Strasbourg, 19. kesäkuuta 2008

Hyvä jäsen B.

Kantelitte 28. kesäkuuta 2006 Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistoa (EPSO) vastaan osallistumisestanne avoimen kilpailun EPSO/AD/29/05 esivalintakokeisiin.

Toimitin 11.8.2006 kantelun EPSOn johtajalle ja pyysin häntä antamaan lausunnon 30.11.2006 mennessä. Kerroin asiasta teille. EPSO toimitti 25.10.2006 italiankielisen lausuntonsa käännöksen, jonka toimitin Teille 27.11.2006, ja kehotti Teitä esittämään huomautuksensa joulukuun 2006 loppuun mennessä. Toimititte huomautuksensa 29. joulukuuta 2006.

Kirjoitan nyt kertoakseni teille tehtyjen tutkimusten tuloksista. Pahoittelen tämän tutkimuksen loppuun saattamiseen kulunutta aikaa.

KILPAILUKYKY

Kantelijan mukaan merkitykselliset tosiseikat ovat tiivistetysti seuraavat.

Kantelija osallistui 31. maaliskuuta 2006 avoimeen kilpailuun EPSO/AD/29/05, jonka tarkoituksena oli laatia varallaololuettelo taloustieteen ja tilastotieteen alan hallintovirkamiehistä. Esivalintakokeet järjestettiin Roomassa ”Ergife Palace Hotel” -tutkimuskeskuksessa (jäljempänä ”Rooman tutkimuskeskus”). Äänentoistojärjestelmän teknisen ongelman vuoksi kuurouttava ääni, joka kesti noin 15 minuuttia, teki keskittymisen mahdottomaksi. Hakijoita estettiin näin ollen jatkamasta a kohdan kokeeseen vastaamista asianmukaisessa ympäristössä.

Yksi valvojista ehdotti, että ehdokkaat pitäisivät tauon, ja väitetysti lupasi heille, että heille myönnettäisiin lisäaikaa, joka vastaa ongelman ratkaisemiseen kuluvaa aikaa. Hakijoille myönnettiin kuitenkin väitetysti vain kaksi lisäminuuttia kokeisiin varatun tavanomaisen ajan päättyessä.

Kantelija kirjoitti 5.4.2006 EPSOlle viestin, jossa hän pyysi EPSOa ilmoittamaan hänelle, otetaanko Roomassa sijaitsevan tenttikeskuksen hakijoille aiheutunut epämukavuus huomioon kyseisiä kokeita korjattaessa. EPSO ilmoitti 6.4.2006 vastaanottaneensa kantelijan viestin ja ilmoitti hänelle saavansa vastauksen toukokuun 2006 puoliväliin mennessä. Samana päivänä kantelija kirjoitti EPSOlle uuden viestin, jossa hän lähinnä toisti edellisen päivän viestinsä sisällön.

EPSO vastasi kantelijalle 7.4.2006 seuraavalla viestillä:

Hyvä ehdokas

Avoimen kilpailun EPSO/AD/26-27-28-29/05 esivalintakokeissa a ja b, jotka järjestettiin 31. maaliskuuta tänä vuonna Rooma-Ergifen tenttikeskuksen Olimpia-salissa IV, ilmeni valitettava meluhäiriö. Valitettavasti äänijärjestelmästä lähtevä ajoittainen melu kesti noin viisitoista minuuttia. Pahoittelemme häiriötä.

Haluamme kuitenkin huomauttaa, että EPSOn henkilöstö ryhtyi välittömiin toimiin selvittääkseen melun lähteen ja ratkaistakseen tilanteen. Kun ongelma oli tunnistettu, se ratkaistiin muutamassa minuutissa. Muut kokeet (a ja b) ja sen jälkeen koe (c) ja kirjallinen koe (d) etenivät ongelmitta.

Testien a) (kenttäkysymykset) ja b) (EU:ta koskevat kysymykset) luonne ja ehdotettu kesto (1 tunti ja 10 minuuttia) eivät näytä aiheuttaneen ongelmia ajan suhteen. Valtaosa hakijoista läpäisi kokeet hyvin sallituissa 70 minuutissa. Vaikka EPSO arvosti sitä, että melu häiritsi joitakin hakijoita, se ei mielestämme vaikuttanut kielteisesti esivalintakokeiden suorittamiseen.

