Kantelun tausta

1. Kantelija on työskennellyt 16 päivästä kesäkuuta 2005 Euroopan rautatieviraston (ERA) tilinpitäjänä. Hänellä oli neljän vuoden sopimus väliaikaisena toimihenkilönä palkkaluokassa A5. Hänen toimensa oli suoraan yhteydessä ERAn pääjohtajaan, jäljempänä ’pääjohtaja’.

2. Kantelijan koeajan jälkeen pääjohtaja laati ja allekirjoitti lopullisen arviointikertomuksen, joka oli myönteinen. Sen jälkeen ei ole laadittu säännöllisiä arviointikertomuksia.

3. Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto suoritti syyskuussa 2006 eurooppalaisen tutkimusalueen tarkastuksen. Tarkastuksen tarkoituksena oli parantaa edelleen ERAn tuloksellisuutta. Tarkastuskertomus sisälsi 37 suositusta, jotka kattoivat monenlaisia kysymyksiä. Rajallinen määrä suosituksia annettiin suoraan tilinpitäjän eli kantelijan käsiteltäväksi. Kantelijan mukaan IAS:n kertomuksella oli vakava vaikutus ERA:han.

4. Syyskuussa 2006 pääjohtaja ilmoitti kantelijalle suullisesti, että hänen oli irtisanottava hänet välittömästi.

5. Joulukuussa 2006 pääjohtaja haastatteli kahta kantelijan hoitamaan toimeen pyrkivää hakijaa. Nämä ehdokkaat kieltäytyivät lopulta ottamasta vastaan työtarjousta. Samalla kantelijaa pyydettiin eroamaan, mistä hän kieltäytyi. Kantelijoiden mukaan pääjohtaja uhkaili häntä hänen myöhemmillä toimillaan, koska hän kieltäytyi eroamasta.

6. Pääjohtaja päätti 11. tammikuuta 2007 siirtää tilinpitäjän toimen osastolta hallintoyksikköön.

7. Tämän uudelleenjärjestelyn yhteydessä kantelijan ja ERAn hallintoneuvoston välillä järjestettiin kokous 19. tammikuuta 2007. Kokouksen virallisena esityslistana oli keskustella kantelijan avustajan tekemästä työstä. Kantelijan mukaan asialista oli myös "piilotettu". Kokouksen aikana hänelle kerrottiin, että ainoa ratkaisu oli, että hän ilmaisisi paperilla halukkuutensa siirtyä toiseen yksikköön. Kantelija korosti lisäksi, että yksi lautakunnan jäsen "menetti itsekontrollinsa" ja syytti häntä julkisesti epäpätevyydestä.

8. Pääjohtaja ilmoitti kantelijalle 13 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että IAS:n kertomuksen perusteella hän päätti toteuttaa seuraavat rahoitusalaa koskevat toimenpiteet: i) ottaa palvelukseen uuden tilinpitäjän "tehtävää hoitavan henkilön lähdettyä" ja ii) siirtää kantelijan 1. lokakuuta 2007 alkaen "talousarviovirkailijan" virkaan "Evaluation économique"-yksikköön.

9. Kantelija teki 23 päivänä huhtikuuta 2007 ERA:lle 90 artiklan 2 kohdan mukaisen kantelun, jossa hän viittasi 19 päivänä tammikuuta 2007 pidettyyn kokoukseen. Hän väitti joutuneensa moraalisen häirinnän uhriksi ja olleensa "syntipukki" ERA:n hallinnollisten puutteiden vuoksi. Kantelija ei ollut vielä 28. syyskuuta 2007 oikeusasiamiehelle tekemäänsä kanteluun mennessä saanut ERA:lta vastausta 90 artiklan 2 kohdan mukaiseen kanteluunsa.

10. Kantelijan tilinpitäjän virka julkaistiin 11.5.2007, vaikka hän ei ollutkaan eronnut.

11. Kantelija teki 13 päivänä heinäkuuta 2007 ERA:lle uuden 90 artiklan 2 kohdan mukaisen kantelun, joka koski hänen toimensa julkaisemista. Hänkään ei saanut vastausta.

