Kantelun tausta

1. Tämän kantelun teki skotlantilainen kalastajajärjestö. Kantelun esittämisen aikaan järjestöllä oli 68 jäsentä, jotka kaikki omistivat kalastusaluksia ja joista suurin osa sijaitsee Lounais-Skotlannissa.

2. Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2002 osana EU:n vuoden 2003 kalastussuunnitelmaa alasuunnitelman, jonka tavoitteena oli palauttaa terveet ja kestävät turskakannat Skotlannin länsipuolisen alueen ja Pohjanmeren kaltaisille alueille. Tämän alasuunnitelman otsikkona oli turskan elvytyssuunnitelma, ja sen tarkoituksena oli vähentää tietyille alusryhmille myönnettyjen kalastuspäivien määrää. Neuvosto tarkastelee kalastustoiminnan rajoituksia vuosittain uudelleen komission ehdotuksen perusteella. Tällaisia rajoituksia on sovellettu Skotlannin länsipuolisiin kalastusalueisiin vuodesta 2003.

3. Tämän kantelun kohteena oleva luokka koskee kalastusaluksia, jotka käyttävät pohjatrooliksi kutsuttua pyydystyyppiä. Tällaisessa troolissa käytettävän verkon operatiivinen silmäkoko on 70–90 millimetriä. Vuonna 2002 raportoitujen kalastustietojen mukaan tällaisilla aluksilla oli saaliita, joissa turskan, punakampelan ja kielikampelan osuus oli alle 5 prosenttia purettujen saaliiden kokonaismäärästä. Virallisissa asiakirjoissa tähän alusluokkaan viitataan ilmaisulla "4.a.ii/8.1.d".

4. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 51/2006 [1] liitteessä II A olevassa taulukossa I ("Aluksen alueellaolopäivien enimmäismäärä pyydyskohtaisesti vuonna 2006") myönnettiin 280 kalastuspäivää tämän luokan aluksille, jotka toimivat joko Skotlannin länsipuolella tai Pohjanmerellä. Asianomaisessa taulukossa Skotlannin länsipuolisen alueen määrärahat esitetään sarakkeessa 2.d, kun taas vastaava Pohjanmeren määrärahat esitetään sarakkeessa 2.b-2. Vuonna 2007 neuvoston asetuksen (EY) N:o 41/2007 [2] liitteessä II A vähennettiin tämän alusluokan kalastuspäivien määrä 252:een (10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006) Skotlannin länsipuolen osalta. Sitä vastoin Pohjanmeren kalastuspäivien määrä oli edelleen 280 päivää.

5. Komissio oli alun perin ehdottanut kalastuspäivien vähentämistä 25 prosentilla. Ehdotus perustui kunkin jäsenvaltion ilmoittamien turskasaaliiden määrän arviointiin. Arvioinnin suoritti tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF).

6. Komissio ilmoitti 23. marraskuuta 2006 kalastusta käsittelevän neuvoston työryhmän kokouksessa jäsenvaltioille ehdotusluonnoksesta, jonka se toimittaa neuvostolle hyväksyttäväksi sen joulukuun istunnossa. Komissio luetteli ne pyydysluokat, joihin vaikutukset kohdistuisivat, mukaan lukien luokka 4.a.ii/8.1.d.

7. Komissio toimitti 30. marraskuuta 2006 kalastusta käsittelevän neuvoston työryhmän toisessa kokouksessa asiakirjan nro 3, jota pidettiin lähtökohtana jäsenvaltioiden kanssa käytäville jatkoneuvotteluille. Asiakirjassa Non-Paper esitettyjen laskelmien tarkoituksena oli tunnistaa pyydykset, joiden osuus vuosittain pyydetystä turskasta oli suurin. Tutkimus jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisellä tunnistettiin ne laitteet, joilla saatiin saaliiksi enemmän kuin tietty määrä turskaa (esimerkiksi Pohjanmerellä yli 500 tonnia). Toinen koski ainoastaan Pohjanmerta ja Skagerrakia, ja siinä tarkasteltiin pyydettyjen turskayksilöiden määrää. Muuhun kuin asiakirjaan sisältyi taulukko, jossa ei täsmennetty kalastuspäivien enimmäismäärää, mutta siinä ilmoitettiin luokat, joihin kalastuspäivien määrän väheneminen vaikuttaisi. Vastaavat laatikot on korostettu taulukossa harmaalla värillä.

8. Alusluokan 4.a.ii/8.1.d osalta neuvoston asiakirja 16991/06 toimitettiin yhteisymmärryksessä komission kanssa jäsenvaltioille keskustelua varten ensimmäisestä kompromissista. Tarkoituksena oli rajoittaa kalastustoiminta Skotlannin länsipuolella 210 kalastuspäivään eli 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006. Tässä asiakirjassa 210 kalastuspäivää on merkitty komission asiakirjan N:o 3 sivulla 12 olevassa taulukossa harmaalla korostettuun kohtaan, joka vastaa Skotlannin länsipuolista aluetta. Pohjanmerta koskevan kohdan osalta, jota ei korostettu harmaalla samassa taulukossa, asiakirjassa 16991/06 ei ehdotettu kalastuspäivien määrän vähentämistä verrattuna vuoden 2006 määrään, joka oli 280. Useiden muiden alusluokkien osalta neuvoston asiakirjassa 16991/06 olevissa muissa laatikoissa, jotka vastaavat harmaalla merkittyjä laatikoita komission muussa kuin asiakirjassa nro 3, kaavailtiin myös vähennyksiä, vaikkakin erisuuruisina, yhdelle tai useammalle maantieteelliselle alueelle. Toisen kompromissin yhteydessä komissio päätti rajoittaa Skotlannin länsipuolella luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten kalastuspäivien ehdotetun vähentämisen 12 prosenttiin eli 246 kalastuspäivään.

9. Kolmannen kompromissin yhteydessä komissio päätti soveltaa vain 10 prosentin vähennystä laitteisiin, jotka kuuluvat luokkaan 4.a.ii/8.1.d. Näin ollen neuvoston asiakirjassa 17046/06 oli tarkoitus rajoittaa tähän luokkaan kuuluvien alusten kalastustoiminta 252 kalastuspäivään. Tämä luku ilmenee neuvoston 21. joulukuuta 2006 hyväksymän asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä II A olevasta taulukosta 1. Skotlannin hallinto ilmoitti tammikuussa 2007 kantelijalle neuvoston kokouksen tuloksista. Luokan 4.a.ii/8.1.d kalastuspäivien vähentämisestä ei kuitenkaan annettu selvennyksiä.

10. Kantelija, joka oli tyytymätön tähän muutokseen, kirjoitti Skotlannin hallinnolle tammikuussa 2007. Viimeksi mainittu vastasi toimittamalla kantelijalle jäljennöksen komission asiakirjasta N:o 3. Kyseiseen asiakirjaan sisältyvän laskelman osalta Skotlannin hallinto katsoi, että oli tehty virhe. Se huomautti erityisesti, että asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä II A olevan taulukon I sarakkeissa 2.b (eli 280 kalastuspäivää) ja 2.d (252 kalastuspäivää) olevat alusluokkaa 4.a.ii/8.1.d koskevat luvut olisi pitänyt vaihtaa keskenään ja että tätä virhettä ei havaittu lopullisissa neuvotteluissa asiaankuuluvassa neuvoston istunnossa joulukuussa 2006. Skotlannin hallinto huomautti lisäksi, että sama virhe tapahtui 4.a.v/8.1.d-alusluokassa, jossa myös kahden sarakkeen tiedot vaihdettiin. Koska virhe oli pikemminkin hallinnollinen kuin poliittinen, hallinto katsoi, että se olisi korjattava hallinnollisilla toimilla eikä poliittisilla toimilla.

11. Koko vuoden 2007 ajan asiasta käytiin keskusteluja komission kanssa. Komission yksiköt kieltäytyivät kuitenkin hyväksymästä virhettä. Marraskuussa 2007 kantelija kirjoitti Yhdistyneen kuningaskunnan ministereille, komission jäsenelle Borgille (kalastus- ja meriasiat) ja komission kalastus- ja meriasioiden pääjohtajalle ja pyysi heidän apuaan väitetyn epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi.

12. Komission jäsen ja pääjohtaja huomauttivat kantelijalle 10. ja 21. tammikuuta 2008 antamissaan vastauksissa, että 4.a.ii/8.1.d-luokan alukset olivat vaikuttaneet merkittävästi nuorten turskien pyyntiin Skotlannin länsipuolella, minkä vuoksi ne olivat ehdokkaita kalastustoiminnan vähentämiseen. Niiden mukaan jäsenvaltiot olivat keskustelleet asiasta ja hyväksyneet sen joulukuussa 2006 pidetyssä neuvoston istunnossa. Komission jäsen huomautti myös, että luvut oli tarkistettu uudelleen ja että näytti siltä, että mitään virhettä ei ollut tehty.

Tutkinnan kohde

13. Kantelijan mukaan komissio perusti vastauksensa muihin kuin paperiasiakirjoihin nro 3 sisältyviin päätelmiin osoittaakseen, että kalastuspäivien vähentäminen 4.a.ii/8.1.d-luokan alusten osalta Skotlannin länsipuolella oli oikein. Nämä päätelmät eivät kuitenkaan koskeneet Skotlannin länsipuolista aluetta vaan Pohjanmerta. Kantelija viittasi komission Yhdistyneen kuningaskunnan pysyvälle edustustolle lähettämiin viesteihin, jotka toimitettiin Skotlannin hallinnolle. Pyydettyjen turskayksilöiden lukumäärää koskevan perusteen (nuorten kalojen kuolleisuuden perusteella) osalta kantelija totesi, että sitä ei sovellettu Skotlannin länsipuolella vaan Pohjanmerellä/Skagerrakissa.

