Kantelun tausta

1. Kantelijat osallistuivat 19 päivänä kesäkuuta 2008 useisiin Brysselissä järjestettyihin kokeisiin, jotka oli järjestänyt alankomaalainen rekrytointitoimisto, jäljempänä 'toimisto', jonka tehtävänä oli valita sopivia tilapäisiä työntekijöitä Euroopan komissioon, jotta heidät voitaisiin ottaa huomioon tilapäisessä työssä kyseisessä toimielimessä.

2. Pian tämän jälkeen virasto ilmoitti heille, että he olivat läpäisseet kokeet ja että heidän oli määräajoin toimitettava ansioluettelonsa, jotta heidät voitaisiin ottaa huomioon komission mahdollisissa väliaikaisissa tehtävissä. Kuten oli ohjeistettu, kantelijat lähettivät virastolle määräajoin kesäkuusta 2008 alkaen päivitetyt versiot ansioluetteloistaan.

3. Virasto ilmoitti 5. tammikuuta 2009 kantelijoille, että vaikka molemmat olivat läpäisseet osan testeistä, ne olivat itse asiassa epäonnistuneet loogisissa testeissään. Sen vuoksi niitä ei voitu ottaa väliaikaiseen kantaan komissiossa. Virasto lisäsi, että voidakseen tehdä tämän testin uudelleen, heidän on odotettava vuosi.

4. Kantelijat kiistivät viraston uuden kannan. Virasto vastasi heille, että tietokoneiden pistemäärät olivat erehtymättömiä ja että heidän ainoa mahdollisuutensa oli tehdä testi uudelleen tulevaisuudessa.

5. Kantelijat tekivät 7. tammikuuta 2009 oikeusasiamiehelle kantelun, joka kohdistui sekä virastoon että Euroopan komissioon. Se rekisteröitiin viitteellä 60/2009/JD. Komission osalta kantelijat katsoivat, että tämä toimielin oli viime kädessä vastuussa tilanteesta, koska virasto toimi sen edustajana. Sen vuoksi toimielimen olisi selitettävä viraston epäammattimainen toiminta ja tarjottava sille asianmukainen korvaus aiheutuneesta vahingosta. Kantelijat lähettivät myös jäljennöksen kantelustaan oikeusasiamiehelle sekä komissiolle että virastolle.

6. Samana päivänä virasto vastasi sekä oikeusasiamiehelle että kantelijoille ja totesi, että esitetyistä väitteistä huolimatta tietokonepisteistä kävi selvästi ilmi, että molemmat kantelijat eivät läpäisseet logiikkatestiä.

7. Kantelijat ilmoittivat 7. tammikuuta 2009 päivätyssä, oikeusasiamiehelle osoitetussa sähköpostiviestissä olevansa eri mieltä viraston perusteluista ja pyysivät taloudellista korvausta aiheutuneista tappioista.

8. Tarkasteltuaan tilannetta oikeusasiamies totesi, että kantelijoiden virastoa vastaan esittämät väitteet eivät täyttäneet oikeusasiamiehen ohjesäännössä asetettuja vaatimuksia. Virastoa vastaan esitettyyn väitteeseen ei liittynyt perussäännön 2 artiklan 1 kohdassa edellytettyjä unionin toimielimen tai elimen toimia. Lisäksi oikeusasiamies katsoi komissiota vastaan esitetyn väitteen osalta, että ennen kantelun tätä näkökohtaa ei ollut sovellettu asianmukaisia hallinnollisia menettelyjä, kuten hänen ohjesääntönsä 2 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

9. Näin ollen oikeusasiamies jätti 2. helmikuuta 2009 asian tutkimatta. Kantelijoille lähettämässään kirjeessä, jolla asian käsittely päätettiin, oikeusasiamies ilmoitti kantelijoille, että komissioon kohdistuvien väitteiden osalta he voisivat harkita kirjoittamista asiasta vastaaville komission yksiköille (henkilöstöhallinnon ja henkilöstöhallinnon pääosasto). Jos ne pitävät komission vastausta epätyydyttävänä, ne voivat tehdä oikeusasiamiehelle uuden kantelun.

10. Oikeusasiamiehen ehdotuksesta kantelijat kirjoittivat komissiolle. Komissio selitti 13.3.2009 päivätyssä vastauksessaan ottaneensa yhteyttä virastoon, joka suostui testitulosten ilmoittamisesta kantelijoille johtuvan ilmeisen väärinkäsityksen vuoksi kutsumaan ne uudelleen osallistumaan testiin. Vastauksessaan komissio korosti ilmoittaneensa virastolle huolensa oikeudenmukaisesta ja asianmukaisesta kohtelusta, joka olisi taattava kaikille mahdollisille hakijoille. Komissio toivoi, että viraston toteuttamat toimenpiteet olisivat tyydyttäviä, ja toivotti niille menestystä tulevaisuudessa.

