Strasbourg, 19. kesäkuuta 2008

Hyvä G.

Teitte 10. heinäkuuta 2006 Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun Euroopan parlamenttia vastaan, koska se ei väitetysti sisällyttänyt nimeänne uudelleen parlamentin palvelukseen akkreditoitujen freelance-tulkkien luetteloon. Väititte myös, että parlamentti ei ollut vastannut 18. heinäkuuta 2005 ja 21. helmikuuta 2006 lähettämiinne sähköpostiviesteihin.

Toimitin kantelunne parlamentin puhemiehelle 12. syyskuuta 2006. Parlamentti antoi lausuntonsa 15. marraskuuta 2006.

Toimitin sen Teille 27.11.2006 ja pyysin Teitä esittämään huomautuksensa 31.12.2006 mennessä.

Pyysitte 18. joulukuuta 2006 päivätyllä sähköpostiviestillä huomautustenne esittämiselle asetetun määräajan pidentämistä.

Ilmoitin Teille 20. joulukuuta 2006 päivätyllä sähköpostiviestillä, että olin päättänyt hyväksyä pyyntönne, ja pyysin Teitä toimittamaan parlamentin lausuntoa koskevat huomautuksensa 31. tammikuuta 2007 mennessä. Toimititte huomautuksensa 6. helmikuuta 2007.

Lähetitte minulle 3. heinäkuuta ja 6. elokuuta 2007 uusia sähköpostiviestejä kantelustanne.

Pyysin 5. helmikuuta 2008 parlamentilta lisätietoja kantelustanne. Parlamentti lähetti vastauksensa 10. maaliskuuta 2008.

Toimitin Teille 17. maaliskuuta 2008 parlamentin vastauksen ja 13. toukokuuta 2008 lähettämänne kehotuksen esittää huomautuksia.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista.

KILPAILUKYKY

Taustaa: kantelu 837/2006/MF

Kantelija teki 15. maaliskuuta 2006 Euroopan oikeusasiamiehelle ensimmäisen kantelun (837/2006/MF), joka koski hänen työsuhteitaan Euroopan parlamenttiin.

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat olivat tiivistetysti seuraavat:

Kantelija työskenteli Euroopan komissiossa vuosina 1975–1978 freelance-tulkkina avustavan toimihenkilön työsopimuksella.

Vuosina 1978–1995 kantelija työskenteli parlamentissa freelance-tulkkina. Tämän jälkeen kantelija lakkasi tietyksi ajaksi työskentelemästä parlamentissa ja kansainvälisissä järjestöissä Yhdysvalloissa. Sen jälkeen hän työskenteli jälleen eduskunnassa.

Vuonna 1998 kantelija otti yhteyttä parlamentin puhemieheen, pääsihteeriin ja hallinnon pääosaston pääjohtajaan saadakseen tietoja syistä, joiden vuoksi hänen työaikaansa oli vähennetty johdonmukaisesti. Hänelle ilmoitettiin, että uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi freelance-tulkkien työaikaa oli lyhennetty tiettyjen kielten osalta.

Kantelija yritti 6. helmikuuta 2004 ottaa yhteyttä parlamentin tulkkauspalveluun käyttämällä tietokoneohjelmaa, joka sisälsi luettelon kaikista parlamentin palvelukseen akkreditoiduista freelance-tulkeista. Kantelijalta evättiin pääsy tähän ohjelmaan. Hänelle ilmoitettiin, että hänen nimensä oli poistettu freelance-tulkkien luettelosta. Hänen mielestään tämä oli epäreilua.

Tämän jälkeen kantelija toisti pyyntönsä tulla merkityksi niiden freelance-tulkkien luetteloon, jotka on valtuutettu työskentelemään parlamentissa. Hänen pyyntönsä hylättiin.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa hän väitti työskennelleensä yli 20 vuotta parlamentin ja komission palveluksessa ja että niiden asiasta vastaavat yksiköt olivat aina olleet tyytyväisiä hänen työhönsä. Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija väitti joutuneensa syrjinnän kohteeksi.

Koska kantelija ei toimittanut asiakirjoja, jotka olisivat osoittaneet, että hän oli ottanut etukäteen yhteyttä parlamenttiin syrjintää koskevan väitteensä osalta, oikeusasiamies ilmoitti hänelle 20. huhtikuuta 2006, että hänen kanteluaan ei voitu ottaa käsiteltäväksi EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan nojalla. Kantelijalle ilmoitettiin, että hän voisi harkita oikeusasiamiehelle tekemänsä kantelun uusimista edellyttäen, että hän toimittaa asiaankuuluvat asiakirjat, jotka osoittavat hänen ottaneen yhteyttä parlamenttiin väitteensä johdosta.

Esillä oleva kantelu 2485/2006/MF

Kantelija lähetti 10. heinäkuuta 2006 uuden kirjeen oikeusasiamiehelle. Liitteenä olevien asiakirjojen perusteella kantelijan uusi kirje kirjattiin 17 päivänä heinäkuuta 2006 uudeksi kanteluksi viitenumerolla 2485/2006/MF.

