# Euroopan oikeusasiamiehen päätös Euroopan komissiota vastaan tehdyn kantelun 438/2007/(TN)RT tutkinnan päättämisestä
- Tekijä: Euroopan oikeusasiamies
- Päivämäärä: 2010-11-17T00:01+01:00[Europe/Paris]
- [URL](https://www.ombudsman.europa.eu/fi/decision/fi/5418)
---
Kantelun tausta
---------------

**1.** Kantelija on Kreikassa sijaitseva yksityinen yritys, joka on erikoistunut tietotekniikkaan ja viestintään.

**2.** Euroopan komissio teki vuonna 1998 kantelijan kanssa sopimuksen viestintä- ja tietoresurssikeskuksen hallinnoijaksi (Communication and Information Resource Centre Administrator, CIRCA) kutsutun Internet-pohjaisen ryhmäohjelmistosovelluksen toteuttamisesta. CIRCA, tietotekninen työkalu, joka mahdollisti asiakirjojen ja resurssien turvallisen jakamisen, perustui avoimen lähdekoodin ohjelmistoon (OSS). Tämä tarkoitti sitä, että se oli vapaa lisensointikustannuksista. CIRCAa käyttivät komissiossa, useissa muissa EU:n toimielimissä ja eri EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa viranomaisissa.

**3.** Komissio käynnisti vuonna 2002 uuden tarjouskilpailun "Collaborative*Software CIRCAn jatkokehittäminen"*(2002/S 106-083279-LOT1). Valituksen tekijä teki tarjouksen, joka hylättiin. Kantelija nosti vuonna 2002 kanteen silloisessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Menettely päättyi kantelijan ja komission väliseen tuomioistuimen ulkopuoliseen sovintoratkaisuun.

**4.** Tarjousten toisen arviointikierroksen jälkeen komissio valitsi kantelijan sopimuspuoleksi, ja kantelijaa pyydettiin allekirjoittamaan puitesopimus. Ennen sopimuksen allekirjoittamista eli 12. syyskuuta 2003 komissio päätti kuitenkin peruuttaa edellä mainitun tarjouspyynnön.

**5.** Komissio ilmoitti huhtikuussa 2005 uudesta tarjouskilpailusta CIRCAn kehittämiseksi edelleen. Tämän jälkeen myös tämä tarjouspyyntö peruutettiin.

**6.** Komissio teki koko tämän ajan keskitetyn asiointipisteen markkinoista sisäisen selvityksen, jossa tutkittiin mahdollisuutta käyttää uusia tietoteknisiä välineitä CIRCAssa. Kyselyn tuloksena komissio päätti ottaa CIRCAn sijaan käyttöön uuden X-nimisen ohjelmistojärjestelmän.

**7.** Kantelija kirjoitti komissiolle 23 päivänä tammikuuta 2006 ja valitti, ettei sille ollut ilmoitettu tutkimuksesta.

**8.** Tämän jälkeen kantelija ja komissio kävivät kirjeenvaihtoa eli kantelijan 10 päivänä huhtikuuta 2006, 8 päivänä elokuuta 2006 ja 25 päivänä lokakuuta 2006 päivätyt kirjeet sekä komission 28 päivänä huhtikuuta 2006, 7 päivänä elokuuta 2006, 7 päivänä syyskuuta 2006 ja 8 päivänä marraskuuta 2006 antamat vastaukset.

**9.** Kantelija teki 1. helmikuuta 2007 kantelun oikeusasiamiehelle.

Tutkimuksen kohde
-----------------

**10.** Valituksen tekijä esitti alkuperäisessä valituksessaan seuraavan väitteen ja väitteen, jotka sisältyivät tutkimukseen:

**1)** komissio on toiminut lainvastaisesti ja syrjivästi korvaamalla CIRCA-järjestelmän X-järjestelmällä;

Näin ollen kantelija vaati, että komission olisi

**2)** jäädyttää prosessi, jossa CIRCA korvataan X-järjestelmällä, varmistaa täyden avoimuuden ja noudattaa täysimääräisesti sovellettavaa lakia.

**11.** Lisäksi kun oikeusasiamies aloitti tutkimuksen, hän pyysi komissiota

**a)** selitettävä, onko X-tietojärjestelmä valittu ilman hankintamenettelyä, ja jos on, mistä syystä. Hän pyysi komissiota myös selittämään oikeusperustan X-tietojärjestelmän valinnalle ilman hankintamenettelyä; ja

**b)** käsittelee kantelijan väitettä, jonka mukaan tutkimus, jonka perusteella se päätti käyttää X-tietojärjestelmää, oli puutteellinen ja osittainen.

**12.** Komission lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija esitti seuraavan uuden väitteen ja väitteen:

**3)** komissio jatkaa lainvastaisesti tiettyjen etuoikeutettujen myyjien tuotteiden valintaa.

Tältä osin kantelija väitti, että yritys, joka avusti komissiota avoimen lähdekoodin aloitteella[\[2\]](#_ftn2){#_ftnref2} hyväksytyn Euroopan unionin julkisen lisenssin[(EUPL) \[1\]](#_ftn1){#_ftnref1} hankkimisessa, on X:n toimittajan tärkein kumppani ja että se oli saanut merkittäviä sopimuksia komission kanssa.

**4)** (2) Oikeusasiamiehen olisi tutkittava parhaillaan käytäviä neuvotteluja komission ja X-järjestelmän toimittajan välisistä uusista sopimussuhteista.

**13.** Kantelijan uuden väitteen ja vaatimuksen osalta oikeusasiamies katsoo, että kantelija ei osoittanut, että se oli ottanut etukäteen asianmukaisesti yhteyttä komissioon Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdassa edellytetyllä tavalla. Tästä syystä uusi väite ja vaatimus on jätettävä tutkimatta.

Tiedustelu
----------

**14.** Oikeusasiamies aloitti 27. helmikuuta 2007 tutkimuksen ja lähetti kantelun komissiolle ja pyysi lausuntoa. Komissio lähetti 24. toukokuuta 2007 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijalle, ja kehotti tätä esittämään huomautuksensa 31. heinäkuuta 2007 mennessä. Kantelija pyysi 25 päivänä heinäkuuta 2007, että huomautusten esittämisen määräaikaa pidennettäisiin 31 päivään lokakuuta 2007.

**15.** Kantelija lähetti 11. maaliskuuta 2008 oikeusasiamiehelle uuden kirjeen, joka koski hänen asiaansa.

**16.** Oikeusasiamies pyysi komissiolta lisätietoja tietyistä tapaukseen liittyvistä seikoista. Komissio vastasi oikeusasiamiehen lisätutkimuksiin 16. huhtikuuta 2009.