Tutkinnan kohde

12. Kantelija esitti kantelussaan seuraavat väitteet:

1. ERA käytti väärin valtaansa siltä osin kuin kantelijan katsottiin virheellisesti olevan vastuussa IAS:n tarkastuskertomuksessa todetuista sääntöjenvastaisuuksista ERA:n toiminnassa.
2. ERA pyrki velvoittamaan kantelijan eroamaan, mikä sen mukaan merkitsi työpaikkakiusaamista.
3. ERA päätti virheellisesti julkaista kantelijan hoitaman toimen ja ottaa sen jälkeen palvelukseen toisen tilinpitäjän.

Kantelija esitti myös seuraavat väitteet:

1. Hänelle olisi tarjottava uutta sopimusta tai hänen olisi voitava tehdä neljän vuoden sopimus tilinpitäjänä (vuoteen 2009 asti).
2. Hänet olisi ylennettävä vakiomenettelyjen mukaisesti.

13. Lisähuomautuksissaan kantelija viittasi joihinkin arviointimenettelyynsä liittyviin seikkoihin.

14. Koska näitä kysymyksiä ei otettu esille kantelijan alkuperäisessä kantelussa, ne eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Kantelija voisi harkita näiden väitteiden uusimista käytettyään kaikki henkilöstösääntöjen 90 artiklassa säädetyt sisäiset oikeussuojakeinot. Tämä vaatimus on oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 8 kohdan (1) mukainen.

KYSYMYS

15. Oikeusasiamies aloitti alun perin tutkimuksen kantelijan väitteistä (i) ja (ii), jotka on kuvattu edellä 12 kohdassa. hän ulotti 29.2.2008 tutkimuksen koskemaan myös muita väitteitä (iii) ja (i) ja (ii) sen jälkeen, kun kantelija oli ilmoittanut hänelle, että hän oli käyttänyt loppuun henkilöstösääntöjen 90 artiklassa tarkoitetun muutoksenhakumenettelyn.

Kantelijan väitteen i yhteydessä oikeusasiamies pyysi ERAa selittämään yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi se katsoi kantelijan olevan vastuussa ERAn toiminnassa havaituista sääntöjenvastaisuuksista.

16. ERA antoi lausuntonsa 26. helmikuuta 2008.

17. Oikeusasiamies välitti sen kantelijalle 5. maaliskuuta 2008 ja lähetti tälle 5. toukokuuta 2008 kehotuksen esittää huomautuksia.

OMBUDSMANIN ANALYYSI JA PÄÄTELMÄT

A. Väitetty ERA:n vallan väärinkäyttö Oikeusasiamiehelle esitetyt
perustelut

18. Kantelija väitti, että ERA käytti väärin valtaansa siltä osin kuin kantelijan katsottiin virheellisesti olevan vastuussa IAS:n tarkastuskertomuksessa todetuista sääntöjenvastaisuuksista ERA:n toiminnassa.

19. Yhteenvetona voidaan todeta, että ERA kiisti lausunnossaan, että kantelijan olisi katsottu olevan vastuussa ERA:n toiminnassa ilmenneistä sääntöjenvastaisuuksista, vaikka se totesi, että 15. helmikuuta 2007 päivätyssä tarkastuskertomuksessa tuotiin esiin ”vakavia puutteita” siinä, miten kantelija, joka tuolloin oli ERA:n tilinpitäjä, piti ja organisoi tilejä. Tarkastajat havaitsivat esimerkiksi, että kirjanpidon perustiedot puuttuivat, ja suosittelivat välittömiä toimia tältä osin. Vaikka tilinpitäjän toiminta on saatettu kyseenalaistaa, ERA ei ole käyttänyt valtaansa väärin jatkotoimissaan. Kantelijalle annettiin mahdollisuus jatkaa tehtävässään rajoitetun ajan, jotta kuluvaa varainhoitovuotta koskeva tilitys saataisiin päätökseen, ja hän sai tähän tarvittavaa tukea.

20. ERA viittasi tässä yhteydessä myös tiettyihin vaikeuksiin, joita kantelijalla oli ollut yleisesti tehtäviensä suorittamisessa. Näihin kuuluivat viestintävaikeudet ERA:n valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa sekä sisäisten perussääntöjen ja -menettelyjen noudattaminen. Hän kieltäytyi erityisesti ilmoittamasta apulaiskirjanpitäjää, joka muun muassa varmistaisi jatkuvuuden ja tukisi kirjanpitoa hänen poissa ollessaan, vaikka häntä oli toistuvasti pyydetty tekemään niin ja henkilöstöyksikkö oli käytettävissä hänen auttamisekseen. Lopuksi kantelija ei suostunut seuraamaan valmennusistuntoja väittäen, että hänellä ei ollut aikaa tehdä niin.

