Kantelun tausta

1. Kantelija edustaa Tšekin luonnonsuojeluyhdistysten ekologista instituuttia Veronicaa.

2. Kantelija lähetti edellä mainitun laitoksen puolesta 14 päivänä marraskuuta 2006 komissiolle tiedonannon, joka sisälsi a) 14 päivänä marraskuuta 2006 päivätyn täytetyn rikkomista koskevan kantelulomakkeen; ja b) 22 päivänä marraskuuta 2006 päivätty täytetty lomake "Lisätietopyyntö". (Kumpaankin a ja b alakohtaan viitataan tässä päätöksessä yhteisesti ilmaisulla '14 päivänä marraskuuta 2006 annettu tiedonanto'.)

3. Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman ja Etelä-Määrin R52-moottoritien rakentamista koskevien suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä 14 päivänä marraskuuta 2006 annetun tiedonannon mukaan yhteisön ympäristölainsäädännön säännöksiä ei noudatettu täysimääräisesti. Asianomainen lainsäädäntö on seuraava: Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi 2001/42/EY (jäljempänä SYA-direktiivi), tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi 85/337/ETY (jäljempänä YVA-direktiivi), luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu direktiivi 79/409/ETY (jäljempänä lintudirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu direktiivi 92/43/ETY (jäljempänä luontodirektiivi).

4. Kantelijan mukaan Pohořelice–Mikulov-moottoritien R52-osuuden suunnittelussa, joka on osa Brnon ja Wienin välistä maantieyhteyttä, ei oteta huomioon vaihtoehtoisia reittejä [1], joilla olisi vähemmän kielteisiä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin [2]. Vaihtoehtoista reittiä, jossa voitaisiin käyttää olemassa olevaa D2-valtatietä Brno-Břeclavia ja suunniteltua Břeclavin ohitustietä ja jatkaa sitten Itävaltaan, ei arvioitu.

5. Hän totesi, että kyseisen R52-osuuden reitti sisältyi Břeclavskon alueelliseen maankäyttösuunnitelmaan ja että Etelä-Määrin aluekokous hyväksyi sen 9 päivänä marraskuuta 2006.

6. Koska kantelija ei saanut vastausta 14 päivänä marraskuuta 2006, 14 päivänä toukokuuta 2007 ja 17 päivänä syyskuuta 2007 päivättyihin tiedonantoihin, hän lähetti komissiolle muistutuksia, mutta turhaan.

7. Hän valitti näin ollen 14.3.2008 ensimmäistä kertaa oikeusasiamiehelle siitä, että komissio ei ollut vastannut hänen 14.11.2006 antamaansa tiedonantoon ja sitä seuranneisiin muistutuksiin. Hänen ensimmäinen kantelunsa oikeusasiamiehelle kirjattiin viitteellä 785/2008/BU.

8. Oikeusasiamiehen puututtua asiaan komissio lähetti kantelijalle 23. huhtikuuta 2008 vastauksen, jossa se

• pahoitteli sitä, ettei se ollut hallinnollisen virheen vuoksi vastannut hänen 14.11.2006 päivättyyn tiedonantoonsa. Se kuitenkin vakuutti hänelle, että hänen 14. marraskuuta 2006 tekemänsä ilmoitus oli "rekisteröity asianmukaisesti (27. marraskuuta 2006 viitenumerolla A/21576)";
• totesi ottaneensa huomioon 14. marraskuuta 2006 annettuun tiedonantoon sisältyvät tiedot ja arvioivansa niitä" Etelä-Määrin liikenneinfrastruktuurin laajemmassa yhteydessä (moottoritiet R43, R52 ja R55);
• lupasi tiedottaa hänelle asian etenemisestä.

9. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päätti kantelun 785/2008/BU käsittelyn toimielimen hyväksymällä tavalla.

10. Koska kantelija ei saanut komissiolta myöhemmin kirjallisia tietoja asian etenemisestä, hän toimitti tämän kantelun oikeusasiamiehelle 9. tammikuuta 2009.

Tutkinnan kohde

11. Kantelija väitti, että 14. marraskuuta 2006 päivätyssä tiedonannossa esitettyjen kysymysten käsittely komissiossa on viivästynyt perusteettomasti.

12. Hän väitti, että komission olisi otettava yhteyttä Tšekin tasavallan hallitukseen ja muistutettava sitä sen velvollisuudesta arvioida kaikki R52-moottoritietä koskevaan tutkimukseen perustuvat merkitykselliset vaihtoehdot. Jos hallitus ei noudata yhteisön lainsäädäntöä, komission olisi määrättävä seuraamuksia ja lopetettava moottoritien rakentamisen rahoittaminen sekä Tšekin että Itävallan osalta.

