Kantelun tausta

1. Kantelija on pk-yritys (joka työllistää 6 henkilöä), joka osallistui yhteenliittymän jäsenenä ja edunsaajana Euroopan komission kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) puitteissa toteuttamaan hankkeeseen.

2. Avustussopimus allekirjoitettiin 23. toukokuuta 2012 komission ja konsortion johtajan, koordinaattorina toimineen yrityksen X, jäljempänä ’koordinaattori’, välillä. Hanke alkoi 1. syyskuuta 2012, ja sen oli määrä kestää kolme ½-vuotta (42 kuukautta).

3. Syyskuun 2012 alussa kantelija oli yhteydessä koordinaattoriin ja liittyi hankkeeseen tuensaajan nro 6 korvaajana. Tässä yhteydessä komissio oli pyytänyt koordinaattoria hankkimaan kantelijalta vaaditut lakisääteiset asiakirjat. Koordinaattori ja kantelija vaihtoivat 3.–5. syyskuuta 2012 sähköpostiviestejä pyydettyjen asiakirjojen, myös tarkistetun talousarvion, laatimiseksi. Kantelija lähetti 5 päivänä syyskuuta 2012 sähköpostitse koordinaattorille palkka-ja palkkiopolitiikkansa (" Palkkaus ja korvaus hankkeen henkilöstölle"[1], päivätty 31 päivänä elokuuta 2012). Koordinaattori toimitti 5. syyskuuta 2012 komissiolle hankkeen tarkistetun talousarvion. Se huomautti kuitenkin, että kantelijan työntekijöille ei makseta tavanomaisia palkkoja vaan" menestyspalkkioita", ja kysyi, oliko talousarviossa käytetty kiinteämääräinen korvaus hyväksyttävä. Koordinaattori liitti mukaan jäljennöksen kantelijan palkka- ja palkkiopolitiikasta. Koordinaattori lähetti 17. syyskuuta 2012 komissiolle allekirjoitetun jäljennöksen sopimuksen muutoksesta sekä alkuperäiset asiakirjat, joita pyydettiin [kantelijan] liittämiseksi yhteenliittymään (kantelijan oikeushenkilölomake, kantelijan allekirjoittama toimeksianto, useita lomakkeita ja tarkistettu talousarvio, mutta ei palkka- ja palkkiopolitiikkaa).

4. Koordinaattori ja komissio allekirjoittivat 17. ja 26. syyskuuta 2012 avustussopimukseen muutoksen, jäljempänä ’sopimuksen muutos nro 1’, jolla kantelija sisällytettiin hankkeeseen tuensaajana. Koordinaattori ilmoitti asiasta kantelijalle 25 päivänä syyskuuta 2012.

5. Kantelija saattoi työn päätökseen ja toimitti sen jälkeen kustannuslaskelmansa hankkeen ensimmäiseltä kaudelta.

6. Helmikuun ja huhtikuun 2014 välisenä aikana kantelija, koordinaattori ja komission talousjohtaja vaihtoivat sähköpostiviestejä kantelijan henkilöstökulujen tukikelpoisuudesta. Komissio huomautti kantelijalle, että ainoastaan sen henkilöstölle tosiasiallisesti maksettu todellinen palkka oli tukikelpoinen henkilöstökustannuksina. Kantelija selitti kuitenkin, että sen henkilöstö maksetaan osinkoina: kantelija saa asiakkailtaan tuloja, jotka maksetaan sen työntekijöiden tekemästä työstä, ja näistä tuloista saatavat tulot kohdennetaan työn tehneelle työntekijälle tai tehneille työntekijöille.

7. Komission talousjohtaja ilmoitti koordinaattorille 8. huhtikuuta 2014 lähettämässään sähköpostiviestissä, että kantelijan henkilöstökulujen osalta tukikelpoisia olivat vain 70 952,56 euroa 128 202,15 eurosta.

