Strasbourg, 17. joulukuuta 2007

Hyvä jäsen B.

Teitte 31. tammikuuta 2007 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistoa (EPSO) vastaan. Kantelu koski EPSOn kieltäytymistä toimittamasta Teille jäljennöstä valintakokeestanne avoimessa kilpailussa EPSO/AST/33/06 sekä luetteloa vääristä vastauksistanne.

Toimitin 26. helmikuuta 2007 kantelun EPSOn johtajalle ja pyysin häntä antamaan lausuntonsa 31. toukokuuta 2007 mennessä, ja ilmoitin asiasta Teille.

Lähetitte 1. maaliskuuta 2007 oikeudelliselle yksikölleni sähköpostiviestin, jossa tiedustelitte, keskeyttäisikö meneillään oleva oikeusasiamiehen tutkimus oikeudenkäynnin aloittamisen määräajat. Yksikköni vastasivat Teille 5. maaliskuuta 2007 sähköpostitse ja selittivät, että Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut eivät vaikuta muutoksenhaun määräaikoihin hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä. Yksikköni ilmoittivat Teille myös, että mainitun ohjesäännön 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti silloin, kun oikeusasiamiehen on esitettyjen tosiseikkojen osalta meneillään olevan tai päättyneen oikeudenkäynnin vuoksi jätettävä kantelu tutkimatta tai lopetettava asian käsittely, hänen siihen mennessä suorittamiensa tutkimusten tulokset toimitetaan lopullisesti.

Lisäviestissänne 10.3.2007 katsoitte, että kun otetaan huomioon EPSOlle lausunnon toimittamiselle asetettu määräaika, voi olla liian myöhäistä aloittaa oikeudenkäynti, jos EPSO suostuu myöntämään hakijalle oikeuden osallistua kokeeseen. Sen vuoksi katsoitte, että asiaankuuluvan määräajan olisi oltava lyhyempi. Ilmoitin Teille 26.3.2007 päivätyssä kirjeessäni, että EPSOlle oli annettu määräaika, jonka kuluessa toimielinten on tavallisesti annettava lausuntonsa, ja että nyt käsiteltävässä asiassa ei ollut perusteita harkita tätä määräaikaa uudelleen. Korostin myös, että olitte käyttänyt oikeuttanne tehdä kantelu oikeusasiamiehelle sen sijaan, että olisitte nostanut kanteen EPSOa vastaan virkamiestuomioistuimessa.

EPSO toimitti 11. kesäkuuta 2007 lausuntonsa italiankielisen käännöksen, jonka toimitin Teille 15. kesäkuuta 2007 ja johon sisältyi kehotus esittää huomautuksia heinäkuun 2007 loppuun mennessä. Sain huomautuksenne 6. heinäkuuta 2007.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat ovat seuraavat.

Kantelija osallistui avoimeen kilpailuun EPSO/AST/33/06, jonka tarkoituksena oli laatia varallaololuettelo avustajista, joiden pääkieli on italia (AST 1).

Avoin kilpailu koostui kahdesta alkukarsintakokeesta eli kokeista a ja b. Kokeessa a oli useita monivalintakysymyksiä, joiden tarkoituksena oli arvioida hakijoiden tietämystä Euroopan unionista ja sen toimielimistä. Koe b koostui useista monivalintakysymyksistä, ja sen tarkoituksena oli arvioida hakijoiden yleisiä kykyjä ja erityisesti heidän kielellistä ja numeerista päättelykykyään. Testit suoritettiin tietokoneella tai CBT:llä välineenä kysymyksiin vastaamiseksi.

Hakijoita, jotka olivat saaneet eniten kokonaispisteitä valintakokeista ja saaneet vähimmäispistemäärän kummastakin valintakokeesta, pyydettiin jättämään täydellinen hakemus, jotta heidät voitaisiin hyväksyä kilpailuun. Seuraaviin kokeisiin valittiin 335 parasta hakijaa.

Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) ilmoitti 29. tammikuuta 2007 kantelijalle, että häntä ei hyväksytty avoimen kilpailun seuraavaan vaiheeseen. Kantelija lähetti 30.1.2007 EPSOlle viestin, jossa hän pyysi saada tutustua kysymyksiin, joihin hän oli antanut väärän vastauksen.

