Kantelun tausta

1. Kantelija otti yhteyttä Euroopan komission Kroatian-edustustoon Facebookissa ja kysyi, oliko edustuston päällikkö koskaan ollut Jugoslavian kommunistisen puolueen jäsen. Edustusto ei vastannut, mutta esti kantelijan pääsyn Facebookiin. Kantelija kääntyi näin ollen oikeusasiamiehen puoleen.

Tiedustelu

2. Oikeusasiamies aloitti kantelua koskevan tutkimuksen ja yksilöi seuraavat väitteet ja väitteet:

1) Euroopan komission Kroatian-edustusto ei vastannut kantelijalle Facebookissa.

2) Edustusto esti kantelijaa kommunikoimasta sen kanssa Facebookissa estämällä häntä. Edustuston olisi annettava hänelle mahdollisuus kommunikoida sen kanssa Facebookissa.

3. Tutkimuksen aikana oikeusasiamies pyysi komissiota vastaamaan kantelijalle ja selventämään Facebook-viestintäpolitiikkaansa. Edustusto vastasi kantelijalle, ja komissio antoi erillisessä kirjeessä oikeusasiamiehelle selvityksen viestintäpolitiikastaan.  Kantelija lähetti huomautuksia edustuston vastauksesta. Ottaen huomioon näiden huomautusten sisällön oikeusasiamies sisällytti edustuston vastauksen arvioinnin tutkimukseensa ja pyysi komissiota parantamaan vastaustaan. Tämän jälkeen komissio lähetti uuden vastauksen. Tutkinnassa oikeusasiamies on ottanut huomioon kaikkien osapuolten esittämät perustelut ja mielipiteet.

Väite, jonka mukaan edustusto ei vastannut, mutta esti kantelijan pääsyn Facebookiin

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

4. Kantelija sanoi, että hänen Facebookissa esittämänsä tietopyyntö oli ollut kohtelias ilman aikomusta loukata kenenkään tunteita tai levittää suvaitsemattomuutta.

5. Edustuston päällikkö lähetti kantelijalle oikeusasiamiehen puheenvuoron jälkeen seuraavan vastauksen:

• Kantelijan pyytämät tiedot olivat luonteeltaan puhtaasti henkilökohtaisia, eikä kysymys liittynyt toimielinten työhön. Edustusto päätti näin ollen olla antamatta hänelle vastausta.
• Tietosuoja-asetuksen (EY) N:o 45/2001 [1] mukaisesti EU:n toimielimillä on velvollisuus suojella työntekijöidensä henkilötietoja.
• Henkilöstösääntöjen mukaan työntekijää ei saa syrjiä millään perusteella, poliittiset mielipiteet mukaan lukien. Edustusto viittasi henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohtaan [2], 11 artiklaan [3] ja 15 artiklaan [4].
• Edustustolla ei ollut aikomusta rajoittaa kantelijan sananvapautta, ja se selitti, että se vastaa säännöllisesti eri aiheita koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin eri viestintäkanavien kautta. Edustusto vastaa edelleen toimielinten työhön liittyviin kysymyksiin.

6. Kantelija kommentoi edustuston vastausta seuraavasti:

• Koska edustusto ei vastannut, se rikkoi EU:n perusoikeuskirjan 41 artiklan 4 kohtaa [5].
• Tärkein syy oikeusasiamiehelle tehtyyn kanteluun oli se, että edustusto oli ilmeisesti estänyt hänet Facebookissa (sekä kommentit että viestit). Hänen estämisensä loukkaa hänen sananvapauttaan (EU:n perusoikeuskirjan 11 artikla).
• Koska edustuston päällikkö on julkinen henkilö, hänen kuulumistaan poliittiseen puolueeseen ei voida pitää pelkkänä henkilötietona. Vaikka henkilöstösäännöt eivät estäkään kommunistitaustaisia henkilöitä työskentelemästä EU:ssa, ne herättävät kuitenkin joitakin eettisiä kysymyksiä EU:sta itsestään.

7. Komissio selvensi oikeusasiamiehelle lähettämässään erillisessä kirjeessä viestintäpolitiikkansa asiaankuuluvia näkökohtia:

