Strasbourg, 19. kesäkuuta 2008

Hyvä jäsen M.

Teitte 6. maaliskuuta 2007 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan komissiota vastaan niiden eläkeoikeuksien siirtämisestä Belgian kansalliseen eläkeoikeusjärjestelmään, jotka olette hankkinut komission väliaikaisena toimihenkilönä.

Toimitin kantelun 29.5.2007 komission puheenjohtajalle.

Ilmoitin Teille 11. lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että yksikköni sisäiseen organisaatioon liittyvistä syistä kantelunne oli siirretty toiselle oikeudelliselle neuvonantajalle.

Saatuaan pidennyksen vastausaikaan komissio lähetti lausuntonsa 13. marraskuuta 2007.

Toimitin sen Teille 20.11.2007 ja pyysin Teitä esittämään huomautuksensa, jotka lähetitte 20.12.2007.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Valituksen tekijän mukaan merkitykselliset tosiseikat olivat tiivistetysti seuraavat:

Kantelija työskenteli 1 päivän toukokuuta 2004 ja 1 päivän toukokuuta 2005 välisenä aikana komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa tutkimusavustajana ura-alueen B* sopimussuhteisena väliaikaisena toimihenkilönä (1). Hänen työsopimustaan jatkettiin 30.4.2006 saakka. Tuosta päivästä lähtien kantelija oli ollut työttömänä.

Lokakuussa 2006 kantelija pyysi, että hänen komission kanssa tekemänsä sopimuksen aikana saavuttamansa eläkeoikeudet siirrettäisiin Belgian eläkevirastolle (2). Hänelle kuitenkin ilmoitettiin, että siirto ei ollut mahdollinen seuraavista syistä: i) hänen viimeistä sopimustaan komission kanssa ("väliaikainen B") ei ollut sisällytetty komission ja Belgian viranomaisten helmikuussa 2003 tekemään eläkeoikeuksien siirtoa koskevaan sopimukseen; ja ii) Belgian lainsäädännön mukaan kantelijan oli löydettävä uusi työpaikka ennen eläkeoikeuksien siirtämistä.

Kantelija otti 3 päivänä lokakuuta 2006 yhteyttä komissioon selittääkseen eläkeoikeuksiensa siirtoon liittyviä vaikeuksiaan. Hän mainitsi myös, ettei hän ollut löytänyt yksityistä vakuutusyhtiötä, joka hyväksyisi hänen eläkeoikeuksiensa siirtoa koskevat henkilöstösäännöissä asetetut edellytykset. Kantelija pyysi komissiota löytämään ratkaisun.

Komissio ilmoitti kantelijalle 27 päivänä lokakuuta 2006, että siirrettävä määrä oli 22 821,01 euroa ja että hänellä oli erilaisia mahdollisuuksia. Ne olivat seuraavat: i) kokonaissiirto uuteen eläkejärjestelmään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti; tai ii) kokonaissiirto yksityiseen vakuutus- tai eläkerahastoon liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kantelijaa pyydettiin esittämään asiaankuuluvat asiakirjat valitsemalleen eläkejärjestelmälle, ja hänelle ilmoitettiin, että hänen olisi jätettävä hakemuksensa seuraavien kolmen kuukauden kuluessa.

Samana päivänä ja vastauksena hänen 3.10.2006 lähettämäänsä sähköpostiviestiin komissio tunnusti hänen huolensa ja vakuutti hänelle, että hänen oikeutensa säilyvät riippumatta siitä, kuinka kauan hänen tilanteen ratkaisemiseksi käymänsä neuvottelut kestävät. Komissio myönsi, että useilla muilla EY:n toimijoilla oli sama ongelma. Komissio sitoutui löytämään ratkaisun mahdollisimman pian ja ilmoittamaan asiasta kantelijalle.