Hakijalle ilmoitetaan todennäköisesti esivalintakokeiden tuloksista toukokuussa 2006 EPSO-profiilin kautta.

Samana päivänä kantelija lähetti EPSOlle lisäviestin. Hän kiitti EPSOa sen vastauksesta ja väitti, että i) melu oli syrjivä tekijä ja että kaikkien kokeisiin eri paikoissa osallistuneiden hakijoiden yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta ei ollut noudatettu; ja ii) toisin kuin yksi valvojista ilmoitti hakijoille Roomassa, hakijoille annettiin vain kaksi lisäminuuttia kyseisen kokeen suorittamiseen.

Kantelija teki 28. kesäkuuta 2006 kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies ymmärsi kantelusta, että kantelija väitti, että hakijoilla, jotka olivat suorittaneet esivalintakokeensa Rooman tutkimuskeskuksen Olimpia-huoneessa IV, ei ollut samoja mahdollisuuksia kuin hakijoilla, jotka olivat suorittaneet kokeet muualla. Yhteenvetona voidaan todeta, että melu on syrjivä tekijä ja että yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatetta ei näin ollen ole noudatettu kaikkien niiden hakijoiden osalta, jotka ovat osallistuneet kokeisiin eri paikoissa. Vaikka hän myönsi, että EPSO ei ehkä ole vastuussa ongelmasta, joka ilmeni Rooman tutkimuskeskuksen audiojärjestelmässä, kantelija katsoi, että hakijoille olisi pitänyt, kuten yksi valvojista lupasi, antaa 15 minuuttia lisäaikaa kokeiden suorittamiseen varatun ajan jälkeen. Se, että hakijoille oli annettu vain kaksi lisäminuuttia, oli epäreilua eikä vastannut heille annettuja tietoja.

Oikeusasiamies ymmärsi, että kantelija väitti, että Roomassa esivalintakokeisiin osallistuneille hakijoille olisi annettava mahdollisuus joko toistaa koe a tai korjata kirjallinen kokeensa esivalintakokeissa saaduista tuloksista riippumatta.

KYSYMYS

EPSOn lausunto

EPSOn lausunto voidaan tiivistää seuraavasti:

Tosiseikat

Kantelija pyysi saada osallistua avoimeen kilpailuun EPSO/AD/29/05, jonka tarkoituksena oli laatia varallaololuettelo taloustieteen ja tilastotieteen alan hallintovirkamiehistä.

Kantelija sai 6. maaliskuuta 2006 virallisen kutsun osallistua kokeisiin Roomassa 31. maaliskuuta 2006.

Esivalintakokeisiin osallistuttuaan kantelija lähetti 5.4.2005 EPSOlle sähköpostiviestin, jossa hän viittasi Roomassa sijaitsevan tutkimuskeskuksen Olimpia-huoneen IV esivalintakokeisiin osallistuneille hakijoille aiheutuneisiin haittoihin, jotka johtuivat puutteellisesta äänentoistojärjestelmästä. Kantelija lähetti 6.4.2006 EPSOlle toisen sähköpostiviestin, joka koski samaa asiaa.

EPSO lähetti 6.4.2006 kantajalle vastaanottoilmoituksen ja vastasi hänen viesteihinsä 7.4.2006. Vastauksessaan EPSO vahvisti, että esivalintakokeiden a ja b aikana äänijärjestelmässä oli todellakin ilmennyt melua aiheuttava tekninen ongelma. EPSO pyysi anteeksi näitä ongelmia ja antoi joitakin selityksiä toteutetuista toimista. EPSO selitti, että jaksottainen melu oli peräisin audiojärjestelmästä ja kesti noin 15 minuuttia. ESPO: n henkilökunta, joka oli läsnä Olimpia-huoneessa IV tenttikeskuksessa, yritti välittömästi tunnistaa ongelman ja ratkaista sen. Kun ongelma oli tunnistettu, se ratkaistiin muutamassa minuutissa. Loppuosa esivalintakokeista (a ja b) ja sen jälkeen koe (c) ja kirjallinen koe (d) suoritettiin näin ollen ilman lisävaikeuksia. Vastauksessaan EPSO ilmoitti kantelijalle lisäksi, että kokeiden (a) ja (b) luonne ja kesto (kokeet kestivät tunnin ja 10 minuuttia) eivät näyttäneet aiheuttaneen ongelmia varatun ajan suhteen. Suurin osa hakijoista oli itse asiassa saanut kokeensa päätökseen hyvissä ajoin. EPSO katsoi, että melu ei näyttänyt vaikuttaneen kielteisesti kokeen hallinnointitapaan, vaikka se oli saattanut häiritä joitakin hakijoita.