11. Kantelijat pitivät komission 13 päivänä maaliskuuta 2009 antamaa vastausta epätyydyttävänä. He tekivät 22. maaliskuuta 2009 oikeusasiamiehelle uuden kantelun. Kantelu kirjattiin viitenumerolla 760/2009/JMA, ja se on tämän tutkimuksen kohteena.

KILPAILUKYKY

12. Kantelussa oikeusasiamies yksilöi seuraavan väitteen ja väitteen:

Kantelijat väittävät, että komissio ei valvonut asianmukaisesti yksityistä rekrytointitoimistoa, joka järjestää kokeita komission puolesta. Väitteen tueksi ne väittivät, että virasto antoi niille harhaanjohtavia tietoja niiden testien tuloksista, jotka ne tekivät 19 päivänä kesäkuuta 2008 komission kanssa tehtävää väliaikaista työtä varten. Tämän seurauksena he kärsivät vahinkoja.

Kantelijat vaativat, että komission olisi korvattava heille komission edustajan toimista aiheutuneet kulut ja tappiot.

KYSYMYS

13. Oikeusasiamies aloitti 27. huhtikuuta 2009 tutkimuksen ja lähetti kantelun komissiolle ja pyysi lausuntoa. Komissio lähetti 29. heinäkuuta 2009 lausuntonsa, joka toimitettiin kantelijoille kehottaen niitä esittämään huomautuksensa. Kantelijat toimittivat 27 päivänä syyskuuta 2009 huomautuksensa komission lausunnosta.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

A. Väite, jonka mukaan komissio ei ole valvonut asianmukaisesti rekrytointitoimistoa, ja siihen liittyvä vaatimus

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

14. Kantelijat katsoivat, että komissio ei vastannut asianmukaisesti niiden väitteisiin. Ne katsoivat, että viraston tarjous testin uusimisesta ei ollut tyydyttävä, koska ne katsoivat kaikkien testien läpäisemisen jälkeen ansaitsevansa työskennellä komission palveluksessa. He totesivat, että virasto, joka työskentelee komissiolle ja tutkii hakijat " toimielimen puolesta", ei onnistunut osoittamaan, että heidän loogisten kokeidensa tulokset olivat riittämättömiä.

15. Komissio selitti lausunnossaan, että voidakseen palkata vuokratyöntekijöitä lyhyeksi ajaksi se järjesti tätä koskevan tarjouskilpailun. Tarjouskilpailun tuloksena se teki palvelusopimuksen kyseisen kauppaedustajan ja kahden muun yhtiön kanssa.

16. Edellä mainitun sopimuksen perusteella vuokratyövoimaa välittävät toimistot toimittavat komissiolle sopivia ehdokkaita väliaikaisiin tehtäviin toimielimessä. Nämä hakijat eivät ole komission vaan kyseisen vuokratyövoimaa välittävän yrityksen palveluksessa, joka tekee heidän kanssaan paikalliseen lainsäädäntöön perustuvan sopimuksen. Komissio korosti, että kuten yhteisöjen tuomioistuimet ovat todenneet, vuokratyöntekijöiden ja komission välillä ei ole minkäänlaista sopimusperusteista tai lakisääteistä yhteyttä.

17. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että kantelijat eivät voineet vedota hallinnolliseen epäkohtaan. Jos kantelijoiden ja heidän mahdollisen tulevan työnantajansa eli viraston välillä on ilmennyt väärinkäsityksiä, näiden kahden osapuolen olisi käsiteltävä ne. Komissio huomautti tästä II artiklan mukaisesti. 1.5 ja II. 1.6 Viraston kanssa tehdyn komission sopimuksen mukaan viraston on ilmoitettava komission palvelukseen lähetetylle henkilöstölle, että he eivät kuulu Euroopan unionin virkamieskuntaan ja että komissio ei ole heidän työnantajansa.

18. Komissiolle ilmoitettiin 6. helmikuuta 2009 kantelijoiden ja viraston välisistä ongelmista ja väärinkäsityksistä. Koska komissio oli huolissaan kaikkien mahdollisten ehdokkaiden oikeudenmukaisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta, se otti yhteyttä virastoon ja pyysi sitä tarkastelemaan uudelleen kantelijoiden tilannetta. Aloitteensa tuloksena virasto suostui siihen, että kantelijat voivat tehdä testit uudelleen. Komissio ilmoitti kantelijoille 13 päivänä maaliskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä virastoon kohdistamiensa toimien tuloksista.