8. Kantelija kävi tämän jälkeen pitkän sähköpostiviestin komission talousjohtajan kanssa löytääkseen ratkaisun hylättyihin henkilöstökustannuksiin. Kantelija ja koordinaattori tapasivat 16. lokakuuta 2014 rahoitusjohtajan ja toisen yritystoiminnan pääosaston virkamiehen. Kyseisessä kokouksessa talousjohtaja myönsi kantelijan mukaan, ettei hän ollut lukenut kantelijan syyskuussa 2012 toimittamia tietoja sen palkkausmallista, kun taas toinen virkamies katsoi kantelijan mukaan edelleen, että kantelijalla oli perusteltu luottamus siihen, että sen palkkausmallia noudatettaisiin ja että sen hankekustannukset olisi korvattava kokonaisuudessaan ainakin kyseisen kokouksen ajankohtaan asti. Koordinaattorin laatiman pöytäkirjan mukaan yritystoiminnan pääosaston virkamiehet ottaisivat yhteyttä budjettipääosastoon seuratakseen kantelijan väitteitä, joiden mukaan i) sen työntekijöille maksettuja osinkoja ei voida pitää pääomavoittona vaan työstä maksettavana korvauksena ja ii) komissio oli syyskuussa 2012 hyväksynyt kantelijan palkkamallin, kun se liittyi hankkeeseen.

9. Talousjohtaja vastasi kantelijalle 6 päivänä marraskuuta 2014 lähettämässään sähköpostiviestissä, että hän ei voinut vahvistaa, että ensimmäisen kauden kustannukset hyväksyttäisiin sellaisina kuin ne alun perin esitettiin tilintarkastustuomioistuimen välisen viestintäerittelyn ”perusteltua luottamusta koskevan näkökohdan” perusteella. Hän totesi, että hän "ei selvästi hyväksynyt [kantelijan] palkkausjärjestelmää, vaikka myönnän, että sanamuotoni oli epäselvä".

10. Varainhoidosta vastaava toimihenkilö ilmoitti kantelijalle 5. helmikuuta 2015, että budjettipääosasto pysyi kannassaan, joka oli seuraava: ”Vahvistamme, että osingot eivät ole koskaan tukikelpoisia kustannuksia, mukaan lukien otsakkeen ”henkilöstökustannukset” alla, kun ne jaetaan työntekijöille. Tukikelvottomuus pysyy voimassa, vaikka osinkojen jakaminen työntekijöille on tuensaajan tavanomaisen politiikan mukaista. Nämä osingot eivät nimittäin ole varainhoitoasetuksen VI osastossa tarkoitettuja ”kustannuksia” eivätkä liity toimen toteuttamiseen (ne perustuvat edunsaajayhteisön kokonaistulokseen).

Tilanne pysyy samana myös teidän tapauksessanne, eli vaikka yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan työntekijäosakkaalle maksettavien osinkojen määrä riippuu kyseisen työntekijäosakkaan työstä saaduista yhtiön tuloista. Tuensaajan tulokseen tai voittoon liittyvät toimet (esim. nettotulojen kohdentaminen rahastoihin, osinkojen jakaminen) eivät yleensä aiheuta varainhoitoasetuksen VI osastossa tarkoitettuja kustannuksia. Osingot eivät ole kuluja tai kuluja (joten ne eivät näy tuloslaskelmassa), vaikka ne jaettaisiin työntekijöille. Näin ollen niistä ei aiheudu tukikelpoisia kustannuksia.

11. Kantelija ilmoitti 16. helmikuuta 2015, että se oli pettynyt mutta ei yllättynyt budjettipääosaston näkemyksistä. Se kuitenkin väitti, että se odotti komission noudattavan henkilöstökustannuksia koskevaa vaatimustaan, koska se oli toimittanut palkkamalliaan koskevat tiedot ennen kuin se sai komission hyväksynnän hankkeeseen liittymiselle. Kantelija viittasi jälleen perusteltuihin odotuksiinsa ja pyysi komissiota korvaamaan henkilöstökustannuksensa hankkeen ensimmäisenä vuonna.