Kantelija vastasi EPSOlle 7. huhtikuuta 2006 ja väitti, että esivalintakokeiden aikana ilmennyt äänijärjestelmän tekninen ongelma merkitsi syrjintää ja yhtäläisten mahdollisuuksien loukkaamista. Kantelija korosti, että yksi valvojista oli kahdesti kehottanut ehdokkaita pitämään tauon häiriön aikana, koska heille myönnettäisiin lisäaikaa myönnetyn ajan päätyttyä. Vastoin näitä vakuutuksia myönnettiin kuitenkin vain kaksi lisäminuuttia.

Oikaistuaan esivalintakokeita EPSO ilmoitti 15.5.2006 kantelijalle tämän tuloksista, jotka alittivat kilpailun seuraavaan vaiheeseen pääsemiseksi vaadittavan vähimmäismäärän. Kantelijalle annettiin hänen pyynnöstään luettelo oikeista vastauksista ja hänen antamistaan vastauksista.

Valitus

Kantelijan oikeusasiamiehelle tekemän kantelun sisällön osalta EPSO täsmensi, että organisatorisista syistä esivalintakokeet a, b ja c sekä kirjallinen koe d järjestettiin samana päivänä eli 31. maaliskuuta 2006. Testit a ja b alkoivat klo 10.00 ja päättyivät klo 11.10. 30 minuutin tauon jälkeen hakijat suorittivat kokeen (c), joka kesti 1 tunnin, kuten avointa kilpailua koskevassa ehdotuspyynnössä todettiin. Kirjallinen koe d) pidettiin iltapäivällä klo 14.30–17.00.

Äänentoistojärjestelmän teknisen ongelman aiheuttama melu alkoi noin puoli tuntia kokeiden a ja b alkamisen jälkeen eli klo 10.30. EPSOn henkilöstö tarkasti kaikki koekeskuksen äänijohtoyhteydet heti melun alkamisen jälkeen. Melua ei kuitenkaan voitu välittömästi pysäyttää kokonaan.

Lisäksi mikrofoniin liittyvän ongelman vuoksi signaali testien a ja b päättymisen merkitsemiseksi annettiin ilman vahvistusta, kun taas melutaso oli vähemmän voimakas. Siitä hetkestä lähtien, kun tiedottaja antoi signaalin, valvojat saivat luvan kerätä asiaankuuluvat vastauslomakkeet. Koska äänijärjestelmä oli epäkunnossa, ei ollut poissuljettua, että valvojat alkoivat kerätä vastauslomakkeita pian signaalin jälkeen.

Testejä (a) ja (b) seuranneen 30 minuutin tauon aikana teknikko ratkaisi teknisen ongelman ja vaihtoi vialliset kaapelit. Muita ongelmia ei ilmennyt.

EPSO selvensi myös, että heti teknisen ongelman ilmetessä Rooman päävalvoja otti yhteyttä Brysselissä sijaitsevaan avoimen kilpailun järjestämisestä vastaavaan henkilöstöön selittääkseen, mitä oli tapahtumassa. Kilpailusta vastaava henkilöstö päätti, että olosuhteet eivät oikeuttaneet lisäajan myöntämiseen. Kun jotkut ehdokkaat kysyivät, myönnettäisiinkö lisäaikaa, valvojat ilmoittivat asiasta vastaavan henkilöstön juuri tekemästä päätöksestä. Toisin kuin kantelija totesi kantelussaan, ei vaikuta mahdolliselta, että Roomassa toimivat valvojat olisivat luvanneet hakijoille lisäajan myöntämistä, koska tällaisen päätöksen olisi voinut tehdä vain avoimen kilpailun järjestämisestä vastaava henkilöstö, joka sijaitsi Brysselissä.

EPSO myönsi, että tapaus oli valitettava, ja pahoitteli sitä. Se myös pyysi kantelijalta anteeksi hänelle mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

EPSO korosti kuitenkin, että melusta huolimatta suurimmalla osalla hakijoista ei ollut erityisiä ongelmia kokeisiin vastaamisessa ja niiden suorittamisessa asetetussa määräajassa. EPSO katsoi näin ollen, ettei tapahtumalla ollut kielteisiä vaikutuksia avoimen kilpailun kulkuun.