14. Kantelija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen 25. maaliskuuta 2008. Kantelijan väite ja väite olivat seuraavat:

1. Kantelija väitti - ja vaati komissiota hyväksymään sen - tehneensä hallinnollisen virheen eli käyttäneensä vääriä lukuja kahdessa sarakkeessa suosittaessaan neuvostolle, että se vähentäisi luokan "4.a.ii/8.1.d" alusten kalastuspäivien määrän 280:stä 252:een Skotlannin länsipuolella.
2. Kantelija väitti, että komission olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tekemänsä virheen korjaamiseksi.

KYSYMYS

15. Kantelu toimitettiin komissiolle lausuntoa varten. Komissio antoi lausuntonsa 27. kesäkuuta 2008. Lausunto toimitettiin kantelijalle, joka lähetti huomautuksensa 18 päivänä elokuuta 2008.

16. Oikeusasiamies antoi 16. helmikuuta 2009 komissiolle suositusluonnoksen. Komissio antoi yksityiskohtaisen lausuntonsa 18. kesäkuuta 2009. Yksityiskohtainen lausunto toimitettiin kantelijalle, joka lähetti huomautuksensa 20 päivänä heinäkuuta 2009.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

Alustavat huomautukset

17. Oikeusasiamies huomautti tutkimuksen aloittamisesta komissiolle 9.4.2008 lähettämässään kirjeessä, että käsiteltävänä oleva kantelu koski väitettyä hallinnollista virhettä, joka liittyi komission ehdotukseen, joka muodosti perustan neuvoston myöhemmin antamalle asetukselle. EY:n perustamissopimuksen entisen 195 artiklan (josta tuli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artikla) mukaan oikeusasiamies voi tutkia ainoastaan hallinnollisia epäkohtia. Hänellä ei näin ollen ole oikeutta tutkia yhteisön lainsäädännön perusteltavuutta. Kantelija väitti kuitenkin, että tässä tapauksessa oli kyse hallinnollisesta virheestä komission ehdotuksessa. Oikeusasiamies katsoi näin ollen, että ensi näkemältä olisi mahdollista erottaa toisistaan asetus sellaisenaan ja tiettyjen asetukseen lopulta sisältyvien tietojen esittäminen. Näissä olosuhteissa oikeusasiamies katsoi asianmukaiseksi aloittaa tutkimuksen asian selvittämiseksi. Komissiolle ja kantelijalle osoittamissaan kirjeissä oikeusasiamies ilmoitti, että hän ei näin ollen tekisi lopullista päätöstään siitä, kuuluuko tämä kantelu hänen toimivaltaansa, ennen kuin hän olisi saanut komission lausunnon.

18. Lausunnossaan komissio ei ottanut kantaa edellä esitettyyn eikä kyseenalaistanut kantelun tutkittavaksi ottamista [3]. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että tämä kantelu kuuluu hänen toimivaltaansa.

A. Väite hallinnollisesta virheestä ja vastaava vaatimus

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

19. Kantelija väitti, että komissio teki hallinnollisen virheen eli käytti kahdessa sarakkeessa vääriä lukuja suosittaessaan neuvostolle luokan 4.a.ii/8.1.d alusten kalastuspäivien määrän vähentämistä 280:stä 252:een Skotlannin länsipuolella vuonna 2007. Se vaati, että komission olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tekemänsä virheen korjaamiseksi.

20. Komissio totesi lausunnossaan, että liitteen II tarkistusprosessin aikana luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten kalastuspäivien määrän kehitys perustui tieteelliseen ja tekniseen näyttöön perustuviin kriteereihin. Jäsenvaltioiden toimittamien ja STECF:n analysoimien tietojen mukaan luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvat alukset saivat yli 50 tonnia turskaa Skotlannin länsipuolella. Turskasta yli 10 000 yksilöä oli 1-vuotiaita [4] ja yli 4 000 yksilöä oli 2-vuotiaita viitevuoden 2005 aikana. Samana vuonna 1- ja 2-vuotiaan turskan osuus oli yli 95 prosenttia kaikista niistä turskayksilöistä, jotka pyydettiin Skotlannin länsipuolella aluksilla 4.a.ii/8.1.d. Sekä ennen neuvoston työryhmän kokouksia että neuvoston työryhmässä, pysyvien edustajien komiteassa ja neuvoston täysistunnossa käytyjen keskustelujen aikana kaikki osatekijät toimitettiin jäsenvaltioille neuvottelujen eri vaiheissa. Luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten kalastuspäivien lukumäärää vähennettiin Skotlannin länsipuolella näissä neuvotteluvaiheissa sovittujen vähennysten mukaisesti. Prosessin päätteeksi jäsenvaltiot hyväksyivät kolmannen kompromissin.

21. Komissio päätteli, että neuvoston joulukuussa 2006 tekemä päätös oli jäsenvaltioiden ja komission välillä käydyn perusteellisen keskustelun tulos, jota uusin käytettävissä oleva tieteellinen ja tekninen näyttö tuki. Näin ollen se oli eri mieltä kantelijan väitteestä, jonka mukaan komission ehdotukseen tai hyväksymismenettelyyn liittyi hallinnollinen virhe. Näin ollen komissio pyysi oikeusasiamiestä lopettamaan asian käsittelyn.

22. Huomautuksissaan kantelija myönsi, että muun kuin asiakirjan nro 3 taulukko sisälsi harmaalla korostetun asianomaisen laatikon. Kantelija hyväksyi myös sen, että ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kompromississa ehdotettiin vähennyksiä asianomaiseen luokkaan. Se korosti kuitenkin, että taulukko ja kompromissit oli annettu sen käyttöön vasta äskettäin. Niitä tai ei-paperista numeroa 3 ei annettu sen käyttöön ennen asetuksen N:o 41/2007 antamista.

23. Kantelijan mukaan komissio ei voinut jättää huomiotta sitä, mitä sen oma ei-paperi nro 3 sisälsi. Komissio ei selittänyt, miksi ei-paperisessa tekstissä ei viitattu Skotlannin länsipuolista aluetta koskevaan luokkaan 4.a.ii/8.1.d. Kantelija tiedusteli, olisiko komissio saattanut sekoittaa Skotlannin länsipuolisen alueen osalta luokan 4.a.ii/8.1.d luokkaan 4.a. iv/8.1.d, joka on mainittu kyseisen ei-paperin sivulla 3. Siinä todellakin viitattiin turskayksilöihin liittyvään harjoitukseen, mutta tämä koski Pohjanmerta. Tässä harjoituksessa luokan 4.a.ii/8.1.d todettiin pyytävän Pohjanmerellä yli 400 000 turskayksilöä. Non-Paper ehdotti sen vuoksi, että kalastuspäivien määrää olisi vähennettävä Pohjanmeren osalta luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten osalta. Tästä suosituksesta huolimatta kyseistä luokkaa vastaavaa laatikkoa ei korostettu harmaalla muun kuin asiakirjan nro 3 sivulla 12 olevassa taulukossa, eikä tällaista vähennystä suunniteltu neuvoston istunnoissa käsitellyissä kompromisseissa. Pohjanmeren osalta asetuksessa (EY) N:o 41/2007 ei säädetty luokalle 4.a.ii/8.1.d myönnettyjen kalastuspäivien määrän vähentämisestä vuonna 2007, kuten oli tehty vuonna 2006.

24. Kantelija väitti, että komissio teki selväksi, että vähennykset tehtiin ei-paperimuodossa nro 3. Se lisäsi kuitenkin, että tässä tekstissä ei ole viittausta luokkaan 4.a.ii/8.1.d Skotlannin länsipuolen osalta. Jos jäsenvaltiot ovat toimittaneet Skotlannin länsipuolisen alueen turskankalastusta koskevat tiedot ja STECF on analysoinut ne, kuten komissio on väittänyt, ja jos tämän vuoksi tarvitaan ehdotus kalastuspäivien määrän vähentämiseksi, tämä ehdotus olisi pitänyt tehdä muussa kuin asiakirjassa nro 3. Kantelija korosti, että komissio ei selittänyt, miksi tällaista ehdotusta ei tehty Non-Paper-asiakirjassa Skotlannin länsipuolen osalta. Muuhun kuin asiakirjaan sisältyi sitä vastoin selkeä viittaus Pohjanmereen liittyvään asianomaiseen luokkaan ja yhtä selkeä vähennyssuositus. Myöhemmin sitä ei kuitenkaan hyväksytty.

25. Kantelija väitti, että se, että jäsenvaltiot yleensä ja erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole huomanneet virhettä, ei oikeuta komission hallinnollista virhettä. Se oli komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettujen vähennysten on perustuttava tieteelliseen näyttöön. Kantelija lisäsi, että jos lisänäyttöä tarvittiin sen väitteen tueksi, jonka mukaan hallinnollinen virhe oli tapahtunut luokkien ja alojen välisen sekaannuksen vuoksi, se johtui siitä, että sama virhe toistettiin luokan 4.a.v/8.1.d osalta. Kantelija päätti puheenvuoronsa kehottamalla oikeusasiamiestä vaatimaan komissiota ryhtymään toimiin virheen vaikutuksen kääntämiseksi.