Kantelija toisti kantelussaan väitteensä, jonka mukaan hän oli joutunut syrjinnän kohteeksi, koska hänen työaikaansa oli lyhennetty johdonmukaisesti vuodesta 1995. Hän liitti mukaan parlamentin pääsihteerille 21. kesäkuuta 1999 lähetetyn kirjeen, jossa hän valitti tulkkauspalvelun johtajan ja Ranskan osaston päällikön "vainoista". Parlamentin pääsihteeri totesi vastauksessaan, että hänen väitteensä ei ollut perusteltu.

Kantelija liitti kanteluunsa myös vuonna 1998 päivätyn kirjeen, jonka useat parlamentin jäsenet lähettivät parlamentin puhemiehelle ja jossa he huomauttivat, että kantelija, joka oli työskennellyt parlamentissa yli 20 vuotta, ei ollut enää parlamentin palkkaama. Asianomaiset parlamentin jäsenet pyysivät parlamentin puhemiestä korjaamaan tämän epäoikeudenmukaisen tilanteen.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija toisti myös väitteensä, jonka mukaan hänen nimensä oli poistettu epäoikeudenmukaisesti freelance-tulkkien luettelosta joulukuussa 2003.

Hän totesi, että parlamentti ehdotti 10.5.2005, että hänen nimensä merkittäisiin uudelleen luetteloon, ja kehotti häntä tässä yhteydessä täyttämään lomakkeen, jossa on hänen työ- ja henkilöosoitteensa sekä ammatilliset ja henkilökohtaiset puhelinnumeronsa, joista olisi tarvittaessa hyötyä hänen tavoittamisessaan.

Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa kantelija huomautti, että hän oli toimittanut henkilötietonsa sähköpostitse, mutta hän ei koskaan saanut vastausta. Kantelija ilmoitti parlamentille 18. heinäkuuta 2005 päivätyllä sähköpostiviestillä, ettei hän ollut saanut lomaketta, joka häntä oli pyydetty täyttämään 10. toukokuuta 2005. Kantelija otti uudelleen yhteyttä parlamenttiin 21 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä sähköpostiviestillä. Hän ilmaisi pettymyksensä yhtäältä siihen, että parlamentti ei ollut koskaan tarjonnut hänelle mitään työtä, vaikka hänelle oli ilmoitettu, että hänen nimensä merkittäisiin uudelleen luetteloon, ja toisaalta siihen, että hänellä ei edelleenkään ollut pääsyä tietokoneohjelmaan, joka sisälsi luettelon kaikista freelance-tulkeista. Hän väitti, ettei hän koskaan saanut vastausta näihin kahteen sähköpostiviestiin.

Kantelija esitti kantelussaan seuraavat väitteet:

1. Hän joutui syrjinnän kohteeksi, koska hänen työaikaansa oli vähennetty johdonmukaisesti vuodesta 1995 lähtien.
2. Parlamentti poisti hänen nimensä epäoikeudenmukaisesti freelance-tulkkien luettelosta joulukuussa 2003 eikä sisällyttänyt hänen nimeään uudelleen luetteloon huolimatta hänelle esitetystä kehotuksesta täyttää lomake, jossa on henkilötietoja.
3. Parlamentti ei vastannut hänen 18. heinäkuuta 2005 ja 21. helmikuuta 2006 lähettämiinsä sähköpostiviesteihin.

KYSYMYS

Oikeusasiamiehen lähestymistapa

Oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle 12.9.2006 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa tutkimuksen kantelijan kantelussa esitetyistä toisesta ja kolmannesta väitteestä.

Kantelijan ensimmäisen väitteen osalta oikeusasiamies ilmoitti kantelijalle päättäneensä lopettaa asian käsittelyn hänen ohjesääntönsä 2 artiklan 4 kohdan perusteella, koska tämän väitteen taustalla olevat merkitykselliset tosiseikat koskivat ajanjaksoa 1995-1999.

Parlamentin lausunto

Vastauksessaan parlamentti esitti tiivistetysti seuraavat lausumat:

Mitä tulee väitettyyn kantelijan nimen epäoikeudenmukaiseen poistamiseen freelancetulkkien luettelosta joulukuussa 2003 eli ennen toimielinten välisen luettelon laatimista tulkeista, jotka on akkreditoitu työskentelemään yhdessä tai useammassa EU:n toimielimessä, parlamentti totesi, että kantelijan nimi oli todellakin poistettu GERI-tietokannasta (1).

Kantelija oli kuitenkin edelleen freelance-tulkkien luettelossa salatulla nimellä, jota edelsi maininta "ZZ" ("ZZGALBR"). Parlamentti totesi, että luetteloa sovelletaan tapauksissa, joissa palvelukseen ottava yksikkö ei ole enää yhteydessä asianomaiseen tulkkiin tai joissa tulkki on ilmaissut halunsa olla enää palkkaamatta tulkkia joko väliaikaisesti tai pysyvästi.

Parlamentin ranskan tulkkauksen yksikönpäällikkö, jäljempänä ’yksikönpäällikkö’, ilmoitti kantelijalle 8. huhtikuuta 2005 edellä mainitusta luettelosta. Lisäksi hän ilmoitti kantelijalle, että hänellä oli ollut vakavia vaikeuksia ottaa häneen yhteyttä useiden vuosien ajan.