Kantelijan huomautukset

EPSOn lausuntoa koskevissa huomautuksissaan kantelija esitti tiivistetysti kolme väitettä.

Ensinnäkin kantelija väitti edelleen, että vaikka audiojärjestelmän tekninen ongelma ei välttämättä johtunut EPSOsta, se johti tosiasiallisesti siihen, että Roomassa sijaitsevan tutkimuskeskuksen Olimpia-huoneen IV esivalintakokeisiin osallistuneita hakijoita ja muualla kokeisiin osallistuneita hakijoita kohdeltiin eri tavalla. Kantelija ilmaisi hämmästyksensä siitä, että avoimen kilpailun järjestämisestä vastaava henkilöstö ei suostunut myöntämään lisäaikaa kokeiden a ja b lopussa, koska kokeen a aikana oli käytännössä mahdotonta keskittyä 15 minuuttiin. Hän korosti, että koe a sisälsi kysymyksiä, jotka edellyttivät hakijoilta kielellistä ja numeerista päättelyä, johon oli vastattava audiojärjestelmän aiheuttaman jatkuvan melun keskellä.

Toiseksi kantelija korosti, että ainakin hänen huoneessaan äänijärjestelmän ongelmien aiheuttamaa yleistä huonoa mielialaa lievensi tilapäisesti sellaisen valvojan sanat, joka kehotti hakijoita laskemaan kynänsä melun aikana ja lisäsi, että heille myönnettäisiin lisäaikaa kokeen lopussa. Kantelija totesi uskovansa, että kyseinen valvoja ei tuolloin tiennyt Brysselissä järjestetyn avoimen kilpailun järjestämisestä vastaavan henkilöstön tekemän päätöksen tulosta, koska melu oli juuri alkanut. Kun vastauslomakkeet kerättiin kokeisiin a ja b varatun ajan päättyessä, jotkut hakijat vastustivat. Tuolloin hakijoille ilmoitettiin, että avoimen kilpailun järjestämisestä Brysselissä vastaava henkilöstö oli päättänyt olla myöntämättä lisäaikaa. Kantelija selvensi, että hän uskoi valvojan toimineen vilpittömässä mielessä. Hänen mukaansa Brysselissä järjestetystä avoimesta kilpailusta vastaava henkilöstö ei kuitenkaan ymmärtänyt häiriön vakavuutta. Edellä esitetyn perusteella valituksen tekijä totesi, että olisi oikeudenmukaista pitää testi a uudelleen. Kantelija oli kuitenkin tietoinen a ja b kohdan kokeiden tulosten mitätöintiin liittyvistä organisatorisista vaikeuksista ja väitti, että ainakin tulevia avoimia kilpailuja koskeviin ilmoituksiin olisi sisällyttävä hakijoiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua koskeva sääntö, jota sovellettaisiin tämän valituksen kaltaisissa tapauksissa. Kantelija katsoi, että vaikka ongelma johtui ylivoimaisesta esteestä, se olisi silti voitu ratkaista nopeasti tietynasteisen organisatorisen joustavuuden avulla.

Kolmanneksi kantelija katsoi, että EPSOn toteamus, jonka mukaan suurimmalla osalla hakijoista ei ollut erityisiä ongelmia a ja b alakohdassa tarkoitettuihin kokeisiin vastaamisessa ja niiden suorittamisessa asetetussa määräajassa, olisi pitänyt perustella tilastollisilla todisteilla. Olisi esimerkiksi tärkeää tietää, kuinka monta romanialaista hakijaa oli läpäissyt esivalintakokeet a ja b ja oliko niissä ollut merkittäviä eroja verrattuna muiden tutkintokeskusten hakijoiden saamiin tuloksiin.

PÄÄTÖS

1 Väite, jonka mukaan melu on syrjivä tekijä ja että kokeeseen eri paikoissa osallistuneiden hakijoiden yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta ei ole noudatettu

1.1 Kantelija osallistui avoimeen kilpailuun EPSO/AD/29/05, jonka tarkoituksena oli laatia varallaololuettelo taloustieteen ja tilastotieteen alan hallintovirkamiehistä. Hän suoritti 31.3.2006 esivalintakokeet ja kirjallisen kokeen Roomassa ”Ergife Palace Hotel” -koekeskuksessa (jäljempänä ”Rooman koekeskus”). Esivalintakokeiden (a) ja (b) ensimmäisen puolen tunnin jälkeen äänijärjestelmän tekninen ongelma aiheutti noin 15 minuuttia kestäneen kuurouttavan melun.

