- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Euroopan oikeusasiamiehen päätös Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja sen päätöksentekoelinten jäsenten osallistumisesta kolmenkymmenen jäsenvaltion ryhmään (asia 1697/2016/ANA)
Päätös
Kanteluasia 1697/2016/ANA - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Tiistaina | 17 tammikuuta 2017 - Suositus Maanantaina | 15 tammikuuta 2018 - Päätökset, pvm Torstaina | 05 heinäkuuta 2018 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan keskuspankki ( Hallinnollinen epäkohta ) - Maa Tanska
Tapaus koski pääjohtaja Draghin jäsenyyttä ja Euroopan keskuspankin (EKP) ylempien toimihenkilöiden osallistumista 30 hengen ryhmään, joka on yksityinen ryhmä, johon kuuluu korkeita virkamiehiä, tutkijoita ja yksityisen sektorin pankkiireja (mukaan lukien useiden EKP:n suoraan tai välillisesti valvomien suurten pankkien edustajat).
Oikeusasiamies tutki tutkimuksessaan, olisiko EKP:n pääjohtajan jatkettava G30-ryhmän jäsenenä ja olisiko hänen ja EKP:n päätöksentekoelinten jäsenten edelleen osallistuttava G30-ryhmän toimintaan, ja jos olisi, millä edellytyksillä.
Oikeusasiamies katsoi, että EKP:n pääjohtajan jatkuva jäsenyys G30-ryhmässä voisi heikentää yleisön luottamusta EKP:n riippumattomuuteen. Tämän vuoksi oikeusasiamies suositteli EKP:lle, että EKP:n pääjohtaja keskeyttäisi hänen jäsenyytensä G30-ryhmässä.
Oikeusasiamies totesi, että EKP:n osallistuminen tiettyihin G30-ryhmän toimiin voi tietyin edellytyksin olla hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. Varmistaakseen, että osallistuminen on aina hyvän hallinnon periaatteiden mukaista, oikeusasiamies antoi EKP:lle useita suosituksia.
EKP:n vastaus oikeusasiamiehen suosituksiin ei ollut tyydyttävä. Se kiisti edelleen puheenjohtajansa G30-jäsenyyden vaikutukset ja kieltäytyi parantamasta sovellettavia sääntöjään ja menettelyjään.
Näin ollen oikeusasiamies päättää tutkimuksensa vahvistamalla hallinnollisesta epäkohdasta tekemänsä havainnot.
Kantelun tausta
Pääpiirteet [1]
1. ”Kolmenkymmenen ryhmä” (G30) on yksityinen organisaatio, jonka ilmoitettuna tavoitteena on toimia keskustelu- ja näkemystenvaihtofoorumina maailmanlaajuisissa talous- ja rahoituskysymyksissä tavoitteena syventää ymmärrystä kansainvälisistä talous- ja rahoituskysymyksistä [2]. Ryhmässä on 33 ”nykyistä jäsentä”, kaksi ”vanhempaa jäsentä” sekä useita ”emeritus”- ja aiempia jäseniä. Näihin kuuluvat keskuspankkien entiset ja nykyiset puheenjohtajat ja pääjohtajat sekä jäseniä yksityisistä maailmanlaajuisista rahoituslaitoksista, tiedeyhteisöstä ja kansainvälisistä instituutioista.
2. G30-ryhmä järjestää vuosittain kaksi vain jäsenille tarkoitettua yksityistä täysistuntoa ja kansainvälisen pankkiseminaarin, joista jälkimmäinen on avoin laajemmalle kutsutulle yleisölle.
3. Kantelija [3] kääntyi oikeusasiamiehen puoleen ja väitti, että EKP:n uudet pankkivalvontatehtävät huomioon ottaen EKP:n osallistuminen G30-ryhmään on ristiriidassa EKP:n riippumattomuuden, maineen ja lahjomattomuuden kanssa.
4. Oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen kantelijan huolenaiheesta, jonka mukaan EKP:n pääjohtajan jäsenyys G30-ryhmässä ja EKP:n osallistuminen G30-ryhmään voisivat heikentää EKP:n riippumattomuutta, lahjomattomuutta ja mainetta.
EKP:n osallistuminen kolmenkymmenen ryhmän toimintaan
Oikeusasiamiehen suositukset
5. Oikeusasiamies katsoi, että EKP:n pääjohtajan jäsenyys G30-ryhmässä sai aikaan käsityksen, että hänen riippumattomuuttaan heikennettiin. Oikeusasiamies katsoi myös, että osallistumista G30-ryhmän työhön voidaan pitää EKP:tä koskevien sääntöjen ja arvojen mukaisena vain, jos osallistumiselle on asetettu seuraavat edellytykset: G30-ryhmän avoimuuden lisääminen, johtokunnan jäseniin sovellettavien ulkoista viestintää koskevien suuntaviivojen lisäparannukset ja valvontaelimen jäseniin sovellettavien erityisten suojatoimien hyväksyminen.
Jäsenyys
6. Oikeusasiamies tunnusti yleisen edun EKP:n sitoutumisesta rahoitusalaan, mutta huomautti, että valvontaviranomaisen ja valvojan jäsenyyden luoma läheisyys ei ole sopusoinnussa EKP:n riippumattomuusvelvoitteen kanssa, joka on sen toiminnalle tunnusomaista.