19. Komissio totesi lopuksi, että oikeusasiamiehen olisi jätettävä kantelu tutkimatta ohjesääntönsä 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

20. Huomautuksissaan kantelijat toistivat väitteensä. He korostivat, että viraston alustavat tiedot vahvistivat, että he olivat läpäisseet testit. Niiden mukaan komissio oli vastuussa tilanteesta, koska virasto toimi komission edustajana. He totesivat, että komissioon ei ole mahdollista tulla tilapäisenä työntekijänä ilman, että erikoistunut rekrytointitoimisto on ottanut hänet palvelukseen. Tällaisten virastojen on aina noudatettava komission vahvistamia menettelyjä. Lisäksi työoloja ei määritä palvelukseen ottava virasto vaan komissio. Näin ollen komission olisi vastattava, jos virasto syyllistyy väärinkäytökseen.

Oikeusasiamiehen arviointi

21. Oikeusasiamies toteaa aluksi, että väliaikaisen työn eri osapuolten eli komission, kantelijoiden ja asianomaisen viraston oikeudet ja velvollisuudet johtuvat kahdesta erillisestä oikeussuhteesta. Toinen on komission ja viraston välinen sopimus, joka määritellään puitesopimuksen perusteella, ja toinen viraston ja kantelijoiden välinen sopimus. Kun otetaan huomioon kantelijoiden esittämät väitteet, tässä tapauksessa on kyse siitä, voivatko kantelijat oikeudellisen asemansa vuoksi nauttia oikeuksista komissioon nähden.

22. Tämäntyyppisen työsuhteen luonnetta on tarkastellut silloisen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka on asiaa koskevassa tuomiossaan [1] myöntänyt, että EU:n toimielimissä työskentelevien tilapäisten työntekijöiden työsuhde vaikuttaa kolminkertaiselta. Siinä on mukana kolme osapuolta eli vuokratyöntekijä, tilapäistyövoimaa välittävä yritys ja käyttäjä. Niiden väliset suhteet perustuvat tavallisesti kahden sopimuksen tekemiseen: toinen työvoiman vuokrausyrityksen ja käyttäjän välillä ja toinen työvoiman vuokrausyrityksen ja työvoiman vuokrausyrityksen välillä.

23. Arvioituaan tilapäisiä työsuhteita koskevia asiaa koskevia yhteisön sääntöjä [2] ja sen jäsenvaltion sovellettavaa lainsäädäntöä, jossa nämä suhteet tapahtuivat, eli Belgian lainsäädäntöä [3], ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että tilapäisen työntekijän ja käyttäjän välinen yhteys on pelkkä tosiasiallinen suhde. Tämä johtuu siitä, että ainoastaan tilapäistä työvoimaa välittävällä yrityksellä on oikeus käyttää työnantajille annettua määräysvaltaa työntekijöihin nähden [4].

24. Unionin tuomioistuin päätteli näin ollen, että tilapäisellä työntekijällä, joka hoitaa tehtäviään unionin toimielimessä, ei ole unionin toimielimeen mitään suoraa oikeussuhdetta, josta voitaisiin päätellä laillinen oikeus. Tämä johtuu siitä, että vuokratyöntekijällä on sopimussuhde ainoastaan tilapäistä työvoimaa välittävään yritykseen [5].

25. Edellä mainittu tuomio huomioon ottaen oikeusasiamies on tarkastellut huolellisesti viraston ja komission välistä sopimusta. Kuten II.1.5 artiklassa todetaan ja toisin kuin kantelijat uskovat, osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että virasto ei voinut edustaa komissiota eikä käyttäytyä siten, että se antaisi tällaisen vaikutelman.

26. Edellä esitetyn perusteella komission valtuudet valvoa virastoa liittyvät siihen, miten virasto valvoo sopimusmääräysten noudattamista. Sopimuksessa määrättiin nimittäin useista edellytyksistä, joiden täyttyessä komissio saattoi irtisanoa sopimuksen. Näitä ovat esimerkiksi II.15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu viraston vakava epäonnistuminen ammatillisissa asioissa.

27. Osapuolet sopivat, että viraston olisi varmistettava, että väliaikaisilla työntekijöillä, jotka on lähetetty komissiolle komission tätä koskevan henkilökohtaisen pyynnön perusteella (”Sopimuksen täytäntöönpanoa edeltävä osa à l'execution du Contract”), on kyseiseen toimeen vaadittava pätevyys ja työkokemus (II.1.6 artikla).