21. Huomautuksissaan kantelija kiisti, että hänellä olisi ollut ongelmia ERA:n tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa. Hänellä oli kuitenkin vaikutelma, että "hänen näkökulmaansa" ei otettu huomioon hänen "nuoremman" A5-palkkaluokkansa vuoksi. Kantelija ilmoitti lopulta oikeusasiamiehelle joistakin hänen ammatillisessa tilanteessaan tapahtuneista muutoksista, jotka tapahtuivat kantelun tekemisen jälkeen. Syyskuusta 2007 lähtien hän oli kuulunut yli kymmenen hengen taloustiimiin, jota valvoi ja valmensi palkkaluokan A7 koordinaattori. Hallintojohtaja valvoi talous-, henkilöstö- ja tietotekniikka-aloja. Kantelijan mielestä tämä uusi organisaatio paransi työilmapiiriä ja johti sopusointuisiin työsuhteisiin.

Oikeusasiamiehen arviointi

22. Ensinnäkin oikeusasiamies ymmärtää, että kirjanpidon puutteiden lisäksi tarkastajat havaitsivat myös muita sääntöjenvastaisuuksia ERA:n toiminnassa, ja toteaa, että ERA kiisti jyrkästi katsoneensa kantelijan olevan vastuussa tällaisista sääntöjenvastaisuuksista.

23. Toiseksi hän katsoo, että tilintarkastajien todettua, että erityisesti ERA:n kirjanpitoalalla oli puutteita, on kohtuullista odottaa ERA:n toteuttavan toimenpiteitä kyseisen alan toiminnan korjaamiseksi. Päättäessään toteuttaa tällaisia toimenpiteitä ERA ei siis käyttänyt väärin toimivaltaansa.

24. On kuitenkin kysyttävä, miten edellä mainitut toimenpiteet on toteutettu.

25. Oikeusasiamies huomauttaa, että ERA:n toimenpiteet kirjanpitoalan toiminnan korjaamiseksi olisi toteutettava tavalla, joka ei aseta kyseenalaiseksi asianomaisten virkamiesten rehellisyyttä ja tunteita, ja erityisesti sen olisi vältettävä jättämästä heille vaikutelmaa, että heitä kohtaan voi olla kyse vallan väärinkäytöstä.

Oikeusasiamies viittaa näin ollen virkamiesten hyvinvoinnin periaatteeseen. Yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön (2) mukaan hyvinvointia koskeva periaate "johon hallinto vaikuttaa, tarkoittaa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan erityisesti sitä, että kun hallinto tekee johtopäätöksen virkamiehen tilanteesta, toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon kaikki seikat, jotka voivat vaikuttaa sen päätökseen, ja että näin tehdessään se ottaa huomioon yksikön edun lisäksi myös asianomaisen virkamiehen edun"(3).

26. Oikeusasiamies toteaa näin ollen, että ERA:n mukaan se avusti kantelijaa tilintarkastuksen jälkeisessä kirjanpidon päättämismenettelyssä ehdottamalla hänelle valmennustilaisuuksia ja pyytämällä häntä nimeämään apulaiskirjanpitäjän. Huomautuksissaan kantelija ei kiistänyt ERA:n edellä esittämiä toteamuksia.

27. Näin ollen ei vaikuta siltä, että edellä mainitut kantelijaan kohdistetut toimet olisivat ylittäneet sen, mitä objektiivisesti voidaan pitää riittävänä kyseisissä olosuhteissa.

28. Kantelijan huomautuksista ilmenee lisäksi, että syyskuusta 2007 lähtien ERAan oli perustettu uusi hierarkkinen organisaatio ja että hänet siirrettiin toiseen toimeen, johon hän ilmaisi tyytyväisyytensä.