Oikeusasiamiehen arvio, joka johti suositusluonnokseen

26. Oikeusasiamies totesi, että asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä II A olevaan luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluville aluksille myönnetyt 252 kalastuspäivää (280 päivää vuonna 2006) olivat tulosta komission ehdotuksesta, jonka neuvosto myöhemmin hyväksyi. Asiaa koskeva komission asiakirja on 30. marraskuuta 2006 päivätty komission asiakirja N:o 3, josta keskusteltiin neuvoston työryhmässä samana päivänä ja joka muodosti perustan jäsenvaltioiden välisille jatkokeskusteluille.

27. Non-Paper-asiakirjassa luetellaan tärkeimmät komission ehdottamat muutokset asetuksen (EY) N:o 51/2006 liitteisiin II A, II B ja II C. Tämän tutkimuksen kannalta merkitykselliset osat ovat asiakirjan Non-Paper sivut 2–4 sekä sivu 12, joka sisältää luonnoksen taulukoksi, jossa esitetään vuodeksi 2007 suunnitellut enimmäiskalastuspäivät eri alusluokille seuraavilla neljällä maantieteellisellä alueella: 1) Kattegat; 2) Pohjanmeri jaettuna kolmeen alasarakkeeseen (mukaan lukien Skagerrak); 3) Irlanninmeri; ja 4) Skotlannin länsipuoli. Non-Paper-taulukossa ei vielä ollut tarkkoja lukuja enimmäiskalastuspäivistä, koska vähennysasteesta järjestettiin edelleen yksiköiden välinen kuuleminen. Niihin luokkiin ja alueisiin liittyvät kohdat, joiden osalta komissio oli jo ehdottanut kalastuspäivien määrän vähentämistä, oli kuitenkin merkitty harmaalla. Luokan 4.a.ii/8.1.d osalta Skotlannin länsipuolista aluetta vastaava laatikko oli harmaa, mikä tarkoittaa, että vuodeksi 2006 vahvistettua 280 merelläolopäivän määrää ehdotettiin vähennettäväksi.

28. Non-Paperin mukaan CRP:n tulkinnasta johtuva kalastuspäivien lyhentäminen olisi tehokkaampaa, jos sitä sovellettaisiin vain niihin laivastoihin, joiden kalastuskuolevuus on suurin. Tällä perusteella valittiin laivastot, joiden turskasaaliit (tonneina) ylittävät tietyn kynnysarvon. Kynnysarvot riippuivat kyseisillä neljällä alueella pyydetyn turskan kokonaismäärästä. STEC:n keräämien tietojen perusteella laadittiin neljä maantieteellistä taulukkoa, jotka vastasivat neljää maantieteellistä aluetta ja joissa lueteltiin ne alusluokat, jotka ylittivät kynnysarvot tonneina (muiden kuin paperialusten sivut 2–3). Skotlannin länsipuolisen alueen (jonka osalta kiinteä kynnys oli 50 tonnia turskaa) osalta 4.a.ii/8.1.d-alusluokkaa ei ollut lueteltu tässä taulukossa. Tämä merkitsi sitä, että se ei kuulunut niihin alusluokkiin, jotka pyytävät yli 50 tonnia turskaa, eikä sitä näin ollen otettaisi huomioon kalastuspäivien mahdollisen lyhentämisen yhteydessä.

29. Muiden kuin papereiden neljää maantieteellistä taulukkoa seurasi viides taulukko (sivulla 4). Taulukko koski ainoastaan Pohjanmerta ja Skagerrakia, joiden osalta tehtiin toinen harjoitus yli 400 000 turskayksilöä pyytävien kalastusvälineiden valitsemiseksi. Tällainen lähestymistapa mahdollisti myös nuorten kalojen kuolleisuuteen perustuvan kriteerin sisällyttämisen. Tässä taulukossa 4.a.ii/8.1.d- ja 4.a.v/8.1.d-luokan alukset on lihavoitu, mikä tarkoittaa, että niille ehdotetaan kalastuspäivien määrän vähentämistä. Non-Paper päätteli seuraavaa:

"Sen vuoksi ehdotettiin, että edellä mainittujen pyydysten olisi vastattava [komission] yksiköiden ajamaa vähennystä, kun taas muut pyydykset pysyisivät samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vastaavia merelläolopäivien nettomääriä ei ole vielä esitetty seuraavan luvun taulukossa 1, koska vähennysasteesta on vielä neuvoteltava yksiköiden kesken."

30. Edellä esitetyn perusteella vaikutti siltä, että komission ehdottama kalastuspäivien määrän vähentäminen alusluokassa 4.a.ii/8.1.d koski ainoastaan Pohjanmerta ja Skagerrakia. Muun kuin asiakirjan sivulla 12 olevassa taulukossa, jossa on kalastuspäivien suunniteltu enimmäismäärä, harmaalla korostettu kohta vastasi kuitenkin Skotlannin länsipuolen osalta d-kirjainta eikä Pohjanmeren ja Skagerrakin osalta b-kirjainta. Näin ollen kävi ilmi, että 4.a.ii/8.1.d-alusluokan osalta asiakirjan Non-Paper sivulla 12 oleva taulukko heijasti virheellisesti komission päätelmiä asiakirjan Non-Paper sivuilla 3 ja 4. Oikeusasiamies totesi näin ollen, että asiassa oli todellakin tapahtunut hallinnollinen virhe. Sama virhe näytti tapahtuneen 4.a.v/8.1.d-alusluokan osalta. Vaikka asiakirjan Non-Paper sivulla 4 olevassa taulukossa todettiin, että tämä alusluokka Pohjanmerellä ja Skagerrakissa saattaa kärsiä vähennyksestä, sivulla 12 olevassa taulukossa ei korostettu sitä harmaalla vaan todettiin, että vähennys saattaa vaikuttaa tämän luokan aluksiin Länsi-Skotlannissa. Tämän vuoksi kantelija katsoi, että Skotlannin länsipuolista aluetta sekä Pohjanmerta ja Skagerrakia koskevat kaksi saraketta näyttivät olevan keskenään vaihdettuja.

31. Lausunnossaan komissio totesi, että se ehdotti kalastuspäivien määrän vähentämistä 25 prosentilla alusluokassa 4.a.ii/8.1.d, ja suostui sen jälkeen vähentämään ehdotetun vähennyksen 12 prosenttiin ja myöhemmin 10 prosenttiin. Komissio ei kuitenkaan ottanut lausunnossaan kantaa näiden kahden sarakkeen mahdolliseen kääntämiseen. Se tyytyi toteamaan, että sen ehdotus, joka koski luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten kalastuspäivien vähentämistä Skotlannin länsipuolella, perustui kriteereihin, jotka perustuivat jäsenvaltioiden toimittamiin ja STECF:n analysoimiin tietoihin liittyvään tieteelliseen ja tekniseen näyttöön. Se ei käsitellyt kysymystä siitä, miksi tätä ei mainittu sen ei-paperiversiossa nro 3. Komissio ei myöskään selittänyt, miksi tämän alusluokan Pohjanmeren laivastoa, jonka se katsoi muun kuin asiakirjan sivulla 3 olevassa taulukossa, ei mainittu neuvotteluissa eikä lopullisessa asetuksessa sellaisena, että sivulla 12 olevan taulukon supistaminen mahdollisesti vaikuttaisi siihen.

32. Lisäksi neuvoston asiakirjoista 16991/06 ja 17046/06, joita käytettiin neuvostossa käytyjen eri neuvottelujen perustana, kävi ilmi, että myöhempiä vähennyksiä sovellettiin myös muihin alusluokkiin, joiden laatikot oli korostettu harmaiksi komission ei-paperisessa asiakirjassa nro 3, vaikkakin erisuuruisina kuin 4.a.ii./8.1.d-luokan aluksiin. Vaikutti siltä, että neuvoston asiakirjoihin N:o 16991/06 ja N:o 17046/06 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä II A olevaan taulukkoon sisältyvä kalastuspäivien lukumäärän vähentäminen 4.a.ii/8.1.d-luokan alusten osalta kuvasti yksinkertaisesti ehdotuksia, joita komissio esitti menettelyn asiaankuuluvissa vaiheissa kolmen kompromissin puitteissa.

33. Edellä esitetyn perusteella vaikutti siltä, että komission virhe ei-paperin nro 3 taulukossa toistettiin neuvoston asiakirjoissa. Vaikka komissio väitti, että neuvoston tekemä lopullinen päätös oli jäsenvaltioiden välisen perusteellisen keskustelun tulos, mikään ei viitannut siihen, että tämä keskustelu koskisi koko ehdotuksen perustaa eli kysymystä siitä, mitkä alueet tämän luokan alusten kalastuspäivien ehdotetun vähentämisen olisi katettava. Jos neuvosto olisi tarkastellut tätä kysymystä, olisi erittäin vaikeaa selittää, miten komission virhe olisi voitu jättää huomiotta. Itse asiassa tämä virhe oli ilmeinen. Tästä on osoituksena jyrkkä ristiriita komission asiakirjan nro 3 sivuilla 3 ja 4 olevien tietojen, joissa ehdotetaan 4.a.ii/8.1.d -luokan kattamista Pohjanmerellä eikä Skotlannin länsipuolella, ja asiakirjan sivulla 12 olevan taulukon (ja näitä tietoja ilmentävien myöhempien neuvoston asiakirjojen) välillä, sillä kyseiset alueet olivat täysin päinvastaisia eli Skotlannin länsipuolella eivätkä Pohjanmerellä.

34. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies esitti komissiolle seuraavan suositusluonnoksen:

"Komission olisi tunnustettava tehneensä hallinnollisen virheen ehdottaessaan asiakirjan nro 3 sivulla 12 olevassa laatikossa, että luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten kalastuspäivien määrää olisi vähennettävä Skotlannin länsipuolen osalta, vaikka tässä asiakirjassa esitetyt aineelliset näkökohdat osoittavat, että komissio ei pitänyt tällaista vähennystä tarpeellisena.

Komission olisi mahdollisuuksien mukaan toteutettava aiheelliset toimenpiteet mainitun virheen korjaamiseksi."

Oikeusasiamiehelle hänen suositusluonnoksensa jälkeen esitetyt perustelut

35. Yksityiskohtaisessa lausunnossaan komissio totesi, että kalastustoiminnan rajoittamista koskevan vuotuisen asetuksen antamiseen liittyvää lainsäädäntömenettelyä koskevat oikeudelliset säännöt vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 [5], jäljempänä 'perusasetus'. Se huomautti erityisesti, että perusasetuksen 20 artiklassa säädetään erityisestä menettelystä, jossa neuvosto päättää komission ehdotuksesta saalis- ja/tai pyyntiponnistusrajoituksista ja kalastusmahdollisuuksien jakamisesta jäsenvaltioiden kesken. Perusasetuksen 4 artiklassa edellytetään, että kaikki vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeutta sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittamista koskevat toimenpiteet vahvistetaan ottaen erityisesti huomioon STECF:n raportit. Samanaikaisesti turvallisten biologisten rajojen ulkopuolella olevien kantojen osalta perusasetuksen 5 artiklassa edellytetään, että neuvosto hyväksyy ensisijaiset toimenpiteet elvytyssuunnitelmien muodossa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2004 [6] CRP:tä koskevissa säännöksissä säädettiin muun muassa, että Skotlannin länsipuolisen alueen turskakantaan sovelletaan elvytyssuunnitelmaa.

36. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kalastuksenhoidon neuvoa-antavan komitean raportti tuli saataville 20 päivänä lokakuuta 2006. Se kuvasi Skotlannin länsipuolisen alueen turskaa kriittiseksi ja suositteli, että kyseistä turskakantaa ei pitäisi kalastaa vuonna 2007. Pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevä STECF:n alaryhmä kokoontui 5.–9. kesäkuuta 2006 ja 9.–13. lokakuuta 2006 analysoimaan jäsenvaltioiden toimittamia tietoja. Näin tehdessään se arvioi myös käytettävissä olevien eri kalakantojen tilaa koskevien tietojen perusteella eri alusluokkien vaikutusta yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluviin kantoihin ja siitä aiheutuvia vaikutuksia vuodeksi 2007 suunniteltuihin pyyntiponnistusrajoituksiin. STECF toimitti havaintonsa ja lausuntonsa komissiolle marraskuussa 2006 pidetyssä kokouksessa [7]. Tämä osoitti muun muassa, että 4.a.ii/8.1.d-luokan alukset Skotlannin länsipuolella olisivat selvä ehdokas pyyntiponnistuksen vähentämiseksi vuonna 2007.

37. Lainsäädäntöprosessissa, jonka tuloksena neuvosto antoi asetuksen (EY) N:o 41/2007 21. joulukuuta 2006, käytiin alustavia keskusteluja neuvoston sisäisen kalastuspolitiikan työryhmässä. Pyyntiponnistusrajoituksia, myös luokan 4.a.ii/8.1.d pyyntiponnistusrajoituksia, käsiteltiin kahdessa työryhmän kokouksessa 23. ja 30. marraskuuta 2006. Jälkimmäisessä istunnossa käydyt keskustelut perustuivat komission yksiköiden tätä tarkoitusta varten valmistelemaan asiakirjaan nro 3. Tämä asiakirja sisälsi laskelmia eri alusluokkien vaikutuksesta yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluviin turskakantoihin sekä luokkia koskevia tietoja, joiden perusteella kalastuspäivien määrää voitaisiin vähentää vuonna 2007.

38. Komissio esitti 5. joulukuuta 2006 lainsäädäntöehdotuksensa asetuksesta (EY) N:o 41/2007. Tämä merkitsi keskustelujen ja neuvottelujen virallista aloittamista neuvostossa. Komission ehdotuksen mukaan Skotlannin länsipuolella toimivien alusten luokan 4.a.ii/8.1.d kalastuspäivien määrää vähennettäisiin 25 prosenttia eli 280 päivästä vuonna 2006 210 päivään vuonna 2007. Sitä vastoin komission ehdotuksen mukaan saman alusluokan kalastuspäivien lukumäärä Pohjanmerellä (280 päivää) olisi säilytettävä ennallaan.

39. Lainsäädäntöprosessin jatkamisen yhteydessä Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii/8.1.d kalastuspäivien lukumäärän vähentämistä koskevaan ehdotukseen tehtiin joitakin muutoksia. Ensimmäisessä kompromississa vähennys oli edelleen 25 prosenttia. Toisessa kompromississa komissio suostui 12 prosentin vähennykseen (246 päivässä). Lopullisessa kompromississa, joka hyväksyttiin pakettisopimuksena, komissio hyväksyi 10 prosentin vähennyksen. Näin ollen neuvosto vahvisti tämän alusluokan kalastuspäivien enimmäismääräksi Skotlannin länsipuolella 252 päivää vuoden 2007 hallinnointijaksolla (1 päivästä helmikuuta 2007 31 päivään tammikuuta 2008).

40. Komissio totesi lisäksi, että kun kantelija kyseenalaisti kalastuspäivien lyhentämisen Skotlannin länsipuolella, Skotlannin hallinto toimitti sille jäljennöksen ei-paperista nro 3 ja oletti, että komissio teki hallinnollisen virheen ehdottaessaan kyseistä pyyntiponnistuksen vähennystä. Skotlannin hallinto on havainnut virheen siinä, että asiakirjan nro 3 sivulla 12 ilmoitettiin kalastuspäivien määrän vähenemisestä Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii/8.1.d osalta. Sivulla 4 Non-Paper kuitenkin puolsi pyyntiponnistuksen vähentämistä saman alusluokan osalta - ei Skotlannin länsipuolella vaan Pohjanmerellä.

41. Komissio väitti, että sekä kantelussa että oikeusasiamiehen suositusluonnoksessa kehitetyt perustelut keskittyivät yksinomaan muuhun kuin asiakirjaan nro 3, jonka sen yksiköt antoivat neuvostossa edustettuina olevien jäsenvaltioiden käyttöön lainsäädäntöprosessin alkuvaiheessa. Komission mukaan oikeusasiamies on virheellisesti luonnehtinut paperitonta asiakirjaa lainsäädäntöprosessin kannalta merkitykselliseksi komission asiakirjaksi. Asiaa koskeva asiakirja ei itse asiassa ollut ei-paperi, vaan muodollinen lainsäädäntöehdotus, jonka komissio hyväksyi ja toimitti neuvostolle 5.12.2006. Komissio katsoi, että ei-paperilla ei ole minkäänlaista asemaa lainsäädäntöprosessissa. Se huomautti, että ei-paperi on hyvin epävirallinen tapa välittää kirjallista tietoa. Kansainvälisissä käytännöissä muita kuin papereita käytetään laajalti apuvälineenä tehtäville tai tehtäville kysymyksille. Niitä ei ole tarkoitettu lainattaviksi tai osoitettaviksi, koska ne eivät edusta arvovaltaista lausuntoa, joka sitoisi asiakirjan laatineen valtuuskunnan maata millään tavalla. Komission käytännön mukaan muita kuin paperiasiakkaita käytetään usein monimutkaisissa lainsäädäntöprosesseissa epävirallisena tai epävirallisena keinona i) jäsenvaltioiden tutustuttaminen monimutkaisiin ja arkaluonteisiin aiheisiin prosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; ii) mahdollisten väylien tutkiminen jäsenvaltioiden kanssa tässä vaiheessa; ja iii) helpottaa sekä komission lainsäädäntöehdotuksen laatimista että myöhempiä keskusteluja ja neuvotteluja neuvostossa. Komissio katsoo, että koska muut kuin paperit ja niiden perusteella käydyt keskustelut ovat luonteeltaan täysin epävirallisia, niitä ei voida vastustaa. Niillä ei myöskään voida millään tavoin rajoittaa harkintavaltaa, joka sillä on valitessaan virallisten lainsäädäntöehdotustensa mahdollisten vaihtoehtojen välillä.

