopulliset SIR-raportit), jotka on annettu sellaisten merellä sattuneiden vaaratilanteiden tutkinnan jälkeen, joissa Frontex oli osallisena. Jos suositukset koskevat käytännön parannuksia Frontexin toimintatapoihin yksiköiden tasolla, ne pannaan välittömästi täytäntöön siinä määrin kuin ne ovat oikeudellisesti ja käytännössä toteutettavissa. Jäsenvaltioille osoitettuihin lopullisiin SIR-raportteihin sisältyviin suosituksiin on yleensä puututtava poliittisella tasolla. Lisäksi Frontexin edustajat totesivat, että operatiivisilla yksiköillä ja perusoikeusvastaavalla on viikoittaisia kokouksia, joissa keskustellaan toimintasuunnitelmassa ja tilannekatsauksissa esitettyjen suositusten täytäntöönpanosta ja varmistetaan se.
Hätätilanteen määrittäminen
Yleistä
Frontexilla ei ole erityisiä sisäisiä sääntöjä tai ohjeita hätätilan määrittämisestä, koska etsintä- ja pelastustilanteet kuuluvat asiasta vastaavan alueellisen koordinointikeskuksen toimivaltaan. SAR-tilanteita koskevat menettelyt on määritelty EU:n ja kansainvälisessä oikeudessa, kuten kansainvälisen etsintä- ja pelastuspalvelun (IAMSAR) käsikirjassa.
Jos Frontexin ilmavalvonta havaitsee aluksia mahdollisissa hätätilanteissa, havaintoraportissa on mainittava asiaankuuluvat yksityiskohdat, jotka voidaan havaita – meritilanne, veneen kurssi ja nopeus, merikelpoisuus, näkyvä käyttöaste, kelluvuus, lämpökuvista saatavat tiedot, hengenpelastuslaitteiden näkyvä läsnäolo. Tällaiset tiedot toimitetaan välittömästi siitä etsintä- ja pelastusalueesta vastaavalle alueelliselle koordinointikeskukselle, jolla tapahtuma tapahtuu, muille asiaankuuluville alueellisille koordinointikeskuksille ja meneillään olevaan tilanteeseen osallistuville yhteisöille sekä perusoikeustoimistolle.
Jos Frontexin valvontaresurssit kirjaavat ensimmäisen havainnon aluksesta mahdollisessa hätätilanteessa, Frontex ylläpitää ”seuranta-asentoa”, joka odottaa asianomaisen alueellisen koordinointikeskuksen antamia ohjeita. Vain RCC voi määrittää aluksen hätätilan (eli hätätilanteen - merihätätilanteen vakavimman vaiheen). Frontexin valvontaresurssit paikan päällä voivat kuitenkin lähettää aluksen puolesta Mayday-puhelun (Mayday Relay), jos on selvää näyttöä hengenvaarasta, esimerkiksi tulipalosta, välittömästä vaarasta, että alus uppoaa, ihmisten läsnäolosta vedessä, jos vene on ajelehtimassa ja jos muut eivät ole tietoisia tapahtumasta jne. Frontex tekee näin säännöllisesti. Tämän havainnollistamiseksi Frontexin edustajat viittasivat erityiseen tapahtumaan, jossa Frontex oli ensimmäinen, joka paikansi aluksen välittömässä uppoamisvaarassa. Siinä tapauksessa vene oli selvässä hätätilassa. Frontex ilmoitti pelastustoiminnan koordinointikeskukselle (RCC), joka vastaa pelastusoperaatiosta, jossa tapahtuma tapahtui, ja lähetti Mayday-puhelun aluksen puolesta, kunnes asianomainen RCC aloitti koordinoinnin. Jos alueellinen koordinointikeskus on kuitenkin jo tietoinen aluksen havainnosta tai hälytyksestä ja osallistuu siihen liittyviin jatkotoimiin, Frontexin ilmavoimat ylläpitää seuranta-asentoa ja tarjoaa säännöllisiä päivityksiä, ellei koordinoiva alueellinen koordinointikeskus toisin ohjeista. Frontex ei määrittele hätätilannetta. Tämä on ”toimivaltaisen” alueellisen koordinointikeskuksen vastuulla: koordinoiva RCC, jonka etsintä- ja pelastusalueella alus on.
Arvioidessaan aluksen tilaa Frontex voi ottaa huomioon ainoastaan valvonnan yhteydessä keräämänsä/löytämänsä tosiseikaston. Vaikka muut osapuolet (veneet, alueelliset koordinointikeskukset, kolmansien osapuolten toimijat, kuten kansalaisjärjestöt) ovat välittäneet tietoja, Frontex ei voi ottaa tätä huomioon, koska yleinen toimivalta etsintä- ja pelastustoimien koordinoinnissa säilyy alueellisella koordinointikeskuksella. Frontex ei voi koordinoida etsintä- ja pelastusoperaatioita omasta aloitteestaan. Kun Frontex saa tietoja veneen tai aluksella olevien matkustajien väitetystä kunnosta, myös kansalaisjärjestöiltä, se pyrkii tarkistamaan nämä tiedot muista lähteistä, mukaan lukien Euroopan valvontahuoneen kansallisilta asiantuntijoilta, joiden tehtävänä on helpottaa viestintää jäsenvaltioiden alueellisten koordinointikeskusten kanssa.