Parlamentti totesi väitteestä, jonka mukaan kantelijan nimeä ei ollut sisällytetty uudelleen GERI-tietokantaan sisältyvään tulkkien luetteloon, että kaikkia EU:n toimielinten palvelukseen akkreditoituja tulkkeja oli pyydetty täyttämään lomake, jossa täsmennetään heidän yhteystietonsa. Myös kantelija, jonka komission tulkkauspalvelu SCIC näytti ottaneen säännöllisesti palvelukseen, täytti tämän lomakkeen.

Parlamentti huomautti kuitenkin, että kun asianomaiset yksikönpäälliköt laativat luettelon EU:n toimielinten palvelukseen akkreditoiduista tulkeista, he eivät antaneet akkreditointia kaikille tulkeille. Kantelijan tapauksessa ranskan tulkkauksen yksikönpäällikkö ei halunnut enää tehdä yhteistyötä kantelijan kanssa syistä, jotka mainittiin hänelle useissa sähköpostiviesteissä, eli hänen perusteettomasta poissaolostaan työsopimuksen aikana; mahdottomuus ottaa häneen yhteyttä pitkien ajanjaksojen aikana; ja hänen halventavia kommenttejaan esimiehistään.

Parlamentti totesi lisäksi, että vaikka kantelijalle olisi myönnetty asianmukainen akkreditointi, nimen merkitseminen tähän luetteloon ei merkitse oikeutta tiettyyn määrään työpäiviä, kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut.

Väitteestä, jonka mukaan parlamentti ei vastannut kantelijan 18. heinäkuuta 2005 lähettämään sähköpostiviestiin, parlamentti totesi, että se oli todellakin vastannut kantelijalle samana päivänä lähettämällään sähköpostiviestillä ja liittänyt mukaan jäljennöksen vastauksesta.

Väitteestä, jonka mukaan parlamentti ei vastannut kantelijan 21. helmikuuta 2006 lähettämään sähköpostiviestiin, parlamentti liitti mukaan jäljennöksen vastauksesta, jonka yksikönpäällikön oli määrä lähettää kantelijalle 21. helmikuuta 2006. Parlamentti totesi, että siinä erittäin epätodennäköisessä tapauksessa, että yksikönpäällikkö oli unohtanut lähettää tämän sähköpostiviestin kantelijalle 21. helmikuuta 2006, yksikönpäällikkö pyysi häneltä anteeksi tätä laiminlyöntiä. Joka tapauksessa ne lukuisat vastaukset, jotka parlamentti lähetti vastauksena kantelijan sähköpostiviesteihin ennen 21. helmikuuta 2006 ja sen jälkeen, osoittivat, että parlamentti ei ollut syyllistynyt laiminlyöntiin tässä asiassa.

Kantelijan huomautukset

Kantelija toisti huomautuksissaan ensimmäisessä kantelussaan 837/2006/MF esittämänsä väitteen, jonka mukaan hän oli joutunut syrjinnän kohteeksi, koska vaikka hänen nimensä oli merkitty parlamentin palvelukseen hyväksyttyjen vapaiden kielten tulkkien luetteloon, parlamentti ei koskaan tarjonnut hänelle uusia työsopimuksia.

Kantelija väitti lisäksi, että avoimuus oli puutteellista, koska tulkeille ei ilmoitettu yksikönpäälliköiden päätöksestä myöntää heille akkreditointi tai evätä se. Lopuksi hän ihmetteli, miksi siinä tapauksessa, että parlamentti ei enää halunnut ottaa häntä palvelukseensa, se ilmoitti hänelle asiasta viiveellä. Hänen mukaansa kyse oli tietojen puutteesta.

Kantelija kiisti sen, että hän ei ollut pitkään aikaan valmis vastaamaan parlamentin yhteydenottoihin. Hän huomautti, ettei ollut koskaan ilmoittanut, ettei haluaisi enää työskennellä parlamentissa. Hän kiisti myös parlamentin näkemyksen, jonka mukaan hän oli perusteettomasti lomalla ja että hän oli esittänyt loukkaavia kommentteja esimiehistään. Hänen mukaansa parlamentti ei ole esittänyt todisteita väitteidensä tueksi.

Kantelija myönsi, että yksikönpäällikkö "ilmoitti vastaanottaneensa" hänen 18. heinäkuuta 2005 lähettämänsä sähköpostiviestin. Kantelija huomautti lisäksi, että parlamentin vastauksessa hänen 21. helmikuuta 2006 lähettämäänsä sähköpostiviestiin ei ollut mitään päivämäärää.

Kantelijan 6 päivänä elokuuta 2007 päivätty uusi kirje

Kantelija lähetti 6. elokuuta 2007 oikeusasiamiehelle uuden kirjeen, jossa hän toisti väitteensä, jonka mukaan parlamentti oli syrjinyt häntä. Hän totesi, että vaikka hänen tässä kirjeessä kuvailemansa tosiseikat koskivat ajanjaksoa, joka edelsi ajanjaksoa, joka edelsi ajanjaksoa, jonka oikeusasiamies saattoi ottaa huomioon, nämä tosiseikat olivat hänen mielestään olennaisia.