EPSO vastasi samana päivänä, ettei se voinut täyttää kantelijan pyyntöä, ja totesi seuraavaa:

”kaikki kysymykset, joihin [kantelija] vastasi [valituksen tekijän] valintakokeissa, on otettu EPSOn kehittämästä tietokannasta. Koska tätä tietokantaa (...) käytetään muiden kilpailujen yhteydessä, EPSO ei voi välittää kysymyksiä vaarantamatta vakavasti valintalautakunnan työtä (...)."

Lisäksi EPSO totesi, että tämän tietokannan sisällön paljastaminen voisi asettaa jotkut hakijat, jotka saattavat saada tietoa kyseisestä sisällöstä, edullisempaan asemaan. EPSO ilmoitti lisäksi kantelijalle, että otantakokeet ovat saatavilla sen verkkosivustolla.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija vaati EPSOa lähettämään hänelle jäljennöksen valintakokeistaan sekä luettelon hänen vääristä vastauksistaan.

KYSYMYS

EPSOn lausunto

EPSOn lausunto voidaan tiivistää seuraavasti.

Kantelija oli ehdokkaana avoimessa kilpailussa EPSO/AST/33/06. Asiaa koskeva kilpailuilmoitus julkaistiin 26. heinäkuuta 2006 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 173A.

Kilpailuilmoituksen B.1 kohdan mukaan valintakokeita oli kaksi (hakijan toisella kielellä, jonka oli oltava englanti, ranska tai saksa), ja kummassakin oli useita monivalintakysymyksiä. Kokeen a tarkoituksena oli arvioida hakijan tietämystä Euroopan unionista ja sen toimielimistä, ja se pisteytettiin asteikolla 0–20 siten, että läpäisypistemäärä oli 10. Kokeen b tarkoituksena oli arvioida hakijan yleisiä kykyjä, erityisesti sanallista ja päättelykykyä, ja se pisteytettiin asteikolla 0–40 siten, että läpäisypistemäärä oli 20.

Valituksen tekijä sai molemmissa kokeissa vaaditun vähimmäispistemäärän, mutta hänen kokonaispistemääränsä ei ollut riittävä, jotta hänet olisi voitu luokitella 335 eniten pisteitä saaneen hakijan joukkoon. Kantelija sai itse asiassa 45 334 pistettä eli 14 667 pistettä kokeesta a ja 30 667 pistettä kokeesta b, kun taas alin pistemäärä 335 parhaasta hakijasta oli 50 667 pistettä.

EPSO ilmoitti 29.1.2007 kantelijalle tämän tuloksista ja siitä, ettei häntä ollut hyväksytty avoimen kilpailun seuraavaan vaiheeseen.

Kantelija pyysi 30.1.2007 sähköpostitse EPSOa toimittamaan hänelle jäljennöksen kysymyksistä, joihin hän oli antanut väärän vastauksen.

Samana päivänä EPSO vastasi kantelijalle, ettei se voinut toimittaa hänelle pyydettyjä tietoja. EPSO totesi, että hänen vastauksensa olivat osa laajaa kysymystietokantaa, joka oli luokiteltu aiheen ja vaikeusasteen perusteella. Näitä kysymyksiä on käytetty myös muissa kilpailuissa. EPSO ei näin ollen voinut paljastaa kysymyksiä tästä tietokannasta heikentämättä valintalautakunnan päätöksentekoprosessia. Lisäksi tietokannan sisällön paljastamisesta voisi olla hyötyä joillekin hakijoille eikä muille.

EPSO korosti, että kyseisen avoimen kilpailun valintakokeet järjestettiin käyttäen uutta teknologiaa, jonka avulla hakijat voivat suorittaa kokeet suoraan tietokoneella (eli CBT:llä). CBT antaa hakijoille mahdollisuuden osallistua henkilökohtaiseen kokeeseen, joka perustuu tietokannassa olevien kysymysten satunnaiseen valintaan hakijoiden valintapäivänä EPSOn asettamassa määräajassa. Koska avoimessa kilpailussa EPSO/AST/33/06 käytetyt kysymykset ovat erottamaton osa tietokantaa, jota käytetään jatkuvasti sekä nykyisissä että tulevissa kilpailuissa, tietokannan tietoja ei voida paljastaa. Tentin jälkeen hakija ei voi ottaa pois koepapereitaan tai pyytää tulostetta kysymyksistä tai vastauksistaan.

