Hyvä jäsen M., lähetitte
16. joulukuuta 1997 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun, joka koski useita sääntöjenvastaisuuksia Euroopan parlamentin sosialistiryhmän järjestämässä avoimessa kilpailussa A 1/97 (Espanjan hallintovirkamiehet). Väitteet koskevat kilpailun valintalautakunnan kokoonpanoa ja sen työskentelyn avoimuutta.
Toimitin kantelunne 5. helmikuuta 1998 Euroopan parlamentin puhemiehelle ja pyysin häntä esittämään huomautuksensa toukokuun 1998 loppuun mennessä. Euroopan parlamentin pääsihteeri pyysi 4. kesäkuuta 1998 määräajan pidentämistä yhdellä kuukaudella. Hyväksyttyään tämän ensimmäisen pyynnön komissio vastaanotti 15 päivänä heinäkuuta 1998 uuden määräajan pidentämistä koskevan pyynnön. Euroopan parlamentti lähetti 27. heinäkuuta 1998 lausuntonsa, jonka toimitin teille 4. elokuuta, ja kehotti esittämään huomautuksia. Toimititte huomautuksensa 28. syyskuuta 1998.
Kirjoititte minulle 25. helmikuuta 1999 ehdotuksen ongelman ratkaisemiseksi ystävällisesti. Toimitin ehdotuksenne Euroopan parlamentille 3. maaliskuuta 1999 ja pyysin kommentteja huhtikuun 1999 loppuun mennessä. Määräaikaa lykättiin myöhemmin 31. päivään toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin pyynnöstä. Sain 15. kesäkuuta 1999 Euroopan parlamentin vastauksen.
Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelija osallistui vuonna 1997 Euroopan parlamentin sosialistiryhmän järjestämään avoimeen kilpailuun A 1/97 (Espanjan hallintovirkamiehet). Vaikka valintalautakunta oli haastatellut häntä, hänen nimeään ei ollut merkitty kilpailun varallaololuetteloon.
Kantelija kirjoitti valintalautakunnan sihteeristöön ja pyysi saada tutustua kirjallisiin kokeisiinsa. Valintalautakunta ilmoitti hänelle, että koska sen työ oli henkilöstösääntöjen mukaista ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettua luottamuksellista, se ei voinut antaa oikeutta tutustua hänen kirjalliseen kokeeseensa. Kirjeessä lisättiin, että vaikka hän oli saanut korkeat pisteet kirjallisissa kokeissa (83 pistettä yli 100:n), hänen nimeään ei valintalautakunnan suorittamien haastattelujen perusteella voitu merkitä varallaololuetteloon.
Valituksen tekijän toisen pyynnön johdosta valintalautakunta ilmoitti hänelle 26. marraskuuta 1997, että tämän kilpailun varallaololuetteloon oli merkitty kolme hakijaa, joista kaksi oli valittu avoinna olevien virkojen täyttämiseksi. Kirjeessä viitattiin ainoastaan näiden ehdokkaiden nimiin. Vastauksessa ei mainittu hakijoiden tuloksia, koska valintalautakunnan käsittelyt olivat luottamuksellisia. Kilpailun järjestämisestä vastaavan poliittisen ryhmän puheenjohtaja vahvisti tämän päätöksen.
Tämän vuoksi kantelija teki kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle ja esitti seuraavat väitteet:
1. Sisäisten menettelyjen rikkominen: Valituksessa todettiin, että useita sosialistiryhmän sääntöjen sääntöjä ei ollut noudatettu:
- 8.1.5 artikla: henkilöstökomitean edustajaa ei ollut läsnä suullisissa kokeissa; Lisäksi valintalautakuntaan kuului enemmän kuin kaksi jäsentä, joilla oli sama kansalaisuus/kokeen kieli (espanja).
- 8.1.6 artikla: varallaololuetteloon merkittyjen hakijoiden määrä oli alle kolminkertainen avoimeen toimeen verrattuna.
- 8.1.5-8.2 artikla: yksi valintalautakunnan äänioikeudettomista jäsenistä oli allekirjoittanut valintalautakunnan tekemän päätöksen.
Kantelija väitti myös, että se, että joillakin varallaololuetteloon merkityillä hakijoilla oli ollut työsuhteita tiettyihin valintalautakunnan jäseniin, herätti epäilyjä sen päätöksen puolueettomuudesta.
2. Tietojen antamatta jättäminen: kantelijan mukaan hän ei saanut asianmukaisia selvityksiä valintalautakunnan kokeiden arvioinnissa käyttämistä arviointiperusteista. Tältä osin kantelija ilmoitti, että hänen pyyntöihinsä vastaaminen oli vienyt sosialistiryhmän puheenjohtajalta kauan (2 kuukautta) ja että hänen kirjeeseensä henkilöstökomiteaa edustavalle valintalautakunnan jäsenelle ei ollut vastattu.