29. Lopuksi, vaikka oikeusasiamies panee merkille kantelijan nimenomaisen toteamuksen, jonka mukaan " hänen näkemystään ei otettu huomioon hänen "nuoren" A5-palkkaluokkansa vuoksi", hän katsoo ensinnäkin, että edellä esitetystä toteamuksesta seuraa, että kantelija saattoi todellakin esittää näkemyksensä suhteissaan esimiehiinsä, ja toiseksi, että vaikka tällaisia näkemyksiä ei ehkä otettu huomioon, tämä ei välttämättä ole osoitus vallan väärinkäytöstä.

30. Edellä 26–30 kohdan perusteella oikeusasiamies katsoo, että kantelija ei ole onnistunut osoittamaan, että ERA on käyttänyt valtaansa väärin, eikä hän havaitse tältä osin hallinnollista epäkohtaa.

B. ERA:n väitetty työpaikkakiusaaminen Oikeusasiamiehelle esitetyt
perustelut

31. Kantelija väitti, että ERA pyrki velvoittamaan hänet eroamaan, mikä hänen mielestään merkitsi työpaikkakiusaamista.

Hän totesi näin ollen, että syyskuussa 2006 eli juuri sen jälkeen, kun tarkastus oli suoritettu ERA:ssa, ERA:n pääjohtaja ilmoitti hänelle suullisesti, että hänen oli "irtisanottava hänet välittömästi". Sama johtaja haastatteli joulukuussa 2006 kahta kantelijan hoitamaan toimeen pyrkivää hakijaa, mutta nämä lopulta kieltäytyivät työtarjouksesta. Samalla kantelijaa pyydettiin eroamaan, mistä hän kieltäytyi. Kantelijoiden mukaan pääjohtaja uhkaili häntä myöhemmillä toimilla, kuten hänen siirtämisellään toiseen ERA:n toimeen, jonka hän otti vastaan ammatillisen tilanteensa osalta, koska hän kieltäytyi eroamasta.

32. Väitteensä tueksi kantelija viittasi myös kahteen tapaukseen, jotka hänen mielestään olivat työpaikkakiusaamista, eli i) siihen, että hän kuuli osittain käytävällä seurustelevien ERA:n henkilöstön jäsenten välillä käydyn keskustelun, minkä hän uskoi halventavan häntä, ja ii) siihen, että toisessa tapauksessa kantelijan esimies korotti ääntään hänen kanssaan käydyssä keskustelussa.

33. ERA antoi lausunnossaan yksityiskohtaisen vastauksen tähän väitteeseen. ERA vakuutti ensin, ettei kantelijaa ollut missään tapauksessa pyydetty eroamaan. Päinvastoin ERA:n lähestymistapana oli löytää järkevä ja tehokas tapa ratkaista tilanne, jossa otettiin huomioon kantelijan ammattipätevyys sekä hänen urakehityksensä ERA:ssa.

34. ERA totesi myös, että kantelija" ei koskaan esittänyt epävirallista tai virallista perusteltua väitettä" tiettyyn ERA:n henkilöstön jäseneen kohdistuvasta työpaikkakiusaamisesta (4) eikä koskaan maininnut tarkasti, mitä tiettyjä tapahtumia tai käyttäytymisen näkökohtia pidettiin työpaikkakiusaamisena.

Tapauksen i osalta ERA selitti, että kyseinen keskustelu ei ollut koskenut kantelijaa lainkaan ja että hän teki työpaikkahäirintää koskevan valituksen pelkästään sen perusteella, että hän oli kuullut edellä mainitussa keskustelussa ilmaistun yksittäisen lauseen.

Tapauksen ii osalta ERA totesi, että ”yhdessä yksittäistapauksessa” kantelijan esimies korotti ääntään hänen kanssaan käydyssä keskustelussa. Hän pyysi kuitenkin anteeksi käytöstään ja vakuutti hänelle, että tällaista tapausta ei toistettaisi, mikä todellakin tapahtui.

35. ERA totesi, että kuten henkilöstösäännöissä säädetään, työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan mitä tahansa sopimatonta käytöstä, joka tapahtuu tietyn ajanjakson aikana, on toistuvaa tai järjestelmällistä ja sisältää fyysistä käyttäytymistä, puhuttua tai kirjoitettua kieltä, eleitä tai muita tahallisia tekoja, jotka voivat heikentää henkilön persoonallisuutta, ihmisarvoa tai fyysistä tai henkistä koskemattomuutta. ERA totesi, että sen tietoon ei koskaan tullut mitään näyttöä edellä mainitusta.

