Strasbourg, 22.7.2016

Re: Helmikuun 22. päivänä 2016 päivätyn kirjeeni (SI/8/2016/AB) jatkotoimet

Arvoisa puhemies,

Kiitän teitä rakentavasta vastauksestanne 22. helmikuuta 2016 päivättyyn kirjeeseeni, jossa tein kolme ehdotusta Euroopan investointipankille (EIP) lisätäkseni sitoutumistanne avoimuuteen.

Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) osalta olin tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin ja EIP:n välillä 22. heinäkuuta 2015 allekirjoitettu sopimus julkaistiin pankin verkkosivustolla yhdessä muiden rahaston hallinnointiin liittyvien tärkeiden asiakirjojen kanssa [1].

Kahden muun ehdotukseni osalta – i) esitätte ennakoivasti EIP:n ja EIR:n [2] hallintoneuvostojen kokousten pöytäkirjat ja ii) julkaisette yksityiskohtaisia tietoja pankin suunnitelmista kehittää asteittain julkista rekisteriään – ilmoititte, että EIP harkitsee niitä. Yksikkönne ilmoitti äskettäin, että tämä pohdinta on käynnissä. Tällä välin toimistoni on tarkastellut useiden EU:n toimielinten ja virastojen, myös EIP:n, hallintojärjestelyjä osana käynnissä olevaa strategista työtämme. Tätä taustaa vasten olisin kiitollinen, jos odottava vastauksenne sisältäisi myös seuraavat viisi kohtaa lihavoituina:

Näiden kohtien johdantona totean, että EIP myöntää lainoja eri aloille, lähinnä yksityisille yrityksille ja liikepankeille. Sen lisäksi, että sillä tuetaan pk-yritysten rahoituksen saantia välitetyillä lainoilla, sillä rahoitetaan suoraan merkittäviä toimia, kuten energian jakeluverkkojen laajentamista, uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita, liikenneinfrastruktuurien nykyaikaistamista ja laajakaistainvestointeja. Olen varma, että olette samaa mieltä siitä, että tämä edellyttää tehokkaita mekanismeja mahdollisten eturistiriitojen arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi hallintoelimissä. Tässä yhteydessä katson, että EIP:n olisi pyrittävä edelleen paitsi ehkäisemään eturistiriitoja myös eturistiriitojen esiintymistä ja että sen olisi jatkossakin ennakoivasti tunnistettava ja hallinnoitava riskejä ennen hallintoelimen jäsenten toimikautta, sen aikana ja sen jälkeen.

EIP:n hallintoneuvoston tehtävänä on hyväksyä pankin toimintastrategia ja kaikki sen rahoitustoimet. Toisin kuin Maailmanpankki tai Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), EIP:n hallintoneuvoston jäsenet ovat ulkomailla asuvia ja heillä on yleensä muita ammatillisia tehtäviä, jotka heidän on ilmoitettava aloittaessaan tehtävässään. He eivät saa palkkaa EIP:ltä. EIP:n perussäännön mukaan ne ovat riippumattomia ja vastuussa ainoastaan pankille tehtäviään suorittaessaan.

Johtokunta, joka koostuu teistä puheenjohtajana ja kahdeksasta varapääjohtajasta, on EIP:n pysyvä toimeenpaneva elin. Se vastaa pankin päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston valvonnassa. Johtokunnan jäsenet ovat myös riippumattomia ja vastuussa vain pankille.

EIP:n työjärjestyksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti johtokuntaan on perustettu eettinen ja sääntöjen noudattamista valvova komitea. Työjärjestyksessä [3] todetaan seuraavaa: "Etiikka-ja valvontakomitea päättää hallituksen tai johtokunnan jäsenen tai entisen jäsenen mahdollisista eturistiriidoista. Se soveltaa hallintoneuvoston hyväksymiä säännöksiä, jotka koskevat yhteensopimattomuutta tehtävien kanssa. [...] Hallintoneuvosto hyväksyy eettisen ja sääntöjen noudattamista valvovan komitean toimintasäännöt." EIP:n sääntöjen noudattamista valvova johtaja osallistuu ECC:n kokouksiin ilman äänioikeutta.

Hallituksen jäseniä ja varapuhemiehiä koskevat erilaiset käytännesäännöt, joiden noudattamista ECC pyrkii valvomaan. Koska ECC:n toimintasäännöt eivät ole julkisesti saatavilla EIP:n verkkosivustolla, olisi hyödyllistä, jos EIP voisi täsmentää, miten eturistiriitojen arvioinnit tehdään ennen hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten nimittämistä.

Johtokunnan osalta olisi myös hyödyllistä tietää, ovatko pankin verkkosivustolla julkaistut sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset samat kuin sääntöjen noudattamista valvovalle johtajalle toimitetut ilmoitukset. Ensi näkemältä nämä asiakirjat eivät näytä sisältävän riittävän yksityiskohtaisia tietoja, jotta eturistiriitoja voitaisiin arvioida tehokkaasti [4].