Kantelija väitti Euroopan oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa, että Roomassa esivalintakokeisiin osallistuneilla hakijoilla ei ollut samoja mahdollisuuksia kuin muualla kokeisiin osallistuneilla hakijoilla. Melu oli syrjivä tekijä, eikä yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatetta ollut noudatettu kaikkien eri paikoissa kokeisiin osallistuneiden hakijoiden osalta.

1.2 EPSO myönsi lausunnossaan, että esivalintakokeissa a ja b oli ilmennyt tekninen ongelma äänentoistojärjestelmässä. Se pyysi kantelijalta anteeksi hänelle mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

EPSO selitti lisäksi, että heti kun äänentoistojärjestelmää koskeva ongelma alkoi, EPSOn henkilöstö tarkasti koko äänentoistojärjestelmän. Ongelmaa ei kuitenkaan voitu ratkaista välittömästi. Se ratkaistiin testejä a ja b seuranneen 30 minuutin tauon aikana. EPSO selvensi myös, että heti kun äänijärjestelmään liittyvä ongelma ilmeni, Rooman päävalvoja otti yhteyttä avoimen kilpailun järjestämisestä vastaavaan Brysselin henkilöstöön selittääkseen, mitä oli tapahtumassa. Avoimesta kilpailusta vastaava henkilöstö päätti, että olosuhteet eivät oikeuttaneet lisäajan myöntämiseen.

Koska suurimmalla osalla hakijoista ei terveestä äänestä huolimatta ollut erityisiä ongelmia kokeisiin vastaamisessa ja niiden suorittamisessa asetetussa määräajassa, EPSO katsoi, ettei tapahtumalla ollut kielteisiä vaikutuksia avoimen kilpailun kulkuun.

1.3 Kantelija piti huomautuksissaan kiinni näkemyksestään, jonka mukaan vaikka äänentoistojärjestelmän tekninen ongelma ei johtunut EPSOsta, se itse asiassa johti siihen, että Roomassa sijaitsevan tutkimuskeskuksen Olimpia-salissa IV esivalintakokeen suorittaneita hakijoita ja muualla esivalintakokeen suorittaneita hakijoita kohdeltiin eri tavalla.

1.4 Käytettävissä olevien todisteiden perusteella oikeusasiamies toteaa myös, että EPSO ei kiistä sitä, että 31. maaliskuuta 2006 järjestetyn avoimen kilpailun kokeissa a ja b ilmeni tekninen ongelma.

1.5 Oikeusasiamies toteaa, että EPSOn vastuulla on toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet avointen kilpailujen asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi. Tältä osin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut useissa tuomioissa seuraavaa:

"─ ─ hyvän hallinnon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti yhteisön toimielimillä on velvollisuus varmistaa, että kaikki kilpailun hakijat suorittavat kokeet mahdollisimman sujuvasti ja asianmukaisesti. Tätä varten hallinnolla on velvollisuus varmistaa, että kilpailu järjestetään asianmukaisesti (...)"(1).

Tässä yhteydessä oikeusasiamies katsoo, että hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät kohtuullisia varotoimia ennakoitavissa olevien ongelmien välttämiseksi. Lisäksi on todettava, että jos tutkinnan aikana ilmenee ongelma, on toteutettava riittävät toimenpiteet tästä ongelmasta mahdollisesti aiheutuvien kielteisten seurausten korjaamiseksi.

1.6 Oikeusasiamies toteaa, että kun äänijärjestelmään liittyvä ongelma ilmeni, läsnä olleet valvojat ryhtyivät viipymättä toimiin ongelman lähteen tunnistamiseksi, sen minimoimiseksi ja lopulta sen ratkaisemiseksi. Oikeusasiamies katsoo, että EPSO toimi oikein.

1.7 Vaikka EPSO olisi ryhtynyt kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin äänijärjestelmän ongelman vähentämiseksi ja poistamiseksi, kysymys on kuitenkin edelleen seuraava: Onko äänentoistojärjestelmään liittyvällä ongelmalla ollut merkityksellisiä vaikutuksia hakijoihin?

