Kantelu: 1598/2020/MMO

Tapauksen nimi: Miten Euroopan komissio varmistaa, että Kroatian viranomaiset kunnioittavat perusoikeuksia EU:n varoilla rahoitettavissa rajaturvallisuusoperaatioissa?

Päiväys: Torstai 23. syyskuuta 2021

Etätarkastusjärjestelyt: Webex-verkkokokous

Läsnä

Komission edustajat:

Oikeusasiamiehen edustajat:

Kokouksen tarkoitus

Kokouksen tarkoituksena oli selventää tiettyjä asiaan 1598/2020/MMO liittyviä kysymyksiä. Kysymykset oli lähetetty komissiolle ennen kokousta yhdessä kokouspyynnön kanssa 12. heinäkuuta 2021.

Johdanto ja menettelyä koskevat tiedot

Kokous alkoi klo 10.00 ja päättyi klo 11.15.

Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä määritteli kokouksen kohteen, tarkoituksen ja menettelyn kantelua 1598/2020/MMO koskevan oikeusasiamiehen tutkimuksen yhteydessä. Se ilmoitti erityisesti komission edustajille, että jos ne haluaisivat toimittaa oikeusasiamiehelle muita asiakirjoja, jotka ne olivat määrittäneet luottamuksellisiksi, oikeutta tutustua asiakirjoihin ei myönnettäisi ilman komission ´s-etukäteissuostumusta kantelijalle eikä kenellekään muulle oikeusasiamiehen ´s-toimiston ulkopuoliselle henkilölle. Tällaiset tiedot ja asiakirjat poistetaan oikeusasiamiehen asiakirjoista pian tutkimuksen päättymisen jälkeen.

Oikeusasiamiehen tutkintaryhmä kysyi komission edustajilta, oliko heillä alustavia huomautuksia kokouspyynnöstä ja sen liitteestä. Komission edustaja vastasi, että esitetyt kysymykset olivat hyödyllisiä ja hyvä perusta jatkotoimille.

Vaihdetut tiedot

Ennen kuin oikeusasiamiehen tutkintaryhmä vastasi komissiolle lähetettyihin kysymyksiin, se pyysi komissiota tekemään yhteenvedon asian viimeaikaisesta kehityksestä. Tämä koski erityisesti kantelijan ja muiden asianomaisten osapuolten julkaisemaa lehdistötiedotetta uuden seurantamekanismin perustamisesta Kroatiaan.

Komissio selitti, että käytössä on ja on useita mekanismeja, joita on tärkeää olla sekoittamatta. Komissio vahvisti, että se voi raportoida tältä osin tapahtuneesta uudesta kehityksestä.

Ensinnäkin oli olemassa kolmikantapöytäkirja eli UNHRC:n, Kroatian oikeuskeskuksen ja Kroatian sisäministeriön välinen yhteistyömekanismi, jonka tarkoituksena oli tukea viimeksi mainittua sen rajavalvontatoimissa. Pöytäkirja johti useisiin vierailuihin ja raportteihin.

Toiseksi hätäapusopimuksen (EMAS) tarkoituksena oli antaa teknistä tukea Kroatian viranomaisille, jotta ne voisivat suorittaa rajatarkastukset itse. Avustusta käytettiin useisiin seminaareihin, menettelyihin, koulutuksiin jne. Komissio katsoo, että tämän tuloksena oli saavutettu jonkin verran edistystä.

Komission edustajat selvensivät, että kolmikantapöytäkirjan osapuolten toteuttamien rajavalvontatoimien ei ollut tarkoitus olla EMAS-avustuksen edellytyksenä. Nämä kaksi mekanismia eli kolmikantapöytäkirja ja EMAS-avustus toimivat rinnakkain, mutta ne eivät liittyneet mitenkään toisiinsa. pöytäkirjalla täydennettiin EMAS-avustuksen toimia.

Kolmikantapöytäkirjan tehokkuuteen kohdistuvan kasvavan kritiikin ja perusoikeusloukkauksia koskevien ilmoitusten vuoksi komissio alkoi vuodesta 2020 alkaen lisätä yhteistyötään Kroatian viranomaisten kanssa. Tarkoituksena oli kannustaa niitä ottamaan käyttöön riippumaton seurantamekanismi, jolla olisi oma rakenne ja mahdollisuus toimia omasta aloitteestaan. Tällaisen mekanismin voimaantulosta ilmoitettiin kesäkuussa 2021. Tällaiselle mekanismille ei ole olemassa mallia eikä vertailuarvoa. Näin ollen sitä voidaan kehittää ja parantaa edelleen.

Seurantamekanismeja koskevan epäselvyyden osalta komissio totesi, että siihen voi olla kaksi eri syytä: Ensinnäkin kantelussa keskityttiin ainoastaan EMAS-avustukseen. On saattanut olla epäselvyyttä siitä, että sopimuspuolten suorittama kolmikantapöytäkirjan seuranta ei liity EMAS-avustukseen. Toiseksi on saattanut olla intressi saada komissio aloittamaan rikkomusmenettely Kroatiaa vastaan.

Komissio totesi, että riippumattoman seurantamekanismin lisäksi se oli saanut Kroatian viranomaiset perustamaan mekanismiin liittyvän neuvoa-antavan elimen. Osapuolia ovat muun muassa komissio, EU:n perusoikeusvirasto (FRA), Kroatian kansallinen oikeusasiamies ja Kroatian lapsi- ja tasa-arvoasiamiehet, UNHCR, IOM, Frontexin perusoikeusvaltuutettu ja EASO. Järjestely antaa näille osapuolille mahdollisuuden antaa neuvoja seurantamekanismista, mutta se pysyy riippumattomana eikä vaikuta niiden omaan toimintaan.

