- FI Suomi
Konekäännökset voivat sisältää virheitä, jotka saattavat heikentää selkeyttä ja tarkkuutta. Oikeusasiamies ei vastaa mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen luotettavuus ja oikeusvarmuus varmistuvat lukemalla edellä linkitetty lähdekielinen versio (englanti).
Lisätietoja on kieli- ja käännöskäytännöissämme.
Euroopan oikeusasiamiehen päätös Euroopan komissiota vastaan tehdyn kantelun 1063/2012/(ER)PMC tutkinnan päättämisestä
Päätös
Kanteluasia 1063/2012/PMC - Tutkittavaksi otetut kantelut, pvm Torstaina | 21 kesäkuuta 2012 - Päätökset, pvm Perjantaina | 14 maaliskuuta 2014 - Toimielin, jota kantelu koskee Euroopan komissio ( Ei hallinnollista epäkohtaa )
Kantelun tausta
1. Kantelija on yritys, joka johtaa konsortiota, jolle myönnettiin kaksi erillissopimusta EuropeAid-puitesopimuskomissiossa vuonna 2007: i) sopimus nro X, joka koskee kolmen konferenssin järjestämistä Budapestissa, Bukarestissa ja Roomassa, ja ii) sopimus nro Y, joka koskee Libanonin maatalousfoorumin järjestämistä. Kantelu koskee kantelijalle näiden kahden sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuutta.
2. Sopimuksessa nro X määrättiin näiden kolmen konferenssin kokonaistalousarvioksi 199.991,00 euroa. Kahdesta ensimmäisestä tapahtumasta aiheutuneet kustannukset olivat 80 621,66 euroa (Bukarest) ja 62 474,00 euroa (Budapest). Koska yhteensä 143 095,66 euroa sopimuksen enimmäismäärästä (199.991,00 euroa) oli jo käytetty, kantelijan oli laskettava edellisen konferenssin kustannukset tällä perusteella. Laskentavirheen vuoksi kantelija katsoi kuitenkin, että Rooman konferenssin budjetoidut kustannukset (83 319 euroa) olivat edelleen sopimuksen sallimissa rajoissa. Todellisuudessa tämä talousarvio ylitti vielä käytettävissä olevan määrän 26 423,66 eurolla. Komissio hyväksyi Rooman konferenssin talousarvion. Kantelija havaitsi virheen vasta kolmannen konferenssin jälkeen. Tämän jälkeen se pahoitteli virhettä ja pyysi komissiota palauttamaan 31 488,97 euron liikamäärän [1]. Komissio on kuitenkin kieltäytynyt tästä.
3. Sopimuksessa nro Y edellytettiin, että yhteenliittymä laatii Libanonin maatalousfoorumin selostuksen ja asettaa sen saataville kolmella kielellä (arabiaksi, ranskaksi ja englanniksi). Komissio kieltäytyi kuitenkin hyväksymästä kantelijan toimittamia selostuksia ja korvaamasta niihin liittyviä kustannuksia sillä perusteella, että selostukset olivat epäluotettavia.
4. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 22. toukokuuta 2012.
Tutkimuksen kohde
5. Kantelija esitti seuraavat väitteet ja väitteet.
Väitteet
1. Komissio ei noudattanut hyvän hallinnon periaatteita, kun se päätti olla korvaamatta kantelijalle sopimuksen nro X täytäntöönpanosta aiheutuneita kustannuksia, joita ei kirjoitusvirheen vuoksi ollut ilmoitettu oikein talousarviossa.
2. Päättäessään olla korvaamatta kustannuksia, joita kantelijalle on aiheutunut Libanonin maatalousfoorumin menettelyn selostuksen laatimisesta ja tämän asiakirjan kääntämisestä (sopimus N:o Y), komissio ei ole noudattanut hyvän hallinnon periaatteita eikä etenkään suhteellisuusperiaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta.
Vaatimukset
1. Komission olisi korvattava kantelijalle 31 488,97 euroa sopimuksen nro X täytäntöönpanosta aiheutuneina kustannuksina.
2. Komission olisi korvattava kantelijalle 21 518,20 euroa kuluina, jotka ovat aiheutuneet sopimukseen nro Y liittyvän menettelyn selostuksen laatimisesta ja kyseisen selostuksen kääntämisestä.