Kantelija lähetti 31.1.2007 komissiolle sähköpostiviestin, jossa hän selitti jättäneensä 7.12.2006 Belgian eläkevirastolle hakemuksen eläkeoikeuksiensa siirtämisestä Belgian järjestelmään. Hänelle oli kuitenkin jälleen ilmoitettu, että siirto ei ollut mahdollinen. Kantelija kysyi komissiolta, oliko se toteuttanut toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja kuka olisi vastuussa nykyisen järjestelmän eli henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdan muuttamisesta. Hän korosti, että hänelle oli erittäin tärkeää, että Belgian eläkevirasto ottaa huomioon ne kaksi vuotta, jotka hän oli työskennellyt komissiossa.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija totesi, että ennen toukokuussa 2004 toteutettua hallintouudistusta palkkaluokan B väliaikaisille toimihenkilöille kertyneiden EY:n eläkeoikeuksien määrä myönnettiin suoraan heille, minkä vuoksi heidät jätettiin vuoden 2003 sopimuksen ulkopuolelle. Tämän päivämäärän jälkeen komissio muutti palkkaluokan B väliaikaisten toimihenkilöiden eläkeoikeuksien palauttamista koskevia aiempia ehtoja ja korvasi ne siirrolla kansallisille viranomaisille. Kantelijan mukaan komissio oli kuitenkin unohtanut päivittää Belgian kanssa tehtyä eläkkeiden siirtosopimusta ja sisällyttää siihen B-palkkaluokan sopimusten perusteella palvelukseen otetut väliaikaiset toimihenkilöt. Näin ollen Belgian järjestelmässä ei tunnustettu kantelijan komission palveluksessa työskentelyn aikana kertyneitä EY:n eläkeoikeuksia.

Kantelija totesi, että tämän seurauksena henkilöille, jotka hänen tavoin olivat työttömiä komission palveluksessa työskenneltyään, maksettiin työttömyysetuuksia nollatulojen perusteella. Tämä oikeutti heidät vain kiinteämääräisiin työttömyysetuuksiin kaikilta seuraavilta vuosilta. Kantelija totesi, että komission olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ratkaisun löytämiseksi, koska seuraavien neljän vuoden aikana (ennen kuin hän täyttäisi 65 vuotta) hänen olisi esitettävä hakemus belgialaisesta eläkkeestään.

Kantelija mainitsi, että komissio oli tietoinen hänen vaikeuksistaan mutta ei ollut ryhtynyt toimiin. Hän selitti myös, että hänen eläkkeensä siirtäminen yksityiseen vakuutusjärjestelmään ei ollut mahdollista asetettujen tiukkojen ehtojen vuoksi ja sen vuoksi, että hän saisi joka tapauksessa vähemmän edullisen määrän eläkeoikeuksia kuin hän saisi kansallisilta viranomaisilta. Kantelija mainitsi lisäksi, että hän oli tehnyt Belgian oikeusasiamiehelle kantelun Belgian lainsäädännön mukaisesta edellytyksestä, jonka mukaan hänen oli löydettävä uusi työnantaja saadakseen oikeuden eläkkeen siirtoon.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti, että komissio ei ollut perustanut asianmukaista mekanismia entisten EY:n väliaikaisten toimihenkilöiden B-palkkaluokan sopimusten perusteella hankkimien eläkeoikeuksien siirtämiseksi Belgian järjestelmään. Hän väitti, että komission olisi perustettava asianmukainen järjestelmä hänen eläkeoikeuksiensa siirtämistä varten.

Kantelijan ja oikeusasiamiehen yksiköiden väliset lisäyhteydet

Oikeusasiamiehen yksiköiden kanssa käydyn puhelinkeskustelun yhteydessä kantelija mainitsi 4. toukokuuta 2007, että Belgian eläkevirasto oli ilmoittanut hänelle pyytäneensä komissiolta tietoja kantelijan tilanteen korjaamiseksi. Hän ei kuitenkaan ollut saanut Belgian eläkevirastolta mitään jatkotoimia hänen tätä asiaa koskevaan pyyntöönsä.

KYSYMYS

Komission lausunto

Komission kanta kanteluun oli tiivistetysti seuraava:

Komissio korosti ensinnäkin, että kantelija myönsi kantelussaan, että sekä komission yksiköt (PMO) että kansallinen eläkevirasto (3) sovelsivat asianmukaisesti asiaa koskevia yhteisön ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä.

Komissio totesi lisäksi, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan täytäntöönpanoa koskevat menettelyt olivat valmiita täytäntöönpanoon sekä EU:n että Belgian tasolla. Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan mukaan eläkeoikeuksia voidaan siirtää uuden ammattitoiminnan yhteydessä ainoastaan sille eläkelaitokselle, johon asianomainen henkilö kuuluu.