Kantelija totesi lisäksi, että parlamentti oli ottanut hänet virallisesti palvelukseen kahdeksi päiväksi ja että hän oli saanut vastaavan palkan. Myöhemmin hän kuitenkin sai tietää, että asianomaisessa ohjelmassa hänet oli otettu palvelukseen neljäksi päiväksi. Kun kantelija pyysi tietoja tilanteesta, hänelle ilmoitettiin, että hänelle maksettaisiin palkkaa vain neljältä päivältä, jos hän olisi saanut kirjallisen vahvistuksen työtarjouksesta. Kantelijan mukaan tämä merkitsi parlamentin epäyhdenvertaista kohtelua.

Lisätiedustelut Parlamentille
osoitettu tietopyyntö

Tutkittuaan huolellisesti parlamentin lausunnon ja kantelijan huomautukset oikeusasiamies katsoi tarpeelliseksi pyytää parlamentilta lisätietoja.

Oikeusasiamies pyysi siksi parlamenttia toimittamaan hänelle tietoja seuraavasta seikasta:

Oikeusasiamies totesi, että yksikönpäällikkö ilmoitti 18. heinäkuuta 2005 lähettämässään sähköpostiviestissä, että kantelija oli "akkreditoitu SCIC:iin". Lisäksi yksikönpäällikkö totesi kantelijalle 21 päivänä helmikuuta 2006 lähettämässään sähköpostiviestissä, että kantelijan nimi oli "ranskankielisten tulkkien yhteisessä luettelossa "mutta että häneen ei ollut otettu yhteyttä, koska hänen" kielellisestä yhdistelmästään vastasivat muut tulkit, joiden palvelut olivat tyydyttäviä".

Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies pyysi parlamenttia kommentoimaan yksikönpäällikön lausunnoissa olevia ilmeisiä ristiriitaisuuksia.

Parlamentin vastaus

Parlamentti totesi vastauksessaan ensinnäkin, että on erotettava toisistaan tulkit, jotka on akkreditoitu työskentelemään kaikissa kolmessa tulkkauspalvelussa, eli komissiossa, parlamentissa ja unionin tuomioistuimessa, ja tulkit, jotka on akkreditoitu työskentelemään vain yhdessä tai kahdessa kolmesta toimielimestä. Kantelija kuului toiseen ryhmään.

Kun yhteinen luettelo laadittiin, kaikki tulkit, jotka [a] työskentelivät säännöllisesti kaikissa toimielimissä, [b] eivät olleet tehneet valitusta ja [c] oli tehnyt keskeytyksettä yhteistyötä toimielinten kanssa, saivat automaattisesti yhteisen hyväksynnän yhteisessä luettelossa. Tulkit, jotka eivät täyttäneet näitä edellytyksiä, säilyttivät akkreditoinnin sen toimielimen (niiden toimielinten) osalta, jossa (joissa) he jatkoivat työskentelyä.

Koska kantelija ei noudattanut useita sopimuksia vuonna 2001 eikä ollut tavoitettavissa pitkiä aikoja, parlamentti ei suositellut hänelle laajempaa akkreditointia yhteisessä luettelossa. Hän pysyi kuitenkin luettelossa JICS (2) -akkreditoinnin kanssa. Yksikönpäällikkö ilmoitti asiasta kantelijalle 18 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyllä sähköpostiviestillä.

Yksikönpäällikkö vahvisti 21.2.2006 päivätyssä sähköpostiviestissään kantelijan aseman eli akkreditoinnin vain yhteiselle tiedustelupalvelulle. Lisäksi hän ilmoitti kantelijalle, että hän ei halunnut suositella hänen ottamistaan palvelukseen parlamentin mahdollista akkreditointia varten, koska i) hänen kieliyhdistelmästään ei ollut pulaa ja ii) muut ylimääräiset konferenssitulkit, jotka työskentelivät säännöllisesti parlamentin kanssa, kattoivat erittäin hyvin kyseisen kieliyhdistelmän.

Parlamentti totesi lisäksi, että yhteisen akkreditoinnin puuttuminen ei estänyt muita toimielimiä käyttämästä tarvittaessa avustavia tulkkeja. Jos ylimääräisten konferenssitulkkien tarjoamat palvelut ovat tyydyttäviä, toimielin voi pyytää tulkin akkreditoinnin laajentamista.

Parlamentti katsoi näin ollen, että yksikönpäällikön kantelijalle lähettämien kahden sähköpostiviestin välillä ei ollut ristiriitaa.

Parlamentti totesi, että kun otetaan huomioon sen aiemmissa vastauksissa esitetyt kantelijan palveluja ja toimintaa koskevat selvennykset, yksikönpäälliköllä ei ollut mitään syytä suositella ACI:n palvelukseenottoyksikölle, että se ottaisi kantelijan palvelukseensa.