**17.** Oikeusasiamiehen ohjesäännön[\[3\]](#_ftn3){#_ftnref3} 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeusasiamiehen yksiköt tarkastivat 26 päivänä toukokuuta 2009 komission asiakirja-aineistoon sisältyvät asiaankuuluvat asiakirjat. Komissio piti tarkastettuja asiakirjoja luottamuksellisina[\[4\].](#_ftn4){#_ftnref4} Tämä tarkoitti sitä, että yleisöllä ja kantelijalla ei ollut mahdollisuutta tutustua niihin.

**18.** Komission vastaus oikeusasiamiehen lisätietopyyntöön ja kertomus asiakirjojen tarkastamisesta toimitettiin kantelijalle, joka esitti huomautuksensa 29. kesäkuuta 2009.

Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät
--------------------------------------

### A. Väite, jonka mukaan komissio on toiminut lainvastaisesti korvatessaan CIRCAn X-järjestelmällä

#### Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

**19.** Väitteensä tueksi kantelija väitti, että komission päätös korvata CIRCA X-järjestelmällä rikkoi sovellettavaa EU:n hankintalainsäädäntöä ja*" edellyttää tietyn tuotteen käyttöä ilman perusteluja*". Komission tekemässä tutkimuksessa ei otettu huomioon kaikkia CIRCAn käytettävissä olevia vaihtoehtoja, kuten Y-järjestelmää, jonka kantelija oli kehittänyt. Kantelijan mukaan Y-järjestelmä oli alusta, jota muut EU:n toimielimet jo käyttivät, ja sillä oli käyttäjilleen maksuton lisenssi.

**20.** Kantelija totesi, että "*CIRCAn luojana*" sille olisi pitänyt tiedottaa ja sitä olisi pitänyt kuulla komission päätöksestä tehdä tutkimus. Se lisäsi, että sille olisi pitänyt antaa mahdollisuus lisätä taitotietoaan komission siirtyessä käyttämään toista alustaa, jotta tekniset esteet voitaisiin välttää. Kantelija katsoi, että komission päätös ei ollut komission eikä muiden toimielinten edun mukainen.

**21.** Kantelija väitti lisäksi, että päätös korvata CIRCA X-järjestelmällä olisi pitänyt tehdä tarjouskilpailun perusteella, mitä komissio ei tehnyt. Tämä rikkoi varainhoitoasetusta[\[5\].](#_ftn5){#_ftnref5}

**22.** Lausunnossaan komissio selitti ensin, että CIRCAn ensimmäinen versio kehitettiin sen ja yksityisen yrityksen, joka ei ollut kantelija, välillä vuonna 1995 allekirjoitetun sopimuksen puitteissa. Kantelija oli ainoastaan kyseisen yrityksen alihankkija eikä CIRCA:n luoja. Kaikki CIRCAn tekijänoikeudet ja muut omistusoikeudet kuuluivat näin ollen komissiolle. Tämän jälkeen CIRCAn alkuperäinen versio kehitettiin ja siitä tuli nykyisin käytössä oleva versio (CIRCA 3.x). Komissio myönsi, että se oli tehnyt kantelijan kanssa useita sopimuksia kehitysprosessissa, joka huipentui CIRCA 3.x:n perustamiseen. Se ei kuitenkaan katsonut, että tämä **oikeuttaisi** kantelijan osallistumaan mihinkään CIRCAa koskevaan jatkotyöhön.

**23.** Vuonna 2004 komissio päätti*tietotekniikan suuronnettomuuden jälkeen parantaa ja uudistaa* CIRCAa ja parantaa sen suorituskykyä. Tätä alustaa kutsuttiin nimellä "CIRCABC".

**24.** Komissio korosti, että "koska*uusi CIRCABC on jaettava suurelle joukolle EU:n julkishallintoja, uusi järjestelmä olisi rakennettava täysin avoimilla standardeilla ja kehitettävä keskitetyn asiointipisteen pohjalta, jotta vältetään se, että ulkopuolisia kumppaneita vaaditaan hankkimaan kalliita lisenssejä lisätuotteille".*

**25.** Jotta voidaan määritellä paras vaihtoehto tulevalle CIRCABC-alustalle, komission noudattama menettely voidaan tiivistää seuraavasti. Komissio toteutti ensin Internet-tutkimukseen perustuvan markkinatutkimuksen (CIRCA-järjestelmän*tekninen tarkastus -- tehtävä 4 -- avoimen lähdekoodin teknologinen tutkimus).* Nykyisistä keskitetyn asiointipisteen alustoista tehtiin analyysi, jota voitaisiin käyttää CIRCABC:n kehittämisen perustana. Komissio valitsi 22 keskitettyä asiointipistettä. Se esitti luettelonsa CIRCABC:n ohjauskomitealle, jäljempänä 'komitea', 19 päivänä syyskuuta 2005. Lisäksi se esitti 7. maaliskuuta 2006 komitealle raportin "*Vision document for a common approach CIRCABC and IPM".* Raportin perusteella komitea määritteli uuden alustan tärkeimmät vaatimukset (esimerkiksi vaatimus JSR-170:n kaltaisesta avoimesta standardista). Näiden vaatimusten perusteella komissio teki **toteutettavuustutkimuksen.** Mahdollisiksi alustaehdokkaiksi tunnistetut tuotteet asennettiin ja niiden tekniset ja toiminnalliset kriteerit testattiin intensiivisesti. Samanaikaisesti komissio suoritti laajan arvioinnin, joka perustui kolmeen käsitteitä*koskevaan näyttöön,* jotka sisältyivät yleiseurooppalaisen sähköisten viranomaispalvelujen komitean (PEGSCO) \[6\] 6[päivänä huhtikuuta 2006 hyväksymään maailmanlaajuiseen](#_ftn6){#_ftnref6} täytäntöönpanosuunnitelmaan. Arviointikertomus toimitettiin komitealle 23 päivänä marraskuuta 2006. Viimeksi mainittu hyväksyi raportin suosituksen kehittää CIRCABC käyttäen perustana X-ohjelmistoa. Tämän jälkeen komissio päätti, että X-järjestelmä*soveltui parhaiten* uuden CIRCABC-hankkeen vaatimuksiin.

**26.** Y-järjestelmän osalta, jota kantelija piti vaihtoehtona X-järjestelmälle, komissio huomautti, että edellä mainittu markkinatutkimus ei osoittanut, että Y-järjestelmällä olisi aktiivinen käyttäjä- tai kehittäjäyhteisö. Ei myöskään ollut viitteitä siitä, että Y-järjestelmä voisi tukea avointa standardia JSR-170, joka oli uuden CIRCA-alustan olennainen vaatimus. Näistä syistä Y-järjestelmää ei valittu esivalintaluetteloon.

**27.** Komissio totesi myös, että X-ohjelmistosta on kaksi versiota: X Yhteisö ja X Yritys. Se korosti, että X Communityn lisenssi on maksuton ja että X Enterprisen käyttö edellyttää tukipalvelujen hankkimista.