Tämän jälkeen komissio viittasi henkilöstösääntöjen(5) liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, jossa säädettiin tietyin edellytyksin mahdollisuudesta maksaa etuuksia vastaava vakuutusmatemaattinen arvo valitsemalleen yksityiselle vakuutusyhtiölle tai eläkerahastolle.

Komissio totesi, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan täytäntöönpanolla olisi teoriassa korjattava valittajan valituksessaan esiin tuoma ongelma. Kantelijan mukaan yksityiseltä vakuutusyhtiöltä, johon hän otti yhteyttä, saatu tarjous (”integraalivakuutus”) johtaisi kuitenkin 50 prosentin menetykseen hänen kuukausituloissaan.

Komissio huomautti, että on tärkeää korostaa, että kantelijan esiin tuoma ongelma ei olisi koskaan ilmennyt, jos hän olisi hyvissä ajoin pyytänyt Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklan täytäntöönpanoa. Asetuksen 42 artiklan mukaan asiamies voi ”pyytää toimielimiä suorittamaan kaikki maksut, jotka hänen on suoritettava eläkeoikeuksiensa muodostamiseksi tai säilyttämiseksi alkuperämaassaan.” Näin ollen kantelija ei olisi ainoastaan täydentänyt oikeuksiaan kansallisessa eläkejärjestelmässään, jos hän olisi esittänyt tällaiset pyynnöt hyvissä ajoin, vaan hän olisi myös saanut palvelussuhteensa päättyessä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan 2 kohdassa säädetyn erorahan (6).

Komissio totesi, että EY:n toimihenkilöiden oletettiin olevan tietoisia muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen säännöksistä. Näin ollen kantelijan oli oltava tietoinen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklassa hänelle tarjotusta mahdollisuudesta.

Komissio totesi lopuksi, että välttääkseen vastaavien tilanteiden syntymisen tulevaisuudessa se aikoi järjestelmällisesti kiinnittää asianomaisten toimihenkilöiden huomion muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklassa heille tarjottuun mahdollisuuteen.

Lisäksi komissio totesi, että kantelijan tapauksessa se aikoi ottaa uudelleen yhteyttä Belgian viranomaisiin pyytääkseen niitä tekemään sopimuksen, jonka tarkoituksena on korjata henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdan soveltamisessa ilmenneet ongelmat.

Kantelijan huomautukset

Kantelija totesi huomautuksissaan, että hänellä oli ollut suuria vaikeuksia löytää yksityinen vakuutusyhtiö vakuutusmatemaattisen arvon maksamista varten, koska suurin osa heistä kieltäytyi hyväksymästä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä ensimmäistä edellytystä, jonka mukaan siirtoa ei voida tehdä, ellei vakuutusyhtiö takaa, että pääomaa ei palauteta.

Hän totesi lisäksi, että vain yksi yksityinen vakuutusyhtiö hyväksyi henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset. Vakuutusyhtiön tarjous johtaisi kuitenkin siihen, että hänen kuukausitulonsa menetettäisiin noin 50 prosenttia verrattuna eläkkeeseen, jonka hän olisi saanut kansallisesta eläkejärjestelmästä.

Kantelija totesi myös, että i) komissiolta puuttui tietoja, koska se ei ilmoittanut hänelle henkilöstösääntöjen 42 artiklan olemassaolosta, mikä johti epäoikeudenmukaisuuteen. Hän väitti myös, että ii) häntä oli syrjitty iän perusteella, koska hänen oli hyvin vaikea löytää uutta työnantajaa iässään; ja iii) komissio oli viivytellyt vältettävissä olevalla tavalla niiden ehtojen osalta, jotka koskevat siirtymistä yksityiseen vakuutusyhtiöön vuosina 2004–2007.

Kantelija esitti myös useita kysymyksiä, jotka koskivat hänen eläkeoikeuksiensa siirtämistä Belgian eläkevirastolle.