Kantelijan lisähuomautukset

Kantelija totesi huomautuksissaan, että parlamentti ei ollut pitänyt kiinni näkemyksestään, jonka mukaan hän oli ollut kantelujen kohteena. Lisäksi hän huomautti, että hän oli aina ollut tavoitettavissa matkapuhelimellaan ja että parlamentti oli tietoinen hänen sähköpostiosoitteestaan siltä varalta, että se haluaisi ottaa häneen yhteyttä.

Kantelija totesi lisäksi, että parlamentin lisälausunnosta kävi ilmi, että yksikönpäällikkö ei ollut tyytyväinen hänen työhönsä. Kantelija katsoo, että jos hänelle olisi ilmoitettu tästä tilanteesta aikaisemmin, hän olisi voinut reagoida ja esittää perustelunsa. Hän huomautti, että tämä merkitsi avoimuuden puutetta.

PÄÄTÖS

1 Oikeusasiamiehen tutkimuksen laajuus

1.1 Kantelija työskenteli freelance-tulkkina sekä Euroopan komissiossa että Euroopan parlamentissa vuosina 1975-1995. Aikana, jona hän ei työskennellyt parlamentissa, kantelija yritti menestyksettä työskennellä uudelleen toimielimessä. Kantelijan mukaan parlamentti oli joulukuussa 2003 epäoikeudenmukaisesti poistanut hänen nimensä niiden freelance-tulkkien luettelosta, jotka on valtuutettu työskentelemään EU:n toimielimissä. Hän totesi, että parlamentti ehdotti 10. toukokuuta 2005, että hänen nimensä sisällytettäisiin uudelleen luetteloon. Tässä yhteydessä parlamentti pyysi häntä täyttämään lomakkeen, jossa on hänen yhteystietonsa. Vaikka kantelija toimitti yhteystietonsa sähköpostitse, hän totesi, ettei hän koskaan saanut vastausta. Kantelija väitti Euroopan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kantelussa, että joulukuussa 2003 parlamentti oli epäoikeudenmukaisesti poistanut hänen nimensä freelance-tulkkien luettelosta eikä ollut sisällyttänyt hänen nimeään uudelleen luetteloon huolimatta sen kehotuksesta täyttää lomake hänen henkilötiedoillaan.

1.2 Oikeusasiamies toteaa, että kantelija toisti huomautuksissaan ensimmäisessä kantelussaan 837/2006/MF esittämänsä väitteen, jonka mukaan hän oli joutunut syrjinnän kohteeksi, koska vaikka hänen nimensä oli merkitty luetteloon, parlamentti ei ollut koskaan tarjonnut hänelle uusia sopimuksia. Kantelija väitti lisäksi, että avoimuus oli puutteellista, koska tulkeille ei ollut ilmoitettu asianomaisten yksikönpäälliköiden päätöksestä myöntää heille akkreditointi, joka oikeuttaisi heidät työskentelemään EU:n toimielimissä, tai vaihtoehtoisesti kieltäytyä siitä. Lopuksi hän ihmetteli, miksi siinä tapauksessa, että parlamentti ei enää halunnut ottaa häntä palvelukseensa, se viivästyi ilmoittaessaan hänelle asiasta. Hänen mukaansa kyse oli tietojen puutteesta. Oikeusasiamies toteaa myös, että kantelija toisti 6. elokuuta 2007 päivätyssä kirjeessään väitteensä, jonka mukaan parlamentti oli syrjinyt häntä.

1.3 Kantelijan väitteestä, jonka mukaan hän oli joutunut syrjinnän kohteeksi, oikeusasiamies haluaa huomauttaa, että kuten hänen 12. syyskuuta 2006 päivätyssä kirjeessään kantelijalle jo todettiin, koska tämän väitteen taustalla olevat merkitykselliset tosiseikat koskevat ajanjaksoa 1995-1999, tätä asiaa ei voida ottaa tutkittavaksi hänen ohjesääntönsä 2 artiklan 4 kohdan perusteella (3).

1.4 Mitä tulee kantelijan väitteisiin avoimuuden puutteesta ja tiedonpuutteesta, oikeusasiamies haluaa huomauttaa, että nämä kysymykset ovat uusia väitteitä, joita ei esitetty kantelijan alkuperäisessä kantelussa. Ne eivät näin ollen kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Kantelija voisi harkita näiden väitteiden uusimista sen jälkeen, kun hän on ensin ottanut asianmukaisesti yhteyttä parlamenttiin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2 Parlamentin väite, jonka mukaan kantelijan nimi on poistettu epäoikeudenmukaisesti freelance-tulkkien luettelosta, ja väite, jonka mukaan kantelijan nimeä ei ole sisällytetty luetteloon uudelleen

2.1 Kantelija väitti oikeusasiamiehelle osoittamassaan kantelussa, että joulukuussa 2003 parlamentti oli epäoikeudenmukaisesti poistanut hänen nimensä freelance-tulkkien luettelosta eikä ollut sisällyttänyt hänen nimeään uudelleen luetteloon, vaikka häntä oli kehotettu täyttämään lomake hänen henkilötiedoillaan.