1.8 Oikeusasiamies muistuttaa, että kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, "─ ─ kilpailun kokeiden aikana tapahtunut sääntöjenvastaisuus ei vaikuta kokeiden lainmukaisuuteen, paitsi jos se on luonteeltaan aineellinen ja omiaan vääristämään kokeiden tuloksia."(2) Käsiteltävänä olevan väitteen yhteydessä lainmukaisuutta koskeva erityiskysymys liittyy syrjintäkiellon periaatteeseen. Näin ollen vakava ongelma voidaan katsoa merkitykselliseksi hallinnollisen epäkohdan mahdollisen toteamisen kannalta vain, jos se on "olennainen ja voi vääristää testien tuloksia ". (Oikeusasiamiehen painotus)

1.9 Äänen vaikutusten toteamiseksi ja näin ollen sen selvittämiseksi, onko kyseinen ääni "olennainen sääntöjenvastaisuus, joka voi vääristää kokeiden tuloksia", olisi arvioitava sen äänen voimakkuutta, joka vaikutti kyseisessä huoneessa oleviin hakijoihin.

1.10 Oikeusasiamies ymmärtää, että EPSOn kannan mukaan ääni ei ollut niin voimakas, että sillä olisi ollut kielteisiä vaikutuksia avoimen kilpailun järjestämiseen (3).

Tältä osin oikeusasiamies toteaa ensinnäkin, että EPSO näyttää perustaneen päätelmänsä, jonka mukaan Roomassa järjestettyjen esivalintakokeiden aikana sattuneella tapahtumalla ei ollut kielteisiä vaikutuksia kyseisen kilpailun kulkuun, siihen, että "suurella enemmistöllä hakijoista" ei ollut erityisiä ongelmia kokeisiin vastaamisessa ja niiden suorittamisessa asetetussa määräajassa. Oikeusasiamies ei ole vakuuttunut tästä lähestymistavasta. Kuten edellä 1.5 kohdassa on todettu, toimielimillä on velvollisuus varmistaa kaikkiin kilpailun hakijoihin nähden, että kokeet suoritetaan mahdollisimman sujuvasti ja asianmukaisesti. Oikeusasiamies katsoo näin ollen, että se, että hakijoiden "enemmistö" on saattanut suorittaa asiaankuuluvan kokeen asetetussa määräajassa, ei sinänsä osoita, että kantelija ei kärsinyt kielteisistä seurauksista Rooman tutkimuskeskuksessa sijaitsevan Olympia IV -huoneen äänentoistojärjestelmään liittyvästä ongelmasta.

1.11 Oikeusasiamies toteaa, että kantelija totesi huomautuksissaan, että EPSOn olisi näkemystensä tueksi toimitettava tilastotietoja, joissa verrataan Roomassa sijaitsevan tenttikeskuksen Olimpia-salissa IV suoritetun kokeen suorittaneiden hakijoiden tuloksia muualla suoritetun kokeen suorittaneiden hakijoiden tuloksiin. Oikeusasiamies toteaa, että hänellä on toimivalta pyytää tilastotietoja EPSOlta. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että EPSOn esittämä väite, jonka mukaan ”enemmistö” hakijoista oli saanut kokeet päätökseen ajoissa, on edellä 1.10 kohdassa todettu, ettei sillä ole merkitystä EPSOn kannan puolustamisen kannalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että se, että useimmat hakijat ovat saattaneet suorittaa kokeet 70 minuutin kuluessa, ei osoita, että kyseisessä huoneessa olevia hakijoita olisi kohdeltu yhdenvertaisesti kaikkiin muihin hakijoihin nähden. Tässä yhteydessä oikeusasiamies ei katso tarpeelliseksi pyytää EPSOlta tällaisia tietoja tätä tutkimusta varten.

1.12 Oikeusasiamies katsoo, että päävalvojan tehtävänä on arvioida tosiasioihin perustuen kaikki testien aikana ilmenevät poikkeamat, mukaan lukien liialliseen ääneen liittyvät poikkeamat. Valvonnasta vastaavan päähenkilön tekemässä tosiseikkojen arvioinnissa olisi erityisesti pyrittävä määrittämään, johtaako poikkeama ”merkittävään sääntöjenvastaisuuteen, joka voi vääristää testien tuloksia”(4).