KYSYMYS

13. Komissio antoi lausuntonsa englanniksi 28 päivänä toukokuuta 2009. Se toimitti tšekinkielisen käännöksen 11 päivänä kesäkuuta 2009. Kantelija lähetti huomautuksensa 13. heinäkuuta 2009.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

A. Väitetyt perusteettomat viivästykset 14 päivänä marraskuuta 2006 annetussa tiedonannossa ja siihen liittyvässä väitteessä esitettyjen kysymysten käsittelyssä

Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

14. Kantelija väitti, että 14. marraskuuta 2006 päivätyssä tiedonannossa esitettyjen kysymysten käsittely komissiossa on viivästynyt perusteettomasti.

15. Hän huomautti lähettäneensä edellä mainitun tiedonannon 14. marraskuuta 2006. Lukuun ottamatta 23. huhtikuuta 2008 päivättyä kirjettä, jonka komissio lähetti hänelle oikeusasiamiehen väliintulon jälkeen, toimielin ei kuitenkaan ole ratkaissut asiaa eikä ilmoittanut hänelle, miten se käsittelee sitä.

16. Lisäksi kantelija otti puhelimitse ja henkilökohtaisella vierailulla Brysselissä yhteyttä ympäristöasioiden pääosaston linjan B (Luonto) johtajaan, joka kertoi hänelle, että asiaa ei ratkaista vuonna 2009.

17. Komissio totesi lausunnossaan, että kantelijan esittämät todisteet eivät oikeuttaneet 14 päivänä marraskuuta 2006 päivätyn tiedonannon kirjaamista kanteluksi useista syistä. Ensinnäkin komission mukaan kyseistä hanketta koskeva YVA-menettely aloitettiin virallisesti ennen Tšekin tasavallan liittymistä EU:hun, joten siihen ei sovelleta yhteisön oikeutta [3] Näin ollen olisi ollut täysin oikein, että komissio olisi päättänyt asian käsittelyn.

18. Toiseksi komissio totesi, että"tästäkin huolimatta" se arvioi huolellisesti kantelijan esiin tuomat kysymykset.

19. Komissio katsoi myös, että tutkimuksista ei ole riittävästi näyttöä R52-moottoritien suositellun muunnoksen merkittävästä vaikutuksesta Natura 2000 -alueisiin.

20. Lisäksi R52-moottoritiehanketta ei ole vielä hyväksytty (rakennuslupaa ei ole vielä myönnetty). Tšekin viranomaiset eivät näin ollen ole vielä ryhtyneet toimiin, jotka voisivat rikkoa yhteisön oikeutta.

21. Komissio myönsi myös, että 23 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyssä ensimmäisessä kirjeessään kantelijalle se olisi voinut selittää, ettei se voinut toimittaa lisätietoja arvioinnin tilasta tai jatkomenettelystä niin kauan kuin kyseisessä kirjeessä mainittu Etelä-Määrin liikenneinfrastruktuurin laajempi arviointi oli käynnissä.

22. Komissio kuitenkin huomautti, että kantelija oli ollut yhteydessä komission edustajiin vuosina 2007 ja 2008, ja myönsi tämän oikeusasiamiehelle tekemissään kanteluissa. Hän oli näin ollen tietoinen siitä, että hänen 14.11.2006 päivätyssä tiedonannossaan esiin tuotujen kysymysten käsittely oli käynnissä. Näin ollen ei ole mitään syytä olettaa, että komissio ei olisi ilmoittanut hänelle riittävällä tavalla hänen asiakirja-aineistonsa jatkotoimista.

23. Etelä-Määrin liikenneinfrastruktuurin laajemman arvioinnin tekemiseen kuluvan ajan osalta komissio huomautti, että kyseessä on hyvin monimutkainen asia, minkä vuoksi arviointi edellytti enemmän aikaa. Komission yksiköt ovat ponnistelleet huomattavasti tutkiakseen perusteellisesti Etelä-Määrin maantieinfrastruktuuriin liittyvien tapausten erilaiset tekniset ja oikeudelliset näkökohdat ja käsitelläkseen ne mahdollisimman tehokkaasti.

24. Laajempi arviointi perustui toisen tšekkiläisen ympäristöoikeusviraston (Environmental Law Service, jäljempänä ’EPS’) tekemän kantelun viralliseen rekisteröintiin. Kantelun otsikkona oli "Direktiivin 2001/42/EY (SEA-direktiivi) vaatimusten noudattamatta jättäminen Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä". Se rekisteröitiin virallisesti 6 päivänä kesäkuuta 2008 numerolla 2008/4493, ja se koskee myös moottoritietä R52 [4].

25. Komissio lupasi lausunnossaan, että se seuraa R52-moottoritiehen liittyviä kysymyksiä ja ilmoittaa kantelijalle tässä tapauksessa kaikista edellä mainittuun kanteluun 2008/4493 liittyvistä päätöksistä.

26. Komissio viittasi myös Tšekin tasavallan korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevaan samaa asiaa koskevaan oikeudenkäyntiin.

27. Lopuksi komissio ilmoitti, että se lähetti kantelijalle uuden kirjeen 27 päivänä huhtikuuta 2009. Kirjeessä, jonka jäljennöksen se on liittänyt kirjeeseen, kantajalle ilmoitettiin, ettei se rekisteröinyt hänen 14.11.2006 päivättyä ilmoitustaan kanteluksi, ja selitettiin syyt, joiden vuoksi näin ei tehty:

• Komissio selvensi ensin YVA-direktiivin soveltamisalaa vaihtoehtoisia ratkaisuja koskevan vaatimuksen osalta [5].
• Lisäksi se totesi, että YVA-direktiiviä ei voida soveltaa tähän hankkeeseen, koska asianomaisen R52-osuuden rakentamista koskeva menettely aloitettiin virallisesti ennen Tšekin tasavallan liittymistä EU:hun, jäljempänä ’hanketta koskeva ilmoitus’[6], joka on päivätty 29 päivänä tammikuuta 2003. Lisäksi komission käytettävissä olevien tietojen mukaan Tšekin toimivaltaiset viranomaiset eivät ole vielä myöntäneet rakennuslupaa Poho řelice - Mikulov -moottoritien R52 hanketta varten.
• Komissio viittasi edellä 24 kohdassa mainittuun virallisesti kirjattuun kanteluun 2008/4493. Vaikka tämän kantelun taustalla olevat tosiseikat eivät välttämättä ole samat kuin kantelijan 14 päivänä marraskuuta 2006 päivätyssä tiedonannossa esiin tuodut seikat, ne liittyvät toisiinsa. Sen vuoksi komissio lisäsi kantelijan esiin tuomat kysymykset kantelua 2008/4493 koskevaan asiakirja-aineistoon.
• Ennen lopullisen luvan myöntämistä komissio ei voinut arvioida, täyttyivätkö lintudirektiivistä ja luontodirektiivistä johtuvat velvoitteet erityisten suojelualueiden ”Střední nádrž Vodního díla Nové Mlýny” ja ”Pálava” sekä ehdotetun yhteisön tärkeänä pitämän alueen ”Mušovský luh” osalta, joihin ehdotettu R52-osuus todennäköisesti vaikuttaa.
• Hankkeen mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten osalta komissio ei saanut tietoja siitä, että kyseinen jäsenvaltio (Itävalta) pyytäisi YVA-direktiivin [7] 7 artiklassa säädetyn menettelyn soveltamista. Tätä menettelyä sovelletaan ainoastaan silloin, kun hankkeella on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia toisessa jäsenvaltiossa. Komissiolla ei ole tältä osin mitään näyttöä.

28. Kantelija väitti huomautuksissaan, jotka hän lähetti saatuaan komission edellä mainitun kirjeen ja jäljennöksen lausunnosta, ettei komissio antanut hänelle riittäviä tietoja siitä, miten se oli edistynyt hänen 14. marraskuuta 2006 päivätyn tiedonantonsa käsittelyssä. Hän väitti myös, että se oli käytännössä passiivinen asiassa kahden vuoden ajan. Tämän jälkeen hän väitti, ettei komissio voinut vedota väitteidensä tueksi hänen epävirallisiin yhteyksiinsä ympäristöasioiden pääosaston linjan B (Luonto) johtajaan. Johtaja vain kertoi kantelijalle, että pääosastolle oli annettu 14. marraskuuta 2006 päivätty tiedonanto, mutta ei tiennyt, miten pääosasto käsitteli sitä. Kantelija sai nämä tiedot vasta sen jälkeen, kun hän oli esittänyt kysymyksensä siitä, milloin hän saisi kirjallisen vastauksen tiedonantoonsa, jonka hän esitti henkilökohtaisen Brysselin-vierailunsa aikana.

29. Kantelija hylkäsi komission perustelut sille, että hänen 14 päivänä marraskuuta 2006 päivättyä tiedonantoaan ei ollut kirjattu kanteluksi. Hän oli ensin eri mieltä siitä, että hanketta koskeva YVA-menettely olisi virallisesti aloitettu ennen Tšekin tasavallan liittymistä EU:hun. Kantelijan mukaan Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman valmistelu alkoi kahdella tilauksella, jotka lähetettiin 25 päivänä helmikuuta 2005 maankäyttösuunnitelman toimittajalle ja ympäristövaikutusten arvioinnin toimittajalle. Lisäksi Etelä-Määrin aluevaltuuston ainoa päätöslauselma, jossa mainitaan kyseisen alueen maankäyttöasiakirjat ("Strategia Etelä-Määrin alueen maankäyttöasiakirjojen hankkimiseksi", viite 1204/04/Z27), on päivätty 23 päivänä syyskuuta 2004. Tämä tapahtui myös Tšekin tasavallan liityttyä EU:hun.

30. Toiseksi kantelija viittasi komission väitteeseen, jonka mukaan vaikka hanketta koskeva YVA-menettely ei kuulu yhteisön oikeuden soveltamisalaan, se arvioi kuitenkin huolellisesti esiin tuomiaan kysymyksiä. Hän piti kohtuuttomana sitä, että komissio käytti tätä väitettä yhtenä syynä siihen, ettei hänen 14.11.2006 päivättyä tiedonantoaan kirjattu kanteluksi.

31. Kolmanneksi kantelija piti harhaanjohtavana komission lausuntoa, jonka mukaan parhaaksi arvioidun R52-muunnoksen merkittävää vaikutusta Natura 2000 -alueisiin koskevista tutkimuksista saatu näyttö oli riittämätöntä. Tämä johtuu siitä, että komissio ei täsmentänyt tutkimuksia, joihin se viittasi. Kantelijan mukaan ainoa Natura 2000 -tutkimus, joka koskee Břeclavskon alueellista maankäyttösuunnitelmaa, on Mgr. Mudraa koskeva vuoden 2005 tutkimus. Tutkimuksen mukaan Břeclavskon maaennusteella kokonaisuudessaan on merkittävä kielteinen vaikutus Natura 2000 -järjestelmään. Tutkimuksessa todetaan myös, että R52-osuudella on merkittävä kielteinen vaikutus Střední nádrž Vodního díla Nové Mlýny -erityissuojelualueeseen. Lisäksi komissiolla on hallussaan useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että vaihtoehtoinen reitti Břeclavin kautta olisi sekä taloudellisesti että ekologisesti edullisempi. Komissiolla on esimerkiksi hallussaan Mgr. Wolfia koskeva vuoden 2007 tutkimus [8], johon se viittasi Tšekin liikenneministerille 29 päivänä toukokuuta 2008 lähettämänsä kirjeen REGIO F.2/MBO/vk D(2008) 790085 [9] liitteessä. Tämän kirjeen liitteessä komissio kysyi ministeriltä, miksi edellä mainittua vaihtoehtoista reittiä ei ilmeisesti ole otettu huomioon useiden asiantuntijatutkimusten suosituksista huolimatta.

32. Neljänneksi kantelija piti virheellisenä ja harhaanjohtavana komission väitettä, jonka mukaan R52-moottoritiehanketta ei ole vielä hyväksytty eikä näin ollen ole vielä toteutettu toimia, jotka voisivat olla yhteisön oikeuden vastaisia. Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman hyväksyminen on yleisluonteinen toimenpide. Yhteisön lainsäädäntöä on rikottu hyväksymällä kyseinen maankäyttösuunnitelma, eikä komissio voi perustella sen toimettomuutta viittaamalla mahdolliseen tulevaan rakennuslupaan. Komissio on varmasti tietoinen siitä, että rakennuslupaa edeltää maankäyttölupa, jonka jälkeen toteutetaan peruuttamattomia toimia, kuten maan ostoja tai pakkolunastuksia. Lisäksi kuntien maankäyttösuunnitelmat on saatettava Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman mukaisiksi, mikä on myös peruuttamaton askel, joka vaikuttaa kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Onneksi tällaisia peruuttamattomia toimia ei ole vielä toteutettu [10].

33. Mitä tulee komission viittaukseen Tšekin korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin, kantelija totesi, että rikkomuskantelujen tutkintamekanismi ei edellytä, että asia käsitellään ensin Tšekin tuomioistuimissa.

34. Kantelija viittasi myös Tšekin tasavallan ylimmän tarkastusviraston, jäljempänä ’NKÚ’, suorittaman valvonnan tuloksiin (nro 08/26, ”Rahoitusvarat Brno–Wien-moottoritieyhteyden hankintaan (R52)”). Kantelija liitti mukaan tulosteen NKÚ:n päätelmistä, jotka viittaavat useisiin puutteisiin [11]. Hän lisäsi, että komissiolla on hallussaan myös Tšekin julkisen puolustajan kriittinen raportti, jonka puolustaja toimitti Etelä-Määrin alueelle mutta jota ei edelleenkään oteta huomioon [12].

Oikeusasiamiehen arviointi

35. Oikeusasiamies toteaa aluksi, että kantelija toimitti tiedonantonsa komissiolle 14. marraskuuta 2006 ja että komissio ilmoitti sen vastaanottamisesta huhtikuussa 2008 oikeusasiamiehen puututtua asiaan. Huhtikuussa 2008 päivätyssä kirjeessään komissio ilmoitti, että kantelijan 14 päivänä marraskuuta 2006 päivätty tiedonanto kirjattiin saapuneeksi 27 päivänä marraskuuta 2006 erityisellä viitenumerolla. Se ei kuitenkaan tuonut selvästi esiin, ettei se ollut rekisteröinyt tiedonantoa kanteluksi. Komissio ilmoitti kantelijalle vasta tätä kantelua koskevassa lausunnossaan ja 27.4.2009 päivätyssä toisessa kirjeessään, ettei se ollut kirjannut hänen 14.11.2006 päivättyä tiedonantoaan kanteluksi, ja selitti syyt tähän.

36. Oikeusasiamies muistuttaa, että komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja Euroopan oikeusasiamiehelle suhteista kantelijaan yhteisön oikeuden rikkomisten yhteydessä (KOM/2002/0141 lopullinen), jäljempänä 'tiedonanto', ei aseteta määräaikaa, jonka kuluessa komission olisi ilmoitettava kantelijoille, että se ei rekisteröi virallisesti kantelijoiden kirjeenvaihtoa kanteluksi [13]. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että tällaiseen tilanteeseen sovelletaan asiaankuuluvia yleisiä sääntöjä. Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön [14] 17 artiklan mukaan virkamiehen on varmistettava, että jokaista pyyntöä tai valitusta koskeva päätös tehdään kohtuullisessa määräajassa, viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön tai valituksen vastaanottamisesta. Jos pyyntöä tai valitusta ei sen esille tuomien seikkojen monimutkaisuuden vuoksi voida ratkaista edellä mainitussa määräajassa, virkamiehen on ilmoitettava tästä pyynnön tai valituksen tekijälle mahdollisimman pian. Lisäksi Euroopan komission henkilöstön hyvää hallintotapaa suhteissa yleisöön koskevien sääntöjen, jäljempänä ’komission käytännesäännöt’, 4 kohdan mukaan komission on vastattava kirjeenvaihtoon viidentoista työpäivän kuluessa siitä, kun asiasta vastaava komission yksikkö on vastaanottanut sen. Jos vastausta ei voida lähettää edellä mainitussa määräajassa ja kaikissa tapauksissa, joissa vastaus edellyttää muuta työtä, kuten yksiköiden välistä kuulemista tai kääntämistä, komission olisi lähetettävä pysyvä vastaus, jossa ilmoitetaan päivämäärä, johon mennessä vastaanottaja voi odottaa vastausta [15].

37. Oikeusasiamies katsoo, että kantelijat voivat kohtuudella odottaa, että määräaika, jonka kuluessa komissio ilmoittaa heille päätöksestään olla kirjaamatta kirjeenvaihtoaan kanteluksi, ei ole huomattavasti pidempi kuin yksi kalenterikuukausi, joka tiedonannossa esitetään virallisesti kanteluksi kirjatulle kirjeenvaihdolle. Kantelijat voivat joka tapauksessa odottaa, että komissio ilmoittaa heille päätöksestään olla kirjaamatta kirjeenvaihtoaan kanteluksi Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 17 artiklassa säädetyssä kahden kuukauden määräajassa.

38. Jos komissio saa tietää, että kirjeenvaihdossa esille otetun asian monimutkaisuus lisää huomattavasti aikaa, jonka se tarvitsee päättääkseen, rekisteröidäänkö kirjeenvaihto kanteluksi, sen olisi ilmoitettava asiasta kantelijalle Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 17 artiklan ja komission säännöstön 4 kohdan mukaisesti.

39. Vaikka komissio nyt käsiteltävässä asiassa kirjasi kantelijan 14 päivänä marraskuuta 2006 päivätyn tiedonannon 27 päivänä marraskuuta 2006, se ilmoitti kantelijalle vasta 27 päivänä huhtikuuta 2009, että se oli kirjannut kirjeenvaihdon kanteluksi ja perustellut tämän päätöksen vasta viimeksi mainittuna päivänä. Komissio ei myöskään toimittanut kantelijalle kirjallisia tietoja asian etenemisestä 23. huhtikuuta 2008 (alkuperäisen ilmoituksen päivämäärä, jolloin se lupasi tehdä niin) ja 27. huhtikuuta 2009 (päätös olla kirjaamatta kirjeenvaihtoa kanteluksi) välisenä aikana. Kuten kantelija on perustellusti huomauttanut, tällaisia kirjallisia tietoja ei voida korvata hänen omasta aloitteestaan tekemillään henkilökohtaisilla yhteyksillä komission virkamiehiin. Edellä mainittu komission laiminlyönti rikkoo Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 17 artiklaa ja komission säännöstön 4 kohtaa ja on siten hallinnollinen epäkohta. Koska käsiteltävänä olevan asian tämä näkökohta koskee menneisyyden erityisiä tapahtumia ja koska komissio ilmoitti kantelijalle asiasta lopulta 27. huhtikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä, oikeusasiamies ei katso asianmukaiseksi pyrkiä sovintoratkaisuun tai tehdä asiaa koskevaa suositusluonnosta. Hän esittää kuitenkin kriittisen huomautuksen jäljempänä.

40. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että kantelija ei yhdy komission perusteluihin olla kirjaamatta 14. marraskuuta 2006 päivättyä tiedonantoaan kanteluksi.

41. Oikeusasiamies muistuttaa tältä osin, että tiedonannon 3 kohdassa määrätään, että kirjeenvaihtoa ei kirjata kanteluksi, jos

"- se on anonyymi, siinä ei näy lähettäjän osoitetta tai siinä on epätäydellinen osoite;

siinä ei viitata nimenomaisesti tai implisiittisesti jäsenvaltioon, jonka voidaan katsoa olevan vastuussa yhteisön oikeuden vastaisista toimenpiteistä tai käytännöistä;

se tuomitsee yksityishenkilön tai elimen teot tai laiminlyönnit – –;

- siinä ei esitetä epäkohtaa;

siinä esitetään väite, jonka osalta komissio on omaksunut selkeän, julkisen ja johdonmukaisen kannan – –;

- siinä esitetään epäkohta, joka ei selvästikään kuulu yhteisön oikeuden soveltamisalaan."(kursivointi tässä)

42. Vaikka oikeusasiamies ei voi käytettävissään olevien todisteiden perusteella arvioida aineellisesti komission näkemystä, jonka mukaan yhteisön oikeutta ei sovelleta käsiteltävänä olevaan asiaan, pelkästään tämä syy olisi lähtökohtaisesti riittävä peruste olla kirjaamatta kantelijan 14.11.2006 päivättyä kirjeenvaihtoa kanteluksi.

43. Oikeusasiamies ei katso, että komission kantelijalle 27. huhtikuuta 2009 lähettämässään kirjeessä ja tätä kantelua koskevassa lausunnossaan esittämät lisäväitteet olisivat lisäperusteita sille, miksi se ei rekisteröinyt kantelijan 14. marraskuuta 2006 päivättyä tiedonantoa kanteluksi. Päinvastoin oikeusasiamies ymmärtää, että esittämällä nämä väitteet komissio halusi osoittaa, että se käsitteli asiaa, johon kantelija viittasi laajemmassa asiayhteydessä.

44. Komission väite, jonka mukaan sen käytettävissä olevien tietojen mukaan kyseistä R52-osuutta koskevaa rakennuslupaa ei ole vielä myönnetty, osoittaa, että komissio ainakin seuraa tilannetta.

45. Kantelijan huomautuksiin liitetystä aineistosta käy lisäksi ilmi, että komissio otti Etelä-Määrin liikenneinfrastruktuuria koskevan laajemman arviointinsa yhteydessä yhteyttä Tšekin liikenneministeriin 29 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, jossa se pyysi ministeriä ottamaan kantaa seuraaviin moottoritietä R52 koskeviin kysymyksiin:

"Komission yksiköt haluavat saada tietoja, jos Tšekin viranomaiset harkitsevat vertailevaa tutkimusta "Brno-Mikulov-Wienin" ja "Brno-Breclav-Wienin" välisistä vaihtoehtoisista yhteyksistä. Hyväksytyn toimenpideohjelman ”Liikenne” mukaan vaihtoehtoisia reitityksiä olisi vertailtava ennen avustushakemuksen jättämistä komissiolle ja vertailun taloudelliset ja ympäristölliset tulokset olisi sisällytettävä avustushakemukseen. Useat valtiosta riippumattomat järjestöt kuitenkin puolustavat kantaa, jonka mukaan liikenneministeriö yrittää ajaa hallituksen tasolla läpi "Brno-Mikulov-Wien" -muunnoksen ilman edellä mainittujen kahden vaihtoehtoisen reitin kattavaa ennakkoarviointia. Lisäksi meille on ilmoitettu, että RSD:n [Ředitelství silnic a dálnic, the Motorways and Highways Directorate] tähän mennessä tekemän taloudellisen analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että ”Brno-Breclav-Wienin” katsotaan olevan kestävämpi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miksi vaihtoehtoinen variantti, Břeclavin kautta, näyttää jääneen huomiotta useiden asiantuntijatutkimusten suosituksista huolimatta.

Tämän jälkeen komissio viittasi kolmeen tutkimukseen, muun muassa Mgr. Wolfin tekemään tutkimukseen, jonka kantelija mainitsi huomautuksissaan.

46. Lisäksi oikeusasiamies ymmärtää komission viittauksen Tšekin korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä oleviin oikeudenkäynteihin [16] selityksenä sille, miksi komission lisätoimet eivät tässä vaiheessa ole tarpeen. Oikeusasiamies pitää tätä lähestymistapaa kohtuullisena. Komissio näyttää näin ollen katsovan, että kyseinen tilanne voidaan edelleen korjata kansallisella tasolla. Oikeusasiamies muistuttaa tässä yhteydessä, että ensisijainen vastuu yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanosta on jäsenvaltioilla ja että mahdollisen rikkomusmenettelyn tavoitteena on saada jäsenvaltiot noudattamaan yhteisön lainsäädäntöä vapaaehtoisesti. On myös syytä muistuttaa, että kansalliset tuomioistuimet ovat osa eurooppalaista toimivaltajärjestelmää, jolla varmistetaan yhteisön oikeuden noudattaminen.

47. Lopuksi oikeusasiamies pitää kohtuullisena komission menettelyä koskevaa päätöstä lisätä kantelijan asia kanteluun 2008/4493 "Direktiivin 2001/42/EY (SEA-direktiivi) vaatimusten noudattamatta jättäminen Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä", jonka se oli virallisesti rekisteröinyt ja joka koskee myös R52-moottoritietä. Kantelu 2008/4493, joka on oikeusasiamiehen käytettävissä kantelun 822/2009/BU asiakirja-aineistossa, koskee yhteisön oikeuden (SYA-direktiivi, luontodirektiivi ja lintudirektiivi) rikkomista Tšekin tasavallassa (Etelä-Määrin aluevaltuusto ja ympäristöministeriö) Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman valmistelun ja hyväksymisen aikana. Oikeusasiamies on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kantelijan 14. marraskuuta 2006 antamassa tiedonannossa esitetyt kysymykset liittyvät kantelussa 2008/4493 esitettyihin kysymyksiin. Oikeusasiamies toteaa myös, että kantelija viittasi 14. marraskuuta 2006 antamassaan tiedonannossa EPS:n (komissiolle tehtyjen kantelujen 2008/4493 ja oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen 822/2009/BU laatijan) kansallisella tasolla toteuttamiin toimiin. Kantelussaan 2008/4493 EPS viittasi kantelijan 14. marraskuuta 2006 antamaan tiedonantoon, joka koski samankaltaista asiaa, joka liittyi Euroopan yhteisöjen lainsäädännön rikkomiseen Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä.

48. Tältä osin oikeusasiamies luottaa siihen, että komissio tiedottaa kantelijalle tulevaisuudessa kantelun 2008/4493 käsittelyn edistymisestä. Oikeusasiamies ehdottaa, että komissio voisi hyväksyä yleisen toimintalinjan, jonka mukaan se antaa tietoja rekisteröidyn rikkomuskantelun käsittelyn edistymisestä paitsi kantelun tehneelle kantelijalle myös niille asiasta kiinnostuneille kansalaisille ja yhdistyksille, joiden kantelut, vaikka niitä ei ole virallisesti rekisteröity sellaisiksi, lisättiin rekisteröidyn kantelun asiakirja-aineistoon. Oikeusasiamies esittää asiasta lisähuomautuksen jäljempänä.

49. Edellä 44–48 kohdassa esitettyjen näkökohtien perusteella oikeusasiamies päättelee, että kantelijan väitettä ei voida hyväksyä.

B. Päätelmät

Oikeusasiamies esittää kantelua koskevien tutkimustensa perusteella seuraavan kriittisen huomautuksen:

Komissio ei 23 päivän huhtikuuta 2008 (kantelijan 14 päivänä marraskuuta 2006 päivättyä tiedonantoa koskevan vastaanottoilmoituksen päivämäärä) ja 27 päivän huhtikuuta 2009 välisenä aikana ilmoittanut kantelijalle päätöksestään olla kirjaamatta 14 päivänä marraskuuta 2006 päivättyä tiedonantoa kanteluksi ja syistä, joiden vuoksi se ei tehnyt niin. Tämän vuoksi komissio ei toimittanut kantelijalle edellä mainitun ajanjakson aikana kirjallisia tietoja edistymisestään asiassa. Tämä rikkoo Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön 17 artiklaa ja Euroopan komission henkilöstön hyvän hallintotavan säännöstön 4 kohtaa suhteissa yleisöön ja on näin ollen hallinnollinen epäkohta.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

Lisähuomautus

Komissio voisi harkita sellaisen yleisen politiikan hyväksymistä, jossa se antaa tietoja rekisteröidyn rikkomuskantelun käsittelystä molemmille osapuolille:

• valituksen tekijä (tekijät), joka (jotka) on tehnyt (jotka ovat tehneet) kyseisen valituksen; ja
• asianomaiset kansalaiset ja yhdistykset, joiden valitukset, vaikka niitä ei ole virallisesti rekisteröity, on lisätty rekisteröidyn rikkomuskantelun asiakirja-aineistoon.

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 26 päivänä marraskuuta 2009.

---

[1] Luontodirektiivin 6 artiklan 4 kohta: "Jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä."(korostus lisätty)

[2] Mukaan http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/, Natura 2000 on EU:n laajuinen luontodirektiivin nojalla perustettu luonnonsuojelualueiden verkosto. Sen tavoitteena on varmistaa Euroopan arvokkaimpien ja uhanalaisimpien lajien ja luontotyyppien säilyminen pitkällä aikavälillä. Se käsittää jäsenvaltioiden luontodirektiivin nojalla nimeämät erityisten suojelutoimien alueet ja lintudirektiivin nojalla nimetyt erityiset suojelualueet.

[3] Komissio viittasi asiassa C-209/04, komissio v. Itävalta, 15.3.2006 annetun tuomion (Kok. 2006, s. I-2755) 56 kohtaan, jossa todetaan seuraavaa: "Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan periaatetta, jonka mukaan hankkeista, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, on tehtävä ympäristöarviointi, ei sovelleta silloin, kun hanketta koskeva lupahakemus on jätetty muodollisesti ennen direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymistä (ks. tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (EYVL L 175, s. 40) osalta asia C-431/92, komissio v. Saksa, tuomio 14.12.1995, Kok. 1995, s. I-2189, 29 ja 32 kohta ja asia C-81/96, Gedeputeerde Staten van Noord-Holland, tuomio 17.6.1998, Kok. 1998, s. I-3923, 23 kohta)."

[4] EPS teki 24.3.2009 kantelun myös oikeusasiamiehelle, joka kirjasi sen viitenumerolla 822/2009/BU. EPS väitti, että komission kantelun 2008/4493 käsittely oli viivästynyt perusteettomasti. Tämän päätöksen antamispäivänä oikeusasiamiehen tutkinta kantelusta 822/2009/BU on edelleen käynnissä.

[5] Komissio selitti, että vaihtoehtoisen ratkaisun arvioinnin puuttuminen hankkeen Natura 2000 -ympäristövaikutusten arvioinnin aikana ei tarkoita, että YVA-menettely olisi pätemätön.

[6] tšekiksi: ” oznámení projektu”.

[7] "Jos jäsenvaltio on tietoinen siitä, että hankkeella on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia toisessa jäsenvaltiossa, tai jos jäsenvaltio, johon todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia, sitä pyytää, sen jäsenvaltion, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa, on toimitettava 5 artiklan mukaisesti kerätyt tiedot toiselle jäsenvaltiolle samaan aikaan, kun se asettaa ne omien kansalaistensa saataville. Näitä tietoja käytetään perustana mahdollisille neuvotteluille, jotka ovat tarpeen kahden jäsenvaltion kahdenvälisissä suhteissa vastavuoroisuuden ja vastaavuuden pohjalta."

[8] Kantelija liitti huomautuksiinsa tämän tutkimuksen tiivistelmän, jonka mukaan R52-muunnoksella on huonompi vaikutus Natura 2000 -alueisiin kuin muunnoksella Břeclavin kautta.

[9] Kantelija liitti mukaan jäljennöksen tästä kirjeestä. Tässä kirjeessä komissio totesi muun muassa seuraavaa: "Yksiköillemme on tiedotettu Tšekin ylimmän tarkastusviraston (NKU) havainnoista, jotka liittyvät joidenkin liikennehankkeiden rakentamiseen Tšekissä. NKU:n havaintojen mukaan liikennehankkeiden täytäntöönpanossa Tšekissä on joitakin menettelyvirheitä. Osa havainnoista liittyy hankkeisiin, joita on tarkoitus osarahoittaa rakennerahastoista, ja siksi on erittäin tärkeää, että ymmärrämme kantanne näihin kysymyksiin. Lisäksi joistakin näistä hankkeista on tehty useita kanteluja komissiolle. Liitteenä olevassa liitteessä on luettelo kohdista, joihin pyydämme [ sic] toimittamaan yksityiskohtaisen vastauksen suoraan yksiköiltänne.”

[10] Kantelija vahvisti tämän asiaan liittyvässä 30 päivänä syyskuuta 2009 päivätyssä tiedonannossaan.

[11] NKÚ:n päätelmät ovat saatavilla sen verkkosivustolla http://www.nku.cz/kon-zavery/K08026.pdf.

[12] Kantelussa 2008/4493 mainitaan kolme oikeuksien puolustajan raporttia marraskuulta 2006, huhtikuulta 2007 ja helmikuulta 2008.

[13] Tiedonannon 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetään ainoastaan yhden kuukauden määräajasta (alkuperäisen vahvistuksen päivämäärästä), jonka kuluessa komission virallisesti kanteluksi rekisteröimä kirjeenvaihto on tunnustettava uudelleen.

[14] Nämä eurooppalaiset käytännesäännöt ovat saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu/resources/code.faces

[15] EYVL 2000, L 267, s. 64. Ks. toinen ja kolmas kappale otsikon "Kirjeenvaihto" alla.

[16] Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettu kanne on oikeusasiamiehen käytettävissä kantelun 822/2009/BU asiakirja-aineistossa. Sen otsikko on "Ehdotus kumota yleisluonteinen toimi - Břeclavskon alueellinen maankäyttösuunnitelma, joka on hyväksytty Etelä-Määrin aluevaltuuston 9.11.2006 antamalla päätöslauselmalla nro 921/06/ Z 14" ja joka on suunnattu vastaajana olevaa Etelä-Määrin aluetta vastaan. Kanteessa kantajat väittivät, että Břeclavskon alueellista maankäyttösuunnitelmaa ei hyväksytty ainoastaan Tšekin lainsäädännön vaan myös SYA-direktiivin, YVA-direktiivin, lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukaisesti. Ne vaativat Břeclavskon alueellisen maankäyttösuunnitelman kumoamista kokonaisuudessaan.