PÄÄTÖS

1 Merkitykselliset tosiseikat

1.1 Kantelija työskenteli 1. toukokuuta 2004 ja 1. toukokuuta 2005 välisenä aikana komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa ura-alueen B väliaikaisena toimihenkilönä. Hänen työsopimustaan jatkettiin 30.4.2006 saakka. Siitä lähtien hän on ollut työttömänä. Lokakuussa 2006 kantelija pyysi, että hänen komission kanssa tekemänsä sopimuksen aikana hankkimansa eläkeoikeudet siirrettäisiin Belgian eläkevirastolle (7). Hänelle kuitenkin ilmoitettiin, että siirto ei ollut mahdollinen.

Kantelija väitti kantelussaan, että komissio ei ollut perustanut asianmukaista mekanismia entisten EY:n väliaikaisten toimihenkilöiden B-palkkaluokan sopimusten perusteella hankkimien eläkeoikeuksien siirtämiseksi Belgian järjestelmään.

1.2 Komissio korosti lausunnossaan, että on tärkeää korostaa, että kantelijan esiin tuoma ongelma ei olisi koskaan ilmennyt, jos hän olisi hyvissä ajoin pyytänyt Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklan täytäntöönpanoa. Komissio totesi, että EY:n toimihenkilöiden oletettiin olevan tietoisia muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen säännöksistä ja että näin ollen kantelijan oli oltava tietoinen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklan hänelle tarjoamasta mahdollisuudesta. Komissio totesi lisäksi, että samankaltaisten tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa se aikoi järjestelmällisesti kiinnittää asianomaisten toimihenkilöiden huomion muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklassa heille tarjottuun mahdollisuuteen. Komissio totesi lisäksi, että kantelijan tapauksessa se aikoi ottaa uudelleen yhteyttä Belgian viranomaisiin pyytääkseen niitä tekemään sopimuksen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdan soveltamisessa ilmenneiden ongelmien korjaamiseksi.

1.3 Kantelija totesi huomautuksissaan, että hänellä oli ollut suuria vaikeuksia löytää yksityinen vakuutusyhtiö, koska suurin osa heistä kieltäytyi henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä ensimmäisestä edellytyksestä, jonka mukaan pääomaa ei makseta takaisin.

2 Oikeusasiamiehen tutkimuksen laajuus

2.1 Euroopan oikeusasiamies toteaa, että kantelija esitti huomautuksissaan uusia väitteitä, joiden mukaan i) komissiolta puuttui tietoja, mikä johti epäoikeudenmukaisuuteen; ii) hän oli joutunut ikään perustuvan syrjinnän kohteeksi; ja iii) komissio oli viivytellyt vältettävissä olevalla tavalla niiden ehtojen osalta, jotka koskevat siirtymistä yksityiseen vakuutusyhtiöön vuosina 2004–2007. Kantelija esitti myös useita kysymyksiä, jotka koskivat hänen eläkeoikeuksiensa siirtämistä Belgian eläkevirastolle.

2.2 Alustavana huomautuksena oikeusasiamies muistuttaa, että hänen tehtävänään on tutkia kanteluja, jotka koskevat väitettyjä hallinnollisia epäkohtia Euroopan unionin toimielinten ja elinten toiminnassa. Hänen toimeksiantonsa ei anna hänelle mahdollisuutta tutkia minkään kansallisen toimielimen tai elimen toimintaa.

2.3 Vaikuttaa siltä, että asiaa koskevan Belgian lain täytäntöönpano Belgian viranomaisten eli Belgian eläkeviraston toimesta kuuluu Belgian oikeusasiamiehen toimivaltaan. Oikeusasiamies toteaa tältä osin kantelijan maininneen, että hän oli tehnyt Belgian oikeusasiamiehelle kantelun Belgian lainsäädännössä säädetystä edellytyksestä, jonka mukaan eläkeoikeuksien siirtäminen edellyttää, että työtön löytää ensin uuden työnantajan. Oikeusasiamies toteaa lisäksi kantelijan maininneen, että Belgian eläkevirasto oli pyytänyt komissiolta tietoja hänen tilanteensa ratkaisemiseksi.