12. Talousjohtaja ilmoitti kantelijalle 26. helmikuuta 2015, että asiasta vastaava yksikkö tutkii edelleen mahdollisuutta muuttaa kantaansa ja että kantelija voisi kääntyä joko oikeusasiamiehen puoleen tai aloittaa oikeudenkäynnin. Koska kantelija ei ollut tyytyväinen komission vastaukseen, hän kääntyi 28. huhtikuuta 2015 oikeusasiamiehen puoleen.

Tiedustelu

13. Oikeusasiamies aloitti kantelua koskevan tutkimuksen ja yksilöi seuraavan väitteen ja vaatimuksen:

Väite:

Komissio hylkäsi virheellisesti tukikelvottoman osan kantelijan hankkeen henkilöstökustannuksista.

Väite:

Komission olisi korvattava kantelijan henkilöstökustannukset kantelijan palkkausmallin mukaisesti 16 päivään lokakuuta 2014 asti ja annettava kantelijalle joko i) mahdollisuus siirtyä uuteen toimintamalliin hankkeen jatkamiseksi tai ii) mahdollisuus vetäytyä hankkeesta siten, että kaikki sen kustannukset korvataan kokonaisuudessaan.

14. Oikeusasiamies tutustui komission asiakirja-aineistoon 7. syyskuuta 2015. Tarkastuskertomus lähetettiin 9 päivänä syyskuuta 2015 kantelijalle ja komissiolle. Kantelija esitti huomautuksia tarkastuskertomuksesta 22.9., 8.10. ja 9.10.2015. Oikeusasiamies sai 20. lokakuuta 2015 kantelijalta tiedon siitä, että se oli osallistunut kahteen muuhun (toteutettuun) hankkeeseen, jotka oli toteutettu menestyksekkäästi komission kanssa. Oikeusasiamiehen yksiköt pitivät 4. marraskuuta 2015 uuden kokouksen komission yksiköiden (sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston) kanssa selvittääkseen mahdollisia ratkaisuja tapaukseen. Tämän kokouksen jälkeen komissio lähetti 27 päivänä marraskuuta 2015 kantelijalle kirjeen, jossa se pahoitteli mahdollisia väärinkäsityksiä. Kantelija lähetti oikeusasiamiehelle lyhyitä huomautuksia 1. ja 14. joulukuuta 2015. Oikeusasiamies sai 15. joulukuuta 2015 kantelijalta tiedon, että kyseinen hanke oli ensimmäinen EU:n rahoittama hanke, johon se oli osallistunut. Tutkinnassa oikeusasiamies on ottanut huomioon osapuolten esittämät perustelut ja mielipiteet.

Henkilöstökulujen väitetty virheellinen hylkääminen

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

15. Väitteensä tueksi kantelija väitti, että ennen hankkeeseen liittymistä ja avustussopimuksen muutoksen allekirjoittamista i) se ilmoitti komissiolle (koordinaattorin välityksellä) henkilöstön palkkausmallistaan, ii) komissio hyväksyi tämän mallin ja iii) kantelijalla oli näin ollen oikeus odottaa, että komissio korvaa henkilöstökustannuksensa vastaavasti.

16. Tarkastuksessa komissio totesi, että kantelijan kantelussaan mainitsemat määrät (eli se, että komissio oli väitetysti hyväksynyt 122 459 eurosta vain 85 000 euroa) eivät olleet tarkkoja ja että kantelijan tekemän oikaisun jälkeen komissio oli suostunut maksamaan 70 952,56 euroa 128 202,15 eurosta [2]. Komissio totesi myös, että erityiskustannusten tukikelpoisuutta ei tarkisteta avustussopimuksen allekirjoitushetkellä vaan vasta myöhemmin, kun tuensaaja toimittaa väliraportin ja maksupyynnön.