**28.** Vastauksena oikeusasiamiehen kysymykseen, joka koski oikeusperustaa X-tietojärjestelmän valinnalle ilman hankintamenettelyä, komissio selitti, että X-järjestelmän uudelle CIRCABC-alustalle tuottaneen yrityksen kanssa tehty ohjelmistohankintasopimus ei ollut varainhoitoasetuksen 88 artiklan 1 kohdassa määritelty julkinen hankintasopimus[\[7\].](#_ftn7){#_ftnref7} Sen vuoksi komissiolla ei ollut velvollisuutta käynnistää*hankintamenettelyä ostaakseen tuotteen, josta ei aiheudu kustannuksia.* Toisaalta tukipalvelujen hankkiminen merkitsi sitä, että komission oli tehtävä julkinen hankintasopimus, jota varten tarvittiin tarjouspyyntö, minkä komissio järjesti. Komissio päätteli, että sen päätös valita X-järjestelmä tarjouskilpailua käynnistämättä oli varainhoitoasetuksen 27 artiklan 1 kohdan[\[8\]](#_ftn8){#_ftnref8} mukainen. Noudattaakseen tämän artiklan säännöksiä komissio totesi, että sen on "varmistettava*moitteettoman varainhoidon korkea taso valitsemalla paras saatavilla oleva tuote CIRCABC:n vaatimusten täyttämiseksi".*

**29.** Komissio myönsi, että CIRCABin kehittäminen X-järjestelmän pohjalta edellytti huomattavia investointeja tukipalveluihin. Se kuitenkin vaati, että nämä tukipalvelut hankitaan ja hankitaan edelleen tarjouskilpailujen jälkeen. Tältä osin komissio antoi esimerkkejä puitesopimuksista, joita se oli käyttänyt CIRCABC:n kehittämiseen, kuten tarjouspyyntö DIGIT/R2/PO72005/161 - SACHA, jolla komissio hankki X-järjestelmään liittyviä korkean tason konsultointi- ja tukipalveluja,*joita vain jälkimmäinen* \[X:n toimittaja\]*pystyi tarjoamaan.*" Tukipalvelut teetettiin alihankintana X:n toimittajalla. Komissio huomautti, että jos se olisi käyttänyt CIRCABC:n rakentamiseen toista OSS-tuotetta, kuten Y-järjestelmää, vastaava sopimuskehys olisi ollut tarpeen.

**30.** Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen väitetystä loukkaamisesta komissio totesi, että se valitsi X-järjestelmän, koska se oli CIRCABC:lle sopivin ohjelmisto.

**31.** Komissio hylkäsi kantelijan väitteen, jonka mukaan X-järjestelmä ei ole keskitetty asiointipiste. Komissio katsoo, että "*keskustelu X-järjestelmän käyttämästä OSS-lisenssistä on merkityksetön* ", koska komissio rakentaa CIRCABC:n X-järjestelmän pohjalta muuttamatta tai jakamatta uudelleen X-järjestelmän koodia. Joka tapauksessa X:n toimittaja myönsi tuotteelleen lisenssin "X Public Licence" -lisenssillä, jäljempänä 'XPL', joka oli mukautus "Mozilla Public Licence" -lisenssiin, jäljempänä 'MPL'[\[9\].](#_ftn9){#_ftnref9} Helmikuusta 2007 lähtien X-yhteisöjärjestelmä on julkaistu yleisellä julkisella lisenssillä[\[10\],](#_ftn10){#_ftnref10} jonka ovat hyväksyneet sekä Open Source Initiative[\[11\]](#_ftn11){#_ftnref11} että Free Software Foundation[\[12\].](#_ftn12){#_ftnref12}

**32.** Kantelija totesi huomautuksissaan, että komission käyttämä menettely CIRCABC:n alustan valitsemiseksi oli epäselvä. Se katsoi, että jos menettely ei ollut selkeä, koko menettelyn oikeudenmukaisuus vaarantui.

**33.** Komissio ei myöskään noudattanut markkinatutkimuksen osalta ammatillisia vaatimuksia. Komission olisi pitänyt kuulla muita osapuolia ja antaa niille mahdollisuus ilmaista kantansa.

**34.** Kantelija väitti, että CIRCABC:n monimutkaisuus ei ollut syy, jonka vuoksi komissio olisi rikkonut varainhoitoasetusta jättämällä käynnistämättä tarjouskilpailun.

**35.** Lisäksi valituksen tekijä väitti, että X-järjestelmä ei ollut keskitetty asiointipiste, kun komissio valitsi sen. Itse asiassa vuodesta 2005 helmikuuhun 2007 X Public Licence -lisenssiä ei tunnustettu Open Source Initiative -aloitteessa. Lisäksi kantelija huomautti, että X Enterprise -järjestelmä, jota CIRCABC tarvitsee, ei ole maksuton ohjelmisto, koska lisenssimaksu on maksettava 30 päivän kokeilujakson jälkeen.

**36.** Vastauksena oikeusasiamiehen lisätutkimuksiin komissio täydensi lausuntoaan.

**37.** Se selvensi, että valitakseen parhaan vaihtoehdon CIRCABC-alustalle komissio päätti ottaa käyttöön vakiomuotoisen tietoteknisen projektinhallintamallin, joka sisältää seuraavat vaiheet: markkinatutkimus; näköasiakirja; toteutettavuustutkimus ja kertomus (kolmesta) konseptin toimivuuden osoittamisesta. Kaikki nämä toimet toteutti tässä tapauksessa tekninen komitea, jota valvoi ohjauskomitea.

**38.** Komissio selitti myös, että markkinatutkimus tehtiin tietotekniikan pääosaston (DIGIT) tekemän erillissopimuksen perusteella. Tämä erillissopimus laadittiin puitesopimuksen perusteella, joka perustui julkaisutoimiston (OPOCE) järjestämään tarjouspyyntöön "Tietotekniikan*erityisnäkökohtiin liittyvien konsultointipalvelujen ja avun tarjoaminen".* Kyseisen erillissopimuksen mukaisesti suoritettiin*tekninen tarkastus.* Se koostui neljästä työpaketista, joissa keskityttiin i) CIRCA:n osatekijöiden ymmärtäminen; ii) CIRCA-tietokannan rakenteen ymmärtäminen; iii) CIRCAn rakenneosien rakenteen ymmärtäminen ja arviointi ja iv) keskitettyjen asiointipisteiden teknologiatutkimus, jäljempänä 'markkinatutkimus'.