Kriisinratkaisuneuvoston jäsenten osalta käytännesäännöissä ei määrätä velvoitteesta antaa sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus tai taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus, kuten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten käytäntö on. Olisi hyödyllistä tietää, miksi EIP ei pidä sitä tarpeellisena, kun otetaan huomioon, että vaikka useimmat hallintoneuvoston jäsenet ovat julkishallinnon virkamiehiä, muutamat jäsenet ovat eläkkeellä olevia virkamiehiä tai työskentelevät yksityisellä sektorilla.

Hallintoneuvoston jäsenten menettelysäännöissä määrätään myös, että ”jos hallintoneuvoston jäsenet aikovat harjoittaa toimintaa, joka voi aiheuttaa eturistiriidan hänen tehtäviensä ja velvollisuuksiensa osalta pankin hallintoneuvoston jäsenenä, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti Euroopan kuluttajakeskukselle, joka määrittää, olisiko tällaisen tehtävän hyväksyminen sopusoinnussa hänen tehtäviensä ja velvollisuuksiensa kanssa hallintoneuvoston jäsenenä”.

Oikeusasiamies on aiemmin huomauttanut, että eturistiriidan olemassaolon määrittäminen on asianomaisen EU:n toimielimen eikä asianomaisen henkilön vastuulla. EIP:n osalta vaikuttaa siltä, että hallintoneuvoston jäsenen vastuulla on määrittää, voiko uusi ulkopuolinen toiminta aiheuttaa eturistiriidan. Huomautan myös, että tämä on ristiriidassa muiden kansainvälisten rahoituslaitosten hallitusten virkamiehiä koskevien käytännesääntöjen kanssa, joiden mukaan johtokunnan jäsenet eivät saa harjoittaa ulkopuolista toimintaa ilman asianomaisen eettisen komitean ennakkolupaa, lukuun ottamatta rajoitettuja poikkeuksia [5].

Tämän vuoksi olisi hyödyllistä, jos EIP voisi ilmoittaa, olisiko se halukas tarkistamaan käytäntöään tällä alalla esimerkiksi edellyttämällä, että hallintoneuvoston jäsenet pyytävät ECC:ltä ennakkolupaa ennen uuden toiminnan aloittamista.

Samojen menettelysääntöjen mukaan johtokunnan entiset jäsenet eivät voi harjoittaa edunvalvontaa EIP:n hallintoelinten jäseniin tai pankin henkilöstöön nähden kuuden kuukauden ajan toimikauden päättymisen jälkeen. Hallituksen menettelysäännöissä edellytetään, että jäsenet ilmoittavat asiasta ECC:lle ja pyytävät siltä lupaa toimia virallisessa tai ammatillisessa tehtävässä 12 kuukauden ajan toimikautensa päättymisen jälkeen.

Olisi hyödyllistä tietää, vastaavatko nämä kuuden ja 12 kuukauden karenssiajat parhaita käytäntöjä, erityisesti kun otetaan huomioon yleisön kasvava kiinnostus ja huoli mahdollisista pyöröovi-ilmiöistä.

Kiitos vielä kerran jatkuvasta sitoutumisestanne korkeimpiin hallintostandardeihin ja vahvaan yhteistyöhön palveluidemme välillä. Tältä osin toistan olevani erittäin kiinnostunut EIP:n valitusmekanismin meneillään olevasta uudelleentarkastelusta ja olen valmis antamaan panokseni oikeusasiamiehen näkökulmasta.

Jos haluatte lisätietoja tai selvennyksiä tässä kirjeessä esitetyistä seikoista, yksikkönne voivat ottaa yhteyttä Alice Bossièreen strategisten tutkimusten yksiköstä.

Vilpittömästi,

Emily O'Reilly

[1] Esimerkkeinä mainittakoon ESIR-rahaston kerrannaisvaikutusten laskentamenetelmä, ESIR-asetuksen mukaiset investoinnit rahastoihin, keskeiset tulosindikaattorit – keskeiset seurantaindikaattorit sekä sidosryhmien kuuleminen ESIR-rahaston investointipolitiikan suuntaviivoista ja täytäntöönpanosta.

[2] Euroopan investointirahasto (EIR), joka yhdessä EIP:n kanssa muodostaa EIP-ryhmän.

[3] Nykyisessä muodossaan ennen 20 päivänä tammikuuta 2016 hyväksyttyjä muutoksia, jotka tulevat voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.

[4] Yksityiskohtien taso vaihtelee ilmoituksesta toiseen. Joissakin taloudellisia sidonnaisuuksia koskevissa ilmoituksissa ei mainita ilmoittajan hallussa olevien osakkeiden lukumäärää tai käypää arvoa. Joissakin kiinteistöilmoituksissa mainitaan kaikki kiinteistöt ja toisissa vain ”merkityksellisiksi” katsotut omaisuuserät. Yleensä ilmoitukset eivät näytä sisältävän kaupalliseen tai taloudelliseen toimintaan erikoistuneiden yritysten ja elinten hallinto-, valvonta- ja neuvoa-antavissa elimissä hoidettavia virkoja.

[5] Ks. esimerkiksi Maailmanpankki, Code of Conduct for Board officials, marraskuu 2007, s. 5, ja EBRD, Code of Conduct for Board officials, helmikuu 2012, s. 3.