Tarkastettuihin SIR:iin liittyvät erityiset vaaratilanteet
Adriana:
Eagle 1 (miehitetty ilma-alus) oli valvontakäynnillä yhteisen operaation (JO) Themis yhteydessä. Italian RCC:n ja Kreikan RCC:n välisen, Frontexin kopioon sisällytetyn viestinnän jälkeen, joka koski ylikansoitettua kalastusalusta mahdollisessa hätätilanteessa, Frontex ohjeisti Eagle 1:tä menemään toimitettuihin koordinaatteihin, vaikka se ei kuulunut yhteiseen operaatioon eikä operaation lentosuunnitelmaan. Eagle 1 oli polttoainekuormituksensa lopussa. Kun Eagle 1 havaitsi Adrianan, se välitti suoraa videokuvaa Euroopan valvontahuoneelle (ESR), Themis-operaation kansainväliselle koordinointikeskukselle, Italian pelastustoiminnan koordinointikeskukselle ja Eurosurin Italian kansalliselle koordinointikeskukselle. Suoratoisto välitettiin myös ESR:lle ja asetettiin siten Kreikan ja Italian kansallisten asiantuntijoiden saataville.
Crotone:
Osana yhteiseen operaatioon Themis liittyvää valvontaa Eagle 1 (ks. edellä) havaitsi huviveneen. Kovan tuulen vuoksi Eagle 1 joutui palaamaan tukikohtaan. Sen keräämät tiedot, jotka sisältyivät havaintoraporttiin, toimitettiin Italian toimivaltaisille viranomaisille.
Mayday-signaalien antaminen
Yleistä
Frontexin edustajat selittivät, että Frontexin perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman suositus 14 [6] koskee MAS-toimia. Frontexilla ei ole erityisiä sisäisiä sääntöjä tai ohjeita Mayday-signaalien antamisesta – sovelletaan etsintä- ja pelastustoimintaa koskevaa kansainvälistä oikeudellista kehystä, mukaan lukien edellä mainittu IAMSAR-käsikirja.
Frontexin edustajat ilmoittivat, että EST-ryhmän johtajat saavat erityiskoulutusta etsintä- ja pelastustoiminnan oikeudellisesta kehyksestä ja ilma-alusten koordinoinnista etsintä- ja pelastustoiminnan tapahtumissa. Vaikka Frontex ei ole alueellinen koordinointikeskus, etsintä- ja pelastusoperaatioita ohjaavien mekanismien ymmärtäminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että Frontex voi tarjota tällaisissa tapauksissa parasta tukea asiaankuuluville viranomaisille. Tällaisen vappukutsun aluksen puolesta tekee EST-ryhmän johtaja kuultuaan EST:ään kuuluvia kansallisia asiantuntijoita ja sovellettavan oikeudellisen kehyksen (EU:n ja kansainvälisen oikeuden) mukaisesti. EST:ään kuuluu etsintä- ja pelastusasiantuntijoita, jotka helpottavat yhteydenpitoa pelastustoiminnan koordinointikeskusten kanssa ja osallistuvat tapausten arviointiin.
Sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti Mayday-signaaleja annetaan aluksen puolesta, kun on olemassa välitön hengenvaara Frontexin seurannan yhteydessä tunnistamien todennettavissa olevien tietojen perusteella. Frontex on antanut valvontansa perusteella useita Mayday-signaaleja aluksen puolesta. Tyypillisesti tämä olisi silloin, kun vene oli vakavassa muussa kuin merikelpoisessa tilassa ja on uppoamassa tai kun vedessä on jo ihmisiä, kun vene on ajelehtimassa, tulessa tai kun se on ylikuormitettu alueella vallitsevien ankarien sääolosuhteiden vuoksi: Toisin sanoen tilanteissa, joissa ihmishenki on välittömässä vaarassa.
Tätä päätöstä tehdessään Frontexin on otettava huomioon kaikki tekijät. Jos aluksen puolesta käynnistetään Mayday-puhelu, koordinoiva alueellinen koordinointikeskus harkitsee kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja, mukaan lukien lähistöllä olevien alusten ohjaaminen avustamaan etsintä- ja pelastusoperaatiossa (SAR). Alueellinen koordinointikeskus on ainoa yksikkö, joka vastaa etsintä- ja pelastusoperaatioiden koordinoinnista, ja tässä yhteydessä Frontexin valvontaresurssien käyttöä ei välttämättä vaadita. Alueellinen koordinointikeskus panee etsintä- ja pelastussuunnitelman täytäntöön sen tarvearvioinnin perusteella, mitä resursseja on tarkoitus käyttää. Tässä yhteydessä Frontexin edustajat totesivat, että Frontexin valvontaresurssit eivät ole etsintä- ja pelastusyksikkö, koska se ei voi toteuttaa pelastusoperaatioita. Näin ollen päätös Mayday-puhelun soittamisesta aluksen puolesta on tehtävä vain, jos on olemassa selvä ja välitön hengenvaara.
