Strasbourgissa 24.1.2014

Oma-aloitteinen tutkimus OI/2/2011/OV

Hyvä rouva Day

Edellä mainittu oma-aloitteinen tutkimus aloitettiin vuonna 2011, ja sen tarkoituksena oli kannustaa komissiota tarkistamaan 20 päivänä maaliskuuta 2002 Euroopan parlamentille ja Euroopan oikeusasiamiehelle antamaansa tiedonantoa kantelijan asemasta yhteisön oikeuden rikkomisten yhteydessä ^[1], jäljempänä 'vuoden 2002 tiedonanto'.

Oikeusasiamies antoi 28. maaliskuuta 2012 asiaa koskevan suositusluonnoksen. Se sisälsi konkreettisia ehdotuksia tarkistetuksi tekstiksi, jossa otetaan huomioon muun muassa EU Pilot -hanke, CHAP-rekisteröintijärjestelmä sekä komission ja oikeusasiamiehen viimeisten kymmenen vuoden aikana keräämät kokemukset. Noin viisi päivää myöhemmin eli 2 päivänä huhtikuuta 2012 komissio antoi tarkistetun tiedonannon ^[2], jäljempänä 'tarkistettu tiedonanto'. Aikataulusta käy selvästi ilmi, että komissiolla ei ollut mahdollisuutta ottaa huomioon oikeusasiamiehen suosituksia antaessaan tarkistetun tiedonannon.

Tarkistettu tiedonanto on saatavilla EUR-Lex-sivustolla. Kun otetaan huomioon sen merkitys ja yleinen etu paitsi kansalaisille myös EU:n kansallisille ja alueellisille hallintoelimille, katson, että olisi hyvän hallinnon edun mukaista julkaista se myös Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kuten tehtiin vuoden 2002 tiedonannossa. Tällainen julkaiseminen antaisi kansalaisille ja jäsenvaltioille selkeän signaalin siitä, miten tärkeänä komissio pitää EU:n lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa. Siinä korostettaisiin myös kansalaisten osallistumisen keskeistä merkitystä oikeusvaltioperiaatteen kannalta, sillä se auttaa komissiota täyttämään tehokkaasti ja vaikuttavasti tehtävänsä perussopimusten valvojana.

Huomaan, että tarkistettu tiedonanto ei näytä vielä olevan saatavilla kroaatin kielellä. Sen kääntäminen kyseiselle kielelle voisi tarjota tilaisuuden sen julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällainen julkaiseminen tarjoaisi myös mahdollisuuden korjata oikeusasiamiehen laiminlyönnit tarkistetun tiedonannon vastaanottajilta, jolloin vältettäisiin vaikutelma, että komissio haluaa jotenkin heikentää oikeusasiamiehen oikeussuojakeinon tärkeää roolia rikkomuskantelujen käsittelyssä. Lisäksi julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä antaisi komissiolle mahdollisuuden ottaa huomioon oikeusasiamiehen suositukset, joihin sillä ei edellä mainituista syistä aiemmin ollut mahdollisuutta. Suhtaudun erityisen myönteisesti siihen, että komissio tarkastelee seuraavia seikkoja:

1) Tarkistetun tiedonannon 7 kohdan 1 alakohdassa komissio velvoitetaan ilmoittamaan kantelijalle kirjallisesti, kun se tekee yhteistyötä asianomaisen jäsenvaltion kanssa kantelun tutkimiseksi EU Pilot -hankkeen puitteissa. Tämä on myönteistä kehitystä, johon suhtaudun myönteisesti. EU Pilot -hanketta koskevalla komission verkkosivustolla todetaan kuitenkin myös, että komissio ilmoittaa kantelijalle arviostaan jäsenvaltion vastauksesta. Kannustan komissiota sisällyttämään tämän selkeän ja täsmällisen sitoumuksen tiedonannon 7 kohtaan.

2) Tarkistetun tiedonannon 8 kohdan 2 alakohdassa käsitellään tilannetta, jossa tavanomainen yhden vuoden määräaika ylittyy. Siinä todetaan, että komissio ”ilmoittaa kantelijalle tämän pyynnöstä asiasta kirjallisesti”. Tämän säännöksen merkitys ja tarkoitus ovat epäselvät. Komission omaan hyvän hallintotavan säännöstöön sisältyy jo nyt velvollisuus vastata kantelijoille, jotka pyytävät tietoja kantelunsa tutkinnan etenemisestä, ja ilmoittaa siitä heille sekä vuoden kuluttua että milloin tahansa. Komissio voisi tarkoittaa sitä, että se tekisi aloitteen ilmoittaakseen kantelijalle, jos se ei jostain syystä voisi saattaa tutkimustaan päätökseen vuoden kuluessa, ja että se tekisi sen pyynnöstä kirjallisesti. Tämä mahdollistaisi puhelinyhteydenoton (joka merkittäisiin asiakirja-aineistoon) ja sen jälkeen kirjeen tai sähköpostin, jos kantelija sitä pyytää. Kehotankin komissiota harkitsemaan tiedonannon 8 kohdan muuttamista sen merkityksen selventämiseksi.

3) EU Pilot -hanketta koskevalla komission verkkosivustolla todetaan seuraavaa: "Vastausten antamiselle on asetettu yleinen 20 viikon määräaika (10 viikkoa jäsenvaltioiden viranomaisille ja 10 viikkoa komission yksiköille)." Ehdotan, että komissio mainitsee nämä määräajat myös tiedonannossa.

Lopuksi haluan korostaa tämän kirjeen rakentavaa tarkoitusta, sillä sen tarkoituksena on antaa teille mahdollisuus käsitellä edellä mainittuja kohtia ennen kuin päätän meneillään olevan oma-aloitteisen tutkimuksen seuraavasta vaiheesta.

Vilpittömästi,

Emily O'Reilly

cc: Maroš Šefčovič, toimielinten välisistä suhteista ja hallinnosta vastaava komission jäsen