36. Kantelija totesi huomautuksissaan, että hänellä oli hallussaan asianmukaiset asiakirjat, jotka osoittavat häneen kohdistuvan työpaikkakiusaamisen, eli i) tammikuussa 2007 päivätty asiakirja koulutusohjelmasta, johon hänen oli kieltäydyttävä osallistumasta, koska kyseisessä asiakirjassa viitattiin kantelijan yksityiselämään; ii) lääkärinlausunto ja hänen asiakirja-aineistonsa siirtäminen psykologille, joka havaitsi henkisen häirinnän oireita valituksen tekijän terveydentilassa ja todistajanlausunnossa; iii) henkilöstökomitean jäsenen kertomus, joka sisältää viittauksen kantelijalle kokouksessa esitettyyn eropyyntöön (5). Hän totesi myös, että hän voisi tarvittaessa toimittaa nämä asiakirjat oikeusasiamiehen yksiköille.

Oikeusasiamiehen arviointi

37. Oikeusasiamies kiittää kantelijaa hänen halukkuudestaan toimittaa lisää asiakirjoja. Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että osapuolten tähän mennessä toimittamat tiedot ovat riittävät, jotta hän voi tehdä päätöksen kantelijan väitteistä ja vaatimuksista. Oikeusasiamies ei näin ollen pidä tässä tapauksessa hyödyllisenä pyytää kantelijalta lisätodisteita. Lisäksi hän huomauttaa, että hänen tutkimuksensa työpaikkakiusaamista koskevista valituksista rajoittuvat sen arvioimiseen, onko tätä kysymystä koskevat sisäiset valitukset käsitelty asianmukaisesti ja onko uhrien auttamis- ja neuvontajärjestelmä perustettu.

38. Edellä esitetystä seuraa, että oikeusasiamiehen käsiteltävänä oleva tutkimus koskee ainoastaan ERA:n soveltamaa menettelyä ja sen lopulta omaksumia lähestymistapoja kantelijan esittämän työpaikkakiusaamista koskevan väitteen käsittelemiseksi.

39. Oikeusasiamies palauttaa mieleen henkilöstösääntöjen 12 artiklan a alakohdan:

”1. Virkamiesten on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta tai seksuaalisesta häirinnästä.

2. Toimielin ei saa vaikuttaa haitallisesti virkamieheen, joka on joutunut työpaikkakiusaamisen tai seksuaalisen häirinnän uhriksi. Toimielin ei saa vaikuttaa haitallisesti virkamieheen, joka on esittänyt näyttöä työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä, jos virkamies on toiminut rehellisesti.

3. ’psykologisella häirinnällä’ mitä tahansa sopimatonta käytöstä, joka tapahtuu tietyn ajanjakson aikana, on toistuvaa tai järjestelmällistä ja sisältää fyysistä käyttäytymistä, puhuttua tai kirjoitettua kieltä, eleitä tai muita tahallisia tekoja, jotka voivat heikentää henkilön persoonallisuutta, ihmisarvoa tai fyysistä tai psyykkistä koskemattomuutta. (…)".

40. Näiden kahden tapauksen osalta ja ERA:n lausunnossaan esittämän selityksen perusteella vaikuttaa siltä, että virasto suoritti tutkimuksen selvittääkseen tosiseikat, jotka olivat näiden tapausten taustalla. Lisäksi ERA:n mukaan esimies pyysi kantelijalta anteeksi hänen sopimatonta käytöstään. Huomautuksissaan kantelija ei kiistänyt ERA:n selitystä.

41. Kantelijan eroamisen osalta oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että ERA vakuutti hänelle, että kantelija ei missään tapauksessa pyytänyt eroa, kun taas kantelija väitti, että hänen hierarkiansa pyysi häntä suullisesti eroamaan syys- ja joulukuussa 2006. Hän väitti myös, että hänellä oli hallussaan henkilöstökomitean raportti, jossa todettiin, että kokouksessa kantelijaa oli pyydetty eroamaan.