17. Koska kantelija ei ollut toimittanut jäljennöksiä asiaa koskevasta kirjeenvaihdosta (kirjeitä/sähköposteja) osoittaakseen, että komissio oli hyväksynyt sen palkkausmallin, oikeusasiamiehen yksiköt tarkastivat komission asiakirja-aineistoon liittyvän kirjeenvaihdon. Komissio totesi kuitenkin, että kaikkia koordinaattorin ja kantelijan kanssa vaihdettuja sähköposteja ei ollut tuolloin kirjattu, vaan ainoastaan kyseisen hankkeen kannalta merkityksellisimmät sähköpostiviestit.

18. Komissio ilmoitti 27. marraskuuta 2015 kantelijalle osoittamassaan kirjeessä, jossa viitattiin oikeusasiamiehen kanssa kantelijan henkilöstökustannuksista käytyihin keskusteluihin, pahoittelevansa sitä, että kantelija oli saanut sen vaikutelman, että osinkoina maksettua henkilöstön palkkaa voitaisiin jollakin tavalla pitää tukikelpoisena. Komissio totesi, että kantelija oli osana hakemustaan toimittanut syyskuussa 2012 lakisääteiset asiakirjansa, mukaan lukien palkka- ja palkkiopolitiikkansa. Komissio totesi, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman avustuksiin sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaan sen on tarkistettava tuensaajan oikeudellinen asema ja valintaperusteiden noudattaminen tarkastelemalla mahdollisten tuensaajien toimittamia asiakirjoja. Komissio selitti kuitenkin, että kustannusten tukikelpoisuutta arvioidaan myöhemmässä vaiheessa eli silloin, kun todelliset menoilmoitukset vastaanotetaan, ja avustussopimuksen tukikelpoisuusehtojen mukaisesti. Komissio vakuutti kantelijalle, että se oli vilpittömästi pyrkinyt tutkimaan perusteellisesti sen väitteet. Se pahoitteli, ettei se voinut tehdä muuta päätelmää kuin sen, että osinkoina maksettavaa korvausta ei voitu hyväksyä avustussopimuksen mukaiseksi tukikelpoiseksi kustannukseksi. Se katsoi, että koska EU:n rahoituksen saajien yhdenvertainen kohtelu on varmistettava, se ei voi poiketa yleisistä ehdoista. Komissio toivoi, että kantelija kuitenkin jatkaisi osallistumistaan hankkeeseen.

19. Oikeusasiamiehen tarkastuskertomusta koskevissa aiemmissa huomautuksissaan kantelija väitti, että vaikka se tai koordinaattori eivät löytäneet jäljennöstä kyseisestä sähköpostiviestistä, koordinaattori oli ilmoittanut sille, että komissio oli suostunut siihen, että koordinaattorin olisi toimitettava avustussopimukseen muutos, jotta kantelija voisi osallistua hankkeeseen. Kantelija väitti, että joka tapauksessa se, että komissio allekirjoitti avustussopimuksen muutoksen myöhemmin, oli selvä osoitus hyväksynnän antamisesta. Kantelija totesi lisäksi, että koska sille ei ilmoitettu, että komissio ei hyväksynyt sen toimintamallia, sen oli kohtuullista uskoa, että sen sisällyttäminen avustussopimukseen oli tehty sen toimittamien tietojen perusteella. Näin ollen oli enemmän kuin kohtuullista odottaa, että sen palkkausmalliin perustuvat henkilöstökustannukset olisivat tukikelpoisia. Komission 27 päivänä marraskuuta 2015 päivättyä kirjettä koskevissa huomautuksissaan kantelija totesi, että kirjeessä ei käsitelty kysymystä siitä, että komissio ei ollut ilmoittanut sille vuonna 2012, että sen korvausmallia ei voida hyväksyä.