KYSYMYS

Euroopan parlamentti viittasi lausunnossaan
sosialidemokraattisen ryhmän esittämiin huomautuksiin. Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa:
- Koska henkilöstökomitealla ei ollut edustajaa valintalautakunnassa, lausunnossa todettiin, että valintalautakunnan muodostamiseksi sen puheenjohtajan oli vain tarkistettava, oliko läsnä vähimmäismäärä jäseniä, jotta valintalautakunta olisi päätösvaltainen. Yksikään hakija ei myöskään ollut esittänyt vastalauseita tästä asiasta ennen kokeiden alkua.
- Sosialistiryhmä selitti, että vaikka kahdella valintalautakunnan jäsenellä oli sama kansalaisuus, toinen heistä oli vain tarkkailija, jolla ei ollut äänioikeutta. Näin ollen Espanjan valtuuskunnan edustajalla oli vain yksi ääni. Sosialistiryhmä tunnusti, että tämä tarkkailija oli myös allekirjoittanut valintalautakunnan lopullisen päätöksen. Lautakunnan jäsenenä häntä ei kuitenkaan estetty allekirjoittamasta lopullista asiakirjaa, vaikka hänellä olisi vain neuvoa-antava rooli.
- Varallaololuetteloon merkittyjen hakijoiden lukumäärän osalta lausunnossa huomautettiin, että siihen sisältyivät ainoastaan ne hakijat, jotka valintalautakunnan mielestä täyttivät valintaperusteet.
- Lausunnossa kiistettiin väite valintalautakunnan puolueellisuudesta sillä perusteella, että joidenkin valintalautakunnan jäsenten ja varallaololuetteloon merkittyjen hakijoiden välillä oli työsuhteita. Sosialistiryhmä selitti, että samanlaisia suhteita oli myös muihin ehdokkaisiin, joita ei ollut valittu. Lisäksi koska poliittinen ryhmä oli järjestänyt kilpailun, ainoastaan aiempi työsuhde kyseiseen ryhmään olisi ollut merkityksellinen.
Tietojen ja avoimuuden puutetta koskevien väitteiden osalta lausunnossa todettiin, että kun otetaan huomioon valintalautakunnan työn luottamuksellisuuden tarve, kantelijalle oli annettu riittävästi tietoja. Näin ollen valintalautakunnalla ei ollut velvollisuutta antaa lisätietoja kantelijalle.
Sosialistiryhmä selitti, että ryhmän puheenjohtajan vastauksen viivästyminen johtui hänen toistuvista matkoistaan. Henkilöstökomitean edustajan vastauksen puuttumisen osalta todettiin, että valintalautakunnan jäsenenä hän ei voinut antaa lautakunnan puolesta lausuntoja vastauksena kantelijan väitteeseen.
Kantelijan huomautukset
Kantelija korosti huomautuksissaan kantelussaan jo esitettyjä väitteitä.
Kantelija viittasi jokaiseen sosialistiryhmän sisäisten sääntöjen rikkomiseen liittyvään näkökohtaan, jota hän piti väitteensä perustana:
- Ensinnäkin henkilöstökomitean edustajan poissaolon osalta kantelija katsoi, että päätösvaltaisuuden saavuttaminen on pikemminkin laadullinen velvoite kuin määrällinen velvoite. Hänen mukaansa henkilöstökomitean edustajan läsnäolo on tae. Hänen poissaolonsa rikkoo näin ollen sekä henkilöstösäännöissä että sosialistiryhmän sisäisissä säännöissä vahvistettua menettelyä. Hän huomautti myös, että hän ei ollut riitauttanut valintalautakunnan kokoonpanoa ennen kokeen alkua, koska hän oletti valintalautakunnan jäsenten toimineen vilpittömässä mielessä.
- Kantelija hylkäsi myös parlamentin selityksen kolmannen Espanjan kansalaisen läsnäolosta valintalautakunnassa. Vaikka parlamentti oli ilmoittanut, että kyseinen henkilö toimi vain neuvoa-antavassa roolissa, kantelija katsoi, että tämän roolin olisi pitänyt estää häntä allekirjoittamasta valintalautakunnan lopullista päätöstä.
- Kantelija toisti varallaololuetteloon merkittyjen hakijoiden väitettyä vähäistä määrää koskevat vaatimuksensa.
Avoimuuden puutteen osalta hän korosti, että parlamentin lausunnossa esitetty laaja tulkinta valintalautakunnan käsittelyjen luottamuksellisuuden periaatteesta johti avoimuuden ja tiedon puutteeseen. Hänen mukaansa hänen lopullisissa pisteissään käytettyjen valintaperusteiden julkaiseminen, kuten hän oli pyytänyt, ei vaikuttaisi lautakunnan käsittelyn luottamuksellisuuteen. Kantelija tuki näkemystään otteilla yhteisöjen tuomioistuimen äskettäisestä tuomiosta asiassa 254/95 (Innamorati v. Euroopan parlamentti)(1).
Kantelija hylkäsi sosialistiryhmän selityksen siitä, että hänen pyyntöihinsä vastaaminen viivästyi ryhmän puheenjohtajan matkustelun vuoksi. Hän viittasi Euroopan oikeusasiamiehen yksiköiden soveltamiin sääntöihin, joiden mukaan kantelijan olisi saatava vastaus kohtuullisessa ajassa.