Kun otetaan huomioon, että usein suuri määrä muuttajaveneitä ylittää meren (yhden päivän aikana Frontex tutki 90 erillistä ylikansoitettua alusta), Frontexin edustajat totesivat, että ei olisi mahdollista eikä heidän mielestään suositeltavaa antaa Mayday-signaalia kunkin aluksen puolesta pelkästään havaitsemisen perusteella. Tällä voisi olla merkittävä vaikutus asianomaiseen alueelliseen rikostuomioistuimeen, jota pyydetään puuttumaan useisiin tapauksiin ilman mahdollisuutta muotoilla erityistapausten tärkeysjärjestystä.
Lisäksi jos etsintä- ja pelastusoperaatio on jo ilmoitettu/käynnissä tai koordinoiva alueellinen koordinointikeskus on jo tietoinen (ja sen oletetaan olevan vastuussa) hätätilanteesta, kyseisen alueellisen koordinointikeskuksen tehtävänä on koordinoida etsintä- ja pelastustoimia. Kolmas osapuoli, joka antaa Mayday-signaalin sellaisen aluksen puolesta, joka ei ole selkeässä hätätilassa, voisi häiritä meneillään olevaa etsintä- ja pelastusoperaatiota, mikä voisi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja sekaannusta koordinoivalle viranomaiselle ja lähistöllä toimiville meri- ja ilma-aluksille.
Frontexin edustajat totesivat, että kutakin tapausta arvioidaan sen omien erityispiirteiden perusteella etsintä- ja pelastustoimintaa sääntelevän kansainvälisen oikeudellisen kehyksen määräysten perusteella ja että on haastavaa antaa yksityiskohtaisempia ohjeita siitä, milloin Mayday-signaali annetaan aluksen puolesta, koska se voi tarpeettomasti rajoittaa päätöksentekoon tarvittavaa pohdintaa. Frontex ei myöskään ota huomioon sen RCC:n henkilöllisyyttä, joka osallistuu sen päätökseen antaa tai olla antamatta Mayday-signaalia aluksen puolesta, koska tämä merkitsisi kansallisten viranomaisten tarkastusta ja ylittäisi Frontexin toimeksiannon.
Tarkastettuihin SIR:iin liittyvät erityiset vaaratilanteet
Tutkintaryhmän tarkastamat SIR:t sisälsivät esimerkkejä tapauksista, joissa Frontexin eurooppalainen valvontaryhmä oli antanut Mayday-signaaleja aluksen puolesta.
Adriana: Ottaen huomioon edellä kuvatut yleiset näkökohdat Frontexin valvonta-alan jäsenet totesivat, että EST ei ollut katsonut tarpeelliseksi antaa Mayday-signaalia aluksen puolesta. Vaikka vene oli liian täynnä, aluksella ei ollut todisteita hätätilasta eikä merkkejä välittömästä vaarasta ihmishengelle.
Valvonta/läsnäolo meneillään olevissa hätätilanteissa
Yleistä
Frontexin edustajat selittivät, että Frontexin perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman suositus 13 [7] koskee MAS-toimia. Frontexilla ei ole sisäisiä sääntöjä tai ohjeita valvonnan aikana havaitsemiensa alusten hätätilan määrittämisestä, koska vain koordinoivalla RCC:llä on tämä toimivalta. Frontexin edustajat ilmoittivat, että EST-ryhmän johtajille lähetetään koulutusta heidän tilannetietoisuutensa parantamiseksi tilanteissa, joissa Frontexin valvontaresurssit osallistuvat etsintä- ja pelastustoimien tukemiseen.
Jos Frontex havaitsee suunnitelluilla valvontatoimillaan (joko Eurosurin tai yhteisten operaatioiden kautta) aluksen hätätilanteessa, se yrittää jatkaa valvontaa mahdollisimman pitkään. Tämä on perusoikeuksien toimintasuunnitelmassa esitettyjen suositusten ja muiden ohjeiden mukaista.
Se voi joutua lopettamaan valvonnan a) käytännön rajoitteiden - polttoaine- tai sääolosuhteiden - vuoksi; b) tarve seurata muita hätätilanteita koordinoivan kansallisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti; c) riski siitä, että jatkuva valvonta voi aiheuttaa lisä- tai vaihtoehtoisia riskejä (alueen miehistön tai muiden alusten) turvallisuudelle ja ihmishengelle; d) jos koordinoiva viranomainen, jolla on määräysvalta koko alueella, ilmatila mukaan luettuna, määrää sen lopettamaan valvonnan; e) liittyy d alakohtaan, jossa otetaan käyttöön ilmatilarajoituksia (Ilmoitus lentomatkoista tai NOTAMit).