EPSO huomautti kantelijan erityisestä väitteestä, että jos kantelijan pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin käsiteltäisiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1), jäljempänä 'asetus (EY) N:o 1049/2001', mukaisesti, tällainen pyyntö olisi pitänyt käsitellä ottaen huomioon asetuksessa vahvistetut periaatteet, vaatimukset ja rajoitukset, jotka koskevat oikeutta tutustua asiakirjoihin. Käsiteltävässä asiassa kantelija ei kuitenkaan noudattanut asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä menettelyjä.

EPSO viittasi yhdistettyihin asioihin T-110/03, T-150/03 ja T-405/03, Sison v. neuvosto (2). Näissä asioissa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdan mukaan oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin koskee seuraavia henkilöitä:

”jokaista unionin kansalaista sekä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa. Kyseisestä säännöksestä ilmenee, että asetuksen tarkoituksena on taata kaikille oikeus tutustua julkisiin asiakirjoihin eikä ainoastaan pyynnön esittäneelle osapuolelle oikeus tutustua itseään koskeviin asiakirjoihin.

Toiseksi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin on muotoiltu pakottavin sanamuodoin. Tästä seuraa, että toimielimet ovat velvollisia epäämään oikeuden tutustua johonkin näistä poikkeuksista kuuluviin asiakirjoihin, kun merkitykselliset olosuhteet on näytetty toteen (...).

Näin ollen sitä erityistä intressiä, johon pyynnön esittänyt osapuoli voi vedota saadakseen oikeuden tutustua itseään koskevaan asiakirjaan, ei voida ottaa huomioon sovellettaessa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä pakottavia poikkeuksia.

Oikeutta tutustua asiakirjoihin voitaisiin näin ollen rajoittaa yleiseen etuun liittyvistä syistä, jotta voidaan taata yhteisön toimielinten henkilöstön paras valinta asetuksen 1049/2001 mukaisesti. EPSO väitti lisäksi, että oikeutta tutustua asiakirjoihin on rajoitettu tai se on suljettu pois lex specialis derogat legi generali -periaatteen mukaisesti eli että erityissääntö poikkeaa yleissäännöstä silloin, kun on olemassa erityisiä erityissääntöjä. EPSO viittasi tältä osin asiassa T-371/03, Le Voci vastaan neuvosto, annettuun tuomioon (4) ja katsoi, että nyt käsiteltävässä asiassa henkilöstösäännöillä on erityinen tavoite, joka on perusteltu yleisen edun mukaisilla syillä.

EPSO viittasi lisäksi asiaan T-376/03, Hendrickx v. neuvosto (5), ja siinä mainittuun oikeuskäytäntöön ja erityisesti asiaan T-53/00, Angioli v. komissio (6). Viimeksi mainitussa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että kantaja ei voi vedota EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan 1 kohtaan tai asetukseen 1049/2001 kyseenalaistaakseen henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan, jossa vahvistetaan periaate, jonka mukaan valintalautakunnan työskentelyn on oltava salaista, sovellettavuuden.

EPSO katsoi näin ollen, että kieltäytyminen antamasta oikeutta tutustua kysymyksiin/vastauksiin ja oikeiden vastausten luetteloon oli täysin perusteltua. EPSO katsoi, että ”yleinen järjestelmällinen ja virallinen” pääsy tietokannassa oleviin kysymyksiin kaikille hakijoille, jotka sitä pyytävät, vahingoittaisi vakavasti tätä uutta menetelmää. EPSO katsoi myös, että tapauskohtaisella pääsyllä kokeisiin erityisen valitusmenettelyn yhteydessä olisi vastaava kielteinen vaikutus arviointijärjestelmään. EPSO totesi myös, että kysymysten/vastausten paljastaminen voisi loukata yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jos jotkin hakijat saisivat asiaankuuluvat kysymykset/vastaukset.