42. Oikeusasiamies ei näin ollen ole vakuuttunut siitä, että kantelijaa ei olisi pyydetty eroamaan edes epävirallisesti.

43. Kuten edellä 37 kohdassa on todettu, oikeusasiamies ei kuitenkaan katso, että hänen tehtävänään olisi ollut ottaa kantaa siihen, ovatko tällaiset mahdolliset eroamista koskevat pyynnöt saattaneet olla työpaikkakiusaamista, vaan tarkastella uudelleen ERA:n soveltamaa menettelyä käsitellessään kantelijan tältä osin esittämiä huolenaiheita.

44. Oikeusasiamies toteaa näin ollen, että ERA totesi kantelijan 90 artiklan 2 kohdan mukaiseen kanteluun 26. marraskuuta 2007 antamassaan vastauksessa, että kantelijan kanssa 26. tammikuuta 2007 käydyssä keskustelussa pääjohtaja ilmoitti kantelijalle, että komission liikenteen pääosasto oli hyväksynyt hänen ammatillista pätevyyttään koskevan arvostelun, ja ehdotti hänelle siirtoa viraston arviointiyksikköön. Pääjohtaja sitoutui siihen, että jos kantelija hyväksyy siirtoehdotuksen, hänelle annetaan mahdollisuus osoittaa objektiivisesti ammatillinen pätevyytensä vastaavalla alalla. Kantelija hyväksyi siirtoehdotuksen ja sitoutui suullisesti pyytämään siirtoa omasta aloitteestaan, jotta hänen ammatillista mainettaan ei vahingoitettaisi.

45. Lisäksi oikeusasiamies ymmärtää, että kantelija siirrettiin toiseen toimeen yksikössä ”Evaluation économique”, nimittäin ”Budjettivirkamieheen”, ja näyttää olevan tyytyväinen tähän muutokseen. Lisäksi ERA:n mukaan pääjohtaja päätti asettaa kantelijan suoraan hallintopäällikön johtoon, ja hallintopäällikkö ehdotti, että kantelijalle annettaisiin ammatillista apua, ja suostui tarjoamaan hänelle mahdollisuuden ratkaista ongelmat, joita hän kohtasi tehtäviään hoitaessaan. Huomautuksissaan kantelija ei kiistänyt edellä esitettyä.

46. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että ERA on toteuttanut kohtuullisia toimia käsitelläkseen kantelijan huolta siitä, että häntä häirittiin moraalisesti työpaikalla. Lisäksi se yritti auttaa kantelijaa ratkaisemaan vaikeudet, joita hänellä oli tilinpitäjän tehtäviensä hoitamisessa, ja auttoi häntä tulevissa tehtävissään budjettiasioista vastaavana toimihenkilönä. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo näin ollen, että ERA toteutti asianmukaisia toimia vastauksena kantelijan tilanteeseen tarkastuksen jälkeen.

47. Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa.

C. ERA:n väitetysti virheellinen päätös julkaista kantelijan hoitama toimi ja ottaa sen jälkeen palvelukseen toinen tilinpitäjä Oikeusasiamiehelle esitetyt
perustelut

48. Kantelija väitti, että ERA päätti virheellisesti julkaista kantelijan hoitaman toimen ja ottaa sen jälkeen palvelukseen toisen tilinpitäjän.

49. Lausunnossaan ERA totesi, että toimen julkaiseminen ei edellyttänyt palvelukseen ottamista, koska ERA varasi itselleen oikeuden julkaista toimia laatiakseen varallaololuettelot, joita voidaan käyttää lisähenkilöstön palkkaamiseen tai ERAsta lähteneen henkilöstön korvaamiseen.

Oikeusasiamiehen arviointi

50. Oikeusasiamies ymmärtää ERA:n edellä esittämän selityksen viittaavan sen yleiseen palvelukseenottopolitiikkaan ja pahoittelee, ettei se esittänyt yksityiskohtaisempia huomautuksia kantelijan tästä väitteestä.

51. Edellä esitetystä huolimatta ja käytettävissä olevan näytön perusteella vaikuttaa siltä, että väitetty julkaiseminen tapahtui 11. toukokuuta 2007 eli noin viisi kuukautta sen jälkeen, kun kantelija oli keskustellut myös edellä 44 kohdassa mainitun pääjohtajan kanssa. Koska vaikuttaa siltä, että tämän keskustelun aikana kantelija suostui siirtämään toimen toiseen virkaan, toimen julkaiseminen ei vaikuta kohtuuttomalta tai epäoikeudenmukaiselta.

