- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Euroopan oikeusasiamiehen päätös Euroopan parlamenttia vastaan tehtyä kantelua 1339/2014/DK koskevan tutkimuksen päättämisestä
Päätös
Kanteluasia 1339/2014/DK - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Keskiviikkona | 01 lokakuuta 2014 - Päätökset, pvm Torstaina | 03 maaliskuuta 2016 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan parlamentti ( Ei hallinnollista epäkohtaa ) - Maa Tanska
Tapaus koski sitä, että Euroopan parlamentti sulki kantelijan tutkimuksen hallintovirkamiesten valintamenettelyn ulkopuolelle.
Oikeusasiamies tutki asiaa ja tutustui parlamentin hallussa olevaan asiakirja-aineistoon.
Tarkastuksen aikana saatujen tietojen perusteella oikeusasiamies ei havainnut parlamentin toiminnassa hallinnollista epäkohtaa.
Kantelun tausta
1. Kantelu koskee Euroopan parlamentin tutkimuksen hallintovirkamiehen tehtävää koskevan hakemuksen hylkäämistä [1].
2. Kesäkuussa 2014 parlamentti ilmoitti kantelijalle, että hän ei saanut riittävästi pisteitä valintamenettelyssä ja että hänen hakemuksensa näin ollen hylättiin. Tämän jälkeen kantelija esitti parlamentille uudelleentarkastelupyynnön riitauttaakseen poissulkemisensa valintamenettelystä.
3. Parlamentti vastasi kantelijalle, että valintalautakunta oli tutkinut hänen hakemuksensa uudelleen, ja päätti näin ollen nostaa hänen pistemääränsä kahteen pisteeseen yhden kysymyksen osalta. Edes tämä uusi pistemäärä ei kuitenkaan ollut riittävän korkea, jotta hänet olisi voitu sisällyttää kilpailun läpäisseiden hakijoiden joukkoon.
4. Tämän jälkeen kantelija teki kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle.
Tiedustelu
5. Oikeusasiamies on tietoinen siitä, että valintalautakunnilla on laaja harkintavalta hakijoiden pätevyyden ja työkokemuksen arvioinnissa. Valintalautakunnan arvioinnit ovat tarkasteltavissa vain, jos niissä on ilmeinen arviointivirhe. Kun otetaan huomioon hakijoille valintamenettelyn jälkeen annetut vähäiset tiedot, pettyneen hakijan voi kuitenkin olla vaikea osoittaa, että hänen tapauksessaan oli ilmeinen virhe. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies päätti, että asianmukaisin toimenpide tässä tapauksessa oli parlamentin hallussa olevan asiakirja-aineiston tarkastaminen.
6. Tarkastuksen jälkeen oikeusasiamies päätti, että jäljempänä esitetyistä syistä ei ollut tarpeen pyytää parlamentilta kirjallista lausuntoa.
Väite, jonka mukaan valintalautakunta on tehnyt ilmeisen arviointivirheen
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
7. Kantelussaan kantelija väitti, että valintalautakunta oli tehnyt ilmeisen virheen arvioidessaan hänen vastauksiaan seuraaviin kysymyksiin:
Ensimmäinen kysymys: Onko sinulla jatkotutkinto yhdellä tai useammalla seuraavista aloista: valtio-oppi, taloustiede, Eurooppa-opinnot, julkishallinto, oikeustiede, yhteiskuntatiede, kansainväliset suhteet, luonnontiede, tilastotiede, historia?
8. Kantelija huomautti, että hänellä on tohtorintutkinto ja kauppatieteiden maisterin tutkinto korkea-arvoisista yliopistoista. Siksi hänen oli vaikea ymmärtää, miksi hänelle myönnettiin vain yksi piste tästä kysymyksestä. Hän pohti, mikä erottaa hänet ehdokkaista, jotka olivat saaneet 2, 3 tai 4 pistettä.
Kolmas kysymys: Onko sinulla tohtorin tutkinto yhdeltä tai useammalta kysymyksessä 1 mainitulta alalta?
9. Kantelija katsoi, että vain yhden pisteen myöntäminen oli ilmeisen väärin, koska hänellä oli tohtorin tutkinto molekyyligenetiikasta ja bioinformatiikasta korkea-arvoisesta eurooppalaisesta yliopistosta.