2.2 Lausunnossaan parlamentti totesi, että kantelijan nimi oli todellakin poistettu GERI-tietokannasta. Kantelija oli kuitenkin edelleen freelance-tulkkien luettelossa salatulla nimellä, jota edelsi maininta ”ZZ” (”ZZGALBR”). Parlamentti totesi, että viimeksi mainittua luetteloa sovelletaan tapauksissa, joissa palvelukseen ottava yksikkö ei ole enää yhteydessä asianomaiseen tulkkiin tai joissa asianomainen tulkki on ilmoittanut haluavansa, ettei häntä palkata tulevaisuudessa joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Parlamentin yksikönpäällikkö ilmoitti kantelijalle 8. huhtikuuta 2005 edellä mainitusta luettelosta. Yksikönpäällikkö ilmoitti lisäksi kantelijalle, että hänellä oli ollut viime vuosina vakavia vaikeuksia ottaa häneen yhteyttä.

Parlamentti totesi väitteestään, jonka mukaan kantelijan nimeä ei ollut sisällytetty uudelleen GERI-tietokannasta peräisin olevaan luetteloon, että sen jälkeen, kun oli laadittu toimielinten välinen luettelo tulkeista, jotka on akkreditoitu työskentelemään yhdessä tai useammassa EU:n toimielimessä, kaikkia asianomaisia tulkkeja pyydettiin täyttämään lomake, jossa täsmennetään heidän yhteystietonsa. Myös kantelija, jonka "SCIC" näytti ottaneen säännöllisesti palvelukseensa, täytti tämän lomakkeen. On kuitenkin huomattava, että laatiessaan luetteloa EU:n toimielinten palvelukseen akkreditoiduista tulkeista asianomainen yksikönpäällikkö ei antanut asianmukaista akkreditointia kaikille tulkeille. Kantelijan tapauksessa yksikönpäällikkö ei halunnut enää tehdä yhteistyötä hänen kanssaan syistä, jotka mainittiin kantelijalle useissa sähköpostiviesteissä, eli hänen perusteettomasta poissaolostaan työsopimuksen aikana; mahdottomuus ottaa häneen yhteyttä pitkien ajanjaksojen aikana; ja hänen esimiehiään vastaan esittämänsä halventavat kommentit.

2.3 Kantelija kiisti huomautuksissaan parlamentin näkemyksen, jonka mukaan hän ei ollut käytettävissä ja että parlamentti ei ollut ottanut häneen yhteyttä pitkään aikaan. Hän kiisti myös parlamentin näkemyksen, jonka mukaan hän oli poissa ilman mitään perusteita ja että hän oli esittänyt loukkaavia kommentteja esimiehistään.

2.4 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi aiheelliseksi pyytää parlamentilta lisätietoja. Näin ollen hän pyysi parlamenttia kommentoimaan yksikönpäällikön 18.7.2005 ja 21.2.2006 päivätyissä sähköpostiviesteissään esittämien lausuntojen ilmeisiä ristiriitaisuuksia.

2.5 Täydentävässä vastauksessaan parlamentti selitti, että koska kantelija ei noudattanut useita sopimuksia vuonna 2001 eikä ollut tavoitettavissa pitkiä aikoja, se ei suositellut hänelle laajempaa akkreditointia yhteisessä luettelossa. Hän pysyi kuitenkin luettelossa JICS-akkreditoinnin kanssa. Yksikönpäällikkö ilmoitti asiasta kantelijalle 18 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyllä sähköpostiviestillä. Yksikönpäällikkö ilmoitti kantelijalle 21. helmikuuta 2006 lähettämässään sähköpostiviestissä, että hän ei halunnut suositella kantelijan palvelukseen ottamista parlamentin mahdollista akkreditointia varten, koska i) hänen kieliyhdistelmästään ei ollut pulaa ja ii) muut ylimääräiset konferenssitulkit, jotka työskentelivät säännöllisesti parlamentin kanssa, kattoivat erittäin hyvin kyseisen kieliyhdistelmän. Parlamentti katsoi näin ollen, että yksikönpäällikön kantelijalle lähettämien kahden sähköpostiviestin välillä ei ollut ristiriitaa. Parlamentti huomautti lisäksi, että tulkin nimen sisällyttäminen yhteiseen luetteloon, jolla on yhteinen akkreditointi tai rajoitettu akkreditointi johonkin toimielimeen, merkitsi vain sitä, että asianomainen tulkki voitiin ottaa palvelukseen antamatta oikeutta tulla otetuksi palvelukseen.

2.6 Kantelija totesi lisähuomautuksissaan, että parlamentti ei ollut pitänyt kiinni näkemyksestään, jonka mukaan hän oli ollut kantelujen kohteena. Lisäksi hän huomautti, että hän oli aina ollut tavoitettavissa matkapuhelimellaan ja että parlamentti oli tietoinen hänen sähköpostiosoitteestaan. Kantelija totesi lisäksi, että parlamentin lisälausunnosta kävi ilmi, että yksikönpäällikkö ei ollut tyytyväinen hänen työhönsä. Kantelija katsoo, että jos hänelle olisi ilmoitettu tästä tilanteesta aikaisemmin, hän olisi voinut reagoida ja esittää perustelunsa.