7. Ottaen huomioon, että jonkin ryhmän tai elimen jäsenyys merkitsee yleensä kansalaisen silmissä yhdistystä, sidosta, yhteyttä, suhdetta, kuulumista ja joidenkin ottamista mukaan, toisia lukuun ottamatta, oikeusasiamies katsoi, että presidentin pitkäaikainen jäsenyys G30-ryhmässä voisi ainakin antaa kansalaiselle käsityksen siitä, että hänen ja G30-ryhmän jäsenten välillä on myös epävirallisia suhteita, jotka eivät vaikuta asianmukaisilta sääntelijän ja säänneltyjen välillä. Oikeusasiamies katsoi, että kansalaisten silmissä tätä käsitystä vahvistaa entisestään G30-ryhmän luonnetta ympäröivä ”salaisuus” ja erityisesti kysymys siitä, kuka ja miten henkilöstä tulee G30-ryhmän jäsen. G30-ryhmän jäsenyyttä valvovan johtokunnan nimet eivät ole vielä julkisia.
8. EKP:tä koskevassa sääntöjärjestelmässä pyritään välttämään kaikki tilanteet, jotka voisivat luoda käsityksen siitä, että EKP:n riippumattomuutta heikennetään tai että eturistiriita voi syntyä. EKP:n säännöissä edellytetään erityisesti, että EKP:n neuvoston jäsenet, mukaan lukien EKP:n pääjohtaja, varmistavat, että toiminta, vaikka se ei liittyisikään Euroopan keskuspankkijärjestelmään, ”ei vaikuta kielteisesti heidän velvollisuuksiinsa eikä vahingoita EKP:n imagoa”. EKP:n säännöissä todetaan lisäksi, että johtokunnan jäsenten, mukaan lukien EKP:n pääjohtajan,”on vältettävä tilanteita, jotka voivat – – vaikuttaa heidän tehtäviensä puolueettomaan ja objektiiviseen hoitamiseen ja joista voi olla hyötyä heille itselleen, heidän perheilleen, muille sukulaisilleen tai heidän ystävä- ja tuttavapiirilleen ”.
9. Lisäksi hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että yksityiset suhteet eivät saa vaikuttaa eivätkä edes näytä vaikuttavan julkisen viran haltijoiden objektiiviseen ja puolueettomaan toimintaan.
10. Edellä esitetyn analyysin lyhennetyn version perusteella oikeusasiamies päätteli, että EKP:n pääjohtajan G30-jäsenyyden jatkuminen voisi vahingoittaa tarpeettomasti EKP:n imagoa ja siten kansalaisten elintärkeää luottamusta EKP:hen luomalla käsityksen siitä, että EKP:n riippumattomuus vaarantuu. Tämä on hallinnollinen epäkohta, joka voitaisiin korjata, jos EKP:n pääjohtaja keskeyttää G30-jäsenyytensä. Tätä varten oikeusasiamies antoi seuraavat suositukset:
1. EKP:n pääjohtajan jäsenyys G30-ryhmässä voisi antaa yleisen käsityksen siitä, että EKP:n riippumattomuus voisi vaarantua. Se, että EKP antaa tämän käsityksen syntyä useiden vuosien ajan, merkitsee EKP:n kannalta hallinnollista epäkohtaa. EKP:n olisi sen vuoksi varmistettava, että EKP:n pääjohtaja keskeyttää hänen jäsenyytensä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
2. EKP:n olisi pyrittävä varmistamaan, ettei EKP:n seuraava pääjohtaja eikä mikään muu EKP:n päätöksentekoelinten jäsen tule G30-ryhmän jäseneksi.
Osallistuminen
11. Oikeusasiamies myönsi, että G30-ryhmän kokoonpano on monipuolinen, minkä vuoksi se on merkityksellinen ja hyödyllinen foorumi, johon kannattaa osallistua. Hän erotti kuitenkin toisistaan ”jäsenyyden” ja ”osallistumisen”. EKP voi osallistua tiettyihin G30-ryhmän toimintoihin ja hyötyä edelleen tällaisesta osallistumisesta saatavista eduista ilman, että yhdenkään sen päätöksentekoelinten jäsenen on oltava G30-ryhmän jäsen.
12. Tässä yhteydessä oikeusasiamies arvioi, miten EKP voisi parhaiten varmistaa, että sen päätöksentekoelinten jäsenten osallistumista G30-ryhmään voidaan hallinnoida, samalla kun vältetään kaikki mahdolliset vaikutukset sen lahjomattomuuteen, maineeseen ja riippumattomuuteen tai kansalaisten käsitykseen siitä, että tällainen vaikutus voisi olla olemassa. Oikeusasiamies tarkasteli erityisesti tarkemmin avoimuuteen liittyviä kysymyksiä ja sitä, millaisia takeita olisi otettava käyttöön.
Avoimuus
13. Vaatimus ”avoimesta, läpinäkyvästä ja säännöllisestä vuoropuhelusta” etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa vahvistetaan EU:n perussopimuksissa (SEU-sopimuksen 11 artiklan 2 kohta). Tämä tarkoittaa, että kaikissa EKP:n kokouksissa rahoituslaitosten ja niihin liittyvien elinten kanssa on aina noudatettava tiukimpia avoimuutta koskevia vaatimuksia. Kun EKP käy vuoropuhelua markkinakontaktiryhmiin kuuluvien markkinaosapuolten kanssa (Institutional Investor Dialogue [4] ja Banking Industry Dialogue [5]), se julkaisee kokousten esityslistat, osallistujaluettelot ja yhteenvedot.