Paikalle on tehty useita ennalta ilmoitettuja ja ennalta ilmoittamattomia käyntejä sekä neuvoa-antavan elimen ensimmäinen kokous, jossa keskusteltiin käytännön kysymyksistä, kuten siitä, miten käyntejä voidaan tehdä paikan päälle ja miten kansallisten viranomaisten kanssa voidaan tehdä sujuvaa yhteistyötä.

Äskettäin perustetun seurantamekanismin kokoonpanosta ja toimeksiannosta tiedottamisen osalta komissio totesi, että asia kuuluu Kroatian viranomaisille, mutta se oli jo ottanut asian esille niiden kanssa ja odotti niiden vastausta.

*****

Komissio totesi, että sen käytettävissä olevat keinot kannustaa Kroatian viranomaisia perustamaan riippumaton seurantamekanismi olivat erityisesti Euroopan oikeusasiamiehen tutkimus sekä Euroopan parlamentin, kansalaisjärjestöjen ja jäsenvaltioiden esittämät kysymykset.

Hätärahoituksen osalta komissio käyttää periaatteessa ehdollisuutta hyvin harvoin hätätilanteisiin puuttumiseksi. Kroatialle myönnettävän EMAS-avustuksen osalta rahoitustuki oli perusteltua ulkorajoilla vallitsevien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, jotka edellyttivät rajaturvallisuuden nopeaa vahvistamista. Näin ollen alkuperäiseen EMAS-avustussopimukseen ei sisältynyt mitään ehtoja.

Komissio totesi jälkikäteen, että tämä ei ollut optimaalista, ja sen vuoksi komissio sisällytti Kroatian kanssa kesällä 2021 tehtyyn viimeisimpään avustussopimukseen ehtoja . Rahoitusta myönnettiin erityisesti sen jälkeen, kun riippumaton seurantamekanismi oli otettu käyttöön.

*****

Komissio totesi, että se ei ole unohtanut väitteitä ilmoitetuista perusoikeusloukkauksista Kroatian rajalla. Päinvastoin, perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen erityisesti ulkorajojen valvonnassa on komissiolle olennaisen tärkeää. Komissiolla ei kuitenkaan ole yksin toimivaltaa eikä henkilöstöä tutkia ihmisoikeusloukkauksia jäsenvaltioissa. EU:n toimielimistä ainoastaan Frontexilla on tällaisia valtuuksia, kun se toteuttaa operaatioita, mutta tällä hetkellä Frontexilla ei ole operaatioita Kroatiassa. Myöskään YK:n ihmisoikeusneuvosto ei ole tähän mennessä pannut vireille tutkimusta.

Komissio teki kuitenkin tarkastuskäyntejä Kroatian rajalle. Covid-19-pandemia esti komissiota osallistumasta operaatioihin useammin. Komissio toivoi, että virkamatkat helpottuisivat tulevaisuudessa. Komissio ei kuitenkaan halua tehdä päällekkäistä työtä muiden elinten kanssa, joilla on valvontavaltuudet. Pikemminkin se on valmis tukemaan näitä elimiä. Komissio on esimerkiksi tavannut Kroatian oikeusasiamiehen useaan otteeseen varmistaakseen, että tämä voi käyttää valtuuksiaan täysimääräisesti.

*****

Komissio totesi, ettei sillä ollut tarvittavia todisteita rikkomusmenettelyn aloittamiseksi Kroatiaa vastaan eikä varojen jäädyttämiseksi. Koska alkuperäiseen EMAS-avustussopimukseen ei sisältynyt tältä osin nimenomaisia ehtoja, komissiolla ei ollut oikeudellisia keinoja keskeyttää tai palauttaa varoja eikä tarvittavaa näyttöä ollut saatavilla. 

Kroatian kanssa tehdyn viimeisimmän EMAS-avustussopimuksen ehtona on riippumattoman seurantamekanismin perustaminen. EMAS-avustussopimuksessa määrätään, että uutta riippumatonta seurantamekanismia tuetaan EMAS-rahastoista yhden vuoden ajan (toukokuuhun 2022 asti).

*****

Äskettäin perustettu mekanismi kehittyy tulevaisuudessa, ja komissio on valmis tarjoamaan tukea mahdollisille parannuksille. Kroatian seurantamekanismia ei tule pitää ainoana mahdollisena riippumattoman seurantamekanismin mallina.

Komissio totesi, että tiellä on yleisempiä muutoksia, jotka eivät liity suoraan käsiteltävänä olevaan tapaukseen, mutta voivat silti johtaa parannuksiin. Tähän kehitykseen sisältyy perusoikeuksien suojelua koskevia määräyksiä Schengenin sopimuksessa ja EU:n muuttoliikelainsäädännössä. Lisäksi komissio arvioi uuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, miten rahoituksen ehdoksi voidaan asettaa perusoikeuksien noudattaminen. Lopuksi komissio ehdotti Schengen-arvioinnin nykyaikaistamista, johon sisältyy myös arviointi jäsenvaltioiden valmiuksista varmistaa perusoikeuksien suojelu.

Komissio suostui asettamaan Euroopan oikeusasiamiehen saataville seuraavat asiakirjat, joita kaikkia olisi käsiteltävä luottamuksellisina:

• Flash-raportti – neuvoa-antavan lautakunnan ensimmäinen kokous 17.9.2021

• Raportti virkamatkasta Kroatiaan 17.-18.11.2020

• EMAS-avustuksen myöntämispäätös HOME/2020/ISFB/AG/EMAS/0136

• Avustussopimuksen viite HOME/2020/ISFB/AG/EMAS/0136

Kokouksen päättäminen

Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä kiitti komission edustajia kokouksesta.

Bryssel 30. syyskuuta 2021