2.4 Oikeusasiamies haluaa huomauttaa, että kantelijan huomautuksissa esitetyt kysymykset ovat uusia väitteitä, joita ei esitetty hänen alkuperäisessä kantelussaan. Ne eivät näin ollen kuulu tämän tutkimuksen piiriin, eikä niitä käsitellä tässä. Kantelija voi vapaasti tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle uuden kantelun näistä asioista sen jälkeen, kun hän on ensin ottanut yhteyttä komissioon tältä osin.

3 Väite, jonka mukaan komissio ei ole ottanut käyttöön asianmukaista mekanismia, jonka avulla entisten EY:n palkkaluokkaan B kuuluvien väliaikaisten toimihenkilöiden saavuttamat eläkeoikeudet voitaisiin siirtää Belgian järjestelmään

3.1 Oikeusasiamies muistuttaa aluksi, että muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklassa säädetään seuraavaa:

"Henkilöstön jäsen voi toimielimen vahvistamin edellytyksin pyytää toimielimiä suorittamaan kaikki maksut, jotka hänen on suoritettava eläkeoikeuksiensa muodostamiseksi tai säilyttämiseksi alkuperämaassaan. (…)".

Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että yhteisöjen palveluksesta lähtevällä virkamiehellä on oikeus siirtää eläkeoikeutensa i) uuteen eläkejärjestelmään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai ii) yksityiseen vakuutus- tai eläkerahastoon liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, jos neljä edellytystä täyttyy (8).

3.2 Oikeusasiamies haluaa huomauttaa, että hänen toimeksiantonsa ei anna hänelle mahdollisuutta kyseenalaistaa edellä mainittuja henkilöstösääntöjen nykyisiä säännöksiä. Oikeusasiamies tutkii näin ollen ainoastaan, onko komissio syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan käsitellessään kantelijan eläkeoikeuksien siirtoa.

3.3 Oikeusasiamies toteaa, että tässä tapauksessa kantelija ei pyytänyt muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklan täytäntöönpanoa, koska hän väittää, ettei hän ollut tietoinen siitä.

3.4 Oikeusasiamies haluaa ensinnäkin huomauttaa, että on oletettava, että oikeudellisesta näkökulmasta kenen tahansa virkamiehen tai toimihenkilön on oltava tietoinen henkilöstösääntöjen säännöksistä ja että hänen vastuullaan on ryhtyä asianmukaisiin toimiin, jotta he tulevat täysin tietoisiksi niistä. Oikeusasiamies katsoo, että komission ei voida katsoa olevan oikeudellisesti vastuussa siitä, että kantelija ei ollut tietoinen hänelle palvelussuhteen ehtojen 42 artiklan nojalla tarjotuista mahdollisuuksista eläkeoikeuksiensa osalta.

Oikeusasiamies on kuitenkin erityisen tyytyväinen komission lausumaan, jonka mukaan se aikoo järjestelmällisesti kiinnittää asianomaisten toimihenkilöiden huomion heille muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklan nojalla tarjottuun mahdollisuuteen välttääkseen vastaavien tapausten ilmenemisen tulevaisuudessa. Tukeakseen komission aikomuksia oikeusasiamies esittää tältä osin lisähuomautuksen.

3.5 Toiseksi oikeusasiamies toteaa, että entisten väliaikaisten toimihenkilöiden saavuttamat eläkeoikeudet voidaan siirtää Belgian eläkejärjestelmään ainoastaan yhteistyössä Belgian viranomaisten kanssa. Oikeusasiamies toteaa, että komissio otti yhteyttä Belgian viranomaisiin ja pyysi niitä tekemään sopimuksen sen kanssa niiden ongelmien korjaamiseksi, joita kantelija oli kohdannut henkilöstösääntöjen 11 artiklan 1 kohdan soveltamisessa. Näin ollen oikeusasiamies katsoo, että komissio on ryhtynyt kaikkiin käytettävissä oleviin toimiin kantelijan auttamiseksi. Oikeusasiamies katsoo, että komission ei voida katsoa olevan vastuussa siitä, että Belgian viranomaiset eivät ole vielä toteuttaneet tarvittavia toimenpiteitä tällaisten siirtojen mahdollistamiseksi.

3.6 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päättelee, että kantelijan väitteen lisätutkimuksille ei näytä olevan perusteita.

4 Kantelijan väite

4.1 Kantelija väitti, että komission olisi perustettava asianmukainen järjestelmä hänen eläkeoikeuksiensa siirtoa varten.