Kun kansallinen viranomainen on ottanut hoitaakseen hätätilanteen koordinoinnin tai aloittanut etsintä- ja pelastusoperaation, kansallinen alueellinen koordinointikeskus vastaa siitä, mitkä resurssit antavat mitäkin tukea. Alueellinen koordinointikeskus on aina tietoinen a) siitä, mitä resursseja Frontexilla on käytettävissään, ja b) Frontexin valvontaresurssien nykyisistä lentosuunnitelmista. Näin ollen Frontex voisi / voisi osallistua ilmavalvontaan hätätilanteessa, joka on jo kansallisen alueellisen koordinointikeskuksen koordinoima, vain, jos se a) pyysi sitä tekemään niin tai b) se oli olemassa olevan kaluston lentosuunnitelman reitillä ja jos alueellisella koordinointikeskuksella ei ole käytössä NOTAMia, joka rajoittaa pääsyä alueelle tai suostuu siihen, että kalusto jatkaa reittiä tiettyyn paikkaan vaarantamatta meneillään olevia etsintä- ja pelastusoperaatioita.
Jos koordinoiva alueellinen koordinointikeskus ei pyydä Frontexin voimavaroja osallistumaan meneillään olevaan etsintä- ja pelastusoperaatioon, Frontex voi ottaa ennakoivasti yhteyttä alueelliseen koordinointikeskukseen ilmoittaakseen niille, mitä voimavaroja sillä on käytettävissään ja onko se halukas ohjaamaan voimavaroja avustamiseen. Frontex ei voi yksipuolisesti ohjata ilmavalvontaresursseja asianomaisen kansallisen viranomaisen koordinoiman meneillään olevan etsintä- ja pelastusoperaation alueelle. Tämä voisi aiheuttaa turvallisuusriskejä etsintä- ja pelastustoimintaan osallistuvalle omaisuudelle (useimmissa tapauksissa käytössä on NOTAM), ylittää Frontexin toimeksiannon ja vaikuttaa alueellisen koordinointikeskuksen koordinointitoimeksiantoon.
Osana yhteisiä operaatioita Frontex on yhteisrahoittanut sellaisten merivoimavarojen (alusten/veneiden) käyttöönottoa, jotka voitaisiin asettaa saataville avustamaan meneillään olevassa etsintä- ja pelastusoperaatiossa, jos toimivaltainen alueellinen koordinointikeskus sitä pyytää. Frontexin käyttämillä merivoimavaroilla on erilaiset valmiudet niiden teknisten ominaisuuksien mukaan. Tällaisilla varoilla ei aina ole levinneisyysaluetta tai kapasiteettia osallistua rannikkovesien ulkopuolella toteutettaviin etsintä- ja pelastusoperaatioihin. Yhteisten operaatioiden yhteydessä Frontex voi myös yhteisrahoittaa kansallisten viranomaisten omistaman omaisuuden osallistumista. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että tällaiset omaisuuserät osallistuvat etsintä- ja pelastustoimintaan, jos toimivaltainen alueellinen koordinointikeskus sitä pyytää.
Tarkastettuihin SIR:iin liittyvät erityiset vaaratilanteet
Adriana: Kuten edellä mainittiin, Eagle 1 oli tulossa kohti tehtävän loppua (ja sen polttoainekuormaa) JO Themiksen alaisuudessa, kun sitä ohjeistettiin menemään Adrianan koordinaatteihin. Eagle 1 pysyi Adrianan kanssa mahdollisimman pitkään ja lähti vasta, kun se oli saavuttanut ”bingo-polttoaineen”, eli kun sen oli palattava, koska polttoaine oli loppunut.