Oikeusasiamies pitää myös asianmukaisena, että päävalvoja pyytää ohjeita EPSOn henkilöstöltä, joka sijaitsee Brysselissä ja jonka tehtävänä on koordinoida samanaikaisesti suoritettavia kokeita kaikkialla EU:ssa.

Oikeusasiamies katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää, että päävalvojan tosiseikoista tekemä arviointi antaa koordinoivalle henkilöstölle kaikki mahdolliset tiedot, erityisesti sen, muodostiko kyseinen tapahtuma poikkeaman, joka johti "olennaiseen sääntöjenvastaisuuteen, joka saattoi vääristää testien tuloksia". Tällaisessa tapauksessa koordinoivan henkilöstön tehtävänä on antaa ohjeita tarvittavista toimenpiteistä, kuten lisäajan myöntämisestä hakijoille.

1.13 Oikeusasiamies toteaa EPSOn lausunnosta, että ottaessaan yhteyttä Brysselissä toimivaan koordinoivaan henkilöstöön Rooman päävalvoja selitti, mitä tutkimuskeskuksessa oli tapahtumassa. EPSOn mukaan ei kuitenkaan ole olemassa erityistä toteamusta siitä, että Roomassa toimiva päävalvonnasta vastaava henkilö olisi antanut Brysselissä toimivalle koordinoivalle henkilöstölle erityisen selvityksen vakavasta ongelmasta tai tarkemmin sanottuna siitä, ilmoittiko päävalvonnasta vastaava henkilö nimenomaisesti Brysselissä toimivalle koordinoivasta henkilöstölle, että vakava ongelma ei aiheuttanut ”olennaista sääntöjenvastaisuutta, joka olisi voinut vääristää kokeiden tuloksia”. Oikeusasiamies esittää tältä osin lisähuomautuksen. Oikeusasiamies toivoo, että tämä lisähuomautus auttaa tulevaisuudessa EPSOa varmistamaan, että oikeat menettelyt ovat kaikkien valvojien tiedossa. Näin varmistetaan testien moitteeton toiminta ja asianmukaisten korjaavien toimenpiteiden hyväksyminen vaaratilanteiden varalta.

1.14 Oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että koska ei ole olemassa mitään konkreettista näyttöä melun voimakkuudesta ja sen todennäköisestä vaikutuksesta hakijoiden keskittymiskykyyn eikä mitään näyttöä päävalvojien ja Brysselissä toimivan koordinoivan henkilöstön välisen viestinnän täsmällisestä luonteesta, ei vaikuta mahdolliselta todeta, onko EPSO syyllistynyt hallinnolliseen epäkohtaan tämän asian osalta.

Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että asian tätä näkökohtaa koskevat lisätutkimukset eivät vaikuta perustelluilta.

2 Väite, jonka mukaan yhden valvojan hakijoille antamista tiedoista huolimatta hakijoille annettiin kokeisiin a ja b varatun ajan päättyessä vain kaksi lisäminuuttia kyseisten kokeiden suorittamiseen

2.1 Kantelussaan kantelija totesi, että Olimpia-huoneen IV äänijärjestelmän teknisen ongelman ilmetessä valvoja kehotti hakijoita laskemaan kynänsä ja ilmoitti, että heille myönnettäisiin lisäaikaa kokeen lopussa häiriön vuoksi menetetyn ajan palauttamiseksi.

Kantelija väitti, että valvojan antamista tiedoista huolimatta hakijoille annettiin vain kaksi lisäminuuttia kokeiden a ja b loppuun saattamiseksi kokeille säädetyn normaaliajan päättyessä. Kantelijan mielestä tämä oli epäoikeudenmukaista eikä vastannut hakijoille annettuja tietoja.

2.2 EPSO selvensi lausunnossaan, että heti teknisen ongelman ilmetessä Roomassa toimiva päävalvonnasta vastaava henkilö selitti asian kannalta merkityksellisen tilanteen Brysselissä toimivalle koordinoivalle henkilöstölle. Brysselin koordinoiva henkilöstö päätti, että olosuhteet eivät oikeuttaneet lisäajan myöntämiseen. EPSO totesi, että toisin kuin kantelija totesi, valvojat eivät voineet luvata hakijoille lisäaikaa, koska tällaisen päätöksen olisi voinut tehdä vain Brysselin koordinoiva henkilöstö.