MUUT TUTKIMUKSET

Kantelija kirjoitti 25.
helmikuuta 1999 uudelleen Euroopan oikeusasiamiehelle. Espanjan sosialistivaltuuskunnan puheenjohtajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen hän katsoi, että oli mahdollista päästä sovintoratkaisuun, jossa hänen nimensä lisättäisiin kilpailun varallaololuetteloon. Oikeusasiamies toimitti 8. maaliskuuta 1999 kantelijan ehdotuksen Euroopan parlamentille.
Useiden määräajan pidentämistä koskevien pyyntöjen jälkeen oikeusasiamies vastaanotti Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän 15. kesäkuuta 1999 esittämät huomautukset. Tässä kirjeessä ryhmä ilmoitti, ettei se voinut hyväksyä kantelijan ehdotusta. Se huomautti, että varallaololuettelo oli jo laadittu niiden hakijoiden perusteella, joiden katsottiin soveltuvan toimeen, eikä kantelija tuolloin kuulunut valittuihin nimiin.Se lisäsi, että varallaololuettelon muuttaminen syrjisi muita ei-valittuja hakijoita.

PÄÄTÖS

Kantelijan toimittamien tietojen ja Euroopan komission esittämien huomautusten perusteella oikeusasiamies on tehnyt seuraavat päätelmät:
1 Euroopan oikeusasiamiehen toimivallan laajuus
1.1. Koska asia on ensisijaisesti osoitettu Euroopan parlamentin poliittista ryhmää vastaan, oikeusasiamies katsoo, että ennen asian asiasisällön tarkastelua on tarpeen esittää muutamia huomioita hänen toimivaltansa laajuudesta.
1.2. Käsiteltävän asian tosiseikat koskevat päätöksiä, jotka valintalautakunta on tehnyt Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän järjestämässä kilpailussa, jossa valittiin useita väliaikaisia toimihenkilöitä kyseisen ryhmän palvelukseen.
1.3. Kuten oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 1 kohdassa todetaan, "Euroopan oikeusasiamies auttaa paljastamaan hallinnollisia epäkohtia yhteisön toimielinten ja elinten toiminnassa". Hallinnollisesta epäkohdasta on kyse silloin, kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan säännön tai periaatteen mukaisesti (2). Hallinnolliseksi epäkohdaksi katsottavilla asioilla on rajansa. Näin ollen valitukset, jotka koskevat pikemminkin poliittisia kuin hallinnollisia päätöksiä, on jätettävä tutkimatta. Tämä koskee valituksia, jotka koskevat Euroopan parlamentin tai sen elinten (3) poliittista työtä ja erityisesti sen poliittisten ryhmien toimintaa.
1.4 Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien järjestämää palvelukseenottomenettelyä väliaikaisten toimihenkilöiden valitsemiseksi ei kuitenkaan voida pitää täysin poliittisena toimintana. Euroopan parlamentin puhemiehistön 25 päivänä kesäkuuta 1997 tekemän päätöksen (4) 14 artiklan mukaisesti poliittisilla ryhmillä on valtuudet valita omat väliaikaiset toimihenkilönsä, ja näin tehdessään ne käyttävät henkilöstösääntöjen mukaista toimielimen nimittävän viranomaisen toimivaltaa.
Tästä näkökulmasta kilpailujen järjestäminen väliaikaisten toimihenkilöiden valitsemiseksi parlamentin poliittisissa ryhmissä on hallinnollista toimintaa, johon sovelletaan tiettyjä yhteisön sääntöjä. Tällaiset tilanteet kuuluvat näin ollen yhteisön tuomioistuinten toimivaltaan, ja näin ollen sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta valvoa, että kilpailut ovat yhteisön oikeuden mukaisia.
1.5 Oikeusasiamiehen tutkimus rajoittuu näin ollen sen arvioimiseen, onko tässä tapauksessa noudatettu asianmukaisesti yhteisön sääntöjä ja periaatteita.
2 Poliittisen ryhmän sisäisiin sääntöihin perustuvat väitetyt sääntöjenvastaisuudet
2.1. Kantelija on väittänyt, että kilpailun aikana tapahtui useita sääntöjenvastaisuuksia. Nämä sääntöjenvastaisuudet koskivat
seuraavia seikkoja: a. Valintalautakunnan kokoonpano: henkilöstökomitean edustajan poissaolo suullisten kokeiden aikana valintalautakunnassa on enemmän kuin kaksi jäsentä, joilla on sama kansalaisuus/kokeen kieli; valintalautakunnan äänioikeudettoman jäsenen allekirjoittama valintalautakunnan päätösasiakirja; sekä joidenkin valintalautakunnan jäsenten ja useiden hakijoiden väliset työsuhteet.