Frontex otti 13. kesäkuuta 2023 kello 16.35 (UTC) alkaen useaan otteeseen yhteyttä Kreikan viranomaisiin ja tarjosi tukea valvonta-ilma-aluksilleen auttaakseen Adrianan välikohtauksessa. Kreikan viranomaiset eivät koskaan reagoineet tähän myönteisesti. Frontexin kauko-ohjattu ilma-alus (Heron 2) lähti lentosuunnitelmansa mukaisesti 13. kesäkuuta klo 18.45 (UTC) toteuttamaan valvontatoimia Eurosurin puitteissa. Sen lentosuunnitelma oli tarkoitus suorittaa Kreikan SAR-alueella, jossa Adriana sijaitsi. Tämä lentosuunnitelma oli toimitettu Kreikan viranomaisille edellisenä päivänä, eikä vastalauseita esitetty. Suunnitellusta lentosuunnitelmasta keskusteltiin myös lentoa edeltävässä operatiivisessa tiedotustilaisuudessa, johon osallistui myös Kreikan kansallinen asiantuntija, joka on osa Frontexin eurooppalaista valvontaryhmää. Kreikan viranomaiset pyysivät 13. kesäkuuta klo 18.50 (UTC) Frontexia lähettämään Heron 2:n tutkimaan toisen aluksen (ylikansoitettu purjevene Kreetan rannikolla). EST tunnisti nimetyllä alueella käytössä olevan NOTAMin, joka kattaa Adrianaa koskevan meneillään olevan etsintä- ja pelastusoperaation. Klo 23.20 UTC Heron 2 jatkoi lentosuunnitelmaansa ja Frontex ohjasi sen Adrianan viimeisiin tunnettuihin koordinaatteihin (joka oli kyseiselle päivälle vahvistetun Heron 2 -lentosuunnitelman sisällä).
Frontexin edustajien mukaan Frontex teki kaiken voitavansa ottaen huomioon edellä esitetyt yleiset tiedot. Se jopa ylitti tavanomaiset toimensa määräämällä Eagle 1:n lähtemään operaatio Themiksen toiminta-alueelta aluksi Adrianan katsastamiseksi ja sitten toistuvasti tarjoamalla Kreikan viranomaisille lentokalustoaan erityishallintoalueen avustamiseksi. Viimeksi mainittu oli ylimääräinen ennakoiva aloite, jota ei tavallisesti toteutettu. Frontexin edustajat korostivat, että Eagle 1:n poistuessa Adrianan alueelta kaksi alueellista koordinointikeskusta oli tietoinen havainnosta, ja yksi niistä oli kansallinen viranomainen, joka oli vastuussa vakavasta vaaratilanteesta, jossa vaaratilanne ilmeni.
Crotone: Eagle 1 havaitsi huviveneen ja välitti tiedot Italian viranomaisille, jotka saivat huvivenettä koskevan suoratoistovideon. Hätätilanne kehittyi myöhemmin, kun Eagle 1 ei enää ollut paikalla.
Haaksirikon tapahduttua Frontex tarjoutui aikaistamaan Eagle 1:n lentoonlähtöä avustaakseen etsintä- ja pelastusoperaatiossa. Italian viranomaiset eivät vastanneet tähän ja pyysivät sitä vasta myöhemmin avustamaan etsinnöissä.
Palvelupyyntöihin perustuvat rajoitukset
Asiakirjojen tarkastuksen yhteydessä oikeusasiamiehen tutkintaryhmä sai tietää, että ”palvelupyyntöön”, jonka nojalla Frontex antaa valvontatoimia yhden jäsenvaltion käyttöön, sisältyi Frontexin mahdollisia valvontatoimia koskevia rajoituksia.
Frontexin edustajat selittivät kokouksessa, että perusoikeusvastaava oli myös tuonut esiin huolensa tämän palvelupyynnön säännöksistä ja että Frontex oli päivittänyt palvelupyyntölomakkeitaan varmistaakseen, että tällaisia rajoituksia ei oteta huomioon. Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen näissä palvelupyyntöjen malleissa on myös maininta siitä, että toteutettujen toimien on oltava etsintä- ja pelastustoimintaa sekä palauttamiskieltoa koskevien perusoikeuksien mukaisia.
Vuorovaikutus koordinoivien kansallisten viranomaisten kanssa meneillään olevien etsintä- ja pelastustoimien aikana
Yleistä
Kun Frontex lähettää havaintoraportteja ja on tietoinen meneillään olevasta etsintä- ja pelastusoperaatiosta, se pyytää tietoja koordinoivalta alueelliselta koordinointikeskukselta avustustarjoustensa yhteydessä. Kansallisilla viranomaisilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta toimittaa Frontexille päivityksiä tai tietoja. Frontexin edustajat selittivät, että meneillään olevan etsintä- ja pelastusoperaation aikana Frontexin eurooppalaisen valvontaryhmän asiaankuuluvilla kansallisilla asiantuntijoilla voi olla etuoikeutettu pääsy kansallisiin tieto- ja viestintäteknisiin järjestelmiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niillä olisi käytössään koko koordinointikuva meneillään olevasta etsintä- ja pelastusoperaatiosta, joten ne eivät välttämättä pysty päivittämään Frontexia.
Tarkastettuihin SIR:iin liittyvät erityiset vaaratilanteet
Adriana:
Frontex on toistuvasti tarjoutunut avustamaan käynnissä olevassa etsintä- ja pelastusoperaatiossa, minkä lisäksi se on pyytänyt päivityksiä Kreikan viranomaisilta, mutta se ei ole saanut niitä. Euroopan valvontaryhmän kansallinen asiantuntija, joka on Kreikan rannikkovartioston jäsen, oli myös yhteydessä Kreikan alueelliseen rikostuomioistuimeen.