14. Tällaisia tietoja ei ole saatavilla vain G30-ryhmän jäsenille avoimista kokouksista. Vaikka EKP totesi, että G30-ryhmä on toteuttanut toimia avoimuuden parantamiseksi, oikeusasiamies totesi, että G30-ryhmän avoimuusstandardit eivät vastaa EKP:n muilla foorumeilla soveltamia standardeja. Tämän korjaamiseksi oikeusasiamies suositteli, että EKP:n olisi varmistettava, että kun EKP:n päätöksentekoelinten jäsen osallistuu G30-kokoukseen, EKP:n olisi huolehdittava avoimuudesta, joka on verrattavissa siihen avoimuuden tasoon, jonka se tarjoaa muille kokouksille rahoitusalan edustajien kanssa. Muussa tapauksessa EKP:n olisi pidättäydyttävä osallistumasta.
15. EKP ilmoitti oikeusasiamiehelle, että G30-ryhmä alkaa julkaista verkkosivuilla kunkin kokouksen jälkeen esityslistaa ja puhujien nimiä sekä tiivistelmää paneelikeskustelujen pöytäkirjoista. Oikeusasiamies totesi, että tällaisia avoimuustoimenpiteitä ei ollut toteutettu siihen päivään mennessä, jona hän antoi suosituksensa, jotka kuuluivat seuraavasti:
3. Jos EKP:n päätöksentekoelinten jäsenet osallistuvat G30-maiden ulkopuolisiin tapahtumiin, niihin olisi sovellettava samoja avoimuustoimenpiteitä kuin muihinkin EKP:n jäsenten ja pankkialan välisiin kokouksiin. Tähän sisältyy kokousten esityslistojen ja kokouksissa käytyjen keskustelujen ei-luottamuksellisten yhteenvetojen julkistaminen.
Suojatoimet
16. Oikeusasiamies katsoi, että EKP:n pääjohtajan ja EKP:n päätöksentekoelinten jäsenten eettiseen toimintaan sovellettavia ohjaavia periaatteita voitaisiin parantaa. Nykyisessä muodossaan ohjaavissa periaatteissa edellytetään, että EKP:n henkilöstön jäsenen on oltava johtokunnan jäsenten mukana vain a) periaatteessa, b) kahdenvälisissä kokouksissa ja c) jos se on käytännössä mahdollista [6]. Oikeusasiamies katsoi, että ohjaavia periaatteita olisi sovellettava kaikkiin ei-julkisiin tapahtumiin ja kaikissa tapauksissa. Tätä varten oikeusasiamies antoi seuraavan suosituksen:
4. EKP:n olisi muutettava asiaa koskevia sääntöjä sen varmistamiseksi, että johtokunnan jäsenten mukana on käytännössä oltava EKP:n henkilöstön jäsen kaikissa kokouksissa eikä ainoastaan ”periaatteessa”, ”kahdenvälisissä kokouksissa” ja ”tarvittaessa”, kuten tällä hetkellä tapahtuu.
17. Lisäksi oikeusasiamies suositteli, että EKP:n olisi myös hyväksyttävä valvontaelintä varten asianmukaiset säännöt, jotka vastaavat ohjaavia periaatteita, seuraavasti:
5. EKP:n olisi hyväksyttävä valvontaelintään koskevat selkeät säännöt, jotka vastaavat EKP:n johtokunnan jäseniin jo sovellettavia sääntöjä. Tämä on selkeyden ja oikeusvarmuuden edun mukaista ja edistäisi eettisiä toimintatapoja koskevien sääntöjen täysimääräistä ja asianmukaista soveltamista.
EKP:n vastaus oikeusasiamiehen suosituksiin
18. EKP lähetti vastauksensa oikeusasiamiehen suosituksiin 18.4.2018.
19. EKP:n pääjohtajan G30-ryhmän jäsenyyttä koskevien ensimmäisen ja toisen suosituksen osalta EKP oli eri mieltä oikeusasiamiehen havainnosta hallinnollisesta epäkohdasta. EKP totesi, että sekä EKP että sen edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI), ovat pitäneet G30-ryhmää sopivana foorumina uudelle keskuspankille, joka voi vakiinnuttaa asemansa tärkeimpien valuuttojen tärkeimpien keskuspankkien joukossa. EKP katsoi, että G30-maiden välinen näkemystenvaihto auttaa ymmärtämään paremmin maailmanlaajuisesti kiinnostavaa kansainvälistä talous- ja rahoituskehitystä ja on näin ollen EKP:n edun mukaista.
20. EKP ehdotti, että Euroopan parlamentti pitäisi hyväksyttävänä jäsenyyttä foorumeilla tai muissa organisaatioissa, joihin kuuluu valvottavien pankkien johtajia [7]: i) kun se on maailmanlaajuisesti vakiintuneen käytännön mukaista; ii) kun myös muut suuret keskuspankit osallistuvat; iii) kun käytössä on asianmukaiset toimenpiteet, joilla vältetään mahdollinen puuttuminen EKP:n valvontatehtävään; ja iv) kun EKP ei osallistu sen valvonnassa olevia yksittäisiä pankkeja koskeviin keskusteluihin. EKP väitti noudattavansa täysin parlamentin päätöslauselmaa.