**39.** Mitä tulee siihen, että markkinatutkimus perustui ainoastaan "*julkisesti saatavilla oleviin tietoihin (pääasiassa Internetissä)* ", komissio totesi ensin, että "*vuonna 2005 alalla oli satoja OSS-tuotteita ja -hankkeita* ". Näin ollen komissio päätti asettaa "*käyttökelpoisen rajan* " mahdollisten tarkkaavaisten ehdokkaiden määrälle, jotta voidaan määritellä "*visio*" tulevalle CIRCABC-alustalle. Komission mukaan ohjelmistoyritykset esittävät tällä hetkellä tuotteitaan Internetissä, antavat yksityiskohtaisia tietoja ja tarjoavat usein dokumentaatiota. Näiden tietojen saatavuus tuottaa huomattavan määrän arvosteluja, vertailuja ja raportteja, jotka ovat usein saatavilla internetissä. Komissio katsoi, että näiden julkisesti saatavilla olevien tietojen laatu ja objektiivisuus eivät aina ole tyydyttäviä. Tämän vuoksi komissio valitsi tarjouskilpailun perusteella yrityksen, joka kykenee arvioimaan ammattimaisesti internetissä julkisesti saatavilla olevat tiedot, jotta mahdollisista ehdokkaista voitaisiin laatia "toimiva kokoluettelo".

**40.** Mitä tulee siihen, että konseptin toimivuuden osoittamisvaiheessa käytettiin vain yhtä tuotetta, komissio selitti, että CIRCABC:n tekninen komitea totesi toteutettavuustutkimuksen lopussa, että X-järjestelmä soveltui parhaiten hankkeen vaatimuksiin. Komissio päätti kuitenkin tehdä konseptin toimivuuden osoittamiseen perustuvan laajan lisäarvioinnin varmistaakseen, että X-järjestelmä täyttäisi kaikki CIRCABC:n vaatimukset. Komissio halusi osoittaa, että useita tulevien CIRCABC-konseptien olennaisia näkökohtia voitaisiin helposti toteuttaa räätälöinnin*ja X-järjestelmän lisäksi rajoitetun kehittämisen* avulla. Komissio totesi, että konseptivaiheen näyttöjen tulos oli myönteinen X-järjestelmän kannalta.

**41.** Se totesi lisäksi, että se päätti käyttää X Enterprise -järjestelmää X Community -järjestelmän sijasta, koska ensin mainittu täytti CIRCABC:tä isännöivän komission tietokeskuksen tuotantoympäristön vaatimukset. Lisäksi tukipalveluja oli saatavilla X Enterprise -järjestelmälle, mutta ei X Community -järjestelmälle. Jokainen komission oman CIRCABC-esiintymän versio perustuu X Enterpriseen. Samanaikaisesti komissio julkaisi samanlaisen version CIRCABC:stä, joka on lisensoitu EUPL-lisenssillä[\[13\].](#_ftn13){#_ftnref13} Tämä lisenssi hyväksyttiin maaliskuun 2009 alussa avoimen lähdekoodin aloitteen määritelmän mukaiseksi "avoimen lähdekoodin lisenssiksi". Edellä mainittu CIRCABC:n identtinen versio perustuu X-yhteisön järjestelmään, joka on lisensoitu GPL-lisenssillä[\[14\].](#_ftn14){#_ftnref14} Komissio totesi, että se ei loisi "johdannaistyötä", joka pakottaisi CIRCABC:n tulevat käyttäjät hankkimaan X Enterprise -järjestelmän itse. Komissio totesi lopuksi, että CIRCABC-järjestelmä olisi "100-prosenttisesti avoin lähdekoodi".

**42.** Komissio selitti, että puitesopimuksissa, joiden avulla tarjotaan konsultointi-*ja tukipalveluja X-ohjelmiston käyttöä varten CIRCABC:tä varten, "\[säädetään\] useiden tietokoneohjelmistotuotteiden ei-yksinomaisiin ja ei-siirrettäviin lisensseihin liittyvistä käyttöoikeuksista, ylläpito- ja tietotekniikkapalvelujen tarjoamisesta sekä niiden dokumentoinnista ohjelmistojen hankintakanavan avulla".* Komissio huomautti, että vaikka puitesopimuksissa keskityttiin ohjelmistolisenssien hankintaan ja ylläpitoon keskitetyn yhteyspisteen kautta, ne kattavat myös muita tietotekniikkapalveluja, joilla on läheinen yhteys itse tuotteeseen[\[15\].](#_ftn15){#_ftnref15} Nämä puitesopimukset tehtiin tarjouspyynnön perusteella varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti. Komissio toimitti luettelon edellä mainittujen puitesopimusten perusteella tehdyistä erillissopimuksista, jotka kattoivat komission tietokeskuksessa ylläpidetyt tietotekniset palvelut, jotka liittyivät X-järjestelmän käyttöön CIRCABC:n yhteydessä. Nämä erillissopimukset kattoivat konsultointi- ja tukipalvelut. Konsultointipalvelut on suunnattu CIRCABC:n kehittämiseen X-järjestelmää käyttäen, kun taas tukipalvelut on suunnattu DIGITin auttamiseen CIRCABC:n käyttöönotossa tietokeskuksessa optimaalisissa olosuhteissa ja CIRCABC:n vapauttamiseen kaikkein vakaimmasta X-yhteisön versiosta. Tukipalvelujen täsmällisen soveltamisalan määrittelemiseksi komissio teki 27 päivänä kesäkuuta 2007 X suplierin kanssa erillisen "Master Subscription Agreement" -sopimuksen. Kyseisen vakiotilaussopimuksen mukaisesti komissio tekisi tukipalveluja koskevia tilauksia toisen yksityisen yrityksen W:n kautta.

**43.** Komissio toisti, että X yhteisön järjestelmä voidaan ladata ja sitä voidaan käyttää rajoituksetta ja maksutta. X Enterprise -järjestelmän osalta komissio myönsi, että X:n verkkosivuston toimittajan tietojen mukaan testaus on rajoitettu 30 päivään. Se kuitenkin hylkäsi kantelijan väitteen, jonka mukaan X Enterprise -järjestelmän käyttö edellyttää lisenssimaksujen maksamista 30 päivän kokeilujakson jälkeen. Komissio katsoo, että viittaukset "lisenssin ostamiseen" X:n toimittajan verkkosivustolla viittaavat "lisätukipalvelujen" hankkimiseen eivätkä maksuun, joka maksettaisiin vastikkeena itse ohjelmistosta ja joka olisi maksuton. Komission edellä esitetyn tulkinnan vahvisti sen toimeksisaaja, X:n toimittaja, kirjeenvaihdossa: "*komissio sai X Enterprise -tilauksen eli X:n toimittajan tarjoamat tukipalvelut ja oikeuden (lisenssin) käyttää X Enterprise -ohjelmistoa. Liittymä antaa komissiolle pääsyn yritysversion lähdekoodiin. X Enterprise -version osalta komissiolle myönnettiin pysyvä lisenssi osana tilausta, eli jos komissio päättää lopettaa tilauksen, komissiolla on oikeus jatkaa X Enterprise -ohjelmiston käyttöä, mutta se ei enää saa tukea X:n toimittajalta.*

**44.** Huomautuksissaan komission vastauksesta oikeusasiamiehen lisätutkimuksiin kantelija toisti ensin, että kun komissio valitsi X-järjestelmän, tuotteella oli X-julkinen lisenssi, joka ei ollut keskitetty asiointipiste. Vasta myöhemmin toimittaja muutti XPL-lisenssin[\[16\]](#_ftn16){#_ftnref16} GPL-lisenssiksi[\[17\],](#_ftn17){#_ftnref17} ja komissio käynnisti oman EUPL-lisenssinsä, jonka Open Source Institute vahvisti maaliskuussa 2009. Valituksen tekijä toisti, että prosessi, jolla komissio valitsi X-järjestelmän, sulki pois kaikki muut kiinnostuneet toimittajat. Lisäksi komissio tukeutuu vielä nykyäänkin X Enterprise -järjestelmään, joka ei ole keskitetty asiointipiste eikä lisenssivapaa.