Kysymys 6. Oletko koskaan julkaissut artikkeleita kansallisissa/kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä yhdellä tai useammalla kysymyksessä 1 mainitulla alalla?
10. Kantelija huomautti, että vaikka Thomson Reutersin tietokanta hyvittää hänelle H-indeksin [2] 6 ja Google Scholarin tietokanta hyvittää hänelle H-indeksin 7 hänen 22 julkaisustaan, hän sai vain 2 pistettä tästä kysymyksestä. Samaan aikaan yksi hänen oppilaistaan, joka myös haki samaan valintamenettelyyn ja jolla on H-indeksi 2 vain kuudelle julkaisulle, sai kolme pistettä tästä kysymyksestä. Kantelija katsoi, että tämä oli ilmeisen väärin.
Kysymys 8. Onko sinulla kokemusta asiakirjojen (raporttien, muistioiden, artikkeleiden jne.) laatimisesta?
11. Kantelija huomautti kirjoittaneensa suuren määrän tieteellisiä, taloudellisia raportteja ja lehdistötiedotteita sekä julkaisseensa merkittävän määrän vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja. Tästä huolimatta hän sai vain kaksi pistettä.
Kysymys 9. Onko sinulla kokemusta asiakirjojen (raporttien, muistioiden, artikkeleiden jne.) laatimisesta saksaksi, englanniksi tai ranskaksi?
12. Kantelija huomautti, että suurin osa hänen julkaisuistaan oli kirjoitettu englanniksi, mutta hän sai vain yhden pisteen.
Oikeusasiamiehen arviointi
13. Valintalautakuntien (paneelien) tekemien päätösten tarkistamisessa valintamenettelyissä on otettava huomioon seuraavat näkökohdat.
14. Valintalautakunnilla on laaja harkintavalta sen määrittämisessä, vastaavatko hakijoiden pätevyys ja työkokemus henkilöstösäännöissä ja itse kilpailuilmoituksessa [3] edellytettyä tasoa. Valintalautakunnan kantaa voidaan tutkia ainoastaan, jos tätä harkintavaltaa käytettäessä on tehty ilmeinen oikeudellinen tai tosiasiallinen virhe [4]. Kilpailuilmoituksen ehdot muodostavat sekä valintalautakuntien työskentelyn oikeudellisen kehyksen että hakijoiden arviointikehyksen [5].
15. Lisäksi kilpailuilmoituksessa esitettyjä osallistumisvaatimuksia olisi tulkittava kilpailun tarkoituksen mukaisesti, joka ilmenee täytettävien virkojen kannalta merkityksellisten tehtävien kuvauksesta. Näin ollen kilpailuilmoituksen osaa, jossa kuvataan tehtävien luonne, ja osallistumisedellytyksiä koskevaa osaa on tarkasteltava yhdessä [6]. Toisin sanoen kilpailuilmoituksessa (tai käsiteltävässä asiassa tarjouskilpailuilmoituksessa) annetaan hakijoille tietoja toimielinten hakemista profiileista, ja se muodostaa sekä valintalautakunnan työskentelyn oikeudellisen kehyksen että arviointikehyksen sen suorittamaa hakijoiden arviointia varten. Näin ollen valintalautakunnat eivät voi soveltaa ehtoja, jotka eivät sisälly kilpailuilmoitukseen, ja niiden olisi annettava kilpailuilmoituksen sanamuodolle sen tavanomainen ja luonteva merkitys, eivätkä ne saisi tulkita ilmoitusta eri tavalla kuin tarkkaavainen hakija [7].
16. On myös tärkeää ottaa huomioon ehdotuspyynnön [8] säännökset, jotka ovat merkityksellisiä tässä tapauksessa.
17. Ehdotuspyynnön IV kohdassa (Tukikelpoisuus) edellytetään tietyin edellytyksin, että hakijalla on vaaditun pätevyyden ja työkokemuksen osalta ”virallisesti tunnustettu tutkintotodistus, joka vastaa vähintään kolmivuotisia yliopisto-opintoja jollakin seuraavista aloista: valtio-oppi, taloustiede, Eurooppa-opinnot, julkishallinto, oikeustiede, yhteiskuntatieteet, kansainväliset suhteet, luonnontieteet, tilastotiede, historia; ja vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus toimenkuvaan liittyvältä alalta." Vaadittujen kielten osalta samassa kohdassa edellytetään, että hakijalla on perusteellinen jonkin Euroopan unionin virallisen kielen taito ja erittäin hyvä englannin, ranskan tai saksan kielen taito.