Oikeusasiamiehen arviointi

20. Komission lopullinen kanta asiaan esitetään sen talousjohtajan 5. helmikuuta 2015 lähettämässä sähköpostiviestissä, jossa kantelijalle ilmoitettiin, että budjettipääosasto pysyi kannassaan, jonka mukaan osinkoja työntekijöille maksettavina palkkoina ei hyväksytä tukikelpoisiksi kustannuksiksi. Tämä vahvistettiin komission viimeisimmässä kirjeessä kantelijalle 27 päivänä marraskuuta 2015. Budjettipääosaston mukaan tuensaajan tuloihin tai voittoihin liittyvät toimet (kuten osingonjako) eivät ole kustannuksia. Sen lisäksi, että oikeusasiamies toteaa, että osingot ovat lähtökohtaisesti voittoja eivätkä kustannuksia, hän katsoo, että komission kanta on oikea ja että se noudattaa avustussopimusta (erityisehtojen II.14 artiklan 2 kohta), jonka mukaan tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin sisältyvät "toimeen osoitetun henkilöstön kustannukset, joihin sisältyvät todelliset palkat sekä sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin sisältyvät lakisääteiset kustannukset...". Tämä säännös ei näin ollen kata osinkojen maksamista. Erityisehtojen II.14 artiklan 4 kohdassa määrätään myös, että ”tukikelpoisiksi ei katsota seuraavia kustannuksia: pääoman tuotto, joka näyttäisi kattavan osinkojen maksamisen. On myös huomattava, että avustussopimuksen muutoksessa, jonka ansiosta kantelijasta tuli hankkeen edunsaaja, viitattiin erityisesti II.14 artiklassa määrättyihin tukikelpoisuusedellytyksiin (ks. muutoksen 4 artikla).

21. Kantelijan pääasiallinen väite on kuitenkin se, että ennen hankkeeseen liittymistä ja avustussopimuksen muutoksen allekirjoittamista se oli jo ilmoittanut komissiolle (koordinaattorin välityksellä) henkilöstön palkkausmallistaan, että komissio oli hyväksynyt sen mallin ja että tämän seurauksena kantelijalla oli perusteltu luottamus siihen, että komissio korvaisi henkilöstökustannuksensa vastaavasti. Kantelijan mukaan virhe johtui näin ollen siitä, että talousjohtaja ei ollut lukenut (riittävän huolellisesti) tietoja, jotka se toimitti syyskuussa 2012 palkkamallistaan.

22. Oikeusasiamies toteaa tältä osin, että talousjohtaja totesi 6.11.2014 päivätyssä sähköpostiviestissään kantelijalle selvästi, että hän ei ollut hyväksynyt sen palkkausmallia, vaikka myönsikin, että hänen aiemmin käyttämänsä sanamuoto oli ollut moniselitteinen. Oikeusasiamiehen nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta kantelija ei toimittanut näyttöä, kuten sähköpostia, joka olisi osoittanut, että talousjohtaja oli jossain vaiheessa todella hyväksynyt sen palkkausmallin. Kantelijan väitettä, jonka mukaan avustussopimuksen muutoksen allekirjoittaminen merkitsi sitä, että sen korvausmalli oli implisiittisesti hyväksytty ja että osingonmaksu olisi näin ollen tukikelpoista, ei voida hyväksyä. Avustussopimuksen muutos ei itse asiassa sisällä mitään viittausta kantelijan korvausmalliin; sen sijaan siinä viitataan avustussopimuksen tukikelpoisuusehtoihin, jotka on otettava huomioon asiaa koskevissa määräyksissä [3].  

