Strasbourg, 21. huhtikuuta 2008

Hyvä jäsen V.

Teitte 5. lokakuuta 2006 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan komissiota vastaan. Kantelunne, jota täydennettiin 9. joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellänne, koski komission vastausta Kreikkaa vastaan tekemäänne 226 artiklan mukaiseen kanteluun. Aloitin 20.12.2006 asiaa koskevan tutkimuksen. Komissio lähetti 27. maaliskuuta 2006 lausuntonsa kantelustanne. Toimitin sen teille ja pyysin teitä esittämään huomautuksia. Säilytitte kantelunne myöhemmässä kirjeenvaihdossanne.

Kirjoitan nyt tiedottaakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Kantelija toimitti 8 päivänä elokuuta 2006 yhdessä monien muiden kansalaisten kanssa komissiolle 226 artiklan mukaisen kantelun Kreikkaa vastaan. Kantelu koski tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (1), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY (2), väitettyä rikkomista moottoritiehankkeen, jäljempänä 'hanke', osalta. Kantelija väitti, että i) ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ei ollut tehty ennen hankkeen rakentamista koskevan tarjouskilpailuilmoituksen julkaisemista (syyskuussa 2005) (YVA oli tehty vain maakunnan tiestä, joka koski selvästi kyseessä olevasta hankkeesta poikkeavaa hanketta); ii) asiaa koskevien valitusten jälkeen hankkeesta laadittiin YVA-tutkimus, joka toimitettiin Chalkidikin prefektuurille (Kreikka) helmikuussa 2006; iii) paikallinen väestö, N. Moudanian kunta (Kreikka) ja Chalkidikin prefektuurin neuvosto ilmaisivat vastustavansa hanketta. Kantelija toimitti valituksensa yhteydessä useita asiakirjoja sekä valokuvan merkistä, joka osoittaa, että hankkeeseen liittyvät työt maksaisivat 25 000 000 euroa ja että rakennuttaja X toteuttaisi ne. Komissio vastasi kantelijalle 15 päivänä syyskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä ja korosti, että pelkästään se, että paikallinen väestö ja Chalkidikin lääninvaltuusto olivat ilmaisseet kielteisen mielipiteensä hankkeesta, ei ollut osoitus direktiivin 85/337 rikkomisesta. Näin ollen komissio totesi, että ei ollut mahdollista "rekisteröidä kantelua".

Kantelija ilmoitti komissiolle 5 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, ettei se ollut ottanut huomioon edellä i kohdassa esitettyä väitettä, ja pyysi tämän perusteella rikkomusta koskevan kantelunsa kirjaamista. Tämä kirje lähetettiin (ja osoitettiin nimenomaisesti) myös Euroopan oikeusasiamiehelle, joka kirjasi sen kanteluksi komissiota vastaan. Oikeusasiamies sai 1. joulukuuta 2006 jäljennöksen komission vastauksesta (päivätty 23. marraskuuta 2006) kantelijan 5. lokakuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen. Komissio pahoitteli ensinnäkin sitä, että kantelijan väitettä i) ei ollut käsitelty asianmukaisesti sen 15 päivänä syyskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä. Komissio totesi lisäksi seuraavaa:

a) hanketta koskevassa tarjouskilpailussa oli kyse sellaisen moottoritien rakentamisesta, jonka molemmilla puolilla oli esteitä, eikä pelkästään olemassa olevan läänintien parantamisesta, mikä rikkoi direktiivin 85/337 2 artiklan 1 kohtaa;

b) tämän jälkeen hankkeen toteuttaja teki uuden ympäristövaikutusten arvioinnin, joka toimitettiin toimivaltaiselle ministeriölle 29 päivänä joulukuuta 2005;

c) uuteen ympäristövaikutusten arviointiin on sovellettu kuulemis-/arviointimenettelyä;

d) tämä menettely saatettiin päätökseen 16. lokakuuta 2006 tehdyllä ministeriöiden yhteisellä päätöksellä 1000838, jolla hyväksyttiin hankkeen ympäristöehdot;

e) edellä esitetyn perusteella yhteisön oikeutta oli rikottu, mikä oli jo aiheuttanut ja "tyhjentänyt" sen vaikutukset;

f) Kreikan viranomaiset toteuttivat tarvittavat toimenpiteet rikkomisen lopettamiseksi, koska hankkeeseen sovellettiin uutta YVA-menettelyä;

g) näin ollen rikkomismenettelyllä ei olisi ollut kohdetta eikä sen käynnistämisestä olisi ollut hyötyä;

h) jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn tarkoituksena oli saada aikaan muutos noudattamatta jättäneen jäsenvaltion käyttäytymisessä eikä yleisesti varmistaa, oliko rikkominen tapahtunut aiemmin.