18. Valintamenettelyn osalta ehdotuspyynnön VI kohdassa määrättiin, että valintamenettelyyn sisältyisi pätevyyteen perustuva valinta ja hakijoiden yksityiskohtaisten vastausten arviointi hakulomakkeeseen sisältyvään kyselylomakkeeseen. Lisäksi siinä säädettiin, että ehdokkaita arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:
1. jatkotutkinto yhdellä tai useammalla seuraavista aloista: valtio-oppi, taloustiede, Eurooppa-opinnot, julkishallinto, oikeustiede, yhteiskuntatieteet, kansainväliset suhteet, luonnontieteet, tilastotiede, historia;
2. yli kolmen vuoden työkokemus toimenkuvaan liittyvältä alalta;
3. tohtorin tutkinto aineesta, joka liittyy: valtio-oppi, taloustiede, Eurooppa-opinnot, julkishallinto, oikeustiede, yhteiskuntatieteet, kansainväliset suhteet, luonnontieteet, tilastotiede, historia;
4. työkokemus tutkijana kansallisessa tai eurooppalaisessa ajatushautomossa;
5. työkokemus tutkijana Euroopan unionin toimielimessä tai elimessä tai julkisen sektorin elimessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa;
6. vertaisarvioiduissa kansallisissa/kansainvälisissä aikakauslehdissä julkaistujen artikkeleiden kirjoittaminen aiheesta, joka liittyy yhteen tai useampaan edellä 3 kohdassa lueteltuun alaan;
7. kirjan kirjoittaminen yhdestä tai useammasta edellä 3 kohdassa luetellusta aiheesta;
8. kokemus asiakirjojen laatimisesta (raportit, muistiot, artikkelit jne.)
9. kokemus asiakirjojen (raporttien, muistioiden, artikkeleiden jne.) laatimisesta englanniksi, ranskaksi tai saksaksi.
19. Tämän jälkeen ehdotuspyynnössä selitettiin, että valintalautakunta soveltaisi kuhunkin kyselylomakkeen kysymykseen 1–3:n suuruista painotusta ja antaisi kustakin yksityiskohtaisesta vastauksesta 0–4 pistettä. Lopullinen pistemäärä saadaan kertomalla kustakin vastauksesta annetut pisteet kyseisen kysymyksen painotuksella.
20. Lisäksi parlamentti totesi kantelijan uudelleentarkastelupyynnön vastaanottamisesta 19. kesäkuuta 2014 antamassaan vastauksessa, että valintalautakunta määritti ennalta määritellyn arviointitaulukon avulla, mitkä pätevyydet olivat tämän valintamenettelyn kannalta merkityksellisimpiä.
21. Tarkastuksen aikana oikeusasiamiehen yksiköt tutkivat huolellisesti valintalautakunnan laatiman arviointitaulukon ja saivat siitä yksityiskohtaisen selvityksen. Oikeusasiamiehen yksiköt tarkastelivat myös kantelijan kyselylomakkeessa antamia yhdeksää vastausta sekä valintalautakunnan antamia painotuksia ja pisteitä. Oikeusasiamiehen yksiköt saivat myös jäljennökset niiden 53 hakijan hakemuksista, joiden nimet oli sisällytetty varallaololuetteloon, sekä valintalautakunnan arvioinnit.
22. Oikeusasiamiehen mukaan valintalautakunnan yksityiskohtaisissa huomautuksissa, jotka koskevat kantelijan vastauksia kysymyksiin 1, 3, 6, 8 ja 9, ei ole ilmeistä arviointivirhettä [9]. Tässä yhteydessä on huomattava, että valintalautakunnan arviointitaulukko oli oikeusasiamiehen mielestä riittävän yksityiskohtainen, jotta siinä voitiin ottaa huomioon hakijoiden pätevyyksissä ja työkokemuksessa mahdollisesti olevat erot jopa suhteellisen kapeassa 0–4 pisteen asteikossa. Se on itse asiassa vahvistanut, että vähimmäispistemäärä annetaan hakijalle, joka täyttää ehdotuspyynnössä vaadittavan pätevyyden ja työkokemuksen, mikä mahdollistaa lisäpisteiden antamisen, jos hakijalla on lisädiplomit ja laajempi työkokemus.