Tiedustelu
6. Oikeusasiamies aloitti 21. kesäkuuta 2012 tutkimuksen ja pyysi komissiota antamaan lausunnon. Koska oikeusasiamiehen tutkimus koskee kahden eri komission jäsenen vastuulla olevan EuropeAid-sopimuksen täytäntöönpanoa, komissio lähetti kaksi erillistä lausuntoa. Nämä kaksi lausuntoa toimitettiin kantelijalle, joka lähetti huomautuksensa 27. maaliskuuta 2013 ja 30. huhtikuuta 2013.
Oikeusasiamiehen analyysi ja päätelmät
Alustava huomautus
7. Oikeusasiamies haluaa huomauttaa, että vaikka hyvän hallinnon periaatteet sitovat toimielimiä niiden toimiessa yksityishenkilöiden kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa, valvonta, jonka oikeusasiamies voi suorittaa sopimusasioissa, on kuitenkin rajallista. Oikeusasiamies katsoo, että hänen ei pitäisi yrittää selvittää, onko jompikumpi osapuoli rikkonut sopimusta, jos asia on kiistanalainen. Tämä kysymys voidaan käsitellä tehokkaasti vain toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jolla olisi mahdollisuus kuulla asianosaisten väitteitä asiaa koskevasta lainsäädännöstä ja arvioida ristiriitaisia todisteita kaikista kiistanalaisista tosiseikoista.
8. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että sopimusriitoja koskevissa asioissa hän voi perustellusti rajoittaa tutkimuksensa sen tutkimiseen, onko asianomainen unionin toimielin tai elin antanut hänelle johdonmukaisen ja kohtuullisen selvityksen toimiensa oikeusperustasta ja miksi se katsoo, että sen näkemys sopimustilanteesta on perusteltu. Jos näin on, oikeusasiamies päättelee, että hänen tutkimuksessaan ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa. Tämä päätelmä ei vaikuttaisi osapuolten oikeuteen saada sopimusriitansa tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
A. Väite, jonka mukaan komissio teki virheen, kun se ei korvannut kantelijalle sopimuksesta nro X aiheutuneita lisäkustannuksia
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
9. Väitteensä tueksi kantelija väitti, että i) komissio oli hyväksynyt Rooman konferenssin järjestämisestä aiheutuneet todelliset kustannukset; ja ii) tapahtunut laskentavirhe oli ilmeinen ja komission tunnistettavissa.
10. Lausunnossaan komissio korosti tehneensä kantelijalle selväksi, että sen on varmistettava, että Rooman konferenssin talousarvio ei ylitä Bukarestin ja Budapestin tapahtumien jälkeen jäljellä olevia varoja. Kantelija oli kuitenkin esittänyt talousarvion, joka ylitti jäljellä olevat varat. Kantelija havaitsi virheen vasta viisi kuukautta Rooman konferenssin jälkeen.
11. Komissio myönsi kuitenkin, että sen yksiköt eivät olleet itse havainneet laskentavirhettä, kun kantelija esitti Rooman konferenssin talousarvion. Näissä olosuhteissa komissio ilmoitti olevansa valmis maksamaan vastikkeetta 50 prosenttia 26 423,66 euron suuruisesta määrästä eli 13 211,83 euroa.
12. Kantelija teki huomautuksissaan selväksi, ettei se ollut tyytyväinen komission tarjoamaan määrään. Se vaati, että komission olisi korvattava 31 488,97 euroa, vaikka se ilmoitti olevansa valmis poistamaan tiettyjä muita kustannuksia [2]. Kantelija vaati myös, että komission olisi maksettava korkoa kyseisen summan maksamisen viivästymisen vuoksi.
Oikeusasiamiehen arviointi
13. Oikeusasiamies katsoo, että ei ole epäilystäkään siitä, että ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että Rooman konferenssin kustannukset pysyvät asianomaisen sopimuksen mukaisesti käytettävissä olleiden määrärahojen rajoissa, oli kantelijalla. Samalla vaikuttaa selvältä, että komission oli hyväksyttävä tämä talousarvio ja että näin tehdessään komissio ei havainnut, että kantelijan ehdottama talousarvio ylitti selvästi vielä käytettävissä olevat varat. Näin ollen komissio on syyllistynyt myötävaikuttavaan laiminlyöntiin. Oikeusasiamies ei kuitenkaan ymmärrä, miksi komission osuutta virheestä olisi pidettävä kantelijaa suurempana.