Perusoikeuksia koskevien suositusten seuranta
Edellä mainittujen aluksen valvontaa (paikalla oleskelua) ja Mayday-signaaleja koskevien suositusten lisäksi oikeusasiamiehen tutkimusryhmä kysyi yleisemmin perusoikeusvastaavan suositusten sekä perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman ja muiden asiakirjojen jatkotoimista. Frontexin edustajat totesivat, että he panevat täytäntöön kaiken, mitä voidaan panna täytäntöön. Jos suositukset ovat päällekkäisiä muiden politiikkojen tai kansallisten viranomaisten toimeksiantojen ja vastuiden kanssa, suositusten täytäntöönpano ei ehkä ole mahdollista. Perusoikeusvastaavan kanssa tehdään kuitenkin hyvää yhteistyötä, ja Frontex pyrkii yhdessä perusoikeusvastaavan kanssa panemaan suositukset täytäntöön.
Kameran käyttö yhteisrahoitetuissa omaisuuserissä
Yleistä
Kuten edellä mainittiin, yhteisten operaatioiden yhteydessä on varoja, jotka jäsenvaltiot ovat pantanneet vuotuisten kahdenvälisten neuvottelujen aikana ja jotka on sijoitettu yhteiseen operaatioon. Frontex omistaa tai vuokraa omaisuutta, ja vastaanottavan jäsenvaltion omaisuutta voidaan yhteisrahoittaa, kun ne osallistuvat yhteiseen operaatioon. Viimeksi mainituilla on oltava kamerat ja niiden on käytettävä niitä, kun ne osallistuvat yhteisen operaation toimiin. Frontexin edustajat totesivat, että ongelma, joka liittyy siihen, että yhteisrahoitettuihin varoihin ei käytetä elinkameroita, on yleisempi kuin yhteinen operaatio Poseidon. FROM-järjestöjen omat tarkastuskertomukset osoittavat, että Kreikan viranomaiset eivät käytä Poseidon-operaation kameroita asianmukaisesti. Näissä kertomuksissa esitetään luettelo toimista, joilla pyritään varmistamaan, että tällaisia kamerakameroita käytetään asianmukaisesti, kun otetaan huomioon velvollisuus ilmoittaa väitetyistä perusoikeuksien loukkauksista ja kun tällaiset tallenteet ovat keskeinen väline. Lisäksi perusoikeusvastaava viittasi tiettyjen jäsenvaltioiden tietosuojarajoitteisiin, joiden mukaan tallenteita säilytetään vain 15 päivää, vaikka niitä olisikin olemassa. Perusoikeusvastaava pohtii, miten tähän lyhyeen säilytysaikaan voitaisiin parhaiten puuttua.
Tarkastettuihin SIR:iin liittyvät erityiset vaaratilanteet
Adriana: Kreikan rannikkovartioston laiva N920, joka oli haaksirikon tapahtumapaikalla, ei ollut operaatio Poseidonin yhteisrahoittama omaisuus tapahtumahetkellä. Frontex sopii tyypistä, määrästä ja ajanjaksoista, joiden aikana vastaanottavan jäsenvaltion omaisuutta yhteisrahoitetaan, ja Kreikan rannikkovartiosto päättää, mitä konkreettista omaisuutta osoitetaan. Se voi saada yhteisrahoitusta, jos se osallistuu yhteisen operaation Poseidonin toimiin, mutta Adrianan tapauksessa näin ei ollut: N920 oli osallisena Kreikan kansallisten viranomaisten koordinoimassa etsintä- ja pelastusoperaatiossa Kreikan etsintä- ja pelastusalueella (ei operaatio Poseidonin toiminta-alueella). Näin ollen raportit, joissa todetaan, että Frontex on osarahoittanut alusta, eivät pidä paikkaansa. EU on saattanut rahoittaa sen hankintaa sisäisen turvallisuuden rahastoista. Tässä tapauksessa Euroopan komission olisi kuitenkin varmistettava, että Kreikka noudattaa perusoikeuksia koskevia velvoitteitaan sekä kaikkia kameroiden käyttöä koskevia säännöksiä.
Crotone: Frontex osarahoitti yhtä etsintä- ja pelastusoperaatiossa mukana olleista Italian rannikkovartioston aluksista sen etsintä- ja pelastusoperaatiossa toteuttamien toimien osalta. Frontexin edustajat eivät voineet antaa asiasta tarkempia tietoja.
Perusoikeusvastaavan rooli valvonnassa ja meneillään olevissa etsintä- ja pelastustilanteissa
Frontexin valvontatoimien perustana olevien erilaisten sisäisten sääntöjen ja menettelyjen mukaan perusoikeusvastaava on osa EST:ää (perusoikeusvastaavalla on ”paikka”), ja sen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava läsnä antaakseen neuvoja tällaisten valvontatoimien yhteydessä.
Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä totesi, että Euroopan valvontahuoneessa ei ollut yhtään perusoikeusvastaavan edustajaa Adrianan haaksirikon aikaan eikä Crotonen lähellä tapahtuneen onnettomuuden osalta. Adrianan tapauksessa valvonta tapahtui normaalina työaikana (aamulla), samoin kuin eräät myöhemmät yritykset ottaa yhteyttä Kreikan YTK:hon, mutta haaksirikko tapahtui viikonlopun aikana. Crotonen tapauksessa tapaus sattui viikonlopun aikana. Molemmissa tapauksissa tehtävään määrätty FROM seurasi tiiminvetäjän kanssa.
Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä kysyi, miksi perusoikeusvastaava ei useinkaan ole pysyvästi läsnä, kun otetaan huomioon kyseessä olevat kysymykset, erityisesti siksi, että perusoikeusneuvonnasta on selvää hyötyä meneillään olevan tapauksen yhteydessä eikä takautuvasti mahdollisen rikkomisen jälkeen.
Perusoikeusvastaava selitti, että rajallisten henkilöresurssien ja sen vuoksi, että perusoikeusvalvojat voivat olla läsnä vain työaikana, koska he eivät työskentele vuorotyössä, ja että heidän on myös avustettava Frontexin operaatioiden muissa näkökohdissa, ei ole mahdollista olla jatkuvasti läsnä valvontahuoneessa. Perusoikeusvastaavan edustajat eivät näin ollen usein ole läsnä. FRO.MAS-tiimi lähetti kuitenkin joka viikko kahden viime vuoden ajan Euroopan valvontaryhmälle sähköpostiviestin, jossa kerrottiin, kuka on FROM, jonka tehtävänä on seurata MAS:n toimintaa maanantaista perjantaihin (klo 9.00–17.30) ja varmuuskopioida se viikonlopuksi. Lisäksi FROM-tiedot ovat jäljennöksinä kaikista havaintoraporteista, ja niillä on pääsy kaikkiin asiaankuuluviin tietoihin, myös FSA:n reaaliaikaiseen suoratoistoon. Kun nimetty FROM ei ole läsnä Euroopan valvontahuoneessa, se tarkistaa saamansa havainnon säännöllisesti reaaliaikaisesti sähköpostitse ja on kahdesti päivässä vuorovaikutuksessa ryhmänjohtajan kanssa.
Perusoikeusvastaava on tietoinen edellä mainituista rajoituksista ja työskentelee operatiivisten yksiköiden kanssa ratkaisujen löytämiseksi, esimerkiksi ottamalla käyttöön päivystysjärjestelmän klo 17.30 jälkeen ja viikonloppuna sekä protokollan/ohjeet Euroopan valvontaryhmälle siitä, milloin ottaa yhteyttä FROMiin päivystyksen aikana.
Perusoikeusvastaava korosti haasteita, joita liittyy tietojen saatavuuteen ja jäsenvaltioiden viranomaisten oikea-aikaisiin vastauksiin myös SIR-tutkintojen osalta.
Muiden laitteiden ja teknologian käyttö
Vastauksena tiedusteluryhmän kyselyyn, joka koski pelastuslauttojen mahdollista lähettämistä Frontexin ilmavoimavaroista, Frontexin edustajat selittivät, että tämä vaihtoehto ei ole yleinen kapasiteetti sinänsä. Vaikka tällainen kapasiteetti olisi olemassa, pelastuslauttojen käyttöönottoa koskevat päätökset perustuvat koordinoivalta alueelliselta koordinointikeskukselta saatuihin ohjeisiin, ja niitä on arvioitava huolellisesti, jotta vältetään hengenvaaran lisääntyminen.
Mitä tulee satelliittikuvien käyttöön Copernicus-järjestelmän kautta siirtolaisveneiden valvonnassa, Frontexin edustajat selittivät, että vaikka tällä välineellä on erityisiä käyttötarkoituksia valvontatoimiensa yhteydessä, siitä ei ole hyötyä veneiden reaaliaikaisessa katsastuksessa. Satelliitit kulkevat tiettyinä vuorokaudenaikoina satelliittien kiertoradan mukaan (koska se voi olla enemmän kuin kerran päivässä), ja valvonnan tai kuvien on perustuttava etukäteen tehtyyn palvelupyyntöön, jossa annetaan tarkat koordinaatit. Vaikka satelliittikuvia käytettäisiin, ne eivät välttämättä ole hyödyllisiä pienempien veneiden havaitsemisessa, ja kuvien toimittaminen kestää kolme tuntia.