21. Lopuksi EKP viittasi päätelmään, jonka oikeusasiamies teki aiemmassa samaa asiaa koskeneessa tutkimuksessa [8], väitti, että asiayhteys ei ole muuttunut, ja huomautti noudattaneensa oikeusasiamiehen ehdotuksia. Näin ollen EKP luotti oikeusasiamiehen aiemman arvion pätevyyteen, jonka mukaan pääjohtajan jäsenyys G30-ryhmässä ei merkitse hallinnollista epäkohtaa.
22. EKP väitti, että lieventääkseen yleistä käsitystä siitä, että EKP:n pääjohtajan jäsenyys G30-ryhmässä voisi vaarantaa EKP:n riippumattomuuden, pääjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet toimivat aina erittäin varovaisesti ja rajoittavat osallistumisensa EKP:n kannalta merkityksellisistä kysymyksistä käytäviin älyllisiin keskusteluihin. Lisäksi EKP on aina pidättäytynyt antamasta taloudellista tukea tai luontoissuorituksina annettavaa tukea G30-ryhmälle.
23. EKP:n pääjohtaja ei ole koskaan osallistunut mihinkään työryhmään, vaan hän on osallistunut vain jäsenten täysistuntoihin. Lisäksi EKP:n pääjohtaja noudattaa riippumattomuutensa turvaamiseksi suljetuissa tilaisuuksissa tiukasti velvoitteita, joista määrätään Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä, EKP:n neuvoston jäsenten menettelysäännöissä ja johtokunnan jäsenten täydentävissä eettisissä kriteereissä sekä ulkoista viestintää koskevissa ohjaavissa periaatteissa.
24. Yhteenvetona EKP totesi, että jos käytössä on asianmukaiset suojatoimet ja niitä noudatetaan, vuorovaikutus (mukaan lukien jäsenyys), kuten G30-maiden kanssa, ei vaaranna EKP:n riippumattomuutta. Päinvastoin ne vaikuttavat myönteisesti EKP:n kykyyn täyttää tehtävänsä, minkä vuoksi ne ovat keskuspankkien käytännön mukaisesti välttämättömiä ja ne on sallittava.
25. EKP totesi, että sen eettinen komitea ei myöskään havainnut, että G30-maiden jäsenyys olisi ristiriidassa EKP:n riippumattomuuden, maineen ja lahjomattomuuden kanssa.
26. EKP tunnusti yleisen mielipiteen merkityksen, mutta katsoi, että yleiseen mielipiteeseen liittyviä kysymyksiä olisi käsiteltävä lisäämällä avoimuutta ja parantamalla viestintää sen sijaan, että luovutaan osallistumisesta EKP:n institutionaalisen edun mukaisiin toimiin.
27. Tässä nimenomaisessa tapauksessa EKP katsoi, että G30-ryhmän työn avoimuuden lisääminen on paras tapa korjata toisinaan puolueellinen yleinen käsitys ryhmästä. Tämän seurauksena G30-ryhmä päätti lisätä merkittävästi puolivuosittaisten täysistuntojensa avoimuutta.
28. EKP totesi, että G30-ryhmän huomattavasti lisääntynyt avoimuus yhdessä EKP:n eettisen ja lahjomattomuutta koskevan kehyksen kanssa on Euroopan parlamentin äskettäisen päätöslauselman mukaista ja hälventää kaikki väärinkäsitykset, joiden mukaan EKP:n pääjohtajan jäsenyys tai osallistuminen G30-ryhmään vaarantaisi sen riippumattomuuden.
29. Kolmannen avoimuutta koskevan suosituksen osalta EKP viittasi G30-maiden viimeaikaisiin aloitteisiin avoimuuden lisäämiseksi: Joulukuussa 2017 pidetystä 78. täysistunnosta lähtien G30-ryhmä noudattaa avointa ja läpinäkyvää lähestymistapaa, jota EKP soveltaa korkean tason vuoropuheluihinsa, ja julkaisee jokaisen kokouksen jälkeen esityslistan, mukaan lukien paneelikeskustelujen aiheet ja jäsenet, sekä tiivistelmän pöytäkirjasta. Sen jälkeen se totesi, että avoimuuden lisääntyminen osoittaa, että G30-ryhmän tapahtumat eivät käsittele yksittäisiin finanssiyhteisöihin liittyviä mikrotason vakauden valvontaan liittyviä kysymyksiä.
30. EKP huomautti, että G30-ryhmä järjestää kahdentyyppisiä tapahtumia, jotka ovat avoimia muille kuin jäsenille, eli Satunnaisia luentoja ja kansainvälisiä pankkiseminaareja. G30-ryhmä on hiljattain ryhtynyt toimiin molempien tapahtumatyyppien avoimuuden lisäämiseksi. Vuonna 2017 Satunnaisen luennon tallenne asetettiin saataville G30-maiden verkkosivustolle, ja vuodesta 2017 lähtien tiedotusvälineet kutsutaan osallistumaan G30-maiden kansainvälisiin pankkiseminaareihin ja raportoimaan niistä. Lisäksi G30-maiden raportit ja julkaisut ovat vapaasti saatavilla verkossa. he antavat tietoa ryhmää kiinnostavista aiheista ja todistavat tutkimuksensa laadusta.