**45.** Kantelija viittasi siihen, että komissio ei käytä puitesopimuksiaan johdonmukaisesti. Tältä osin kantelija huomautti, että komissio halusi mieluummin ohittaa omat puitesopimuksensa (myös kantelijan kanssa tehdyn) ja käyttää toisen viraston eli julkaisutoimiston puitesopimusta tutkimuksissa, jotka johtivat X-järjestelmän valintaan. Lisäksi valituksen tekijä väitti, että komission puolueellinen lähestymistapa oli poistanut muita saatavilla olevia OSS-tuotteita tekemättä tieteellistä arviointia. Varainhoitoasetuksen mukaan kaikilla asianomaisilla osapuolilla, eikä ainoastaan niillä, jotka kuuluvat komission mainitsemiin "toimiviin rajoihin"[\[18\],](#_ftn18){#_ftnref18} on yhtäläinen oikeus tulla otetuiksi huomioon. Kantelija väitti, että komissio pyysi ulkopuolista konsulttia käyttämään arvioinnissa yksinomaan Internetissä saatavilla olevia tietoja, vaikka nämä tiedot eivät olleet täysin tyydyttäviä. Kantelijan mukaan komissio ei*arvioinut markkinoilla saatavilla olevia tuotteita vaan markkinointitietoja, jotka saattoivat olla saatavilla Internetissä.* Lisäksi komissio tukeutui yhden ainoan toimeksisaajan kykyyn laatia pätevä arviointi "toimivan kokoisesta luettelosta, jossa on kaikki merkitykselliset edelläkävijät". Vaikka luettelon piti sisältää vain OSS-tuotteita, se sisälsi X-järjestelmän, joka ei ollut OSS-tuote. Komissio valitsi X-järjestelmän ennen kuin se testasi muita ehdolla olevia ratkaisuja konseptin toimivuuden osoittamiseksi.

**46.** Kantelija väitti myös, että konsultti- ja tukipalvelut, jotka komissio osti X-järjestelmän käytön yhteydessä, eivät ole maksuttomia. Tältä osin se selitti, että samankaltaisten tietoteknisten palvelujen hankkimiseksi komissio käyttää yleensä erilaisia toimeksisaajia sovellustensa tukena eikä itse tuotteiden toimittajia. X-järjestelmän osalta komission oli X Enterprisen hankkimiseksi ostettava lisenssejä, joihin sisältyi myös X-tukipalveluja. Kantelija katsoi, että X-toimittajan kirjeenvaihto komission kanssa vahvisti tämän tulkinnan. Merkitystä ei ole sillä, että komissio joutui maksamaan kyseisistä todistuksista vain kerran ja että sillä on oikeus jatkaa niiden käyttöä tämän maksun perusteella. Tämä osoittaa, että komission valitsema tuote ei ole lisenssivapaa.

**47.** Lopuksi siitä, että komissio ei voinut käyttää itsenäisiä alihankkijoita X-järjestelmän tukipalvelujen tarjoamiseen, vaan sen oli ostettava X Enterprise -järjestelmä, voidaan päätellä, että kaikkien, jotka haluavat käyttää samaa tuotetta, on ostettava samat lisenssit. Tämä osoittaa, että komissio suosi syrjivällä tavalla yhtä tuotetta ja sen toimittajaa.

#### Oikeusasiamiehen arviointi

**48.** Ensinnäkin oikeusasiamies ymmärtää, että kantelijan pääasiallinen väite koskee sitä, että komissio ei ole (A) perustellut asianmukaisesti, miksi se valitsi X-järjestelmän, ja (B) soveltanut julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön asiaa koskevia säännöksiä. Koska komissio täsmensi, että nämä säännökset ovat varainhoitoasetuksen 88 artiklan 1 kohdan säännöksiä[\[19\],](#_ftn19){#_ftnref19} ja kantelija näytti hyväksyvän tämän täsmennyksen huomautuksissaan, oikeusasiamies tutkii, olivatko komission selitykset siitä, miksi se päätti korvata CIRCA-järjestelmän X-järjestelmällä ja miksi se katsoi, että varainhoitoasetuksen 88 artiklan säännöksiä ei sovellettu, riittäviä ja johdonmukaisia. Oikeusasiamiehen on myös arvioitava, oliko komission varainhoitoasetuksen 88 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn sijasta soveltama menettely asianmukainen kulloisissakin olosuhteissa.

**49.** Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies huomauttaa ensinnäkin, että komissiolla oli harkintavalta vahvistaa CIRCABC:n kehittämiseen tarvittavien ohjelmistojen tekniset kriteerit. Tärkein kriteeri oli, että valitun tuotteen olisi oltava keskitetty asiointipiste. Komissio katsoo, että keskitetyn asiointipisteen hankkiminen ei edellytä julkista tarjouskilpailua.

**50.** Tämän jälkeen komissio päätti soveltaa vakiomenettelyä tietoteknisten tuotteiden valitsemiseen, ja se näyttää noudattaneen tätä menettelyä johdonmukaisesti. Komissio järjesti asiaa koskevia tutkimuksia, jotka tekninen komitea suoritti ohjauskomitean valvonnassa. Tarjouspyynnön perusteella valitun yrityksen tekemän markkinatutkimuksen jälkeen komissio valitsi 22 alustaa ja toimitti luettelon sopivista alustoista tekniselle komitealle. Viimeksi mainitussa täsmennettiin, mitkä tekniset vaatimukset valitun alustan olisi täytettävä. Näiden vaatimusten mukaan uuden alustan olisi i) perustuttava keskitettyyn asiointipisteeseen, ii) tukea valittua OSS-tuotetta koskevia avoimia standardeja ja iii) luoda aktiivinen käyttäjien ja kehittäjien yhteisö. Näiden vaatimusten perusteella komissio teki toteutettavuustutkimuksen, jonka jälkeen asennettiin potentiaalisiksi alustaehdokkaiksi määritellyt tuotteet ja testattiin intensiivisesti teknisiä ja toiminnallisia kriteerejä. Samanaikaisesti komissio suoritti laajan arvioinnin, joka perustui kolmeen käsitteiden näyttöön. Edellä mainitun menettelyn päätteeksi komissio päätteli, että X-järjestelmä vastasi parhaiten sen tarpeita.