• Komissio saa sosiaalisessa mediassa keskustileillään keskimäärin 369 000 ilmoitusta kuukaudessa. Se sai vain 1,3 miljoonaa ilmoitusta elokuun ja lokakuun 2016 välisenä aikana. Tähän eivät sisälly muut tilit, kuten komission jäsenten, edustustojen, pääosastojen ja tiedottajien tilit.
• Komissio käyttää sosiaalista mediaa auttaakseen kansalaisia keräämään tietoa, tietämystä ja mielipiteitä helposti ja keskustelevasti. Sosiaalisen median avulla välitetään laajempia poliittisia viestejä ja – jos mahdollista ja tarkoituksenmukaista – käydään vuoropuhelua kansalaisten kanssa.
• Tietopyyntöjen osalta ”kansalaisia ohjataan asiaankuuluviin tiedotuskanaviin”. Ne voivat käyttää kirjeitä, sähköpostia, puhelinta jne. Näiden viestintävälineiden käyttöä säännellään komission hyvän hallintotavan säännöstöllä. Kun otetaan huomioon sosiaalisia verkostoja koskevien huomautusten ja tiedustelujen laajuus ja niistä aiheutuva hallinnollinen ja talousarvioon liittyvä rasite, komissio katsoo, että käytännesääntöjä ei olisi asianmukaista soveltaa sosiaaliseen mediaan. Tämä rasite ei olisi oikeassa suhteessa odotettuihin hyötyihin, kun otetaan huomioon vaihtoehtoiset viestintäkanavat.
• Komissio mainitsi, että se oli päivittämässä tiedontarjoajien opastaan, jotta se voisi tiedottaa avoimesti moderointipolitiikastaan sosiaalisissa verkostoissa.

8. Täydentävässä vastauksessaan komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle, että ”Euroopan komission Zagrebin-edustuston Facebook-profiili on avattu, ja se on nyt kaikkien saatavilla”. Se lähetti kantelijalle uuden vastauksen, jossa se esitti seuraavat selvennykset:

• Edustustojen päälliköiden palvelukseen ottamiseen sovelletaan henkilöstösääntöjä, joissa kielletään kaikenlainen syrjintä, myös poliittisiin näkemyksiin perustuva syrjintä (henkilöstösääntöjen 1 artiklan d kohta).
• Nimittävän viranomaisen on henkilöstösääntöjen 11 artiklan [6] mukaisesti tutkittava, onko EU:n virkaa hakevalla henkilöllä sellaisia henkilökohtaisia etuja, jotka voisivat vaarantaa hänen riippumattomuutensa, tai muita eturistiriitoja. Tätä varten hakijan on ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle kaikista todellisista tai mahdollisista eturistiriidoista täyttämällä erityinen lomake.
• EU:n toimielinten ja elinten velvollisuutena on suojella luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia, erityisesti heidän oikeuttaan yksityisyyteen (asetus 45/2001). Henkilöstösääntöjen mukaan EU:n toimielimet eivät voi tunnistaa virkamiestä tämän poliittisen vakaumuksen perusteella. Näiden sääntöjen vuoksi ja koska kantelijan pyytämät tiedot olivat puhtaasti henkilökohtaisia eivätkä liittyneet edustuston työhön, edustusto päätti olla vastaamatta kantelijan kysymykseen.
• Komissio on läsnä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, Instagram jne.), jotta kansalaiset voivat saada tietoa helpommin ja epävirallisesti. Sosiaalista mediaa käytetään laajempien poliittisten viestien välittämiseen ja - silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista - vuoropuheluun kansalaisten kanssa. Edustuston Facebook-sivu on avoin kaikille kansalaisille tätä tarkoitusta varten.

Oikeusasiamiehen arviointi

9. Oikeusasiamies huomauttaa, että komissio on nyt vastannut kantelijan Facebook-tietopyyntöön ja ilmoittanut oikeusasiamiehelle, että edustuston Facebook-sivu on avattu. Oikeusasiamies yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan pyydettyjä tietoja ei voida luovuttaa, koska ne ovat asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja suojattuja henkilötietoja.[7] Näin ollen voidaan katsoa, että komissio on ratkaissut kantelun nämä näkökohdat.

10. Komission vastauksen (edellä 7–8 kohta) perusteella oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että on hyödyllistä tehdä ehdotus, joka koskee EU:n toimielinten, elinten ja virastojen viestintää kansalaisten kanssa sosiaalisen median kautta.

11. Oikeusasiamies huomauttaa ensin, että kansalaiset käyttävät sananvapauttaan sosiaalisessa mediassa päivittäin. Kansalaiset etsivät, vaihtavat ja arvostelevat sosiaalisessa mediassa tietoja, myös tietoja julkisten asioiden hoitamisesta. Siksi julkiset instituutiot vahvistavat läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa. Hallinnon on kuitenkin päätöstä tehdessään pidettävä mielessä, että sovelletaan perusoikeuskirjaa ja Euroopan hyvän hallintotavan säännöstöä ja että kansalaisilla on näin ollen oikeus saada vastaus.

12. Perusoikeuskirjan 41 artiklan 4 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jokainen voi kirjoittaa unionin toimielimille jollakin perussopimusten kielellä, ja hänen on saatava vastaus samalla kielellä.” Tämä määräys edellyttää välttämättä oikeutta saada vastaus.[8] Se on sanamuodoltaan laaja, ja se kattaa selvästi kaikki kirjallisen viestinnän muodot alustasta, välineestä tai muodosta riippumatta. Näin ollen se koskee viestintää sosiaalisen median kautta.