31. EKP väitti lisäksi, että vaikka G30-tapahtumien läpinäkyvyyden tasosta päättää viime kädessä ryhmä itse eikä se selvästikään kuulu EKP:n toimivaltaan, EKP:n pääjohtaja ja sen päätöksentekoelinten jäsenet ovat täysin avoimia vuorovaikutuksestaan G30-ryhmän kanssa. Kuten kaikessa vuorovaikutuksessa ulkopuolisten osapuolten kanssa, osallistuminen G30-tapahtumiin sisältyy johtokunnan jäsenten julkaisemiin kalentereihin. G30-maiden kokouksissa pidetyt puheenvuorot julkaistaan myös EKP:n verkkosivuilla. Kun EKP oli pyytänyt saada tutustua asiakirjoihin, jotka koskivat pääjohtajan osallistumista ei-julkiseen G30-ryhmän 73. täysistuntoon, se julkaisi kokouksen esityslistan ja jopa EKP:n henkilöstön laatiman tiedotusmateriaalin.
32. EKP piti G30-maiden merkittävästi lisääntynyttä avoimuutta erittäin myönteisenä kehityksenä ja ”varmasti riittävänä” hälventämään oikeusasiamiehen ilmaisemat huolet G30-maiden läpinäkymättömyydestä.
33. Neljännestä ja viidennestä suosituksesta, jotka koskevat ulkoisen viestinnän ohjaavien periaatteiden vahvistamista ja niiden soveltamista myös valvontaelimeen, EKP totesi, että vaikka se katsoi, että nykyiset puitteet vuorovaikutukselle ulkopuolisten osapuolten kanssa ovat vankat ja vakaat, se piti oikeusasiamiehen suosituksia hyödyllisinä. Tältä osin EKP totesi, että sen pääjohtaja aikoo ehdottaa, että valvontaelimen ja EKP:n neuvoston kaikkiin jäseniin sovellettaisiin suuntaviivoja, jotka johtokunnan jäsenet ja valvontaelimen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja EKP:n edustajat ovat jo hyväksyneet.
Kantelijan huomautukset
34. Kantelija kommentoi EKP:n vastausta 6.5.2018. Yleisenä huomautuksena kantelija oli eri mieltä EKP:n kannasta, jonka mukaan oikeusasiamiehen vuosina 2012–2013 tekemän tutkimuksen tulokset olivat edelleen päteviä, kun otetaan huomioon EKP:ssä sen jälkeen tapahtuneet perusteelliset muutokset.
35. Kantelija toimitti tutkimukseen kolme lisähuomautusta:
1. ”Maailmanlaajuisesti vakiintunut käytäntö”
36. Kantelija väitti, että EKP on tulkinnut väärin Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jossa EKP:tä pyydetään välttämään jäsenyyttä foorumeilla tai konserneissa, joihin kuuluu sen valvomien pankkien johtajia, paitsi jos ”jäsenyys on maailmanlaajuisesti vakiintuneen käytännön mukaista ja EKP osallistuu muiden suurten keskuspankkien, kuten Yhdysvaltojen keskuspankin tai Japanin keskuspankin, rinnalla”.
37. Tältä osin kantelija totesi, että sekä Federal Reserven puheenjohtaja että varapuheenjohtaja erosivat G30-ryhmästä ottaessaan vastaan Federal Reserven varapuheenjohtajan tehtäviä vuosina 2010 ja 2014. He palasivat vasta jättäessään tehtävänsä puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana”. Näin ollen EKP:n pääjohtajan jäsenyyttä ei voida pitää maailmanlaajuisesti vakiintuneen käytännön mukaisena.
2. Mikrovakaus v. makrovakaus
38. Vaikka G30-maat eivät keskustelisikaan ”mikrovakauskysymyksistä”, kaikki keskustelut pankkialan sääntelyyn liittyvistä keskeisistä kysymyksistä vaikuttavat kantelijan mielestä aina suoraan G30-kokouksissa edustettuina oleviin yksityisiin rahoituslaitoksiin.
3. Vuorovaikutusta yksityisen rahoitusalan kanssa koskevat säännöt
39. Kantelija väitti, että EKP:n sääntöihin tehtävät parannukset, jotka koskevat sen hallintoelinten jäsenten ja yksityisen rahoitussektorin välistä vuorovaikutusta, ovat hitaita eivätkä täytä korkeimpia vaatimuksia. Lisäksi EKP:n neuvoa-antavat ryhmät osoittavat selvästi, että yksityinen rahoitussektori on yliedustettuna ja että vain murto-osa neuvonantajista edustaa yhteiskunnan muita intressejä.
40. Hän väitti myös, että ”ohjaavat periaatteet” eivät koskaan riittäneet suojaamaan EKP:n lahjomattomuutta ja mainetta sen osallistuessa G30-kokoukseen. Kantelijan mukaan EKP:n hallintoelinten jäsenten olisi erottava G30-ryhmästä kokonaan.
Oikeusasiamiehen arvio suositusten jälkeen
Ensimmäinen ja toinen suositus
41. EKP:n perustelut, joilla se tukee kantaansa pääjohtajansa jäsenyydestä G30-ryhmässä, eivät vakuuta oikeusasiamiestä, kantelijaa tai EU:n kansalaisia yleisesti siitä, että tätä kantaa voidaan puolustaa.