**51.** Kantelijan oletus siitä, että koska se oli aiemmin kehittänyt CIRCA 3.x:n ja koska olisi komission edun mukaista valita sen tuote, Y-järjestelmä, ei ole pätevä peruste riitauttaa menettelyn oikeellisuutta. Komissio perusti päätöksensä objektiivisiin teknisiin vaatimuksiin, kuten siihen, että uuden alustan olisi täytettävä tietyt tekniset standardit. Komission on kohtuullista katsoa, että näiden standardien noudattaminen on sen etujen kannalta keskeistä.

**52.** Komission noudattama menettely vaikuttaa tyydyttävältä, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät. Ensinnäkin, jos X-järjestelmä oli kyseisenä ajankohtana keskitetty asiointipiste, ja toiseksi, jos komission valitsema keskitetty asiointipiste oli todellakin maksuton. Jos EU:lle aiheutuisi kustannuksia, sovellettaisiin varainhoitoasetuksen[\[20\]](#_ftn20){#_ftnref20} 88 artiklan 1 kohtaa. Varainhoitoasetuksen 88 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että maksulliset tuotteet ja palvelut on hankittava hankintamenettelyillä. Komissio katsoo, että X-järjestelmä oli keskitetty asiointipiste ja että X-järjestelmän käytöstä ei aiheutunut kustannuksia. Kantelija on eri mieltä. Oikeusasiamiehen olisi ensinnäkin otettava kantaa näihin eriäviin kantoihin.

**53.** Avoimen lähdekoodin aloitteen[\[21\]](#_ftn21){#_ftnref21} määritelmän mukaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla tarkoitetaan pääasiassa vastaanottajille lisenssillä myönnettyjä oikeuksia **käyttää kyseisen ohjelmiston lähdekoodia, muuttaa sitä ja jakaa sitä edelleen** (oikeusasiamiehen painotus). Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen lisenssit hyväksyy Open Source Initiative tai Free Software Foundation, ja jotta niitä voidaan pitää avoimen lähdekoodin lisensseinä[\[22\],](#_ftn22){#_ftnref22} niiden on täytettävä tietyt edellytykset.

**54.** Kantelija väitti, että kun komissio suoritti uusien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen valintaprosessin vuosina 2005--2006 ja päätti valita X-järjestelmän, se ei ollut keskitetty asiointipiste. Kantelijan mukaan X-järjestelmäohjelmisto asetettiin saataville vuoden 2005 ja helmikuun 2007 välisenä aikana XPL-lisenssillä, jota Open Source Initiative ei tunnustanut. Tältä osin oikeusasiamies korostaa avoimen lähdekoodin aloitteen ilmaisemien näkemysten painoarvoa. Avoimen lähdekoodin aloite on yhteisön tunnustama elin, jonka tehtävänä on tarkastella ja hyväksyä avoimen lähdekoodin määritelmän vaatimukset täyttäviä lisenssejä.

**55.** Komissio selitti, että XPL-lisenssi oli **avoimen lähdekoodin Mozilla Public Licence -lisenssin mukautus,** ja **helmikuusta 2007 lähtien** X Community julkaistiin yleisen julkisen lisenssin nojalla, joka on sekä Open Source Initiativen että Free Software Foundationin hyväksymä lisenssi.

**56.** Komissio ei kuitenkaan ilmoittanut, tunnustettiinko XPL vuonna 2006 Open Source Initiative -aloitteessa vai Free Software Foundation -säätiössä (ja merkittiin siten edellä mainittujen organisaatioiden verkkosivustoille), jolloin CIRCABC:n ohjauskomitea hyväksyi teknisen komitean suosituksen uuden alustan kehittämisestä X-ohjelmiston lisäksi. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että on perusteltua epäillä, että X-järjestelmää todella jaettiin avoimen lähdekoodin lisenssillä ennen vuotta 2007, kuten kantelija on väittänyt.

**57.** Koska komission tavoitteena oli valita CIRCABC:n kehittämistä varten avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joilla on maksuttomat lisenssit, kuten edellä 24 kohdassa todettiin, oikeusasiamies ymmärtää, että komission markkinatutkimuksen tuloksena laadittuun mahdollisten ehdokkaiden luetteloon olisi pitänyt sisällyttää ainoastaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. X-järjestelmä ei kuitenkaan näyttänyt olleen OSS tuolloin. Oikeusasiamies katsoo, että komission yksityiskohtaisessa lausunnossa ei selitetty, miksi X-järjestelmä oli esivalittu ja valittu.

**58.** Vaikka X-järjestelmä olisi tuolloin ollut OSS-järjestelmä, termi "avoimen lähdekoodin ohjelmisto" ei välttämättä ole synonyymi termille "kustannusvapaa ohjelmisto". Vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistoja voitaisiin hankkia vaatimatta jokaista käyttäjää maksamaan lisenssimaksua, siihen voisi liittyä myös muita välttämättömiä kaupallisia näkökohtia, kuten maksu tietyistä palveluista (tilaus tuki-/konsultointipalvelujen saamiseksi).

**59.** Tältä osin oikeusasiamies ymmärtää, että X-järjestelmästä on kaksi versiota: a) X Yhteisö ja b) X Enterprise, vaikka hänelle ei ole selvitetty, oliko tämä "jakautuminen" olemassa jo vuonna 2005. X Community voidaan ladata ja sitä voidaan käyttää ilmaiseksi maksamatta ohjelmistolisenssimaksuja. X Enterprisen ohjelmisto on maksuton, eli lisenssimaksuja ei ole, mutta lisätukipalvelut eivät ole maksuttomia. Oikeusasiamies panee tältä osin merkille X toimittajan 12. maaliskuuta 2009 päivätyssä kirjeessään komissiolle esittämän selvennyksen, jonka oikeusasiamies tarkasti ja johon komissio viittasi lausunnossaan lainaamalla asianomaista jaksoa: "*komissio sai X Enterprise -tilauksen eli X:n toimittajan tarjoamat tukipalvelut ja **oikeuden (lisenssin) käyttää X Enterprise -ohjelmistoa.** Tilaus antaa komissiolle **pääsyn yritysversion lähdekoodiin."***

**60.** Oikeusasiamiehen mukaan komission asiakirja-aineistossa tarkastetut asiakirjat eivät ole ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että X Enterprisen tukipalvelujen hankintaa ei voida erottaa lisenssistä tai oikeudesta käyttää ohjelmistoa. Näin ollen vaikuttaa siltä, että komissio ei olisi voinut käyttää ohjelmiston lähdekoodia, jos se ei olisi maksanut tilausta.