Kantelija lähetti 9. joulukuuta 2006 oikeusasiamiehelle faksin, jossa hän korosti, että komission 23. marraskuuta 2006 antama vastaus oli hallinnollinen epäkohta. Hän väitti, että komissio ei ollut käsitellyt asianmukaisesti hänen 226 artiklan mukaista kanteluaan. Hän kiisti erityisesti komission päätelmän, jonka mukaan kansalliset viranomaiset olivat toteuttaneet asianmukaiset toimenpiteet direktiivin 85/337 rikkomisen lopettamiseksi. Hän väitti, että komission olisi katsottava, että kyseessä oli jatkuva rikkominen, koska kansalliset viranomaiset eivät olleet kumonneet tai kumonneet edellä mainitun rikkomisen taustalla olleita kansallisia säädöksiä eli tarjouskilpailumenettelyä ja hankkeen rakentamista koskevan julkisia rakennusurakoita koskevan sopimuksen myöhempää tekemistä. Oikeusasiamies aloitti tutkimuksen edellä mainitusta kantelijan esittämästä väitteestä ja sitä tukevasta väitteestä.

KYSYMYS

Lausunnossaan komissio viittasi ensin edellä mainittuun kirjeenvaihtoonsa kantelijan kanssa. Komissio vahvisti kantansa, jonka mukaan direktiivin 85/337/ETY 2 artiklan 1 kohtaa, jonka oikeusvaikutukset olivat lakanneet (infraction consomée), oli rikottu, koska riidanalaisesta hankkeesta oli tehty ympäristövaikutusten arviointi jälkikäteen. Komissio lisäsi, että kantelijan tätä ympäristövaikutusten arviointia vastaan esittämät väitteet oli kirjattu 226 artiklan mukaisiksi kanteluiksi ja että se ilmoittaisi kantelijalle aikanaan asiaa koskevasta päätöksestään. Huomautuksissaan kantelija lähinnä pysytti väitteensä.

PÄÄTÖS

1 Väite, jonka mukaan komissio ei ole käsitellyt asianmukaisesti kantelijan 226 artiklan nojalla tekemää kantelua, kun se on katsonut, että direktiivin 85/337 rikkomisella oli ollut ja että sen oikeusvaikutukset olivat lakanneet

1.1 Kantelija teki 8. elokuuta 2006 yhdessä monien muiden kansalaisten kanssa Euroopan komissiolle 226 artiklan mukaisen kantelun Kreikkaa vastaan. Kantelu koski tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337 (3), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY (4), väitettyä rikkomista moottoritiehankkeen (jäljempänä hanke) osalta. Kantelija väitti erityisesti, että ympäristövaikutusten arviointia ei ollut tehty ennen hankkeen rakentamista koskevan tarjouskilpailuilmoituksen julkaisemista (syyskuussa 2005). Hän väitti lisäksi, että ympäristövaikutusten arviointi oli tehty vain maakunnallisesta tiestä, joka koski aivan eri hanketta kuin kyseessä oleva tie. Komissio kieltäytyi tutkimasta kantelua. Vastauksena edellä esitettyyn väitteeseen komissio totesi seuraavaa:

a) hanketta koskevassa tarjouskilpailussa oli kyse sellaisen moottoritien rakentamisesta, jonka molemmilla puolilla oli esteitä, eikä pelkästään olemassa olevan maakunnallisen tien parantamisesta, mikä rikkoi direktiivin 85/337(5) 2 artiklan 1 kohtaa;

b) tämän jälkeen hankkeen toteuttaja teki uuden ympäristövaikutusten arvioinnin, joka toimitettiin toimivaltaiselle ministeriölle 29 päivänä joulukuuta 2005;

c) uuteen ympäristövaikutusten arviointiin on sovellettu kuulemis-/arviointimenettelyä;

d) tämä menettely saatettiin päätökseen 16. lokakuuta 2006 tehdyllä ministeriöiden yhteisellä päätöksellä 1000838, jolla hyväksyttiin hankkeen ympäristöehdot;

e) edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että yhteisön oikeutta oli rikottu, mikä oli jo aiheuttanut ja "tyhjentänyt" sen vaikutukset;

f) Kreikan viranomaiset toteuttivat tarvittavat toimenpiteet rikkomisen lopettamiseksi, koska hankkeeseen sovellettiin uutta YVA-menettelyä;

g) näin ollen rikkomismenettelyllä ei olisi ollut kohdetta eikä sen käynnistämisestä olisi ollut hyötyä;

h) jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn tarkoituksena oli saada aikaan muutos noudattamatta jättäneen jäsenvaltion käyttäytymisessä eikä yleisesti varmistaa, oliko rikkominen tapahtunut aiemmin.