42. Komissio väitti lisäksi, että koska muut kuin paperiasiakkaat ovat vain sen yksiköiden laatimia valmisteluasiakirjoja, jotka kaikki lainsäädäntöprosessiin osallistuvat osapuolet ymmärtävät sellaisiksi, tällaiset asiakirjat kuvastavat vain tilannetta tiettynä ajankohtana. Siksi ne eivät välttämättä ole kattavia, ja ne voivat myös sisältää epäjohdonmukaisuuksia. Kun asiaa tarkastellaan erillään kyseisen lainsäädäntöprosessin muista osatekijöistä, asiakirja nro 3 näytti todellakin sisältävän tällaisia ristiriitaisuuksia. Kantelijan käsiteltävässä asiassa mainitsema epäjohdonmukaisuus eli se, että ei-paperin pääosassa ei ollut yksityiskohtaisia huomioita kalastuspäivien määrän vähentämisestä 4.a.ii/8.1.d-luokan alusten osalta Skotlannin länsipuolella, ei ollut ainoa asia, joka sisältyi ei-paperiin nro 3. Sivulla 2 olevien lukujen, jotka viittaavat kalastuspäivien vähentämiseen Kattegatissa kalastavien alusten luokassa 4.a.iii/8.1.a, ja sivulla 11 olevan taulukon, jossa ehdotetaan sen sijaan kalastuspäivien vähentämistä alusluokassa 4.a.iv/8.1.a, välillä oli samanlainen ero. Komissio kuitenkin väitti, että ei-paperiin nro 3 sisältyvät epäjohdonmukaisuudet eivät olisi voineet vaikuttaa kantelijaan millään tavalla. Tämä johtui paitsi siitä, että ei-paperilla ei ollut oikeudellista asemaa, myös siitä, että se lakkasi olemasta komission 5. joulukuuta 2006 antaman virallisen lainsäädäntöehdotuksen hyväksymisen ja esittämisen jälkeen. Siitä hetkestä lähtien ei-paperilla nro 3 ei ollut mitään vaikutusta. Lainsäädäntöehdotus sen enempää kuin asetuskaan eivät yksinkertaisesti vastaa ei-paperia nro 3 tai mitään niiden valmistelussa käytettyä asiakirjaa. Toisin kuin kantelija väitti ja oikeusasiamies hyväksyi, kuten oli osoitettu, komission yksiköt tarkastivat perusteellisesti ja tarvittaessa korjasivat valmisteluasiakirjoihin sisältyvät luvut ennen niiden sisällyttämistä asetusta 41/2007 koskevaan viralliseen lainsäädäntöehdotukseen. Tässä yhteydessä komissio korosti, että Kattegatissa harjoitettavan kalastuksen osalta luokkien 4.a.iii/8.1.a ja 4.a.iv/8.1.a välistä kääntöä ei-paperimuodossa nro 3 on korjattu komission virallisessa ehdotuksessa.

43. Komissio korosti, että sen ehdotus kalastuspäivien vähentämisestä Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii/8.1.d osalta tehtiin tarkoituksellisesti ICESiltä saatujen tieteellisten lausuntojen sekä STECF:n laatimien tieteellisten, teknisten ja taloudellisten lausuntojen perusteella. Lisäksi otettiin asianmukaisesti huomioon kyseiseen kalastukseen liittyvät monimutkaiset taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet. Itse asetuksen osalta neuvostossa tästä lainsäädäntöehdotuksesta käydyt keskustelut koskivat toistuvasti juuri tätä seikkaa, ja neuvottelujen edetessä komission alun perin ehdottamaa vähennysprosenttia alennettiin 25 prosentista 10 prosenttiin.

44. Komissio hylkäsi kantelijan väitteen, jonka mukaan ainoa looginen selitys komission ehdotukselle 4.a.ii/8.1.d-luokan alusten kalastuspäivien lyhentämisestä Skotlannin länsipuolella oli se, että komissio käänsi vahingossa Pohjanmerta ja Skotlannin länsipuolista aluetta vastaavat kaksi saraketta muun kuin asiakirjan nro 3 sivulla 12 olevassa taulukossa. Tämä johtui siitä, että kyseisen ei-paperin sivuilla 3 ja 4 vähennysperusteena oli ainoastaan Pohjanmeri. Komissio on useaan otteeseen kumonnut inversioteorian. Tällainen sekaannus näiden kahden maantieteellisen alueen välillä oli käsittämätöntä kaikille niille, jotka olivat perehtyneet kalastuksenhoitoon liittyviin kysymyksiin. Itse asiassa tämä asia koski kahta hyvin erillistä kalakantaa, ja asiaa koskevat tiedot ja tieteelliset lausunnot olivat erilaisia. Sekä komission yksiköt että neuvostossa edustettuina olevat jäsenvaltiot keskustelivat näistä aiheista. Lisäksi komissio halusi korostaa, että asiakirjassa nro 3 käyty keskustelu Pohjanmeren mahdollisesta vähentämisestä osoitti ainoastaan, että kyseisen analyysin ajankohtana sen yksiköt pitivät Pohjanmerta myös mahdollisena kohteena kyseessä olevalle toimenpiteelle. Sitä, ettei asiakirjassa N:o 3 tutkittu yksityiskohtaisesti kalastusalusten luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien turskayksilöiden lukumäärää Skotlannin länsipuolella, ei voida pitää osoituksena siitä, ettei komissio toiminut tahallisesti ja perustellun valinnan perusteella vähentääkseen pyyntiponnistusta kyseisen alusluokan osalta Skotlannin länsipuolella. Pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevän STECF:n alaryhmän raportti osoitti selvästi, että tällä alusluokalla oli toiseksi suurin vaikutus 1- ja 2-vuotiaiden nuorten turskayksilöiden kuolleisuuteen 4.a.v/none-luokan jälkeen, jota ehdotettiin myös vähennettäväksi [8].

45. Komissio korosti, että Skotlannin länsipuolisen alueen turskakantaa koskevien kielteisten tieteellisten lausuntojen perusteella kyseisen maantieteellisen alueen alusluokka 4.a.ii/8.1.d on selvä ehdokas pyyntiponnistuksen vähentämiseksi vuonna 2007. Nämä neuvot olivat kaikkien lainsäädäntäprosessiin osallistuneiden tiedossa - jopa varhaisessa vaiheessa marraskuussa 2006. Myös STECF:n pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevän alaryhmän havainnot kyseisestä alusluokasta Skotlannin länsipuolella olivat yleisesti tiedossa. Näin ollen ei ollut mitään syytä tukea asiakirjan nro 3 sivulla 12 olevia tietoja, jotka koskevat tämän alusluokan kalastuspäivien mahdollista lyhentämistä, erillisillä taulukoilla ja perusteluilla paperin pääosassa.

46. Saman alusluokan kohtelun osalta Pohjanmerellä komissio kiinnitti huomiota siihen, että STECF:n vuonna 2007 antamassa sekakalastusta koskevassa tieteellisessä lausunnossa esitettiin hyvin pessimistinen arvio molemmista turskakannoista, mutta se oli selvästi tiukempi Skotlannin länsipuolella kuin Pohjanmerellä. Tieteellisessä lausunnossa suositeltiin Skotlannin länsipuolella "ilman turskan saaliita ja poisheitettyjä määriä suuralueella VI", kun taas Pohjanmerta koskevassa suosituksessa suositeltiin "turskan sivusaaliiden tai poisheitettyjen määrien minimointia " (korostus lisätty komissiossa)[9]. Tämä tieteellisten lausuntojen ero oli ratkaiseva tekijä sen selittämisessä, miksi komissio ei lopulta ehdottanut kalastuspäivien lyhentämistä Pohjanmeren alusluokan 4.a.ii/8.1.d osalta, koska lainsäätäjällä oli laaja harkintavalta arvioidessaan monimutkaista asiaa kalastuspolitiikan alalla.

47. Oikeusasiamiehen suosituksesta, jonka mukaan komission olisi toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet "siinä määrin kuin se on edelleen mahdollista", oikeusasiamies totesi, että muutoksenhaku olisi joka tapauksessa mahdotonta. Komission mukaan oikaisun mahdottomuus ei johtunut pelkästään siitä, kuten oikeusasiamies on jo korostanut, että "vuosi 2007, jota kiistanalainen kalastuspäivien lyhentäminen koskee, on jo kulunut." Kaikki oikaisut edellyttäisivät ennen kaikkea asetuksen (EY) N:o 41/2007 muuttamista, jonka neuvosto antoi 21. joulukuuta 2006. Komissiolla ei kuitenkaan ollut toimivaltaa muuttaa kyseistä asetusta.

48. Ainoa komissiolle jätetty muutoksenhakukeino olisi tehdä lainsäädäntöehdotus asetuksen (EY) N:o 41/2007 vastaavasta muuttamisesta. Edellä esitetyistä aineellisista syistä komissio ei kuitenkaan nähnyt mitään perustaa tällaiselle lainsäädäntöehdotukselle. Komissio lisäsi, että jos se tekisi tällaisen ehdotuksen, olisi erittäin epävarmaa, saisiko se vaaditun enemmistön neuvostossa. Komission mielestä tämä osoittaa selvästi, että tämä asia kuuluu politiikan alaan eikä sitä näin ollen voida ratkaista hallinnollisilla näkökohdilla ja mekanismeilla.

49. Komissio hylkäsi kantelijan näkemyksen, jonka mukaan pyyntiponnistuksen vähentämisellä yhden vuoden aikana voisi olla kerrannaisvaikutuksia tuleviin jakoihin. Komission mukaan ainoat yhteisön kalastuksenhoitoa koskevat objektiiviset ohjeet olivat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, joissa arvioitiin kantojen tilaa ja suositeltiin toimenpiteitä niiden kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi. Skotlannin länsipuolisen alueen turskakannan huono tila johti siihen, että sama pyyntiponnistuksen rajoitus säilyi vuonna 2008 eikä heijastusvaikutuksia vuodesta 2007 alkaen. Näissä olosuhteissa oli epätodennäköistä tai jopa poissuljettua, että neuvosto olisi koskaan valmis muuttamaan vuonna 2007 toteutettuja toimenpiteitä tässä vaiheessa.