b. Varallaololuetteloon merkittyjen hakijoiden vähäinen määrä.
Kantelija oli korostanut, että kaikki nämä sääntöjenvastaisuudet olivat sosialistiryhmän sisäisten sääntöjen vastaisia.
2.2. On huomattava, että väitetysti noudattamatta jätetyt asetukset on osoitettu Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän jäsenille. Kun otetaan huomioon tämän työn poliittinen luonne, näiden sääntöjen soveltamisen valvonta ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan.
2.3. Väitetyt sääntöjenvastaisuudet tapahtuivat kuitenkin palvelukseenottomenettelyssä, jossa poliittinen ryhmä toimi Euroopan parlamentin nimittävän viranomaisen valtuuttamana ja lukuun. Tästä näkökulmasta kilpailun järjestäminen on yhteisön oikeuden mukaan hallinnollista toimintaa, joka kuuluu yhteisöjen tuomioistuinten harjoittaman valvonnan piiriin. Arvioidakseen väitettyjä sääntöjenvastaisuuksia oikeusasiamies on pyrkinyt selvittämään, onko valintalautakunta jättänyt noudattamatta sitä sitovaa yhteisön sääntöä tai periaatetta.
2.4. Joissakin kantelijan väitteissä viitattiin valintalautakunnan virheelliseen kokoonpanoon.
Kuten yhteisöjen tuomioistuimet ovat todenneet, valintalautakunnan kokoonpanoa on pidettävä epäasianmukaisena, jos sillä ei voida taata hakijoiden ominaisuuksien objektiivista arviointia (5). Tutkimuksen aikana toimitettujen tietojen perusteella oikeusasiamies ei voi päätellä, että kilpailun valintalautakunta ei ollut objektiivinen arvioidessaan hakijoiden ominaisuuksia. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, ettei asiassa ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.
2.5. Kilpailun varallaololuetteloon otettavien hakijoiden osalta kantelija katsoi, että valittujen hakijoiden määrään olisi sisällyttävä kolme kertaa täytettävien virkojen määrä. Parlamentin mielestä sosialidemokraattinen ryhmä oli ilmoittanut, että valintalautakunta merkitsi varallaololuetteloon vain ne hakijat, jotka kilpailun perusteella katsottiin soveltuviksi.
2.6. Oikeusasiamies panee merkille, että henkilöstösääntöjen 5 artiklan 5 kohdassa todetaan, että ”valintalautakunta laatii soveltuvien hakijoiden luettelon [ ]; Luettelossa on mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään kaksi kertaa niin monta nimeä kuin täytettävien virkojen määrä."
Edellä olevat säännökset huomioon ottaen valintalautakunnalla on tiettyä harkintavaltaa varallaololuetteloon otettavien soveltuvien hakijoiden määrän suhteen. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, ettei asiassa ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.
3 Tiedot testien arviointiperusteista
3.1. Kantelija totesi, että huolimatta lukuisista pyynnöistä, joita hän oli esittänyt valintalautakunnan sihteerille, sen henkilöstökomiteaa edustavalle jäsenelle ja ryhmän puheenjohtajalle, hänelle ei ollut annettu selitystä kokeiden arviointiperusteista. Parlamentti totesi lausunnossaan, että kantelijalle oli ilmoitettu hänen pisteistään kirjallisissa ja suullisissa kokeissa. Hänelle ei voitu antaa lisätietoja valintalautakunnan käsittelyn luottamuksellisuuden vuoksi.
Yhteisön lainsäädännön nykytilassa ei ole oikeusperustaa, jonka nojalla voitaisiin katsoa, että parlamentilla on velvollisuus antaa yksityiskohtaisia tietoja valintalautakunnan kokeiden arvioinnissa käyttämistä perusteista. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, ettei asiassa ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.
3.2. Oikeusasiamiehen olisi kuitenkin kiinnitettävä parlamentin huomiota siihen, että toimittamalla hakijoille yksityiskohtaisempia tietoja arviointiperusteista parlamentti lisäisi huomattavasti palvelukseenoton avoimuutta ja voisi myös helpottaa valintalautakuntien työtä hakijoiden pyyntöjen ja valitusten käsittelyssä.
4 Päätelmä Euroopan oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten
perusteella näyttää siltä, että Euroopan parlamentissa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