EPSO korosti avoimen kilpailun ulkopuolelle sulkemista koskevan päätöksen perusteluista, että asiaa koskevan oikeuskäytännön mukaan hylätyn hakijan saaman arvosanan ilmoittaminen on riittävä perustelu valintalautakunnan päätökselle. EPSO täsmensi myös, että hakijat voivat tavaramerkin tiedoksi antamisen perusteella todeta, onko kyseinen päätös perusteltu tai virheellinen, ja näin ollen ne, jotka haluavat tehdä näin, voivat riitauttaa sen laillisuuden.

Käsiteltävässä asiassa kantelijalle ilmoitettiin hänen tuloksestaan ja siitä, miksi häntä ei hyväksytty kyseisen avoimen kilpailun seuraavaan vaiheeseen.

EPSO täsmensi lopuksi, että kilpailuilmoituksen E.4 kohdassa määriteltiin, mitä tietoja hakijat voisivat pyytää saada suoraan ja henkilökohtaisesti. Hakijoiden oppaan mukaan hakijat voivat lisäksi saada jäljennöksen kirjallisista kokeistaan ja valintalautakunnan laatimasta arviointilomakkeestaan. EPSO korosti tältä osin, että oppaassa ei viitattu mahdollisuuteen tutustua CBT-järjestelmään sisältyviin kysymyksiin.

Kantelijan huomautukset

EPSOn lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija pysytti kantelussaan esittämänsä kannan ja toisti vaatimuksensa.

Hän täsmensi lisäksi, että hän oli 30.1.2007 EPSOlle lähettämässään kirjeessä pyytänyt EPSOa paitsi antamaan hänelle oikeuden tutustua kysymyksiin, joihin hän oli antanut väärän vastauksen, myös ilmoittamaan hänelle kumottujen kysymysten määrän.

PÄÄTÖS

1 Alustavat huomautukset

1.1 Jotta vältettäisiin mahdolliset väärinkäsitykset tämän tutkimuksen laajuudesta, oikeusasiamies pitää tärkeänä korostaa, että tämä soveltamisala rajoittuu siihen, mitä hänen 31. tammikuuta 2006 päivätyssä tutkimuksen aloittamista koskevassa kirjeessään todettiin, eli kantelijan vaatimukseen, jonka mukaan EPSOn olisi lähetettävä hänelle jäljennös valintakokeistaan ja luettelo hänen vääristä vastauksistaan.

Oikeusasiamies ei näin ollen käsittele uutta vaatimusta, joka koskee pyyntöä saada tietoa niiden kysymysten lukumäärästä, jotka EPSO oli kumonnut asianomaisissa CBT-valintakokeissa ja jotka kantelija esitti vasta huomautuksissaan.

2 Pääsy CBT:n kysymyksiin/vastauksiin

2.1 Kantelija osallistui tietokoneella tehtäviin valintakokeisiin avoimessa kilpailussa EPSO/AST/33/06. Koska hänen molemmissa kokeissa saamansa kokonaisarvosana ei riittänyt siihen, että hän olisi sijoittunut 335 eniten pisteitä saaneen hakijan joukkoon, häntä ei hyväksytty avoimen kilpailun seuraavaan vaiheeseen.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija vaati EPSOa lähettämään hänelle jäljennöksen valintakokeistaan sekä luettelon hänen vääristä vastauksistaan.

2.2 Oikeusasiamies toteaa, että EPSO totesi lausunnossaan tiivistetysti, ettei se voinut lähettää kantelijalle pyydettyjä tietoja, koska hänen vastauksensa olivat osa laajaa kysymystietokantaa, jota käytettiin myös muissa kilpailuissa. Se totesi myös, ettei se näin ollen voinut paljastaa kysymyksiä tästä tietokannasta heikentämättä valintalautakunnan päätöksentekoprosessia.

EPSO katsoi myös, että CBT-valintakokeiden kysymyksiin/vastauksiin tutustumista koskevat pyynnöt olisi evättävä kaikissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa, että sekä yleinen järjestelmällinen että virallinen tutustumisoikeus samoin kuin tilapäinen tutustumisoikeus olisi evättävä. EPSOn päätös evätä tällainen tutustumisoikeus perustui Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1049/2001 (7) (jäljempänä 'asetus 1049/2001') ja yhteisöjen tuomioistuinten asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön. EPSO väitti erityisesti, että CBT-valintakokeiden kysymystä/vastauksia ei voitu paljastaa hakijoille, koska tämä haittaisi valintamenettelyä.