**61.** Komissio järjesti varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti hankintamenettelyjä, joiden kautta se hankki tukipalveluja X-järjestelmälle, mutta se ei järjestänyt hankintamenettelyä X-järjestelmän valitsemiseksi CIRCABC:n alustaksi. Lisäksi komissio valitsi X:n toimittajan tällaisten tukipalvelujen tarjoajaksi tai käytti lisäksi kyseisen toimittajan palveluja alihankkijana, koska, kuten komissio selitti, tällaisia palveluja saattoi tarjota ainoastaan X:n toimittaja (ks. edellä 29 kohta). Jos X:n toimittaja oli ainoa yritys, joka pystyi voittamaan tarjouskilpailun oman alustansa tukipalveluista (palvelut, jotka oli lisäksi, kuten kantelija perustellusti huomautti, maksettava 30 päivän kokeilujakson jälkeen), oikeusasiamies ei ymmärrä, miksi komissio ei noudattanut varainhoitoasetusta alusta alkaen ja järjestänyt hankintamenettelyä valitakseen ohjelmiston uudelle CIRCABC-alustalleen, joka olisi sisältänyt tukipalvelut.

**62.** Komissio ei ole osoittanut, että se olisi saanut oikeuden käyttää X Enterprise -järjestelmää ilman edellä mainittua tilausta ja että näin ollen edellä mainitun ohjelmiston lisenssi oli maksuton.

**63.** Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päättelee, että on perusteltuja epäilyjä siitä, oliko X-järjestelmä keskitetty asiointipiste silloin, kun komissio valitsi sen. Vaikka kyseessä olisi keskitetty asiointipiste, on edelleen epäselvää, oliko X-järjestelmä maksuton. Komission selitykset eivät olleet tältä osin vakuuttavia.

**64.** Oikeusasiamies muistuttaa, että varainhoitoasetuksessa määritellään rahallista vastiketta vastaan tehtävä hankintasopimus viittaamalla tuotteiden ja palvelujen hankintaan **maksua vastaan.** Varainhoitoasetuksen \[23\] 88 artiklan säännösten mukaisesti komission olisi hankittava tuotteita ja palveluja maksua vastaan **ainoastaan** hankintamenettelyjen kautta. Komissio ei ole esittänyt riittävän vakuuttavia syitä sille, miksi X:n toimittajan kanssa tehty sopimus ei ollut varainhoitoasetuksessa tarkoitettu julkinen hankintasopimus. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.{#_ftnref23}

**65.** Kantelijan väitteestä, jonka mukaan komission olisi jäädytettävä CIRCAB-järjestelmän korvaaminen X-järjestelmällä, oikeusasiamies katsoo, että kantelija ei esittänyt näyttöä, joka osoittaisi, että komission valitsemassa X-järjestelmässä oli ilmeinen arviointivirhe. Oikeusasiamiehellä ei ole mitään syytä epäillä komission lausuntoa, jonka mukaan X-järjestelmä sopi parhaiten uuden alustan teknisiin vaatimuksiin. Edellä esitetyn perusteella valituksen tekijän väitettä ei voida hyväksyä. Oikeusasiamies päättää asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen.

### B. Väite, jonka mukaan komissio on toiminut syrjivästi korvaamalla CIRCA-järjestelmän X-järjestelmällä

#### Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

**66.** Kantelija väitti, että komission päätös korvata CIRCA X-järjestelmällä rikkoi syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Se esitti väitteensä tueksi seuraavat perustelut. Komissio antoi X:n toimittajalle etuuskohtelun valitsemalla sen ohjelmiston, koska se ei ollut keskitetty asiointipiste, kun se valittiin CIRCA:n tilalle. Kantelijan mukaan "komissio*sponsoroi epäsuorasti X...ia pakottaakseen sen käyttämään tuotteitaan peruuttamattomalla tavalla* ". Tältä osin komission valinta "*kannustaa hakijoita, työntekijöitä ja liikekumppaneita oppimaan tämän etnologian, hankkimaan todistuksia jne. " Lisäksi komission tekemä tutkimus ohjelmiston* valitsemiseksi uudelle alustalleen "*ei ollut täydellinen ja puolueeton*", ja kantelijaa syrjittiin, koska sen tuotetta, Y-järjestelmää, ei ollut sisällytetty CIRCABC:n kehittämisessä käytettävien mahdollisten alustojen luetteloon.

**67.** Komissio totesi, että X-järjestelmä oli keskitetty asiointipiste (ks. edellä 31 kohta). Lisäksi komissio hylkäsi kantelijan väitteen, jonka mukaan se aikoo määrätä X-tuotteiden käytön peruuttamattomasti. Tältä osin komissio huomautti, että CIRCABC on täysin uusi tuote, joka on rakennettu X-ohjelmiston pohjalta. Komissio varmistaa, että X-ohjelmiston pohjalta tehty kehitys voidaan*"siirtää uuteen teknologiaan*". Komissio selitti myös (ks. edellä 26 kohta), että kantelijan ohjelmistoa ei ollut sisällytetty luetteloon mahdollisista ehdokkaista CIRCABC:n kehittämiseksi, koska se ei täyttänyt uuden alustan vaatimuksia.

#### Oikeusasiamiehen arviointi

**68.** Vaikka oikeusasiamies ei pidä vakuuttavana komission selitystä siitä, miksi X-ohjelmisto esivalittiin ja valittiin (ks. edellä 56--57 kohta), hän ei katso kantelijan osoittaneen, että komissio toimi syrjivästi valitessaan ohjelmistoa uudelle alustalleen. Kantelija ei toimittanut riittävästi näyttöä osoittaakseen, ettei sillä ollut mahdollisuutta tulla valituksi. Vaikka valituksen tekijän tuote olisi ollut keskitetty asiointipiste eikä X-ohjelmisto olisi ollut keskitetty asiointipiste, sen olisi silti pitänyt täyttää erityiset tekniset kriteerit, kuten komissio totesi lausunnossaan. Komission mukaan se ei täyttänyt näitä erityisiä arviointiperusteita.

**69.** Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa kantelijan toisen väitteen osalta.

### C. Päätelmät

Kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella oikeusasiamies päättää sen esittämällä seuraavan kriittisen huomautuksen:

{#CR28/2010}

**Komissio ei ole esittänyt riittäviä vakuuttavia syitä sille, miksi X:n toimittajan kanssa tehty sopimus ei ollut varainhoitoasetuksessa tarkoitettu julkinen hankintasopimus. Se ei myöskään perustellut päätöstään siitä, että se oli valinnut kyseisen ohjelmiston toimittajan järjestämättä asianmukaista tarjouskilpailua.**

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

P. Nikiforos Diamandouros

Tehty Strasbourgissa 10 päivänä marraskuuta 2010.

*** ** * ** ***

[\[1\]](#_ftnref1){#_ftn1} EUPL on ensimmäinen eurooppalainen vapaan/avoimen lähdekoodin ohjelmisto.