14. Oikeusasiamies panee tyytyväisenä merkille, että komissio teki lausunnossaan selväksi, että se hyväksyi osittaisen vastuun tapahtuneesta virheestä, ja tarjoutui suorittamaan kantelijalle vastikkeetta 50 prosenttia hyväksymänsä Rooman konferenssin talousarvion ja konferenssia varten edelleen käytettävissä olevan määrän välisestä erotuksesta. Oikeusasiamies katsoo, että komission ehdotus on erittäin kohtuullinen ja oikeudenmukainen tapaukseen liittyvissä olosuhteissa. Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että asianomainen yksikkö [3] oli tehnyt tämän ehdotuksen omasta aloitteestaan odottamatta oikeusasiamiehen kehotusta. Oikeusasiamies on näin ollen tyytyväinen komission ennakoivaan lähestymistapaan ja luottaa myös siihen, että se suorittaa kantelijalle ehdotetun 13 211,83 euron suuruisen vastikkeettoman maksun.
15. On totta, että kantelija on tehnyt selväksi, ettei se ole tyytyväinen edellä mainittuun tarjoukseen, ja odottaa komission maksavan paljon suuremman summan korkoineen siitä, mitä kantelija pitää maksun viivästymisenä. Oikeusasiamies ei kuitenkaan näe mitään syytä, joka velvoittaisi komission parantamaan tekemäänsä tarjousta. On huomattava, että kantelija itse esitti komissiolle Rooman konferenssia koskevan talousarvion, joka ylitti selvästi vielä käytettävissä olevat varat.
16. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komissio on ryhtynyt asianmukaisiin toimiin asian ratkaisemiseksi kantelijan ensimmäisen väitteen ja ensimmäisen väitteen osalta.
B. Väite, jonka mukaan komissio on tehnyt virheen, kun se ei ole korvannut tiettyjä sopimukseen nro Y liittyviä kustannuksia
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut
17. Toisen väitteensä tueksi kantelija väitti, että i) komission päätös oli suhteeton; ii) komissio ei ottanut huomioon vaikeita olosuhteita, joissa foorumi järjestettiin; ja iii) komission projektipäällikkö oli ehdottanut kaavaimia ja pyytänyt transkription kääntämistä ranskaksi ja englanniksi ennen sen laadun arviointia.
18. Komissio huomautti, että koska kyseisen konferenssin osanottajat olivat Libanonin parlamenttiryhmien ja ammatillisten järjestöjen edustajia, menettelyn transkriptio oli hyvin arkaluonteinen tehtävä. Lopullisesti vastaanotettu transkriptio sisälsi ilmeisiä virheitä väliintulijoina olleiden puhujien nimien osalta. Tarkastusten jälkeen kävi ilmi, että puhujien nimiä ei ollut rekisteröity asianmukaisesti konferenssin aikana. Siksi oli mahdotonta tietää, kuka oli sanonut mitäkin. Tämän seurauksena transkriptiolla ei ollut arvoa. Näin ollen komissio ei voinut levittää tämän korkean tason konferenssin pöytäkirjaa ulkopuolisille kumppaneilleen, mikä teki tyhjäksi selostuksen ja sen käännösten tarkoituksen.
19. Komissio totesi toimineensa oikeasuhteisesti ja katsoi, että se olisi voinut päättää olla suorittamatta kantelijalle sopimuksen asiaa koskevan otsakkeen mukaisia maksuja. Sen sijaan ja hyväntahtoisuuden osoituksena komissio ehdotti tämän otsakkeen jakamista useisiin alakohtiin ja komission kantelijalle toimittamien asiakirjojen kääntämisestä maksamista eli sen osan työstä, joka oli suoritettu hyväksyttävällä tavalla. Komissio totesi myös, että kantelija oli toimittanut selostuksen yli 180 päivää määräajan jälkeen. Pelkästään tämän perusteella komissio olisi voinut pyytää kantelijalta noin 5 000 euron suuruista vahingonkorvausta sopimusehtojen mukaisesti. Komissio on kuitenkin päättänyt olla vaatimatta korvausta huolimatta kalliista ajallisista ja energiaan liittyvistä ponnisteluista, joihin se on ryhtynyt saadakseen sopimusperusteisen transkription, vaikka transkriptio ei ole laadultaan hyväksyttävä ja vaikka viivästykset ovat pitkiä.