2.3 Oikeusasiamies muistuttaa, että hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että kansalaisille annettavat tiedot ovat mahdollisimman tarkkoja ja täydellisiä ja että paras tapa osoittaa hakijoille heidän virheensä olisi antaa heidän tutustua omiin koepapereihinsa.

2.4 Oikeusasiamies toteaa EPSOn katsoneen, että hakijoille ei voitu antaa CBT-koepapereiden osalta jäljennöksiä heidän omista koepapereistaan. EPSO selvitti kantaansa asiakirjoihin tutustumista koskevien voimassa olevien sääntöjen eli asetuksen 1049/2001 valossa viittaamalla hypoteettiseen tilanteeseen (8) ja yhteisöjen tuomioistuinten asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön.

2.5 EPSO katsoi, että tiedonsaantioikeutta on rajoitettu, ja viittasi esimerkiksi "yleisen edun mukaisiin syihin"(korostus lisätty), joihin voidaan vedota EU:n toimielinten parhaan henkilöstön valintaa koskevan tavoitteen turvaamiseksi. Tämän näkemyksensä tueksi se lainasi myös yhdistetyissä asioissa T-110/03, T-150/03 ja T-405/03, Sison vastaan neuvosto, annettuja tuomioita (9), joissa todetaan seuraavaa:

1. "asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt poikkeukset asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi on muotoiltu pakollisiksi"; ja
2. "Erityistä intressiä, johon pyynnön esittänyt osapuoli voi vedota saadakseen oikeuden tutustua itseään koskevaan asiakirjaan, ei voida ottaa huomioon sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä pakottavia poikkeuksia."(10)

Oikeusasiamies huomauttaa kuitenkin, että EPSO ei ole nimenomaisesti viitannut yhteen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan 11 alakohtaan sisältyvään yleisen edun suojaan perustuvaan poikkeukseen. EPSO viittaa ainoastaan ”unionin toimielinten parhaan henkilöstön valintaa koskevan tavoitteen turvaamiseen”, joka EPSOn mukaan olisi myös sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun ”yleisen edun” käsitteeseen.

Oikeusasiamies muistuttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyt poikkeukset on laadittava ja niitä on sovellettava suppeasti, jotta ei heikennetä kyseisessä asetuksessa vahvistettua yleistä periaatetta (12).

Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että jos EPSO pyrkisi”valitsemaan EU:n toimielinten parhaan henkilöstön” mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen yleistä etua koskevien poikkeusten mukaisesti (näyttää siltä, että EPSOn lausunnossa viitataan yhdistettyihin asioihin T-110/03, T-150/30 ja T-405/03, Sison v. neuvosto), tämä olisi selvästi virheellinen lähestymistapa, kun otetaan huomioon yhteisöjen tuomioistuinten runsas ja vakiintunut oikeuskäytäntö.

2.6 Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että EPSO halusi myös viitata asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa säädettyyn poikkeukseen, jonka nojalla asianomainen toimielin voi kieltäytyä luovuttamasta asiakirjoja, jotka on tarkoitettu sisäiseen käyttöön tai jotka toimielin on vastaanottanut ja jotka liittyvät asiaan, josta toimielin ei ole tehnyt päätöstä.

EPSOn lausunnossa todettiinkin, että se ei voi paljastaa kysymyksiä/vastauksia heikentämättä valintamenettelyä. Tämän jälkeen se väitti, että kysymykset/vastaukset ovat osa tietokantaa, jota käytetään jatkuvasti sekä nykyisissä että tulevissa kilpailuissa. EPSOn mukaan tietokannan sisällön tai sen osan ilmaiseminen asetuksen 1049/2001 nojalla hyödyttäisi niitä tulevia hakijoita, jotka voisivat tutustua tietokantaan. Tällainen pääsy voisi näin ollen vaikuttaa kielteisesti tuleviin kilpailumenettelyihin heikentämällä hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, koska jotkut voisivat saada kysymykset/vastaukset ja toiset eivät. EPSO totesi lisäksi, että on yleisen edun mukaista, että unionin toimielinten valintamenettelyjen objektiivisuus ja hakijoiden yhdenvertainen kohtelu taataan täysimääräisesti.