13. Tästä seuraa, että komission käytännesääntöjä olisi sovellettava myös komission yhteydenpitoon sosiaalisessa mediassa. Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön, johon komission käytännesäännöt perustuvat, 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”käytännesäännöt sisältävät hyvän hallintotavan yleiset periaatteet, joita sovelletaan kaikkiin toimielinten ja niiden hallintojen suhteisiin yleisöön, jollei niitä säännellä erityissäännöksin.”(kursivointi tässä). Eurooppalaisen säännöstön 17 artiklassa säädetään velvollisuudesta päättää ”jokaisesta pyynnöstä” ja ”vastauskirjeestä” viimeistään kahden kuukauden kuluttua niiden vastaanottamisesta. Myös näitä määräyksiä on tulkittava perusoikeuskirjan ja tämän tuomion 11 kohdassa mainittujen tämän päivän olosuhteiden valossa.

14. Oikeusasiamies ymmärtää käytännön vaikeudet, joita komissiolla voisi olla, jos sen olisi vastattava kaikkiin Facebook-sivullaan esitettyihin kommentteihin, mutta huomauttaa, että oikeus saada vastaus ei ole ehdoton oikeus. Siihen voidaan soveltaa rajoituksia, poikkeuksia, täsmennyksiä tai sitä voidaan tasapainottaa muiden oikeuksien kanssa, joihin sovelletaan suhteellisuusperiaatetta.[9] Selkeää tietopyyntöä ei kuitenkaan voida yksinkertaisesti jättää huomiotta. Oikeusasiamies ehdottaa, että komissio ottaisi hänen kommenttinsa huomioon tiedontuottajien oppaan päivittämisessä ja muussa asiaan liittyvässä työssä.  

Päätelmä

Oikeusasiamies päättää asian käsittelyn tekemällä seuraavat päätelmät [10]:

Komissio on ratkaissut asian näkökohdat, jotka koskevat vastaamatta jättämistä ja kantelijan estämistä Facebookissa.

Komissio ei syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan kantelijalle antamansa vastauksen sisällön osalta eikä kieltäytyessään antamasta hänelle tietoja edustuston päällikön poliittisesta menneisyydestä.

Päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja Euroopan komissiolle.

Parannusehdotus

Komission olisi otettava huomioon oikeusasiamiehen kommentit oikeudesta saada vastaus sille sosiaalisen median kautta esitettyihin asioihin, kun se päivittää tiedonantajien opasta ja muuta asiaankuuluvaa työtä.

Emily O'Reilly

Euroopan oikeusasiamies

Strasbourgissa 24.7.2017

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001).

[2] Edustusto lainaa 1 d artiklan 1 kohtaa, joka kuuluu seuraavasti: ”Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, on kielletty.”

[3] Edustusto viittaa henkilöstösääntöjen 11 artiklan seuraavaan osaan: ”Virkamies hoitaa tehtäviään – – ainoastaan unionin edun mukaisesti.”

[4] Edustusto viittaa henkilöstösääntöjen 15 artiklan seuraavaan osaan: ”Virkamiehen, joka aikoo asettua ehdolle julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle.”

[5] Perusoikeuskirjan 41 artiklan 4 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jokainen voi kirjoittaa unionin toimielimille jollakin perussopimusten kielellä, ja hänen on saatava vastaus samalla kielellä.”

[6] Ks. edellä alaviite 3.

[7] Direktiivin 2 artiklan a alakohdassa säädetään olennaisilta osin seuraavaa: ”’henkilötiedoilla’ kaikkia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja (...)”

[8] http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/networkcommentaryfinal_en.pdf ; Sivu 332, viimeinen virke. Euroopan unionin tuomioistuin antaa ainoan arvovaltaisen tulkinnan EU:n lainsäädännöstä.

[9] Suhteellisuus- ja tarpeellisuusarviointiin voidaan viitata yleisesti seuraavasti: i) Onko puuttumisesta säädetty selkeässä ja helposti saatavilla olevassa laissa? ii) Onko puuttumisella oikeutettu tavoite? iii) Onko puuttuminen oikeassa suhteessa tunnistettuun oikeutettuun tavoitteeseen ja välttämätön demokraattisessa yhteiskunnassa? iv) Onko olemassa suojaa tämän puuttumisen mielivaltaiselta käytöltä? 

[10] Tietoa uudelleentarkastelumenettelystä on oikeusasiamiehen verkkosivustolla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu/en/resources/otherdocument.faces/en/70669/html.bookmark