[\[2\]](#_ftnref2){#_ftn2} Open Source Initiative on organisaatio, joka on omistautunut edistämään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja hyväksymään avoimen lähdekoodin määritelmän (OSD) mukaisia lisenssejä.

[\[3\]](#_ftnref3){#_ftn3} Oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: "Yhteisön*toimielimet ja elimet ovat velvollisia toimittamaan oikeusasiamiehelle kaikki tämän niiltä pyytämät tiedot ja antamaan oikeusasiamiehelle oikeuden tutustua kyseisiin asiakirjoihin. Turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tai asiakirjoihin, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklassa tarkoitettuihin arkaluonteisiin asiakirjoihin, tutustumisen edellytyksenä on kyseisen yhteisön toimielimen tai elimen turvallisuussääntöjen noudattaminen."*

[\[4\]](#_ftnref4){#_ftn4} Tarkastetut asiakirjat olivat seuraavat: i) *Menetelmä, jota komissio noudattaa määritellessään parhaan vaihtoehdon CIRCABC-alustalle. Eri vaiheiden suoritteet* (a) Markkinatutkimus. Asiakirja "Technical audit of the CIRCA system. Avoimen lähdekoodin teknologinen tutkimus"; b) Visioasiakirja. Asiakirja "CIRCABC -- IPM architecture. Visio yhteisestä lähestymistavasta. Huomautus CIRCAn ohjaus- ja tekniselle komitealle. Versio 1.07"; c) toteutettavuustutkimus ja perusteelliset sisäiset testit. Asiakirja "OSS Content Management Solutions as a Basis for CIRCA-BC"; d) Todisteet käsitteestä. Asiakirjan otsikko on "CIRCABC: Kertomus X-ohjelmistolla tehdystä arvioinnista ja konseptin toimivuuden osoittamisesta"; e) SWOT-analyysi. asiakirja "OSS Content Management Solutions as a basis for CIRCABC" ja f) HA/LB technical Analysis, asiakirja "X-High availability and load balancing"), ii) *markkinatutkimuksen toteuttamisessa käytetty sopimuskehys (a) OPOCE:n* tarjouspyynnön nro 6103 perusteella tehty puitesopimus DI-04870-00 ja b) erillissopimus nro 1); iii) *Markkinatutkimusta koskevat ohjeet* (a) Puitesopimuksen DI-04870-00 yhteydessä annetut Offre de service -ohjeet; iv) *komission allekirjoittamat puitesopimukset ja erillissopimukset, jotka koskevat X Enterprise -yrityksen käyttöön liittyvien konsultointi- ja tukipalvelujen hankintaa* (a) puitesopimus DI-04310-00 (PUMAS-erä 1), mukaan lukien sen muutokset 1--3; b) erillissopimus nro 727; c) erillissopimus nro 816; d) erillissopimus nro 851; e) puitesopimus DI-05650-00 (SACHA), mukaan lukien sen tarkistukset 1--13; f) erillissopimus nro 228; g) erillissopimus nro 240; j) erillissopimus nro 958; i) erillissopimus nro 1023; k) erillissopimus nro 1044; j) Yleiskatsaus erillissopimuksiin) v) *muut asiakirjat, jotka liittyvät X Enterprisen käyttöön komissiossa* (a) 27 päivänä kesäkuuta 2007 allekirjoitettu pääsopimus; b) Komission 16 päivänä helmikuuta 2009 päivätty kirje W:lle ja c) W:n 16 päivänä maaliskuuta 2009 päivätty vastaus komissiolle.

[\[5\]](#_ftnref5){#_ftn5} Kantelija viittasi varainhoitoasetuksen 27 artiklan 1 kohtaan, joka kuuluu seuraavasti: "*Talousarviomäärärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti."*

[\[6\]](#_ftnref6){#_ftn6} EU:n jäsenvaltioiden komitea avustaa komissiota HVTYK-ohjelman (Euroopan*julkisten palvelujen yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille)* täytäntöönpanossa ja tekee päätöksiä CIRCABC:n kaltaisista hankkeista.

[\[7\]](#_ftnref7){#_ftn7} Varainhoitoasetuksen 88 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti: "Julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka 104 ja 167 artiklassa tarkoitettu hankintaviranomainen on tehnyt saadakseen talousarviosta kokonaan tai osittain maksettua hintaa vastaan irtaimen tai kiinteän omaisuuden luovutuksen, rakennusurakoiden toteuttamisen tai palvelujen suorittamisen."

[\[8\]](#_ftnref8){#_ftn8} Ks. alaviite 5.

[\[9\]](#_ftnref9){#_ftn9} Mozilla Public License (MPL) on vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssi, joka on hyväksytty sekä Open Source -ohjelman lisenssiksi että Free Software Foundationin vapaiden ohjelmistojen lisenssiksi.

[\[10\]](#_ftnref10){#_ftn10} Yleinen julkinen lisenssi (GPL) on ilmainen, copyleft-lisenssi ohjelmistoille. Avoimen lähdekoodin aloitteen verkkosivuston mukaan: "Kaikki*saavat kopioida ja levittää sanatarkkoja kopioita tästä lisenssiasiakirjasta, mutta sen muuttaminen ei ole sallittua*".

[\[11\]](#_ftnref11){#_ftn11} Ks. alaviite 2.

[\[12\]](#_ftnref12){#_ftn12} Free Software Foundation (FSF) on voittoa tavoittelematon yritys, joka tukee vapaiden ohjelmistojen liikkumista vapaiden ohjelmistojen määritelmän mukaisesti.

[\[13\]](#_ftnref13){#_ftn13} Ks. alaviite 1.

[\[14\]](#_ftnref14){#_ftn14} Ks. alaviite 10.

[\[15\]](#_ftnref15){#_ftn15} Komissio viittasi esimerkiksi SACHA-sopimusta koskeviin tarjouseritelmiin.

[\[16\]](#_ftnref16){#_ftn16} Ks. 31 kohta.

[\[17\]](#_ftnref17){#_ftn17} Ks. alaviite 10.

[\[18\]](#_ftnref18){#_ftn18} Tätä termiä selitetään johdanto-osan 39 kappaleessa.

[\[19\]](#_ftnref19){#_ftn19} Ks. alaviite 7.

[\[20\]](#_ftnref20){#_ftn20} Ks. alaviite 7.

[\[21\]](#_ftnref21){#_ftn21} Open Source Initiativen tarjoama avoimen lähdekoodin määritelmä on saatavilla seuraavassa osoitteessa: <http://www.opensource.org/docs/osd>.

[\[22\]](#_ftnref22){#_ftn22} Nämä lisenssit on lueteltu seuraavissa osoitteissa: <http://www.opensource.org/licenses/alphabetical> ja [http://www.gnu.org/licenses/license-list.html.](http://www.gnu.org/licenses/license-list.html)

[\[23\]](#_ftnref23){#_ftn23} Ks. alaviite 7.