Oikeusasiamies toteaa, että EPSOn perusteluissa viitataan sekä meneillään olevaan kilpailuun että muihin vireillä oleviin tai tuleviin kilpailuihin.

Oikeusasiamies huomauttaa, että se, että hylätyille hakijoille ilmoitetaan luettelo kysymyksistä, joihin he ovat vastanneet, ja heidän vastauksistaan, ei välttämättä tarkoita sitä, että tietokannan kysymykset/vastaukset tulevat tämän seurauksena julkisiksi.

Vaikka huomattava osa kysymyksistä tai jopa kaikki kysymykset tulevat ajan mittaan hakijoiden tietoon tulevissa kilpailuissa, on kuitenkin niin, että järjestelmä valitsee näille hakijoille esitetyt kysymykset sattumanvaraisesti valtavasta tietokannasta. Siksi heidän mahdollisuutensa saada täsmälleen samat kysymykset kuin ne, joista heillä jo on tietoa, vaikuttavat minimaalisilta, ja heidän mahdollisuutensa muistaa kaikki valtavan tietokannan kysymykset/vastaukset olisi pikemminkin suljettava pois. Lisäksi CBT-kokeissa käytettyjä kysymyksiä/vastauksia (kuten kysymyksiä, joiden tarkoituksena on arvioida EU-asioiden tuntemusta ja kielellistä ja numeerista päättelyä) voidaan ja yleensä pitäisi jatkuvasti tarkistaa ja päivittää, jotta voidaan tarkistaa, ovatko ne edelleen paikkansapitäviä ja täyttävätkö ne tehtävänsä pätevimpien ja ansioituneimpien hakijoiden valinnassa.

EPSOn selityksen perusteella oikeusasiamies ei näin ollen ymmärrä, miksi kysymysten paljastaminen samoihin tai tuleviin kilpailuihin osallistuville hakijoille vaarantaisi väistämättä valintamenettelyn eli vaarantaisi EPSO´sin tavoitteen varmistaa hakijoiden tiedot ja taidot ja varmistaa, että toimielimet saavat palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä.

Näin ollen EPSOn edellä esittämää väitettä ei ole näytetty toteen.

2.7 EPSO perusteli kieltäytymistään myös sillä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut, että henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädettyä valintalautakuntien työskentelyn salaisuutta on pidettävä erityissäännöksenä, joka poikkeaa asiakirjoihin tutustumista koskevista yleisistä säännöistä. EPSO viittasi tältä osin asiaan T-376/03, Hendrickx v. neuvosto (13) ja asiaan T-371/03, Le Voci v. neuvosto (14).

Oikeusasiamies huomauttaa ensinnäkin, että edellä mainittu oikeuskäytäntö ei koske oikeutta tutustua koekysymyksiin.

Toiseksi oikeusasiamies huomauttaa, että tällainen väite on tuskin sovitettavissa yhteen EPSOn oman käytännön kanssa, jonka mukaan se antaa oikeuden tutustua paperilla suoritettujen esivalintakokeiden kysymyksiin ja vastauksiin sekä kaikkien muiden kirjallisten kokeiden kysymyksiin.

Kolmanneksi oikeusasiamies korostaa, että edellä mainittu yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntö liittyy henkilöstösääntöjen liitteessä III olevaan 6 artiklaan ja valintalautakuntien työskentelyn salaisuuteen kilpailuissa. Oikeusasiamies panee lisäksi merkille, että tässä tapauksessa valintakokeet järjestettiin CBT-testausjärjestelmän mukaisesti ja että EPSO ei ole osoittanut, että järjestelmään tallennettujen ja hakijoille esitettyjen kysymysten ja vastausten suunnittelu, muotoilu, korjaaminen ja merkitseminen liittyi millään tavoin nimitetyn valintalautakunnan työhön tai toteutettiin sen vastuulla.

Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies päättelee, että EPSO ei ole perustellut asianmukaisesti kieltäytymistään antamasta kantelijalle hänen pyytämiään tietoja. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta.