52. Näin ollen ERA:lla ei näytä olevan hallinnollista epäkohtaa kantelijan väitteen osalta.

D. Kantelijan väitteet
Oikeusasiamiehelle esitetyt perustelut

53. Kantelija väitti, että hänelle olisi i) tarjottava uutta sopimusta tai hänen olisi voitava täydentää nelivuotista sopimustaan tilinpitäjänä (vuoteen 2009 asti) ja ii) hänet olisi ylennettävä vakiomenettelyjen mukaisesti.

54. ERA totesi, että päätös siirtää kantelija yksikön edun mukaisesti antoi hänelle mahdollisuuden säilyttää palkkaluokkansa, täydentää ERA:n kanssa tehtyä nelivuotista työsopimusta ja mahdollisesti pidentää sen kestoa. ERA totesi, että sen jälkeen, kun kantelijan kanssa oli järjestetty lukuisia kokouksia ja keskusteluja henkilöstön edustajien läsnä ollessa, hän suostui siirtymään "talousarviovirkamiehen" virkaan, jossa on määritelty toimenkuva, tehtävä ja tehtävät. Kantelija allekirjoitti työsopimukseensa lisäyksen, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2007.

55. ERA totesi, että siltä osin kuin on kyse kantelijan vaatimuksesta saada ylennys vakiomenettelyjen mukaisesti, sen on todellakin sovellettava vakiomenettelyjä ylentämiseen sellaisen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen arvioinnin perusteella, johon osallistuu koko henkilöstö, myös kantelija.

Oikeusasiamiehen arviointi

56. Kantelijan ensimmäisestä väitteestä on todettava, että näyttää siltä, että ERA ei keskeyttänyt kantelijan nelivuotista työsopimusta vaan että hän päinvastoin allekirjoitti työsopimukseensa lisäyksen, joka tuli voimaan 1.12.2007, vaikkakin muuta virkaa kuin tilinpitäjää varten. Koska kantelija ilmaisi huomautuksissaan tyytyväisyytensä uuteen toimeensa (kuten myös edellä 21 kohdassa todettiin), oikeusasiamies katsoo, että tämän väitteen tutkimiselle ei näytä olevan perusteita.

57. Kantelijan toisen väitteen osalta oikeusasiamies katsoo, että koska ERA on sitoutunut soveltamaan ylennystä koskevia vakiomenettelyjä koko henkilöstön, myös kantelijan, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen arvioinnin perusteella, tämän väitteen lisätutkimuksille ei näytä olevan perusteita.

E. Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella ERA:lla ei näytä olevan hallinnollista epäkohtaa kantelijan kolmen väitteen osalta.

Kantelijan kahden väitteen osalta lisätutkimuksille ei näytä olevan perusteita.

Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn. Valituksen tekijälle ja ERA:n pääjohtajalle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä syyskuuta 2008.

---

(1) Oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 8 kohdan mukaan "oikeusasiamiehelle ei saa tehdä kantelua, joka koskee yhteisön toimielinten ja elinten sekä niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisiä työsuhteita, ellei asianomainen henkilö ole käyttänyt kaikkia mahdollisuuksia esittää sisäisiä hallinnollisia pyyntöjä ja valituksia, erityisesti henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä (...)".

(2) Ks. asia F-21/06, Da Silva v. komissio, tuomio 28.6.2007 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

(3) Ks. myös asia C-298/93 P, Klinke v. yhteisöjen tuomioistuin, Kok. 1994, s. I-3009, 38 kohta; asia T-133/89, Burban v. parlamentti, Kok. 1990, s. II-245, 27 kohta; ja yhdistetyt asiat T-114/98 ja T-115/98, Rodríguez Pérez v. komissio, Kok. H. 1999, s. I-A-97 ja II-529, 32 kohta.

(4) Oikeusasiamies ymmärtää, että kantelija teki työpaikkakiusaamista koskevan kantelun ERA:lle täsmentämättä väitetyn työpaikkakiusaamisen tekijää.

(5) Oikeusasiamies toteaa, että kantelija ei täsmentänyt huomautuksissaan, milloin kokous pidettiin.