LISÄTÄÄN PALAUTUKSET

Kaikissa kantelijan esittämissä väitteissä viitattiin väitteisiin poliittisen ryhmän sisäisten sääntöjen mahdollisesta rikkomisesta. Kuten oikeusasiamies totesi aiemmin, näiden sääntöjen asianmukaisen soveltamisen varmistaminen ei kuulu hänen toimivaltaansa.
Väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyssä poliittinen ryhmä toimii kuitenkin parlamentin puolesta toimielimen nimittävänä viranomaisena, minkä vuoksi sen olisi noudatettava asiaa koskevia yhteisön sääntöjä ja hyvän hallinnon periaatteita. Koska kansalaiset pitävät tämäntyyppisiä menettelyjä usein yhteisön virallisina kilpailuina, toimielimellä itsellään olisi myös oltava valvontatehtävä sen varmistamiseksi, että palvelukseenottomenettelyt toteutetaan asianmukaisesti ja sovellettavia oikeussääntöjä ja -periaatteita noudattaen. Näin parlamentti edistäisi osaltaan unionin suhteita kansalaisiinsa.
Vilpittömästi sinun,
Jacob Söderman.

---

(1) Asia C-254/95, Euroopan parlamentti v. Angelo Innamorati, Kok. 1996, s. I-3423.

(2) Euroopan oikeusasiamies, vuosikertomus 1997, s. 23.

(3) Euroopan oikeusasiamies, vuosikertomus 1995, s. 17–18.

(4) PE 259.383/BUR.

(5) Ks. yhdistetyt asiat T-32/89 ja T-39/89, Georges Marcopoulos v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. 1990, s. II-0281, 37–41 kohta.