42. EKP väitti, että G30-maiden jäsenten välinen henkinen vaihto kansainvälisessä pankkivalvonnassa hyödyttää EKP:tä.
43. EKP totesi myös, että sen pääjohtajan kuuluminen G30-ryhmään tarjoaa lisähyötyä, sillä sen kautta on saatavilla runsaasti talous- ja rahoitusasioita käsitteleviä asiakirjoja ja kirjallisuutta keskuspankkitoiminnan kannalta merkityksellisistä aiheista. EKP:n mukaan ”kaikilla jäsenillä on pääsy täysistunnoissa käytettyyn esittelymateriaaliin ja he saavat ennakkokopiot valmisteluryhmien raporteista ennen niiden julkistamista ja julkaisemista”. Olettaen, että tällainen tietojenvaihto voi olla hyödyllistä EKP:n ymmärtämyksen parantamiseksi sen toimeksiantoon liittyvistä asioista, oikeusasiamies ei ymmärrä, miten tällaisia etuja ei voida saada osallistumalla G30-ryhmään sen sijaan, että se liittyisi G30-ryhmään.
44. Osoittaakseen puheenjohtajansa G30-jäsenyyden tärkeyden EKP palaa ajassa taaksepäin ja väittää, että Euroopan rahapoliittisen instituutin puheenjohtaja Alexandre Lamfalussy ja sittemmin EKP:n johtokunnan jäsen Tommaso Padoa-Schioppa, entinen puheenjohtaja Jean-Claude Trichet ja sen nykyinen puheenjohtaja olivat kaikki G30-ryhmän jäseniä. Koska EKP ei kuitenkaan ole koskaan tehnyt tietoista päätöstä, jonka mukaan sen pääjohtaja olisi G30-ryhmän jäsen, EKP tukeutuu pelkästään tosiseikkoihin perustuvaan tilanteeseen antaakseen ymmärtää, että EKP:n pääjohtajan pitäisi olla myös G30-ryhmän jäsen. Tällainen väite on kuitenkin kaikkea muuta kuin vakuuttava, vaikka siinä ei viitattaisikaan siihen, että sen ensimmäinen puheenjohtaja ei ollut G30-ryhmän jäsen.
45. EKP on myös todennut, että EU:n toimielinten olisi SEU-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytävä ”avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua” etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Oikeusasiamies on samaa mieltä tästä perustuslaillisesta vaatimuksesta. Oikeusasiamiehen suositukset eivät kuitenkaan estä vuoropuhelua G30-ryhmän ja sen jäsenten kanssa. Oikeusasiamies suosittelee yksinkertaisesti, että tällaista vuoropuhelua ei käydä tilanteessa, jossa EKP:n ylempi henkilöstö kuuluu G30-ryhmään.
46. EKP viittasi vastauksessaan Euroopan parlamentin päätöslauselmaan, jossa todetaan, että parlamentti ” korostaa, että EKP:n johtokunnan jäsenten olisi periaatteessa pidättäydyttävä olemasta samanaikaisia jäseniä foorumeilla tai muissa organisaatioissa, joihin kuuluu EKP:n valvomien pankkien johtajia, paitsi jos tällainen jäsenyys on maailmanlaajuisesti vakiintuneen käytännön mukaista ja EKP osallistuu siihen yhdessä muiden keskuspankkien, kuten Yhdysvaltojen keskuspankin tai Japanin keskuspankin, kanssa”. Oikeusasiamies ei näe, miten tämä päätöslauselma tukee EKP:n kantaa. Kuten kantelija myös huomautti huomautuksissaan, periaatteena on, että EKP:n johtokunnan jäsenten (myös sen puheenjohtajan) olisi pidättäydyttävä olemasta G30-maiden kaltaisten organisaatioiden jäseniä. Poikkeus - jota on tulkittava suppeasti - on se, että tällainen jäsenyys voidaan sallia, jos se on muiden keskuspankkien, kuten Yhdysvaltain keskuspankin, vakiintuneen käytännön mukaista. Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) puheenjohtaja ei kuitenkaan ole G30-ryhmän jäsen. Kuten suosituksissa mainitaan, Janet Yellen oli G30-ryhmän jäsen ennen kuin hänestä tuli Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja. Hän keskeytti jäsenyytensä toimikautensa aikana Federal Reservessä, ja pian eläkkeelle jäämisensä jälkeen hän liittyi uudelleen vanhemmaksi jäseneksi. Sen vuoksi ei voida väittää, että G30-ryhmän jäsenyys olisi maailmanlaajuisesti vakiintuneen käytännön mukaista. Todisteet viittaavat päinvastaiseen. Sen lisäksi, että Yhdysvallat ei ole edustettuna, esimerkiksi Saksan, Ranskan, Italian, Espanjan, Puolan, Intian, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Australian keskuspankkien nykyiset johtajat eivät myöskään ole jäseniä. Jos on olemassa EKP:n kaltainen keskuspankkien vakiintunut käytäntö, kuten Yhdysvaltojen keskuspankin tapauksessa, tämä käytäntö viittaa oikeusasiamiehen EKP:lle antamaan suositukseen, jonka mukaan pääjohtajan olisi keskeytettävä jäsenyytensä EKP:ssä. Tämä käytäntö ei tue lainkaan EKP:n kantaa.