28. Oikeusasiamies ymmärtää, että tätä vaatimusta olisi sovellettava myös viraston ensimmäiseen hakijoiden valintaan varallaololuettelon laatimiseksi, josta väliaikaiset työntekijät voitaisiin valita.

29. Vaikka sopimuksessa ei ole mitään mainintaa siitä, miten valinta olisi tehtävä, sopimuksen luonne ja tarkoitus viittaavat siihen, että komission olisi vaadittava, että kyseinen virasto noudattaa valintaa tehdessään hyvän hallinnon perusperiaatteita, kuten oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden periaatteita.

30. Näin ollen oikeusasiamies panee tyytyväisenä merkille yhteydenotot, joita komissio on ottanut virastoon varmistaakseen hakijoiden oikeudenmukaisen kohtelun, ja panee merkille, että komissio on näiden yhteydenottojen perusteella pyytänyt, että kantelijoiden tilannetta tarkastellaan uudelleen.

31. On kuitenkin edelleen epäselvää, onko ehdokkailla itsellään sopimuksen ulkopuolisina osapuolina valtuudet pyytää suoraan komissiota varmistamaan, että virasto tekee heidän valintansa oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla. Koska komission ja viraston välisessä sopimuksessa viraston palkkaamilla tilapäisillä työntekijöillä ei olisi mitään oikeuksia komissioon nähden [6], tähän kysymykseen on vastattava kieltävästi. Oikeusasiamies muistuttaa kuitenkin, että tarjouspyynnön ehtoja koskevan sopimuksen liitteen I mukaan sopimuksessa on noudatettava sovellettavaa Belgian lainsäädäntöä. Näin ollen belgialaisten tuomioistuinten tehtävänä olisi tulkita sopimusta osapuolten välisissä riita-asioissa.

32. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelijoiden väitettä, joka koskee erityisesti sitä, että komissio ei ole valvonut virastoa, ja asianomaista väitettä ei voida hyväksyä.

33. Oikeusasiamies on kuitenkin tietoinen siitä, että kantelijoilla, kuten kaikilla kansalaisilla, on oikeus pyytää ja saada mahdollisimman täydellisiä ja täsmällisiä tietoja vastatessaan komissiolle esittämiinsä tiedusteluihin. Käsiteltävänä olevassa asiassa kantelijoiden on kohtuullista olettaa, että oltuaan yhteydessä edellä mainittuun virastoon komissio olisi ilmoittanut niille syyt, joiden vuoksi niille oli alun perin ilmoitettu, että ne oli merkitty varallaololuetteloon, mutta niille oli myöhemmin ilmoitettu, että ne eivät olleet läpäisseet kokeita. Tämä ristiriita herätti kantelijoissa todellista huolta, minkä vuoksi he kyseenalaistivat koko valintaprosessin oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden.

34. Oikeusasiamies katsoo, että yhteydenpidossaan virastoon komission olisi pitänyt vaatia asianmukaisia selvityksiä, jotta se olisi voinut välittää ne kantelijoille. Koska oikeusasiamiehen kantelijoille 13. maaliskuuta 2009 antamassa vastauksessa ei annettu tällaisia selvityksiä, oikeusasiamies esittää komissiolle uuden huomautuksen.

C. Päätelmät

Oikeusasiamies tekee kantelua koskevan tutkimuksensa perusteella seuraavan päätelmän:

Komissiossa ei ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Lisähuomautus

Komissio voisi harkita ottavansa uudelleen yhteyttä virastoon saadakseen asianmukaiset selvitykset, joiden avulla se voisi ilmoittaa kantelijoille selkeämmin syyt, joiden vuoksi virasto alun perin ilmoitti heille, että he olivat menestyneet, ja myöhemmin kuusi kuukautta myöhemmin ilmoitti heille, että he eivät olleet läpäisseet kokeita.

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä tammikuuta 2010.

[1] Asia T-127/00, Michael Nevin v. Euroopan yhteisöjen komissio, Kok. H. 2002, s. I-A-149 ja II-781, 52–57 kohta.

[2] neuvoston direktiivi 91/383/ETY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1991, määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämistä työssä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä; EYVL 1991, L 206, s. 19–21.

[3] Belgian laki, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1987.

[4] Ks. edellä asia T-127/00, Nevin, 57 kohta.

[5] Ks. edellä asia T-127/00, Nevin, 58 kohta.

[6] Ks. II.1.6 artikla: ”... ce dernier s'engage a n' invoquer a l'egard de la Commission aucun droit resultant de la relation contractuelle contre la Commission et le Contractant”