23. Kantelijan erityisistä epäkohdista oikeusasiamies toteaa seuraavaa.
24. Kantelija katsoi, että valintalautakunta oli selvästi väärässä myöntäessään hänelle vain kaksi pistettä kysymyksestä 1 [10] ,, koska hänellä on tohtorintutkinto ja kauppatieteiden maisterin tutkinto korkea-arvoisista yliopistoista. Oikeusasiamies toteaa, että valintalautakunta tarkasteli uudelleen alkuperäistä päätöstään myöntää tässä kysymyksessä vain yksi piste kantelijan uudelleentarkastelupyynnön perusteella. Oikeusasiamies viittaa valintalautakunnan hakijoiden ansioiden osalta tekemään vertailevaan arviointiin ja toteaa, että arvioinnissa ei ole ilmeistä virhettä, koska kantelija on saanut puolet tämän kysymyksen osalta käytettävissä olevista pisteistä.
25. Kantelija katsoi, että hänelle olisi pitänyt myöntää enemmän kuin yksi piste kysymyksestä 3 [11], koska hänellä oli tohtorin tutkinto molekyyligenetiikasta ja bioinformatiikasta. Oikeusasiamies toteaa, että valintalautakunta katsoi perustellusti, että kantelijalla oli tohtorintutkinto asianomaisilla aloilla, muuten hänelle ei olisi myönnetty yhtään pistettä. Oikeusasiamiehen mielestä valintalautakunta voi kuitenkin harkintansa mukaan katsoa esimerkiksi, että kantelijan tohtorintutkinto ei ollut parlamentin työn kannalta yhtä merkityksellinen kuin muiden hakijoiden tohtorintutkinto. Näin ollen oikeusasiamies ei katso valintalautakunnan tehneen ilmeistä arviointivirhettä.
26. Kantelija katsoi myös, että oli ilmeisen väärin, että valintalautakunta antoi hänelle vain kaksi pistettä kysymyksessä 6 [12], koska hänellä on korkeampi H-indeksi kuin yhdellä samaan valintamenettelyyn osallistuvalla opiskelijallaan, joka sai kolme pistettä. Oikeusasiamies toteaa tässä yhteydessä, että H-indeksi on menetelmä, jolla mitataan tiedemiehen tai tutkijan julkaisujen tuottavuutta ja viittausvaikutusta laskemalla kyseisen tekijän viittausten määrä. Valintalautakunnan oli kuitenkin arvioitava ehdokkaiden julkaisujen relevanssia parlamentin tutkimustyön kannalta ja tehtävä se vertailevasti. Julkaisujen tiheys tai niiden merkitys laajemmalle tutkimus- ja tiedeyhteisölle ei vaikuttaisi tähän arviointiin. Näin ollen oikeusasiamies ei katso valintalautakunnan tehneen ilmeistä arviointivirhettä.
27. Kantelija katsoi lisäksi, että koska hän oli kirjoittanut suuren määrän tieteellisiä, taloudellisia, lehdistötiedotteita ja paikallisia raportteja ja julkaissut merkittävän määrän vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, oli ilmeisen väärin, että valintalautakunta antoi hänelle vain kaksi pistettä kysymyksestä 8 [13]. Oikeusasiamies viittaa jälleen valintalautakunnan hakijoiden ansioiden osalta tekemään vertailevaan arviointiin ja toteaa, ettei se ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä. Ensinnäkin kantelija sai puolet tämän kysymyksen osalta käytettävissä olevista kohdista. Toiseksi kantelija julkaisi suuren määrän puhtaasti tieteellisiä artikkeleita, mutta niillä ei ollut suoraa yhteyttä EU:n politiikkoihin, joten ne eivät olleet yhtä merkityksellisiä parlamentin työn kannalta kuin muiden ehdokkaiden julkaisut. Näin ollen oikeusasiamies ei katso valintalautakunnan tehneen ilmeistä arviointivirhettä.