50. Lopuksi komissio kiinnitti huomiota siihen, että vaikka sen nostama kanne olisikin mahdollinen, se ei olisi tässä tapauksessa tarpeen. Komission mukaan sen hallussa olevat tiedot osoittivat, että Skotlannin länsipuolella vuonna 2007 toimineiden 136 Yhdistyneen kuningaskunnan aluksen kalastuspäivien keskimääräinen lukumäärä oli 118,79. Tämä oli huomattavasti vähemmän kuin asetuksessa (EY) N:o 41/2007 sallitut 252 kalastuspäivää. Näin ollen kantelijalle ei aiheutunut todellista vahinkoa vuoden 2007 kalastuspäivien määrän vähenemisestä.

51. Komissio totesi lopuksi, ettei se ole jättänyt noudattamatta mitään sille käsiteltävässä asiassa kuuluvaa sääntöä tai periaatetta, joka oikeuttaisi toteamaan hallinnollisen epäkohdan. Näin ollen se ei voinut hyväksyä oikeusasiamiehen suositusluonnosta eikä myöntää tehneensä tässä tapauksessa hallinnollista virhettä. Näin ollen komissio vaati, että valitus hylätään perusteettomana.

52. Huomautuksissaan kantelija huomautti, että vaikka oli yleisesti tiedossa, että turskakanta aiheutti vakavaa huolta, ei ollut viitteitä siitä, että 4.a.ii/8.1.d-alusluokka olisi osaltaan vaikuttanut turskakannan huonoon tilanteeseen. Kantelija selvensi, että Skotlannin viranomaiset eivät olettaneet komission tehneen hallinnollista virhettä. Vasta sen jälkeen, kun epäyhtenäisen asiakirjan epäjohdonmukaisuudet oli saatettu heidän tietoonsa, heidät pakotettiin samaan johtopäätökseen kuin kantelija ja myöhemmin oikeusasiamies.

53. Kantelija väitti, että komission väite, jonka mukaan ei-paperilla nro 3 ei ollut asiavaltuutta, oli merkityksetön, koska komissio tukeutui 27 päivänä kesäkuuta 2008 antamassaan lausunnossa siihen, mitä se tuolloin ymmärsi ei-paperin sisältävän, perusteena oikeusasiamiehen kehottamiselle hylkäämään kantelu. Vaikka muut kuin paperialukset olisi voitu korvata lainsäädäntömenettelyssä, komissio ei voinut teeskennellä, että se sisälsi perustelun 4.a.ii/8.1.d-luokan aluksiin Skotlannin länsipuolella sovellettavien päivien määrän vähentämiselle. Se ei myöskään voinut jättää huomiotta sitä, että muu kuin paperiversio sisälsi perustelun saman pyydysyhdistelmän vähentämiselle Pohjanmerellä ja Skagerrakissa, mitä ei myöhemmin ehdotettu. Kantelija korosti, ettei se valittanut siitä, että ei-paperin nro 3 varsinaisessa tekstissä ei ollut yksityiskohtaisia huomioita tämän luokan kalastuspäivien määrän vähentämisestä Skotlannin länsipuolella. Se sitä vastoin moitti tällaisten toteamusten puuttumista.

54. Kantelija väitti, että kysymys, joka oikeusasiamiehen oli käsiteltävä, ei ollut se, oliko muulla kuin paperiasiakkaalla oikeusvaikutuksia, vaan se, johtuiko asetuksen (EY) N:o 41/2007 asianomainen kohta hallinnollisesta virheestä. Jotta voitaisiin arvioida, onko asia näin vai ei, on viitattava paperittomaan asiakirjaan, ellei muuta uskottavaa vaihtoehtoa ole esitetty. Tällaista uskottavaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan esitetty. Se, että on havaittu toinen virhe, ei voi tukea näkemystä, jonka mukaan tässä tapauksessa ei ole tapahtunut virhettä. Kantelija korosti, että komissio ei toimittanut mitään niistä todisteista, joihin se viittasi perustellakseen kalastuspäivien määrän vähentämistä Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii/8.1.d osalta. Näin ollen tästä ryhmästä ei voitu tehdä johtopäätöstä eikä varsinkaan tehdä ehdotusta.

55. Kantelija väitti, että komissio halusi sekä itsensä eli kantelijan että oikeusasiamiehen uskovan, että hallinnollista virhettä ei olisi voinut tapahtua, koska sekaannusta asianomaisten maantieteellisten alueiden välillä ei voitu kuvitella. Oli kuitenkin suhteellisen yksinkertaista ja yleistä lisätä kohokohtia ja lukuja virheelliseen sarakkeeseen. Oikeusasiamiehen on päätettävä, voiko hän hyväksyä ehdotuksen, jonka mukaan lopputulos oli kuitenkin perusteltu sellaisten tietojen perusteella, jotka olivat komission käytettävissä mutta jotka eivät sisältyneet ei-paperiin. Sama asiakirja sisälsi tietenkin hyvin perustellun perusteen saman luokan vähentämiselle Pohjanmerellä. Tässä yhteydessä ehdotetaan, että Pohjanmeren vähennystä ei jatketa sillä perusteella, että turskan poisheittämisen kannalta kalastuspäivien määrä oli jollakin tavalla merkityksellinen, ja "pidennetään epäuskon rajoja murtumispisteeseen asti".

56. Kantelija totesi, että komission olisi suhtauduttava varovaisemmin, kun se katsoo tietämyksen johtuvan muista osapuolista. Yksityiskohtaisessa lausunnossaan komissio esitti, että epäsuotuisat tieteelliset lausunnot, joihin se viittasi ", olivat kaikkien lainsäädäntöprosessiin osallistuvien tiedossa jo marraskuun 2006 alussa". Kantelija korosti, että se oli ja on edelleen täysin tietämätön siitä, miksi 4.a.ii/8.1.d-luokan alukset olivat perusteltu ehdokas kalastuspäivien lyhentämiseksi Skotlannin länsipuolella. Se lisäsi, että Skotlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten virkamiehet eivät olleet yrittäneet perustella vähennystä muulla tavoin kuin viittaamalla paperittomaan asiakirjaan.

57. Kantelija päätteli, että komissio ei ollut käsitellyt suositusluonnoksen sisältöä. Se myönsi kuitenkin, että kyseisille aluksille ei ollut enää mahdollista maksaa palautusta paitsi ajan kulumisen vuoksi myös siksi, että pyyntiponnistuksen hallinnointiperusteita oli muutettu perusteellisesti. Sen mielestä kunnia voitaisiin kuitenkin pelastaa, jos komissio myöntäisi, että se olisi suorittanut tällaisen palautuksen, jos se olisi voinut tehdä niin. Kantelija pyysi näin ollen oikeusasiamiestä hylkäämään komission lisälausunnot ja vahvistamaan suositusluonnoksensa.

Oikeusasiamiehen arvio suositusluonnoksen jälkeen

58. Oikeusasiamiehen suositusluonnos perustui havaintoon, jonka mukaan muu kuin asiakirja nro 3 sisälsi virheen. On totta, että tämä asiakirja, joka ei ollut asiakirja, oli vain valmisteleva asiakirja ja että se korvattiin komission myöhemmin 5. joulukuuta 2006 antamalla virallisella ehdotuksella neuvoston asetukseksi. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ei-paperiin liittyvää mahdollista hallinnollista epäkohtaa olisi enää tarpeen tai mahdollista tutkia. Oikeusasiamies panee merkille, että asianomainen Non-Paper ehdotti sivulla 12 kyseisen luokan kalastuspäivien määrän vähentämistä Skotlannin länsipuolella. Vaikka ehdotetun vähennyksen laajuuteen tehtiin useita muutoksia myöhemmässä lainsäädäntöprosessissa, nämä muutokset eivät sinänsä vaikuttaneet vähennyksen periaatteeseen. Tämä periaate oli kuitenkin vahvistettu non-Paper-asiakirjassa. Komission väite, jonka mukaan ei-paperiin nro 3 sisältyvät epäjohdonmukaisuudet eivät olisi voineet vaikuttaa kantelijaan, koska tämä asiakirja lakkasi olemasta komission 5. joulukuuta 2006 antaman virallisen lainsäädäntöehdotuksen hyväksymisen ja esittämisen jälkeen, ei näin ollen ole vakuuttava.

59. Mitä tulee komission väitteeseen, jonka mukaan asianomaisella muulla kuin paperiasiakkaalla ei ollut asemaa lainsäädäntömenettelyssä ja että se oli pelkkä epävirallinen ja nauhoitettu keskusteluasiakirja, oikeusasiamies myöntää, että muut kuin paperiasiakkaat eivät ole virallisia asiakirjoja. Hän katsoo kuitenkin, että muiden kuin paperiasiakirjojen epävirallinen luonne ei tarkoita sitä, että niiden sisältämiä hallinnollisia virheitä olisi pidettävä merkityksettöminä. Käsiteltävässä asiassa on selvää, että neuvostossa käydyt keskustelut perustuivat asian kannalta merkitykselliseen ei-paperiseen asiakirjaan. Komissio vahvisti tämän 27 päivänä kesäkuuta 2008 antamassaan lausunnossa, jossa se totesi toimittaneensa 30 päivänä marraskuuta 2006 jäsenvaltioille asiakirjan ", jota pidetään lähtökohtana jäsenvaltioiden kanssa käytäville jatkokeskusteluille".