2.8 Oikeusasiamies huomauttaa, että hän on saanut huomattavan määrän kanteluja (15), joissa EPSO on evännyt oikeuden tutustua CBT:n kysymyksiin/vastauksiin. Yhdessä näistä eli kantelussa 370/2007/MHZ hän päätti asian käsittelyn esittämällä kriittisen huomautuksen (16) ja ilmoitti harkitsevansa vakavasti oma-aloitteisen tutkimuksen aloittamista EPSOn CBT:stä. Hän katsoi, että oma-aloitteinen tutkimus EPSOn järjestämissä kilpailuissa käytetyn CBT-järjestelmän yleisestä rakenteesta todennäköisesti lisäisi EPSOn palvelukseenottomenettelyjen avoimuutta. Hän katsoi myös, että tällainen avoimuus olisi sinänsä hyödyllistä hakijoille, jotka haluavat saada lisätietoja näistä seikoista.

Oikeusasiamies aloitti edellä mainitun oma-aloitteisen tutkimuksen 22. marraskuuta 2007 (OI/4/2007/ID).

2.9 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, että tässä kantelussa ei ole perusteltua tehdä lisätutkimuksia.

3 Päätelmä

Edellä 1.8 kohdassa selitetyistä syistä oikeusasiamies katsoo, että tämän kantelun osalta ei ole perusteltua tehdä lisätutkimuksia. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Kantelijalle ilmoitetaan oikeusasiamiehen oma-aloitteisen tutkimuksen OI/4/2007/ID tuloksista.

EPSOn johtajalle ilmoitetaan tästä päätöksestä.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) EYVL L 145, s. 43.

(2) Yhdistetyt asiat T-110/03, T-150/03 ja T-405/03, Sison v. neuvosto, Kok. 2005, s. II-1429.

(3) Yhdistetyt asiat T-110/03, T-150/03 ja T-405/03, Sison v. neuvosto, mainittu edellä, 50–52 kohta.

(4) Asia T-371/03, Le Voci v. neuvosto, Kok. H. 2005, s. I-A-209 ja II-957, 122 kohta.

(5) Asia T-376/03, Hendrickx v. neuvosto, Kok. H. 2005, s. I-A-83 ja II-379.

(6) Asia T-53/00, Angioli v. komissio, Kok. H. 2003, s. I-A-13 ja II-73, 84 kohta.

(7) EYVL L 145, s. 43.

(8) "Jos kantelijan pyyntöä saada tutustua asiakirjoihin käsiteltiin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti" (EPSOn lausunto).

(9) Edellä mainitut yhdistetyt asiat T-110/03, T-150/03 ja T-405/03, Sison v. neuvosto.

(10) Edellä mainitut yhdistetyt asiat T-110/03, T-150/03 ja T-405/03, Sison v. neuvosto, 50-52 kohta.

(11) Oikeusasiamies muistuttaa näin ollen, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi yleisen edun suojaa yleisen turvallisuuden, puolustuksen ja sotilasasioiden, kansainvälisten suhteiden sekä yhteisön tai jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan osalta.

(12) Ks. asia C-189/98 P, Alankomaat ja van der Wal v. komissio, tuomio 12.1.2000 (Kok. 2000, s. I-1, 27 kohta) ja asia T-211/00, Kuijer v. neuvosto, tuomio 12.2.2002 (Kok. 2002, s. II-485, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

(13) Asia T-376/03, Hendrickx v. neuvosto, Kok. H. 2005, s. I-A-83 ja II-379.

(14) Asia T-371/03, Le Voci v. neuvosto, Kok. H. 2005, s. I-A-209 ja II-957.

(15) 7/2007/PB; 419/2007/IP; 421/2007/IP; 1312/207/IP; 3819/2006/DK; 50/2007/DK; 1282/2007/DK; 370/2006/MHZ, 2626/2006/MHZ ja 3746/2006/MHZ.

(16) "EPSO ei ole perustellut riittävällä tavalla kieltäytymistään antamasta kantelijalle oikeutta tutustua CBT:n kysymyksiin/vastauksiin. Kyseessä on hallinnollinen epäkohta." Päätös on saatavilla oikeusasiamiehen verkkosivustolla (http://www.ombudsman.europa.eu).