23. Lisäksi, kuten komissio on selittänyt, kustannusten tukikelpoisuus arvioidaan sen jälkeen, kun hanke on saatettu (osittain) päätökseen ja edunsaaja on toimittanut asiaankuuluvat raportit ja rahoitusselvitykset, eikä avustussopimuksen tai sen muutosten allekirjoittamishetkellä. Tämä johtuu siitä, että jotta kustannukset olisivat tukikelpoisia, niiden on täytynyt olla todellisia. Avustussopimuksen allekirjoittaminen ei näin ollen oikeuta edunsaajaa tiettyjen kustannusten taattuun korvaamiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa tämä tarkoittaa sitä, että vaikka komissio olisi hyväksynyt kantelijan palkkiomallin (mitä ei tapahtunut), kantelijalla ei ollut oikeutta odottaa, että osinkojen maksaminen olisi periaatteessa tukikelpoista.

24. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että luottamuksensuojan edellytykset eivät täyty käsiteltävässä asiassa. Luottamuksen syntyminen edellyttää kolmen kumulatiivisen edellytyksen täyttymistä. Ensinnäkin asianomaiselle on annettava täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja, jotka ovat peräisin hyväksytyistä ja luotettavista lähteistä. Toiseksi annettujen vakuuttelujen on oltava sovellettavien sääntöjen mukaisia. Kolmanneksi näiden vakuuttelujen on oltava sellaisia, että ne synnyttävät perustellun luottamuksen sen henkilön osalta, jolle ne on osoitettu.

25. Nyt käsiteltävässä asiassa kaksi ensimmäistä edellytystä eivät selvästikään täyty. Ensinnäkään ei ole osoitettu, että kantelijalle olisi annettu täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutteluja siitä, että se voisi vaatia henkilöstökulujensa korvaamista osinkojen perusteella. Vaikka kantelija voisi osoittaa, että hän oli saanut rahoitusjohtajalta implisiittisen hyväksynnän sen palkka-ja palkkiomallille, tällaista hyväksyntää ei voida pitää täsmällisinä, ehdottomina ja yhtäpitävinä vakuutuksina.

26. Toiseksi ja mikä tärkeintä, vakuuksien on kuitenkin oltava sovellettavien sääntöjen mukaisia. Käsiteltävänä olevassa asiassa sellaiset vakuuttelut, joita kantelija väittää saaneensa - joiden mukaan se voisi saada henkilöstökulunsa korvatuksi osingonjaon perusteella - olisivat selvästi sovellettavien sääntöjen eli avustussopimuksen erityisehtojen II.14 artiklan vastaisia.

27. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komission kanta on oikeudellisesti oikea ja avustussopimuksen määräysten mukainen.

28. Huolimatta siitä, että komissio toimi laillisesti hylätessään osingot tukikelpoisina henkilöstökustannuksina, komissio olisi voinut olla huolellisempi syyskuussa 2012, kun kantelija toimitti koordinaattorin välityksellä lakisääteiset asiakirjansa ja palkkamallinsa komissiolle. Tämä tarjosi komissiolle tilaisuuden tunnistaa palkka- ja palkkiomalliin liittyvä ongelma ja varoittaa kantelijaa ongelman olemassaolosta. Oikeusasiamies ymmärtää, että normaalitilanteessa komissio ei olisi tässä vaiheessa tarkastellut erityisesti palkkamallia. Toisaalta koordinaattori kysyi kantelijan puolesta komissiolta, olisiko korvausmalli hyväksyttävä. Tämä viittaa siihen, että oli epäilyksiä siitä, olisiko korvausmalli hyväksyttävä. Oikeusasiamies keskusteli asiasta komission kanssa 4. marraskuuta 2015, minkä jälkeen komissio lähetti kantelijalle uuden kirjeen 27. marraskuuta 2015. Kyseisessä kirjeessä komissio pahoitteli sitä, että kantelija oli katsonut, että sen henkilöstön palkkausmalli, joka perustuu osinkojen maksamiseen, olisi hyväksyttävä. Komissio pahoitteli myös sitä, ettei se voinut tehdä muuta päätelmää kuin että osingot eivät olleet tukikelpoisia henkilöstökustannuksina.