28. Lopuksi kantelija katsoi, että oli ilmeisen väärin, että valintalautakunta oli antanut hänelle vain yhden pisteen kysymyksestä 9 [14], koska suurin osa hänen julkaisuistaan oli kirjoitettu englanniksi. Oikeusasiamies on tarkastanut kantelijan alkuperäisen hakemuksen ja toteaa, että kantelija ei hakemuksessaan nimenomaisesti ilmoittanut, että hänen julkaisunsa olivat englanninkielisiä. Valintalautakunta voi tehdä arviointinsa ainoastaan alkuperäisessä hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Näin ollen valintalautakunta ei tehnyt virhettä antaessaan hänelle vain yhden pisteen. Se, että kantelija totesi uudelleentarkastelupyynnössään ja oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että hänen julkaisunsa olivat pääasiassa englanninkielisiä, ei ole asia, jonka valintalautakunta voisi ottaa huomioon, koska valintalautakunnan on lain mukaan otettava huomioon ainoastaan alkuperäisessä hakemuksessa toimitetut tiedot. Uudelleenkäsittelypyyntö ei ole keino, jolla henkilö voi korjata tai täydentää hakemusta. Uudelleentarkastelupyyntö on yksinkertaisesti keino vaatia valintalautakuntaa tarkastelemaan uudelleen alun perin toimitettuja tietoja tarkistaakseen, onko näiden tietojen arvioinnissa tehty virheitä.
29. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies ei havaitse parlamentin toiminnassa hallinnollista epäkohtaa.
Päätelmä
Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksen perusteella seuraavan päätelmän:
Oikeusasiamies ei havaitse parlamentin toiminnassa hallinnollista epäkohtaa.
Valituksen tekijälle ja parlamentille ilmoitetaan tästä päätöksestä.
Emily O'Reilly
Strasbourg, 3.3.2016
[1] Julkaistu EUVL:ssä 2014 C 55 A, s. 1.
[2] H-indeksi (tai Hirsch-indeksi) on tekijätason mittari, jolla pyritään mittaamaan sekä tiedemiehen tai tutkijan julkaisujen tuottavuutta että viittausvaikutusta. Indeksi perustuu tutkijan eniten siteerattuihin tutkielmiin ja heidän muissa julkaisuissa saamiensa viittausten määrään. Indeksiä voidaan soveltaa myös tieteellisen lehden sekä tutkijaryhmän, kuten laitoksen, yliopiston tai maan, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen.
[3] Asia T-332/01, Pujals Gomis v. komissio, Kok. H. 2002, s. I-A 233, 39–41 kohta.
[4] Asia F-4/08, Hambura v. parlamentti, Kok. H., s. I-A-101 ja II-A-447, 24 kohta.
[5] Asia T-80/96, Fernandes Leite Mateus v. neuvosto, Kok. H. 1997, s. I-A 87, 27 kohta.
[6] Asia T‑146/99, Teixeira Neves v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. H. 2000, s. I-A-159 ja II-731, 34–36 kohta.
[7] Asia 255/78, Andrée Anselme ja Roger Constant v. komissio, Kok. 1979, s. 2323, 9–10 kohta.
[8] Koko teksti saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:C2014/055A/01&from=EN
[9] On huomattava, että valituksen tekijän arvosanaa kysymyksessä 1 on muutettu hänen uudelleentarkastelupyyntönsä johdosta.
[10] "Onko sinulla jatkotutkinto yhdellä tai useammalla seuraavista aloista: valtio-oppi, taloustiede, Eurooppa-opinnot, julkishallinto, oikeustiede, yhteiskuntatiede, kansainväliset suhteet, luonnontiede, tilastotiede, historia?
[11] ”Onko hakijalla tohtorintutkinto yhdeltä tai useammalta [ensimmäisessä kysymyksessä mainitulta] alalta?”
[12] ”Oletko koskaan julkaissut artikkeleita kansallisissa/kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä yhdellä tai useammalla [kysymyksessä 1 mainitulla] alalla?”
[13] "Onko sinulla kokemusta asiakirjojen (raporttien, muistiinpanojen, artikkeleiden jne.) laatimisesta?"
[14] ”Onko sinulla kokemusta asiakirjojen (raporttien, muistiinpanojen, artikkelien jne.) laatimisesta saksaksi, englanniksi tai ranskaksi?”