2.7 Oikeusasiamies toteaa alustavana huomautuksena, että parlamentin lausunnosta ja vastauksesta käy ilmi, että voidakseen tulla otetuksi palvelukseen tulkin tehtävään asianomaisen hakijan on täytettävä seuraavat kaksi edellytystä: i) hakijan nimi on merkittävä yhteiseen luetteloon ja ii) hakijan on joko saatava kieliosastonsa asianomaiselta yksikönpäälliköltä yhteinen akkreditointi työskennelläkseen komissiossa, parlamentissa ja tuomioistuimessa tai rajoitettu akkreditointi työskennelläkseen vain yhdessä näistä EU:n toimielimistä.

2.8 Yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan soveltuvien hakijoiden luetteloon merkityt hakijat eivät ole saaneet oikeutta tulla nimitetyiksi asianomaiseen avoimeen toimeen. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut, että he "(…) ovat vain kelvollisia, eikä heillä ole oikeutta tulla nimitetyiksi"(4). Tätä oikeuskäytäntöä olisi sovellettava analogisesti myös varallaololuetteloihin, jotka komissio, parlamentti ja unionin tuomioistuin ovat laatineet tulkkien palvelukseen ottamista varten.

2.9 Lisäksi parlamentin myöhemmästä vastauksesta käy selvästi ilmi, että kantelijan nimi pysyi luettelossa JICS-akkreditoinnin mutta ei parlamentin tulkkauspalvelujen akkreditoinnin osalta. Tästä seuraa, että kantelijan ei voida katsoa olevan niiden soveltuvien hakijoiden luettelossa, jotka Euroopan parlamentti ottaa palvelukseen freelance-tulkeiksi.

2.10 On myös ilmeistä, että yksikönpäällikkö päätti olla enää tekemättä yhteistyötä kantelijan kanssa ja olla suosittelematta hänelle laajempaa akkreditointia yhteisessä luettelossa tietyistä syistä, jotka on selitetty oikeusasiamiehen tutkimuksen aikana. Tässä yhteydessä oikeusasiamies toteaa, että yksikönpäällikkö viittasi 8. huhtikuuta 2005 päivätyssä kirjeessään neljän vuoden ajanjaksoon, jonka aikana kantelija ei työskennellyt toimielimissä. Tämän jälkeen yksikönpäällikkö totesi, että parlamentti oli tarjonnut kantelijalle kahta sopimusta, joista toinen koski touko- ja toinen kesäkuun 2001 istuntoja ja jotka kantelija oli nimenomaisesti hyväksynyt. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kantelija ei noudattanut näitä työsopimuksia. Tämän jälkeen yksikönpäällikkö totesi, että kesäkuusta 2001 lähtien parlamentin tulkkauksen pääosasto ei ollut voinut ottaa yhteyttä kantelijaan eikä tämä ollut ottanut häneen yhteyttä. Kantelijan nimi luokiteltiin näin ollen GERI-järjestelmässä luokkaan ”tulkki ei saatavilla”.

2.11 Oikeusasiamies huomauttaa, että parlamentin halu olla enää tekemättä yhteistyötä kantelijan kanssa näyttää johtuvan kolmesta syystä: i) hänen perusteeton poissaolonsa hänen ollessaan sopimussuhteessa; ii) mahdottomuus ottaa häneen yhteyttä pitkien ajanjaksojen aikana; ja iii) hänen esimiehistään tekemänsä halventavat huomautukset, jotka olivat johtaneet häntä vastaan esitettyihin valituksiin.

Mitä tulee kantelijan perusteettomaan poissaoloon hänen ollessaan sopimussuhteessa, oikeusasiamies toteaa, että yksikönpäällikkö lähetti kantelijalle 21. kesäkuuta 2001 päivätyn muistion, johon kantelija ei reagoinut. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että kantelija oli hyvin tietoinen tästä ensimmäisestä syystä.

Toisen syyn osalta oikeusasiamies huomauttaa kantelijan itse todenneen, että hän oli todellakin työskennellyt kansainvälisissä järjestöissä Yhdysvalloissa. Valituksen taustalla olevista tosiseikoista käy ilmi, että valituksen tekijä palasi "merkittyyn eurooppalaiseen työvoimaan" poissaolon jälkeen.

Kolmannen syyn osalta oikeusasiamies toteaa, että kantelun liitteet sisältävät kirjeenvaihdon kantelijan ja parlamentin välillä myös tästä asiasta.

Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että kantelija oli tietoinen parlamentin kannasta kaikkiin näihin kolmeen kysymykseen ja että hänellä oli mahdollisuus riitauttaa parlamentin päätös evätä hänen sertifiointinsa tai riitauttaa sen vuoksi esitetyt syyt.

2.12 Ottaen huomioon parlamentin myöhemmässä vastauksessaan antamat selitykset oikeusasiamies katsoo, että kantelija ei ole perustellut väitettään, jonka mukaan parlamentti oli epäoikeudenmukaisesti poistanut hänen nimensä freelancetulkkien luettelosta eikä ollut sisällyttänyt hänen nimeään uudelleen luetteloon. Parlamentin esittämät syyt, joilla perustellaan kantelijan poistamista luettelosta vuonna 2005 ja sitä, ettei häntä ole otettu uudelleen luetteloon sen jälkeen, eivät vaikuta kohtuuttomilta. Kun lisäksi otetaan huomioon 2.8 ja 2.9 kohta, kantelija ei voi väittää, että hänellä olisi erityinen oikeus tulla merkityksi kyseiseen luetteloon tai että parlamentti voisi myöhemmin tarjota hänelle sopimuksia.