47. Tutkimuksensa aikana oikeusasiamies pyysi EKP:tä selittämään, miksi osallistuminen asiaankuuluviin G30-tapahtumiin - toisin kuin jäsenyys - ei täyttäisi tarvetta olla yhteydessä ulkoisiin sidosryhmiin. EKP väittää, että toisin kuin konferenssiin osallistuminen, G30-kokoukset – joihin osallistuu maailman tunnetuimpia talous-, raha- ja rahoitusasioita käsitteleviä tahoja – mahdollistavat dynaamisen, virikkeellisen ja kohdennetun keskustelun monista ajankohtaisista aiheista. Oikeusasiamies ei pidä tätä vastausta vakuuttavana. ja katsoo, että tällainen etuoikeutettu pääsy ja tällainen suhde maailmanlaajuisten pankkien johtavien edustajien ja EKP:n pääjohtajan välillä on ongelmallinen. Koska G30-ryhmän johtokunnan nimet eivät ole tiedossa, oikeusasiamies ei myöskään voi tietää, miten nämä ”kuuluisimmat mielet” valittiin jäseniksi; Ei myöskään tiedetä, millä kriteereillä kutsuttiin jäseniä tietyistä globaaleista pankeista, ei muista pankeista, ja kutsuttiin jäseniä tietyistä keskuspankeista eikä muista. Oikeusasiamies pitää ongelmallisena myös monimuotoisuuden puutetta, joka voi johtaa G30-ryhmän jäsenten ”ryhmäajattelun” riskiin. Naisjäsenten ja esimerkiksi pienten ja keskisuurten pankkien edustajien sekä pankkialan työntekijöiden edustajien puute on selvä.
48. Lopuksi EKP on viitannut useaan otteeseen oikeusasiamiehen helmikuussa 2013 tekemään päätökseen, jossa todettiin, että ”väite, jonka mukaan EKP:n pääjohtajan jäsenyys 30 jäsenvaltion ryhmässä on ristiriidassa EKP:n riippumattomuuden, maineen ja lahjomattomuuden kanssa, ei ole perusteltu ”. On selvää, että oikeudellinen ja sääntelykehys, jossa EKP toimii, on muuttunut perusteellisesti vuodesta 2013, kuten myös kantelija on väittänyt. Samaan aikaan EU:n kansalaisten odotukset ovat kasvaneet merkittävästi yleisessä poliittisessa tilanteessa, joka on muuttunut dramaattisesti viiden viime vuoden aikana. Oikeusasiamies, jonka neuvoja EKP pitää arvossa, katsoo, että hänen velvollisuutensa on antaa hälytys ja sanoa, että käytäntöjä, jotka olisi voitu suvaita aiemmin, ei voida enää hyväksyä. Jotta EKP voisi säilyttää legitimiteettinsä ja uskottavuutensa ja lisätä niitä, sen on jatkuvasti pyrittävä mukauttamaan toimintaansa dynaamiseen ja herkkään toimintaympäristöönsä. Sen olisi pyrittävä noudattamaan tämän päivän tiukimpia sääntöjä ja korkeimpia eettisiä normeja eikä eilisen sääntöjä. Tästä syystä oikeusasiamies pitää kiinni suosituksestaan, että EKP varmistaa, että sen nykyinen pääjohtaja keskeyttää nyt hänen jäsenyytensä G30-ryhmässä ja että yhdestäkään tulevasta pääjohtajasta ei tule G30-ryhmän jäsentä.
49. Näistä syistä oikeusasiamies katsoo, että EKP:n huomautukset eivät hälvennä suuren yleisön epäilyksiä pääjohtajan jäsenyydestä G30-ryhmässä. Sen sijaan ne vahvistavat oikeusasiamiehen havaintoa hallinnollisesta epäkohdasta, joka johti hänen ensimmäiseen ja toiseen suositukseensa. Oikeusasiamies toistaa näin ollen havaintonsa ja vahvistaa suosituksensa.
Kolmas suositus
50. Oikeusasiamies panee merkille G30-maiden toteuttamat myöhäiset avoimuuden parannukset [9] ja toteaa, että nämä parannukset lähentävät EKP:tä täyttämään avoimuusvaatimukset, joiden ansiosta EKP:n päätöksentekoelinten jäsenten osallistuminen G30-ryhmään voi olla sopusoinnussa EKP:tä koskevien sääntöjen ja periaatteiden kanssa.
51. EKP:n toteuttamien avoimuuden parannusten osalta oikeusasiamies panee kuitenkin merkille, että EKP julkisti tiedot 73. täysistunnosta vasta sen jälkeen, kun se oli pyytänyt saada tutustua asiakirjoihin. Tämän vuoksi oikeusasiamies katsoo, että kansalaisten ei pitäisi olla tarpeen kääntyä EKP:n puoleen ja pyytää yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin näiden tietojen saamiseksi; Päinvastoin EKP:n olisi annettava nämä tiedot ennakoivasti. Avoimuuden kannalta on myös huomionarvoista, että jäsenyyttä valvovan G30-johtokunnan nimet eivät ole vielä tiedossa.
52. Tätä varten oikeusasiamies tekee kaksi parannusehdotusta tämän päätöksen lopussa.
Neljäs ja viides suositus
53. EKP on viitannut viime vuosina tekemiinsä parannuksiin eettisissä normeissa ja avoimuudessa. Oikeusasiamies on julkisesti tunnustanut EKP:n edistymisen tällä alalla ja toisinaan kiittänyt sitä. Oikeusasiamies antoi kuitenkin tässä tutkimuksessa erityisiä suosituksia, joiden tarkoituksena oli parantaa jo suhteellisen hyvin toimivaa kehystä.