60. Suositusluonnosta koskevassa yksityiskohtaisessa lausunnossaan komissio myönsi, että ei-paperimuodossa nro 3 oli sen mukaan epäjohdonmukaisuutta, koska ei-paperimuodossa (eli sen sivuilla 3 ja 4) ei ollut yksityiskohtaisia näkökohtia Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii/8.1.d kalastuspäivien määrän vähentämisestä, joka mainittiin sivulla 12 olevassa taulukossa. Komissio lisäsi, että paperittomaan asiakirjaan sisältyi vielä yksi epäjohdonmukaisuus toisen asian osalta, ja korosti, että tämä toinen epäjohdonmukaisuus korjattiin sen 5. joulukuuta 2006 antamassa lainsäädäntöehdotuksessa. Vaikuttaa siltä, että komissio halusi näin ollen väittää, että se, että Skotlannin länsipuolista aluetta koskevaa vähennystä, jota ehdotettiin asiakirjan Non-Paper sivulla 12, ei muutettu lainsäädäntöehdotuksessa, osoitti, että kyseinen ehdotus tehtiin tarkoituksellisesti. Tämä väite ei ole perusteeton. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että muun epäjohdonmukaisuuden korjaaminen sellaisenaan vain osoittaa, että tätä epäjohdonmukaisuutta koskevaa kysymystä on tarkasteltu uudelleen. Koska asiasta ei ole muita viitteitä, tämä korjaus ei osoita, että Skotlannin länsipuolisten alusten luokkaa 4.a.ii/8.1.d koskeva merkintä asiakirjan Non-Paper sivulla 12 olisi ollut tarkoituksellinen.

61. Komission väite, jonka mukaan neuvostossa sen lainsäädäntöehdotuksesta käydyt keskustelut koskivat toistuvasti kalastuspäivien ehdotettua vähentämistä Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii./8.1.d osalta. Neuvottelujen edetessä komission alun perin ehdottamaa vähennystä alennettiin 25 prosentista 10 prosenttiin. Oikeusasiamies toteaa neuvoston asiakirjoista 16991/06 ja 17046/06, että neuvosto todellakin tarkasteli vähennysten prosenttiosuuksia niiden eri alusluokkien osalta, joiden osalta laatikot oli korostettu harmaalla komission ei-paperimuodossa nro 3. Hän toteaa myös, että alusluokasta riippuen vähennysprosentit muuttuivat erisuuruisina kuin ne, joita sovellettiin 4.a.ii./8.1.d-alusluokkaan Skotlannin länsipuolella. Näin ollen vaikuttaa siltä, että neuvosto keskusteli alusluokkakohtaisista vähennyksistä ja että se katsoi Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii./8.1.d osalta, että alkuperäinen 25 prosentin vähennys olisi alennettava 10 prosenttiin. Oikeusasiamies haluaa kuitenkin huomauttaa, että se, että neuvosto katsoi, että vähennys oli tarpeen Skotlannin länsipuolisen alusluokan 4.a.ii./8.1.d osalta, ei tarkoita sitä, että komission muu kuin paperiversio nro 3, joka toimi tätä koskevan ehdotuksen perustana, ei olisi voinut sisältää virhettä.

62. Oikeusasiamies toteaa komission väitteestä, jonka mukaan kyseisten kahden maantieteellisen alueen eli Skotlannin länsipuolisen alueen ja Pohjanmeren välinen sekaannus oli mahdotonta kaikille kalastuksenhoidon parissa työskenteleville, että tällaisessa väitteessä oletetaan lähinnä, ettei mitään virhettä olisi voinut tapahtua. Tätä kysymystä on kuitenkin arvioitava asiaan liittyvien tosiseikkojen perusteella eikä vetoamalla yleiseen teoriaan. Koska tälle kannalle ei ole esitetty muita perusteluja, komission väite ei vakuuta.

63. Siltä osin kuin on kyse komission väitteestä, jonka mukaan Skotlannin länsipuolen kalastajille ei aiheutunut vahinkoa vuoden 2007 kalastuspäivien määrän vähenemisestä, koska sen käytettävissä olevien tietojen mukaan Skotlannin länsipuolella toimivien 136 Yhdistyneen kuningaskunnan aluksen kalastuspäivien keskimääräinen lukumäärä oli 118,79 vuonna 2007 eli joka tapauksessa paljon vähemmän kuin asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä II A säädetty 252 päivää, oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei kyseenalaistanut tätä lukua huomautuksissaan. Hän katsoo kuitenkin, että komission mainitsema seikka ei tarkoita sitä, että oikeusasiamies voisi tai hänen ei enää pitäisi ottaa huomioon virhettä, jonka hän katsoo tapahtuneen ei-paperisessa asiakirjassa.

64. Oikeusasiamies toteaa, että tärkein perustelu, jota komissio käytti osoittaakseen, että sen ehdotus kalastuspäivien määrän vähentämisestä 4.a.ii/8.1.d-luokan alusten osalta Skotlannin länsipuolella tehtiin tarkoituksellisesti, on se, että ehdotus oli tieteellisten lausuntojen mukainen.

65. Tämän lausunnon osalta komissio viittasi ACFM:n raporttiin, joka oli saatavilla lokakuussa 2006. Komission mukaan kertomuksessa kuvattiin Skotlannin länsipuolisen alueen turskaa kriittiseksi tilaksi ja suositeltiin, että kyseistä turskakantaa ei pitäisi kalastaa vuonna 2007. Komissio ei toimittanut tätä kertomusta oikeusasiamiehelle. Hän löysi kuitenkin raportista jäljennöksen ICESin verkkosivustolta. Kyseisessä raportissa ICES itse asiassa suositteli, että turskasaalis olisi nolla Skotlannin länsipuolella vuonna 2007 [10].

66. Lisäksi komissio viittasi STECF:n pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevässä alaryhmässä 5.–9. kesäkuuta 2006 ja 9.–13. lokakuuta 2006 käytyihin keskusteluihin. Se viittasi myös havaintoihin, jotka STECF myöhemmin toimitti sille ensimmäisessä raportissa marraskuussa 2006 pidetyssä kokouksessa [11]. Komission mukaan STECF:n toimittamat tiedot osoittivat muun muassa, että 4.a.ii/8.1.d-luokan alukset Skotlannin länsipuolella olisivat selvä ehdokas pyyntiponnistusten vähentämiseksi vuonna 2007. Komissio lainasi myös STECF:n toista kertomusta [12].

67. Oikeusasiamies toteaa, että komissio ei toimittanut hänelle STECF:n asiaankuuluvia kertomuksia. Hän löysi kuitenkin internetistä version toisesta näistä raporteista. Raportista [13] käy ilmi, että ICES suositti vuonna 2007 turskan nollasaalista Skotlannin länsipuolella sillä perusteella, että turska oli kriittisessä tilassa, ja että STECF oli samaa mieltä ICESin lausunnon kanssa. Skotlannin länsipuolisen alueen osalta suositeltiin turskasaaliin nollaamista ("ilman turskasaaliita ja turskan poisheittämistä"). ICES suositteli Pohjanmeren osalta, että turskan kalastus olisi keskeytettävä, kunnes turskan kutukannan biomassan (SSB) alustava elpyminen on vahvistettu. STECF yhtyi tähän lausuntoon. Sen vuoksi se suositteli Pohjanmeren osalta, että turskasaaliita ei pyydettäisi lainkaan (" turskan sivusaaliit tai poisheitetyt saaliit ovat minimaaliset ").

68. Oikeusasiamies toteaa, että komissio totesi yksityiskohtaisessa lausunnossaan lisäksi, että pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevän STECF:n alaryhmän kesä- ja lokakuun 2006 kokouksia koskevasta kertomuksesta kävi selvästi ilmi, että tässä tapauksessa kyseessä olevalla alusluokalla oli toiseksi suurin vaikutus 1- ja 2-vuotiaiden nuorten turskayksilöiden kuolleisuuteen sen jälkeen, kun oli otettu huomioon luokka 4.a.v/none, jota myös ehdotettiin vähennettäväksi. Oikeusasiamies ei voinut tarkistaa näitä tietoja, koska i) hänelle ei toimitettu jäljennöstä asiaa koskevasta kertomuksesta ja ii) tätä kertomusta ei löytynyt internetistä.

69. Vaikka oikeusasiamiehelle ei näin ollen ole toimitettu kaikkia todisteita, joihin komissio näyttää nojautuneen, hän katsoo, että tieteelliset lausunnot olisivat todellakin oikeuttaneet komission ehdottamaan, ettei turskaa saa pyytää vuonna 2007 Skotlannin länsipuolella ja Pohjanmerellä. Tämän perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että komissio olisi voinut ehdottaa 4.a.ii/8.1.d-luokan alusten pyyntiponnistuksen vähentämistä Skotlannin länsipuolella.

70. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että komission Non-Paper-asiakirjassaan esittämä lähestymistapa perustuu erilaiseen lähtökohtaan. Komissio toteaa itse asiassa seuraavaa:

"Komission yksiköt ehdottavat, että turskan elvytyssuunnitelman ja toimintapoliittisen julkilausuman tulkinnasta johtuvaa kalastuspäivien lyhentämistä voidaan tehostaa, jos sitä sovelletaan ainoastaan laivastoihin, joiden kalastuskuolevuus on suurin osa turskan kalastuskuolevuudesta.

Näiden perustelujen mukaan valittiin laivastot, joiden turskasaaliit (tonneina) ylittävät tietyn kynnysarvon. Kynnysarvot valittiin kyseisen alueen kokonaisturskasaaliiden suuruuden perusteella, ja ne olivat seuraavat: 500–500 tonnia Pohjanmerellä ja Skagerrakissa, 100 tonnia Irlanninmerellä ja 50 tonnia Kattegatissa ja Skotlannin länsipuolella. Seuraavat taulukot on laadittu STECF:n alaryhmän pyyntiponnistuksen analysoinnista keräämien tietojen perusteella ja sisällytetty STECF:n raporttiin, joka on STECF:n verkkosivustolla.”