29. Oikeusasiamies myöntää, että komission päätös hylätä osinkoina maksetut henkilöstökustannukset oli oikeudellisesti oikea. Oikeusasiamiehen mielestä on erittäin valitettavaa, että palkkausmallia koskeva väärinkäsitys tapahtui. Vaikka komissio olisi voinut toimia selventääkseen, että palkkamallia ei voitu hyväksyä, oikeusasiamies ei katso, että komissio oli suoraan vastuussa tästä väärinkäsityksestä. Asiaan osallistui kolme osapuolta, eikä oikeusasiamies pyri selvittämään, mikä taho olisi ensisijaisesti vastuussa väärinkäsityksestä. Vaikka komissio on myötävaikuttanut väärinkäsitykseen, oikeusasiamies ei pidä tätä komission hallinnollisena epäkohtana. Pikemminkin se näyttää olleen valitettava tapahtuma, josta osapuolet jakavat vastuun.

30. Oikeudenmukaisesti kantelijaa kohtaan oikeusasiamies ymmärtää, että tämä oli hänen ensimmäinen osallistumisensa tällaiseen komission rahoittamaan hankkeeseen, ja on uskottavaa, että hän ei ollut tietoinen tällaisten hankkeiden hallintoa koskevista tavanomaisista käytännöistä. Samaan aikaan on myös niin, että kantelijan ensisijainen suhde oli koordinaattoriin ja että kaikki kantelijan hankkeeseen osallistumisen kannalta merkitykselliset kysymykset olisi ensisijaisesti ratkaistava kantelijan ja koordinaattorin välillä.

31. Oikeusasiamiehen yleinen johtopäätös on, että vaikka asiassa ilmeni mitä valitettavin väärinkäsitys, komissiolla ei ollut hallinnollista epäkohtaa asian käsittelyssä.

Päätelmä

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksen perusteella seuraavan päätelmän:

Komissiolla ei ollut hallinnollista epäkohtaa asian käsittelyssä.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Emily O'Reilly

Strasbourgissa 18.12.2015

[1] Kantelijan työntekijät voivat valita, saavatko he palkkansa, osinkonsa vai molemmat. Kantelijan mukaan silloin, kun työntekijät valitsevat osinkovaihtoehdon, saadut osingot ovat korvausta tehdystä työstä, eikä niitä voida pitää pääoman voittona/korvauksena. Kantelija huomauttaa, että sillä ei ole pääomaa.

[2] Komission 8 päivänä huhtikuuta 2014 kantelijalle lähettämässä sähköpostiviestissä todettiin, että kantelijan 128 202,15 euron kustannuksista 70 952,56 euroa oli tukikelpoisia. Tarkastuksessa komissio kuitenkin viittasi 95 prosenttiin 70 952,56 eurosta 95 prosentista 128 202,15 eurosta.

[3] Kantelija väitti, että se oli nimenomaisesti pyytänyt komissiota ilmoittamaan sille, jos sen korvausmallia ei voida hyväksyä, jotta sitä voitaisiin muuttaa. Kantelija viittasi koordinaattorille 5. syyskuuta 2012 lähettämäänsä sähköpostiviestiin. Oikeusasiamies toteaa, että kyseisessä sähköpostiviestissä kantelija yksinkertaisesti lähetti koordinaattorille palkkamallinsa, jossa todettiin seuraavaa: ”Toivon, että tästä saadaan tarvitsemanne tiedot. Jos ei, meidän on jatkettava keskusteluja löytää lähestymistapa, joka toimii meille molemmille". Väite ei ole täysin selkeä, eikä sen perusteella voida yksiselitteisesti päätellä, että kantelija olisi nimenomaisesti pyytänyt komissiota ilmoittamaan sille, jos sen korvausmallia ei voida hyväksyä.