Frontexilla on joissakin Frontexin valvontaresursseissa valmiudet havaita satelliittipuhelinsignaaleja, jotta voidaan tukea mahdollisten alusten havaitsemista merellä tapahtuvissa hätätilanteissa. Tällaiset valmiudet auttavat pelastamaan ihmishenkiä merellä erityisesti operatiivisissa tilanteissa, joissa muut anturit eivät ehkä ole yhtä tehokkaita epäsuotuisissa sääolosuhteissa (tutka ja visuaaliset työkalut). Se voi myös käyttää puhelujen sijaintia antaakseen lisätietoja veneestä, mutta se ei sieppaa puheluita. Frontex selitti joka tapauksessa, että tämä teknologia toimii vain, jos omaisuus on ilmassa.
Mitä tulee Frontexin ja kansallisten viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon yhteisten operaatioiden yhteydessä, Frontex selitti, että yhteisten operaatioiden raportointisovelluksella (JORA) kerätään vastaanottavilta jäsenvaltioilta syötettyjä tietoja yhteisistä operaatioista. Kyseiset jäsenvaltiot voivat antaa yksityiskohtaisia tietoja yhteisten operaatioiden toiminta-alueella ja sen ulkopuolella tapahtuneista poikkeamista, jotka tapahtuvat EU:n ulkopuolisten maiden alueella lähtöjen ehkäisemisen tai EU:n ulkopuolisten maiden toimien osalta. Frontex validoi nämä tiedot laadun- ja johdonmukaisuudentarkistuksen avulla, kun taas kansainväliset koordinointikeskukset validoivat merkinnät kansallisella tasolla. [8]
Pääjohtaja oli tietoinen välikohtauksesta ja kysyi, oliko Frontexin pintaresursseja käytetty, mutta Frontex ei ollut mukana, koska välikohtaus oli kaukana toiminta-alueesta ja yhteisrahoitettu tekninen kalusto oli sijoitettu sinne.
[1] Vuonna 2013 perustettu Euroopan rajavalvontajärjestelmä (Eurosur) on jäsenvaltioiden ja Frontexin välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kehys, jonka tarkoituksena on parantaa tilannetietoisuutta ja lisätä reagointikykyä ulkorajoilla. Frontexilla on Eurosur, joka koostuu rajavalvonnasta vastaavista jäsenvaltioiden kansallisista viranomaisista, mukaan lukien rannikkovartiostot, siltä osin kuin ne suorittavat rajavalvontatehtäviä. Frontex ylläpitää Euroopan tilannekuvaa, joka sisältää tietoja tilanteesta Euroopan rajoilla ja rajan läheisellä alueella.
[2] Euroopan oikeusasiamiehen täytäntöönpanomääräysten 4 artiklan 8 kohta.
[3] Frontex vastaa sellaisten Eurosurin fuusiopalvelujen koordinoinnista, joiden kautta Frontex jakaa jäsenvaltioiden kanssa satelliiteista ja muista valvontavälineistä, kuten Euroopan meriturvallisuusviraston ja EU:n satelliittikeskuksen käyttämistä välineistä, kerättyjä tietoja.
[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1), 2 artiklan 13 kohta.
[5] EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, 28 artiklan 3 kohta
[6] Toimintasuunnitelman suosituksessa 14 todetaan, että valvontaresurssien olisi pysyttävä havaittujen vaaratilanteiden tapahtumapaikalla rajapoliisin/rannikkovartioston toimenpiteiden dokumentoimiseksi, kunnes ne on saatu päätökseen, ja että systeemisen arvioinnin/perustelun siitä, säilytetäänkö ne vai ei, olisi perustuttava määriteltyihin kriteereihin. (Frontexin hallintoneuvoston päätös 61/2021 perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisestä perusoikeusstrategian täytäntöönpanoa varten: https://www.frontex.europa.eu/assets/Key_Documents/MB_Decision/2021/MB_Decision_61_2021_adopting__Perusoikeudet_Action_Plan_for_the_implementation_of__FRS.pdf _
[7] Toimintasuunnitelman suosituksessa 13 todetaan, että tilannearvio ja sitä vastaava tiedonanto olisi lähetettävä asianomaisille viranomaisille mahdollisimman pian. Mayday-viestiviestit on lähetettävä välittömästi hätätilanteen havaitsemisen jälkeen. (Frontexin hallintoneuvoston päätös 61/2021 perusoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisestä perusoikeusstrategian täytäntöönpanoa varten: https://www.frontex.europa.eu/assets/Key_Documents/MB_Decision/2021/MB_Decision_61_2021_adopting__Perusoikeudet_Action_Plan_for_the_implementation_of__FRS.pdf _
[8] Raportointi rajan läheisen operaatioalueen tai muun kuin yhteisen operaatioalueen osalta on saatavilla myös JORAn ja Eurosur-sovelluksen kautta. Virasto pyrkii parhaillaan parantamaan tilanneraportointia Eurosurin yhteydessä ja erityisesti erityishallintoalueisiin liittyvistä yksittäisistä tapahtumista raportointia (Euroopan rajavalvontajärjestelmää (Eurosur) koskevan asetuksen tilannekuvista 9. huhtikuuta 2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/581 liite II).