Näin ollen on selvää, että komissio katsoi, että Skotlannin länsipuolisen alueen osalta vähennyksiä oli ehdotettava ainoastaan sellaisten laivastojen osalta, joiden saaliit olivat yli 50 tonnia turskaa.

71. Muun kuin asiakirjan sivulla 3 olevassa Skotlannin länsipuolista aluetta koskevassa taulukossa luetellaan näin ollen ne luokat, jotka pyytävät yli 50 tonnia turskaa. Taulukossa luetellaan kolme luokkaa, joiden yhteenlaskettu osuus turskasaaliista (sekä puretuista turskasaaliista että poisheitetyistä turskasaaliista) kyseisellä alueella on 72,5 prosenttia (ja taulukossa esitettyjen lukujen mukaan). Luokkaa 4.a.ii/8.1.d ei mainita tässä taulukossa. Tämä voi tarkoittaa vain sitä, että tämän luokan osuus pyydetystä turskasta oli alle 50 tonnia, minkä vuoksi sen ei katsottu edellyttävän pyyntiponnistuksen rajoittamista.

72. Lisäksi Non-Paper-asiakirjassa täsmennetään seuraavaa:

"Pohjanmeren ja Skagerrakin osalta tehtiin toinen valinta yli 400 000 turskayksilöä pyytävien pyydysten osalta, mikä mahdollisti myös nuorten kalojen kuolleisuuteen perustuvan perusteen sisällyttämisen (taulukko jäljempänä). Tämän ansiosta pyydykset 4aii ja 4av voitiin tunnistaa käyttämällä erityisehtoa IIA81d (historialliset tiedot alle 5 %), joka on lihavoitu jäljempänä olevassa taulukossa.”

73. Lausumassa tehdään selväksi, että vaikutusta 1- ja 2-vuotiaiden nuorten turskayksilöiden kuolleisuuteen ei otettu lainkaan huomioon Skotlannin länsipuolisen alueen ja erityisesti luokan 4.a.ii/8.1.d osalta.

74. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies voi vain vahvistaa päätelmänsä, jonka mukaan ei-paperiversion sivulla 12 oleva ehdotus pyyntiponnistuksen vähentämisestä luokan 4.a.ii/8.1.d osalta Skotlannin länsipuolella ei ole perusteltu tämän asiakirjan selittävässä osassa. Hänen mukaansa komissio teki näin ollen hallinnollisen virheen, kun se ehdotti asiakirjan nro 3 sivulla 12 olevassa laatikossa, että luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten kalastuspäivien määrää olisi vähennettävä Skotlannin länsipuolen osalta, vaikka asiakirjan nro 3 asiasisältöön liittyvät seikat osoittavat, että komissio ei pitänyt tällaista vähennystä tarpeellisena.

75. Sitä paitsi, jos komission ei-paperiversio olisi todellakin perustunut komission mainitsemaan tieteelliseen näyttöön, olisi vielä vaikeampaa ymmärtää, miksi Pohjanmerelle ei ehdotettu lainkaan rajoituksia, vaikka ei-paperiversion sivulla 4 todettiin, että tällaiset rajoitukset olisi pantava täytäntöön. Tätä kysymystä ei kuitenkaan käsitellä tässä tutkimuksessa.

76. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että on hyödyllistä lisätä yleisempi huomautus. Edellä esitetty päättely, joka on myös oikeusasiamiehen suositusluonnoksessaan esittämä päättely ja joka vastaa kantelijan esittämiä näkemyksiä, perustuu toteamukseen, jonka mukaan komissio teki hallinnollisen virheen kantelussaan nro 3. Yksinkertaisemmin sanottuna oikeusasiamies piti todennäköisenä, että komissio oli muiden kuin papereiden sivulla 12 ilmoittanut, että Skotlannin länsipuolella oli tehtävä vähennys luokan 4.a.ii/8.1.d osalta. Komissio ei kuitenkaan aikonut tehdä tällaista vähennystä saman asiakirjan sivulla 3 esittämänsä perusteella. Yksityiskohtaisessa lausunnossaan komissio kuitenkin väitti päättäväisesti, ettei tällaista virhettä ollut tapahtunut ja että sen ehdotus oli tehty tahallisesti. Jos tämä selostus tapahtumista olisi oikea, se merkitsisi sitä, että ehdotus, jonka komissio teki ei-paperiversion sivulla 12 ja myöhemmin 5.12.2006 antamassaan virallisessa lainsäädäntöehdotuksessa, ei olisi sen lähestymistavan mukainen, jonka se väitti omaksuneensa ja joka esitettiin sen ei-paperiversion sivuilla 3 ja 4. Tämä tarkoittaisi, että ehdotetun toimen ja ehdotuksen perustelujen välillä olisi jyrkkä ristiriita. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että on kohtuullista olettaa, ettei käsiteltävän asian tosiseikkoja ole syytä selittää tällä tavalla.

77. Mitä tulee kantelijan väitteeseen, jonka mukaan komission olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet virheen korjaamiseksi, komissio on selittänyt, miksi se katsoo, että jos virhe olisi todella tapahtunut, nyt olisi mahdotonta toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. Oikeusasiamies pitää näitä selityksiä vakuuttavina.

78. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että koska komissio ei ole myöntänyt tehneensä hallinnollista virhettä, se on menettänyt hyvän tilaisuuden todeta hallinnollinen epäkohta. Koska tapahtunutta virhettä ei kuitenkaan enää näytä olevan mahdollista korjata, oikeusasiamies katsoo, ettei tästä tapauksesta ole tarpeen antaa parlamentille erityiskertomusta. Oikeusasiamies esittää kuitenkin jäljempänä kriittisen huomautuksen.

B. Päätelmät

79. Kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella oikeusasiamies päättää sen esittämällä seuraavan kriittisen huomautuksen:

Komissio teki hallinnollisen virheen ehdottaessaan asiakirjan nro 3 sivulla 12 olevassa laatikossa, että luokkaan 4.a.ii/8.1.d kuuluvien alusten kalastuspäivien lukumäärää olisi vähennettävä Skotlannin länsipuolella, vaikka tässä asiakirjassa esitetyt aineelliset näkökohdat osoittavat, että komissio ei pitänyt tällaista vähennystä tarpeellisena.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä tammikuuta 2010.

---

[1] Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006 22.12.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 51/2006 (EUVL 2006, L 16, s. 1).

[2] Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21.12.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 41/2007 (EUVL 2007, L 15, s. 1).

[3] Oikeusasiamies haluaa huomauttaa, että vastaavassa asiassa (1102/2008/(SL)OV), joka koski myös komission asetusta koskevaa väitettyä hallinnollista virhettä, komissio ilmoitti oikeusasiamiehelle toteuttaneensa toimenpiteitä virheen korjaamiseksi.

[4] 1- ja 2-vuotiaat viitteet liittyvät nuorten kalojen kuolleisuuteen.

[5] Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002 (EYVL L 358, s. 59).

[6]
Turskakantojen elvytystoimenpiteistä 26.2.2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 423/2004 (EUVL L 70, s. 8).

[7] STECF, 2006. Pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevän STECF:n alaryhmän raportti, Barza d'Ispra, Italia, 5.–9. kesäkuuta 2006 ja Lissabon, Portugali, 9.–13. lokakuuta 2006, STECF:n raportti, JRC (toim.), Ispra.

[8] STECF, 2006. Pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevän STECF:n alaryhmän raportti, Barza d'Ispra, Italia, 5.–9. kesäkuuta 2006 ja Lissabon, Portugali, 9.–13. lokakuuta 2006, STECF:n raportti, JRC (toim.), Ispra, s. 108.

[9] STECF, 2006. Vuoden 2007 tieteellisten lausuntojen uudelleentarkastelu - osa 2, muita kalakantoja kuin syvänmeren kalavaroja ja Itämeren kantoja koskevat lausunnot; STECF:n raportti, JRC (toim.), Barza d'Ispra, s. 265–267.

[10] http://www.ices.dk/committe/acom/comwork/report/2006/oct/cod-scow.pdf, kohta "5.4.21 Turska alueella VIa (Skotlannin länsipuoli), s. 154.

[11] STECF, 2006. Pyyntiponnistuksen hallinnointia käsittelevän STECF:n alaryhmän raportti, Barza d'Ispra, Italia, 5.–9. kesäkuuta 2006 ja Lissabon, Portugali, 9.–13. lokakuuta 2006, STECF:n raportti, JRC (toim.), Ispra.

[12] STECF, 2006. Vuoden 2007 tieteellisten lausuntojen uudelleentarkastelu - osa 2, muita kalakantoja kuin syvänmeren kalavaroja ja Itämeren kantoja koskevat lausunnot; STECF:n raportti, JRC (toim.), Barza d'Ispra, s. 265–267.

[13] Ks. alaviite 11. Oikeusasiamies toteaa, että STECF:n verkkosivustolta löytyneessä kertomuksessa (https://stecf.jrc.ec.europa.eu/docs) mainittiin päivämäärät 23.–27. lokakuuta 2006 ja että se oli ennakkokappale odottavasta SEC-numerosta. Kertomus, johon komissio viittaa yksityiskohtaisen lausuntonsa alaviitteessä, vaikuttaa erilaiselta versiolta.