54. Vaikka EKP on ilmoittanut tekevänsä tulevaisuudessa oikeusasiamiehen suosituksia pidemmälle meneviä muutoksia antamatta niistä tarkempia tietoja, se ei kuitenkaan hyväksynyt oikeusasiamiehen suosittelemia erityisiä muutoksia. Tämä ei ole tyydyttävää.
55. EKP:n lähestymistapa tässä asiassa antaa vaikutelman, että EKP luottaa aiempiin saavutuksiin, mutta ei toteuta konkreettisia lisäparannuksia. Sen sijaan, että EKP olisi omaksunut tämän kannan, se olisi voinut yksinkertaisesti ja nopeasti panna täytäntöön oikeusasiamiehen kohdennetut ja erityiset suositukset. Tämä ei olisi loukannut oikeusasiamiehen oikeutta tehdä tulevaisuudessa lisäparannuksia, joita oikeusasiamies tukee ja joiden osalta hän on aina valmis antamaan pyydettäessä asiantuntija-apua.
56. Valitettavasti EKP ei ole tehnyt niin. Tästä syystä oikeusasiamies tekee tältä osin lisää hallinnollisia epäkohtia koskevia havaintoja.
Päätelmät
Tutkinnan perusteella oikeusasiamies päättää asian käsittelyn seuraavin päätelmin:
EKP ei ole onnistunut varmistamaan, että sen pääjohtaja keskeyttää G30-ryhmän jäsenyytensä ja että tulevista puheenjohtajista ei tule jäseniä. Koska tämä antaa yleisen käsityksen siitä, että EKP:n riippumattomuus voisi vaarantua, oikeusasiamies vahvistaa alkuperäisen havaintonsa hallinnollisesta epäkohdasta tältä osin.
EKP ei ole toteuttanut konkreettisia toimia parantaakseen EKP:n johtokunnan jäseniin sovellettavia perusperiaatteita eikä varmistaakseen, että EKP:n valvontaelimen jäseniin sovelletaan vastaavia parannettuja sääntöjä. Oikeusasiamies katsoo, että EKP:n valvontaelimen jäsenten toimintaa koskevien riittävien määräysten puuttuminen ohjaavista periaatteista on hallinnollinen epäkohta.
Valituksen tekijälle ja Euroopan keskuspankille ilmoitetaan tästä päätöksestä.
Päätöksestä ilmoitetaan myös Euroopan parlamentille.
Parannusehdotuksia
EKP:n olisi ennakoivasti varmistettava mahdollisimman suuri avoimuus EKP:n päätöksentekoelinten jäsenten osallistumisessa G30-tapahtumiin esimerkiksi asettamalla kaikki hallussaan olevat asiaankuuluvat tiedot verkkosivustolleen.
Ryhmän jäsenyyttä valvovien G30-ryhmän johtokunnan jäsenten nimet eivät ole tällä hetkellä julkisesti tiedossa. EKP:n olisi julkaistava G30-ryhmän johtokunnan jäsenten nimet verkkosivuillaan.
Emily O ja Reilly
Euroopan oikeusasiamies
Strasbourgissa 3.7.2018
[1] Lisätietoja tapauksen taustasta ja oikeusasiamiehen tutkimuksesta on oikeusasiamiehen suosituksissa, jotka ovat saatavilla osoitteessa https://www.ombudsman.europa.eu/cases/recommendation.faces/en/88592/html.bookmark
[2] Lisätietoja: http://www.group30.org/
[3] Kansalaisyhteiskunnan organisaatio ”Corporate Europe Observatory”
[4] https://www.ecb.europa.eu/paym/groups/iid/html/index.en.html
[5] https://www.ecb.europa.eu/pub/fsr/html/bid.en.html
[6] ”Toiseksi, harkitessaan kutsuja puhua ei-julkisissa tilaisuuksissa tai hyväksyä kahdenvälisiä kokouksia esimerkiksi pankkiirien, toimialan edustajien tai erityisten etu- ja edunvalvontaryhmien kanssa, johtokunnan jäsenet varmistavat, että rahoitusmarkkinoiden kannalta arkaluonteisia tietoja ei paljasteta. Periaatteena on, että EKP:n henkilöstön jäsenen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava läsnä kahdenvälisissä kokouksissa.
Kolmanneksi EKP:n johtokunnan jäsenet vahvistavat noudattavansa hiljaisen jakson periaatetta, jonka mukaan EKP:n neuvoston jokaista rahapoliittista kokousta edeltävien seitsemän päivän aikana pidettävät puheet ja julkiset kommentit eivät saa vaikuttaa odotuksiin tulevista rahapoliittisista päätöksistä.
Vastaavasti johtokunnan jäsenet eivät kyseisenä ajanjaksona tapaa tiedotusvälineitä, markkinaosapuolia tai muita ulkopuolisia tahoja eivätkä puhu niille rahapoliittisista asioista, ja heidän olisi välittömästi ilmoitettava EKP:n viestintä- ja compliance-toiminnoille, jos he tekevät niin tahattomasti.”
[7] Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2018 Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2016 (2017/2124(INI)), 44 kohta, saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2018-0025+0+DOC+XML+V0//EN&language=EN
[8] Euroopan oikeusasiamiehen päätös Euroopan keskuspankkia vastaan tehtyä kantelua 1339/2012/FOR koskevan tutkimuksen päättämisestä, saatavilla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/49139/html.bookmark