4.2 Oikeusasiamies päättelee edellä 3.6 kohdassa esittämänsä päätelmän perusteella, ettei kantelijan väitettä ole syytä tutkia tarkemmin.

5 Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella kantelijan väitettä ja vaatimusta ei näytä olevan syytä tutkia tarkemmin. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Lisäksi oikeusasiamies esittää seuraavan lisähuomautuksen:

Komission olisi järjestelmällisesti kiinnitettävä toimihenkilöiden huomio heille muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklan nojalla tarjottuun mahdollisuuteen.

Päätöksestä ilmoitetaan myös komission puheenjohtajalle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Oikeusasiamies toteaa, että 1. toukokuuta 2004 voimaan tulleiden uusien henkilöstösääntöjen väliaikaisen täytäntöönpanokauden aikana käytetty nimitys "ura-alue B*" vastaa nykyisiä ura-alueen AST sopimuksia.

(2) "Office national des Pensions"ranskankielisenä alkuperäisversiona.

(3) Ks. alaviite 2.

(4) Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1. Virkamies, joka lähtee yhteisöjen palveluksesta:

– siirtyä sellaisen valtionhallinnon tai kansallisen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen, joka on tehnyt sopimuksen yhteisöjen kanssa;

– harjoittaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimintaa, jonka perusteella hän saa eläkeoikeuksia järjestelmässä, jonka hallintoelimet ovat tehneet sopimuksen yhteisöjen kanssa,

on oikeutettu siihen, että hänen vanhuuseläkeoikeuksiensa vakuutusmatemaattinen arvo, joka on saatettu ajan tasalle tosiasiallisen siirtopäivän mukaan, siirretään yhteisöissä kyseisen hallinnon tai organisaation eläkerahastoon tai siihen eläkerahastoon, josta hän saa vanhuuseläkeoikeudet palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana harjoittamansa toiminnan perusteella.”

(5) Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 12 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1. Alle 63-vuotiaalla virkamiehellä, jonka palvelussuhde päättyy muutoin kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta välittömään tai lykättyyn vanhuuseläkkeeseen, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus

b) muissa tapauksissa 11 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettyihin etuuksiin tai tällaisten etuuksien vakuutusmatemaattisen arvon maksamiseen valitsemalleen yksityiselle vakuutusyhtiölle tai eläkerahastolle edellyttäen, että kyseinen yhtiö tai rahasto takaa, että i) pääomaa ei makseta takaisin; ii) kuukausitulot maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iästä alkaen ja viimeistään 65 vuoden iästä alkaen; iii) säännökseen sisältyy säännöksiä perhe-eläkkeen palauttamisesta tai perhe-eläkkeestä; iv) siirto toiseen vakuutusyhtiöön tai muuhun rahastoon sallitaan vain, jos kyseinen rahasto täyttää i, ii ja iii alakohdassa säädetyt edellytykset.”

(6) Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: "Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, alle 63-vuotiailla virkamiehillä, jotka tehtäviensä aloittamisen jälkeen ovat eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi suorittaneet maksuja valitsemaansa kansalliseen eläkejärjestelmään, yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka täyttää 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, ja joiden palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ilman, että heillä olisi oikeutta välittömään tai lykättyyn vanhuuseläkkeeseen, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan, joka vastaa heidän toimielimissä työskentelyn aikana hankkimiensa eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Näissä tapauksissa erorahasta vähennetään maksut, jotka on suoritettu kansallisen eläkejärjestelmän mukaisten eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisesti.”

(7) Ks. alaviite 2.

(8) Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan nämä neljä edellytystä ovat seuraavat:

"(…) edellyttäen, että tällainen yritys tai rahasto takaa, että:

i) pääomaa ei makseta takaisin;

ii) kuukausitulot maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iästä alkaen ja viimeistään 65 vuoden iästä alkaen;

iii) säännökseen sisältyy säännöksiä perhe-eläkkeen palauttamisesta tai perhe-eläkkeestä;

iv) siirto toiseen vakuutusyhtiöön tai muuhun rahastoon sallitaan vain, jos kyseinen rahasto täyttää i, ii ja iii alakohdassa säädetyt edellytykset.”