20. Kantelijan toisen perustelun osalta komissio totesi, ettei se voinut hyväksyä kantelijan väitettä, jonka mukaan olosuhteet olivat vaikeat, koska keskustelut eivät olleet sen vilkkaampia kuin aikaisemmilla foorumeilla käydyt keskustelut, jotka toinen puitesopimuksen toimeksisaaja oli järjestänyt ja joista komissio oli saanut tarkat selostukset. Jos lisäksi olisi ilmennyt odottamattomia vaikeuksia, kantelijalla olisi ollut sopimusperusteinen velvollisuus ilmoittaa välittömästi komissiolle, jos se olisi katsonut olevansa kykenemätön hoitamaan kyseisiä tehtäviä. Kantelija ei kuitenkaan koskaan tuonut esiin tällaisia huolenaiheita konferenssin aikana.
21. Kantelijan kolmannen perustelun osalta komissio totesi, että sopimus ei edellyttänyt eikä sen projektipäällikkö pyytänyt kantelijaa teettämään asianomaista tehtävää alihankintana. Näin ollen se oli täysin kantelijan vastuulla, ja sopimusehtojen mukaan se oli näin ollen vastuussa alihankkijoidensa teoista, laiminlyönneistä ja laiminlyönneistä. Alihankkijan heikko suoriutuminen ei näin ollen vapauttanut kantelijaa sopimusvastuusta. Lisäksi se totesi, että tehtävänmäärittelyn 2.2 kohta oli selvä siltä osin, että kantelijan velvollisuutena oli toimittaa transkriptin ranskan- ja englanninkieliset käännökset virallisesti ennen sen laadun arviointia.
22. Komissio totesi lopuksi, että kantelijan väitteen hyväksyminen olisi ollut vastoin moitteettoman varainhoidon periaatetta ja siten EU:n veronmaksajien etua.
23. Huomautuksissaan kantelija pysytti valituksensa. Se lisäsi, että se odotti myös saavansa korkoa sen perusteella, mitä se piti komission maksuviivästyksenä.
Oikeusasiamiehen arviointi
24. Ottaen huomioon oikeusasiamiehen edellä esittämän alustavan huomautuksen oikeusasiamies toteaa, että komission kanta on asianmukainen ja oikeasuhteinen, eikä hän katso kantelijan esittäneen mitään pätevää perustelua, joka kyseenalaistaisi sen näkemyksen tältä osin.
25. Vaikka komissio ei nimenomaisesti käsitellyt kysymystä kantelijan perustellusta luottamuksesta tähän sopimukseen, oikeusasiamies katsoo, että kun otetaan huomioon edellä mainitut sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset, jotka olivat sen tiedossa, ja erityisten vakuuttelujen puuttuminen, kantelija ei olisi voinut luoda perusteltua luottamusta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.
26. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päättelee, että kantelijan toista väitettä ei voida hyväksyä. Näin ollen myöskään kantelijan tähän liittyvä väite ei voi menestyä.
C. Päätelmät
Kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella oikeusasiamies päättää sen seuraaviin päätelmiin:
Ottaen huomioon komission ehdotuksen 13 211,83 euron maksusta maksutta, mikä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen ratkaisu oikeusasiamiehen tutkimuksen aloittamisen jälkeen, hän katsoo, että komissio on ratkaissut asian eikä kantelijan ensimmäiseen väitteeseen näin ollen enää liity hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies arvostaa komission kannanmuutosta ja luottaa siihen, että komissio suorittaa ehdotetun vastikkeettoman maksun kantelijalle.
Toisen väitteen ja siihen liittyvän väitteen osalta ei ole todettu hallinnollista epäkohtaa.
Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.
Emily O'Reilly
Tehty Strasbourgissa 14 päivänä maaliskuuta 2014.
[1] Kantelija väitti, että tämä määrä olisi korvattava sille eikä 26 423,66 euroa, koska sen mukaan Rooman konferenssia varten hyväksytyt kustannukset olivat 88,384 euroa, 31 euroa eivätkä 83,319,00 euroa.
[2] Nämä erät olivat yhteensä 7 078 euroa.
[3] Tältä osin oikeusasiamies toteaa, että vaikka kantelijan tapausta käsittelevä komission yksikkö oli alun perin ulkosuhteiden pääosasto, toimielimen lausunnon lähetti Euroopan ulkosuhdehallinnon johtaja ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton.