Kantelun tausta

1. Kantelija, yhdistystä edustava asianajaja, jäljempänä 'yhdistys', teki Euroopan komissiolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 20 artiklan 2 kohdan nojalla kantelun väitetystä sääntöjenvastaisesta valtiontuesta, jonka jäsenvaltio on myöntänyt panimolle. Hän teki kantelunsa komission kantelulomakkeella, jäljempänä ’valtiontukia koskeva kantelu’.

2. Valtiontukikanteluun oli liitetty kantelijan valtakirja, jäljempänä 'valtakirja', jolla yhdistys valtuutti hänet edustamaan kantelijaa kaikissa valtiontukikantelun jättämiseen liittyvissä säädöksissä sekä" hyväksymään kaikki toimitetut asiakirjat".

3. Komissio (kilpailun pääosasto) ilmoitti yhdistyksen puheenjohtajalle 17 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jäljempänä ’ensimmäinen kirje’, ettei se tutkisi väitettyä valtiontukea oluen osalta. Sen maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto tutkii kuitenkin väitettyä valtiontukea maltaiden osalta. Komissio lisäsi, että jos järjestö ei kiistä havaintoaan 20 työpäivän kuluessa, se katsoo, että valtiontukea koskeva kantelu on peruutettu oluen osalta. Komissio ei lähettänyt kantelijalle alkuperäistä kirjettä 1 eikä jäljennöstä mainitusta kirjeestä.

4. Kantelija ilmoitti 27 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä komissiolle olevansa yhdistyksen valtuutettu laillinen edustaja ja pyysi sitä toimittamaan sille tulevaisuudessa alkuperäiskappaleet tai jäljennökset kaikista tiedonannoista, joita se lähettää yhdistykselle valtiontukikantelusta.

5. Kantelija esitti 6 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä komissiolle lisäperusteluja siitä, miksi sen olisi tutkittava myös väitettyä olutta koskevaa valtiontukea.

6. Komissio kysyi kantelijalta 19 päivänä syyskuuta 2007 lähettämässään sähköpostiviestissä, koskiko valtiontukikanteluun sisältynyt lausunto, jonka mukaan se ei ollut luottamuksellinen, myös edellä mainittuja lisätietoja, jotka kantelija oli tällä välin toimittanut.

7. Tämän jälkeen komissio lähetti 8 päivänä huhtikuuta 2008 yhdistykselle uuden kirjeen, jäljempänä ’toinen kirje’, jossa se ilmoitti, että kyseessä oleva tuki ei sisällä sääntöjenvastaista valtiontukea oluen osalta, ja selitti tämän päätelmän perustelut. Komissio lisäsi, että jos järjestö ei kiistä tätä päätelmää 20 työpäivän kuluessa, se katsoo, että valtiontukea koskeva kantelu on peruutettu oluen osalta.

8. Komissio ei myöskään lähettänyt kantelijalle kirjettä 2.

Tutkinnan kohde

9. Kantelija väitti oikeusasiamiehelle 23. huhtikuuta 2008 tekemässään kantelussa, että komissio ei ollut välittänyt hänelle virallisia tiedonantoja, jotka koskivat hänen järjestön puolesta, joka toimii järjestön laillisena edustajana, tekemänsä valtiontukikantelun käsittelyä.

Tämän vuoksi hän pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan hänen kantelunsa, antamaan asianmukaisia korjaussuosituksia ja ilmoittamaan hänelle tuloksesta.

KYSYMYS

10. Komissio antoi 1. syyskuuta 2008 lausunnon oikeusasiamiehen tutkimuksesta. Kantelija lähetti huomautuksensa 22. syyskuuta 2008.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

A. Väite, jonka mukaan komissio ei ole välittänyt kantelijalle virallisia tiedonantoja, jotka koskevat hänen yhdistyksen puolesta esittämänsä valtiontukikantelun käsittelyä Oikeusasiamiehelle esitetyt

perustelut

11. Kantelija väitti, että komissio ei ollut toimittanut hänelle virallisia tiedonantoja, jotka koskivat hänen järjestön puolesta, joka toimii järjestön laillisena edustajana, tekemänsä valtiontukikantelun käsittelyä. Hän huomautti, että hän oli valituksensa yhteydessä toimittanut yhdistyksen hänelle antaman valtakirjan, jonka mukaan hän oli yhdistyksen asianmukaisesti valtuutettu laillinen edustaja. Tämä oikeutti hänet muun muassa hyväksymään kaikki valtiontukikanteluun liittyvät toimitetut asiakirjat. Antamalla kantelijalle valtakirjan yhdistys oli ilmaissut toivovansa, että kaikki valtiontukikantelun käsittelyyn liittyvät asiakirjat toimitettaisiin kantelijalle.

12. Hän korosti myös kirjeiden 1 ja 2 merkitystä. Kirjeissä asetetaan määräajat, joiden kuluessa yhdistyksen on vastustettava komission oluesta tekemiä havaintoja. Kantelija katsoo, että koska komissio ei lähettänyt hänelle edellä mainittuja kirjeitä, se oli aiheuttanut riskin siitä, että yhdistys ei pystyisi reagoimaan niihin asianmukaisesti.

13. Komissio viittasi neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (2) 20 artiklan 2 kohtaan ja kilpailun pääosaston sisäisiin menettelyihin, jotka koskevat valtiontukia koskevien kantelujen käsittelyä. Näiden menettelyjen mukaisesti jäsenvaltion vastaus kanteluun voidaan kyseisen jäsenvaltion ennakkosuostumuksella toimittaa kantelijalle kommentoitavaksi. Jos valituksen tekijä ei reagoi 20 työpäivän kuluessa, valitus katsotaan peruutetuksi.

14. Komissio korosti, että järjestön käyttämässä valtiontukikantelussa se yksilöitiin selvästi kantelijaksi. Kyseisessä lomakkeessa ei pyydetty pitämään yhdistyksen henkilöllisyyttä luottamuksellisena eikä osoittamaan kirjeenvaihtoa yksinomaan yhdistyksen asianajajalle.

15. Komissio katsoo, että on normaali käytäntö osoittaa valtiontukia koskevien kantelujen asiasisältöä koskeva kirjeenvaihto suoraan kantelulomakkeessa yksilöidylle kantelijalle. Ilmoittamalla asiasta suoraan järjestölle komissio varmisti, että valtiontukia koskeva kantelu käsiteltiin nopeasti ja että kantelijalle tiedotettiin kattavasti sen tapauksesta tekemästä arvioinnista.

16. Komissio myönsi, että se oli osoittanut yhdistyksen puheenjohtajalle ainoastaan tärkeät kirjeet 1 ja 2, joissa se perusteli pääasiaa koskevaa arviointiaan. Se oli kuitenkin aina ilmoittanut oikeusasiamiehen tutkimuksessa kantelijalle puhelimitse asian käsittelystä.

Oikeusasiamiehen arviointi

17. Käsiteltävässä asiassa nousee esiin menettelyllinen ongelma, joka liittyy valtiontukia koskevien kantelujen käsittelyyn asetuksen N:o 659/1999 20 artiklan 2 kohdan nojalla. Kun asianomainen osapuoli antaa asianajajalle valtakirjan ja toimittaa sen yhdessä valtiontukikantelun kanssa, onko komission lähetettävä kaikki asiaan liittyvä kirjeenvaihto yksinomaan asianomaiselle osapuolelle, yksinomaan sen asianajajalle vai molemmille?

18. Oikeusasiamies haluaa aluksi huomauttaa, että valtakirjan tarkoituksena on nimenomaan todistaa, että päämies on valtuuttanut asianajajansa toimimaan kolmansien henkilöiden kanssa hänen puolestaan.

19. Lisäksi, kuten kantelija perustellusti väittää, valtakirjan toimittaminen yhdessä valtiontukikantelun kanssa on itsessään osoitus asianomaisen osapuolen tahdosta tai halusta käyttää asianajajaa valtiontukimenettelyssä.

20. Oikeusasiamies katsoo, että sovellettavat oikeussäännöt ja komission mainitsemat sisäiset menettelyt eivät estä komissiota ottamasta tätä tahtoa huomioon lähettämällä valtiontukikanteluihin liittyvän kirjeenvaihdon sille asianajajalle, jolle asianomainen osapuoli on myöntänyt valtakirjan. Ihannetapauksessa, jos valtakirja toimitetaan yhdessä valtiontukikantelun kanssa, komissio voisi lähettää asiaa koskevan kirjeenvaihdon sekä asianomaiselle osapuolelle että sen asianajajalle, ellei valtakirjassa toisin määrätä.

21. Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio lähetti kirjeenvaihdon yksinomaan asianomaiselle osapuolelle (yhdistys). Komissio näyttää väittävän, että se olisi lähettänyt tällaista asiasisältöä koskevaa kirjeenvaihtoa asianajajalle vain, jos valtakirjaan olisi sisältynyt i) pyyntö, jonka mukaan kirjeenvaihto olisi lähetettävä yksinomaan asianajajalle, ja/tai ii) jos kantelija olisi pyytänyt luottamuksellisuutta.

22. Väitteestä i oikeusasiamies huomauttaa, että kyseisessä valtakirjassa ei myöskään pyydetty lähettämään kirjeenvaihtoa yksinomaan yhdistykselle. Väitteen ii osalta ja kuten kantelija perustellusti huomautti, jos hän olisi pyytänyt luottamuksellisuutta, tämä ei olisi velvoittanut komissiota lähettämään kirjeenvaihtoa hänelle.

23. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että komissio ei ole kohtuudella selittänyt, miksi se ei lähettänyt kantelijalle kirjeitä 1 ja 2. Tämä laiminlyönti tapahtui siitä huolimatta, että kantelija oli tehnyt valtiontukia koskevan kantelun yhdistyksen puolesta ja liittänyt siihen valtakirjan. Oikeusasiamies ei myöskään ymmärrä, miksi komissio ei lähettänyt kantelijalle kirjettä 2, vaikka kantelija toisti 27. elokuuta 2007 komissiolle osoittamassaan kirjeessä olevansa yhdistyksen laillinen edustaja ja pyysi erityisesti toimielintä lähettämään myös hänelle valtiontukikantelua koskevia tulevia tiedonantoja.

24. Edellä esitetystä seuraa, että olisi ollut hyvä hallintotapa, jos komissio olisi lähettänyt jäljennökset kirjeistä 1 ja 2 myös kantelijalle. Komission laiminlyönti on hallinnollinen epäkohta.

25. Koska yhdistyksen puheenjohtaja on lähettänyt kantelijalle kirjeet 1 ja 2, ja kantelija voisi myöhemmin toteuttaa kyseisen toimen yhdistyksen puolesta kyseisessä valtiontukimenettelyssä, oikeusasiamies ei pidä sovintoratkaisua tai suositusluonnosta perusteltuna edellä mainitun hallinnollisen epäkohdan toteamisen perusteella. Siksi hän esittää kriittisen huomautuksen jäljempänä.

B. Päätelmät

Oikeusasiamies esittää kantelua koskevien tutkimustensa perusteella seuraavan kriittisen huomautuksen:

Tässä tapauksessa kantelija toimitti yhdistyksen puolesta valtiontukikantelun sekä valtakirjan, jolla yhdistys valtuutti hänet edustamaan yhdistystä kaikissa asiaan liittyvissä säädöksissä sekä" hyväksymään kaikki toimitetut asiakirjat".

Komissio lähetti kuitenkin 17 päivänä elokuuta 2007 ja 8 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyt tärkeät kirjeensä, jotka sisälsivät sen arvion valtiontukikantelun asiasisällöstä, ainoastaan järjestölle. Kyseessä oli hallinnollinen epäkohta.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan kantelijalle ja komissiolle.

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2008.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan [josta on tullut 88 artikla] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).

Asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: "Asianomaiset osapuolet voivat ilmoittaa komissiolle väitetystä sääntöjenvastaisesta tuesta ja tuen väitetystä väärinkäytöstä. Jos komissio katsoo, että sillä olevien tietojen perusteella ei ole riittäviä perusteita ottaa kantaa asiaan, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle osapuolelle. Kun komissio tekee päätöksen asiassa, joka koskee toimitettujen tietojen kohdetta, se lähettää jäljennöksen päätöksestä asianomaiselle osapuolelle.”

(2) Ks. edellä alaviite 1.