Kantelua koskevassa lausunnossaan komissio vahvisti edellä esitetyn kantansa rikkomuksesta ja totesi, että riidanalaisesta hankkeesta tehtiin jälkikäteen ympäristövaikutusten arviointi. Se lisäsi, että kantelijan tätä ympäristövaikutusten arviointia vastaan esittämät väitteet oli nyt kirjattu 226 artiklan mukaisiksi kanteluiksi ja että komissio ilmoittaa kantelijalle aikanaan asiaa koskevasta päätöksestään.

1.2 Euroopan oikeusasiamies muistuttaa ensinnäkin, että arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä (6). Jos jäsenyysvelvoitteita ei enää noudateta kyseisenä ajankohtana, kannetta jäsenvaltiota vastaan ei voida ottaa tutkittavaksi (7). Tämän kantelun osalta ja väitteensä tueksi kantelija väitti, että rikkominen jatkui, koska kansalliset viranomaiset eivät olleet kumonneet tai kumonneet kansallisia säädöksiä, joista rikkominen johtui. Kantelija väitti erityisesti, että asianomainen Kreikan viranomainen ei ollut peruuttanut tarjouskilpailumenettelyä eikä myöhempää julkista rakennusurakkaa koskevan sopimuksen tekemistä hankkeen toteuttamiseksi. Tältä osin vaikuttaa siltä, ettei ole olemassa oikeuskäytäntöä, joka vahvistaisi, että kansalliset viranomaiset olisivat olleet velvollisia toimimaan kantelijan ilmoittamalla tavalla lopettaakseen komission toteaman (direktiivin 85/337 2 artiklan 1 kohdan) rikkomisen kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa. Lisäksi on kohtuullista katsoa, että tällaisessa tilanteessa rikkominen päättyy, kun i) toimivaltaiset kansalliset viranomaiset vaativat ennen hankkeelle suunniteltujen töiden toteuttamista, että hankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi asiaa koskevien yhteisön oikeuden säännösten mukaisesti, ja ii) nämä viranomaiset tekevät (uuden) päätöksen luvan myöntämisestä tai epäämisestä YVA-menettelyn jälkeen ja sen tulosten perusteella. Näin näyttää tapahtuneen tässä tapauksessa. Edellä esitetyn perusteella valituksen tekijän väitettä ei ole perusteltu. Oikeusasiamies ei näin ollen havaitse vastaavaa hallinnollista epäkohtaa komissiossa.

1.3 Oikeusasiamies huomauttaa myös, että kantelija on esittänyt useita väitteitä, jotka koskevat lähinnä (uutta) YVA:ta. Näillä väitteillä ei ole vaikutusta tähän tutkimukseen, vaan ne ovat pikemminkin merkityksellisiä sen kannalta, että komissio hylkäsi kantelijan tästä ympäristövaikutusten arvioinnista tekemän 226 artiklan mukaisen valituksen ja myöhemmän hanketta koskevan luvan. Tämä hylkääminen on kantelijan oikeusasiamiehelle tekemän toisen kantelun (kantelu 629/2008/ID) kohteena, ja sitä tarkastellaan tässä yhteydessä.

2 Päätelmät

Tätä kantelua koskevien tutkimustensa perusteella oikeusasiamies ei havaitse komissiossa hallinnollista epäkohtaa. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) EYVL 1985, L 175, s. 40.

(2) EYVL 1997, L 73, s. 5.

(3) EYVL 1985, L 175, s. 40.

(4) EYVL 1997, L 73, s. 5.

(5) Direktiivin 85/337, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/11, 2 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: "Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ennen luvan myöntämistä hankkeet, joilla erityisesti laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, edellyttävät lupaa ja sen vaikutusten arviointia. Kyseiset hankkeet määritellään 4 artiklassa." Näin ollen komissio katsoi lähinnä, että kyseinen tarjouskilpailuilmoitus, joka näyttää johtaneen päätökseen tehdä asiaankuuluva julkisia rakennusurakoita koskeva sopimus, sisälsi hankkeen toteuttamiseen liittyvän suostumuksen.

(6) Ks. esim. asia C-209/02, komissio v. Itävalta, tuomio 29.4.2004 (Kok. 2004, s. I-1211, 16 kohta).

(7) Ks. esim. asia C-362/90, komissio v. Italia, tuomio 22.3.1992 (Kok. 1992, s. I-2353, 13 kohta).