2.13 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, ettei parlamentissa ole ilmennyt hallinnollista epäkohtaa kantelijan väitteen osalta.

3 Parlamentin väitetty vastaamatta jättäminen kantelijan 18. heinäkuuta 2005 ja 21. helmikuuta 2006 lähettämiin sähköpostiviesteihin

3.1 Kantelija väitti kantelussaan, että parlamentti ei vastannut hänen 18. heinäkuuta 2005 ja 21. helmikuuta 2006 lähettämiinsä sähköpostiviesteihin.

3.2 Parlamentti totesi lausunnossaan, että kantelijan 18. heinäkuuta 2005 lähettämän sähköpostiviestin osalta se todellakin vastasi kantelijalle samana päivänä sähköpostitse ja liitti mukaan jäljennöksen vastauksesta.

Väitteestä, jonka mukaan parlamentti ei vastannut kantelijan 21. helmikuuta 2006 lähettämään sähköpostiviestiin, parlamentti liitti mukaan jäljennöksen vastauksesta, jonka yksikönpäällikkö aikoi lähettää kantelijalle 21. helmikuuta 2006. Parlamentti totesi, että siinä erittäin epätodennäköisessä tapauksessa, että ranskan tulkkauksen yksikönpäällikkö oli unohtanut lähettää tämän sähköpostiviestin kantelijalle, ranskan tulkkauksen yksikönpäällikkö pyysi häneltä anteeksi tätä. Joka tapauksessa kantelijan sähköpostiviesteihin ennen 21. helmikuuta 2006 ja sen jälkeen lähetetyt lukuisat vastaukset osoittivat, että parlamentti ei ollut toiminut huolimattomasti tässä asiassa.

3.3 Kantelija myönsi huomautuksissaan, että yksikönpäällikkö "ilmoitti vastaanottaneensa" hänen 18. heinäkuuta 2005 lähettämänsä sähköpostiviestin. Kantelija huomautti lisäksi, että parlamentin sähköpostiviesteissä, jotka oli lähetetty vastauksena hänen 21. helmikuuta 2006 lähettämäänsä sähköpostiviestiin, ei ollut "huonoa" päivämäärää.

3.4 Mitä tulee parlamentin väitettyyn laiminlyöntiin vastata kantelijan 18. heinäkuuta 2005 lähettämään sähköpostiviestiin, oikeusasiamies toteaa, että parlamentti liitti lausuntoonsa kantelijalle samana päivänä lähetetyn vastauksen. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että kantelijan väitteen tämän näkökohdan lisätutkimuksille ei näytä olevan perusteita.

3.5 Mitä tulee parlamentin väitettyyn laiminlyöntiin vastata kantelijan 21. helmikuuta 2006 lähettämään sähköpostiviestiin, oikeusasiamies toteaa, että parlamentin mukaan parlamentti oli liittänyt sähköpostiviestin, joka oli tarkoitus lähettää kantelijalle vastauksena. Oikeusasiamies katsoo, että se, että tämä sähköpostiviesti ei sisällä mitään mainintaa asian kannalta merkityksellisestä päivämäärästä, ei voi osoittaa, että sitä ei koskaan lähetetty kantelijalle. Oikeusasiamies panee kuitenkin merkille kyseisen ranskan tulkkauksen yksikönpäällikön pahoittelut, jos tätä sähköpostia ei vahingossa lähetetty.

3.6 Edellä esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoo, ettei kantelijan väitteen tätä näkökohtaa ole syytä tutkia tarkemmin.

4 Päätelmä

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että parlamentti ei ole syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan kantelijan ensimmäisen väitteen osalta.

Kantelijan toisen väitteen osalta lisätutkimuksille ei näytä olevan perusteita. Oikeusasiamies päättää näin ollen asian käsittelyn.

Päätöksestä ilmoitetaan myös parlamentin puhemiehelle.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Oikeusasiamies ymmärtää, että GERI tarkoittaa Gestion des Réunions et des Interprètes-tietokantaa, jota parlamentti käytti kyseisenä ajankohtana käännöstarpeidensa hallinnointiin.

(2) Oikeusasiamies ymmärtää, että yhteisellä tulkkaus- ja konferenssipalvelulla tarkoitetaan yhteistä tulkkaus- ja konferenssipalvelua.

(3) Oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”kantelu on tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona sen perusteena olevat tosiseikat ovat tulleet kantelun tekijän (…) tietoon”.

(4) Ks. asia T-1/90 Pérez-Mínguez Casariego v. komissio, Kok. 1991, s. II-143. Ks. myös henkilöstösääntöjen 30 artiklan 2 kohta, jonka mukaan "nimittävä viranomainen päättää, ketkä näistä [soveltuvista] ehdokkaista nimitetään avoimiin virkoihin."