2.3 Kantelija vaati huomautuksissaan, että ainakin Rooman tutkimuskeskuksen Olimpia-huoneessa IV yksi valvoja kehotti hakijoita laskemaan kynänsä, kun Olimpia-huoneen IV audiojärjestelmän tekninen ongelma ilmeni, ja ilmoitti hakijoille, että heille myönnettäisiin lisäaikaa kokeen lopussa häiriön vuoksi menetetyn ajan palauttamiseksi.

2.4 Oikeusasiamies toteaa, että kantelijan ja EPSOn näkemykset siitä, lupasiko valvoja todella lisäaikaa kokeiden a ja b päätyttyä, poikkeavat kiistatta toisistaan.

Oikeusasiamies toteaa, että asianmukaiset menettelyt edellyttävät, että päätöksen lisäajan myöntämisestä hakijaryhmälle voi tehdä vain henkilöstö, jonka tehtävänä on koordinoida samanaikaisesti koko EU:ssa suoritettavia kokeita. Jos yksittäinen valvoja olisi tällaisissa olosuhteissa ilmoittanut, että lisäaikaa myönnettäisiin testien a ja b lopussa, tämä olisi ollut erittäin valitettavaa. Tällaisessa tilanteessa oikeusasiamies havaitsisi EPSOn toiminnassa hallinnollisen epäkohdan.

Oikeusasiamiehellä on mahdollisuus suorittaa lisätutkimuksia kantelua koskevan tutkimuksensa suorittamiseksi. Nyt käsiteltävässä asiassa oikeusasiamies katsoo kuitenkin, että kun otetaan huomioon EPSOn lausunnossaan jo esittämä nimenomainen kanta, jonka mukaan valvojat eivät voineet antaa hakijoille tällaista lupausta, lisätutkimuksilla ei saada lisäselvennystä tähän asiaan liittyvään näkökohtaan.

2.5 Oikeusasiamiehen käytettävissä olevien tietojen perusteella ei vaikuta mahdolliselta vahvistaa kantelun tähän näkökohtaan liittyviä tosiseikkoja.

Oikeusasiamies päättelee näin ollen, että asian tätä näkökohtaa koskevat lisätutkimukset eivät vaikuta perustelluilta.

3 Väite, jonka mukaan kantelijan kirjallinen koe olisi oikaistava

3.1 Oikeusasiamies ymmärtää, että kantelija väitti kantelussaan, että Roomassa esivalintakokeisiin osallistuneiden hakijoiden kirjallista koetta olisi korjattava esivalintakokeissa saaduista tuloksista riippumatta.

3.2 Vaikuttaa siltä, että EPSO ei esittänyt lausunnossaan erityisiä huomautuksia tästä väitteestä. Vaikuttaa myös siltä, että kantelija ei toistanut tätä väitettä huomautuksissaan.

3.3 Oikeusasiamies muistuttaa, että kilpailuilmoituksessa todetaan yksiselitteisesti seuraavaa:

”Järjestelysyistä kirjallinen koe d pidetään samana päivänä kuin esivalintakokeet a, b ja c. Valintalautakunta tekee kirjallisen kokeen d, jos se hakemuksen tutkittuaan toteaa hakijan täyttävän kaikki osallistumisedellytykset. Se, että hakija on kutsuttu kirjalliseen kokeeseen d samaan aikaan kuin esivalintakokeisiin a, b ja c, ei tarkoita, että hänet olisi hyväksytty kilpailuun."(5)

Oikeusasiamies muistuttaa myös, että kilpailuilmoituksessa todetaan seuraavaa:

"Kaikkien esivalintakokeiden osalta hakijoita (...), jotka saavat parhaat pisteet ja vähimmäispistemäärän kustakin kokeesta, pyydetään jättämään täydellinen hakemus, jotta heidät voidaan hyväksyä kilpailuun."(kursivointi tässä).

3.4 Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että valintalautakunta olisi voinut merkitä ainoastaan niiden hakijoiden kirjalliset kokeet, jotka olivat saaneet esivalintakokeissa vaaditun vähimmäispistemäärän lisäksi myös parhaat pisteet.

Valituksen tekijä ei saanut vähimmäispistemäärää kussakin esivalintakokeessa. Kokeessa a, joka oli merkitty asteikolla 0–60 pisteellä ja jonka vähimmäispistemäärä oli 30, kantelija sai 24 324 pistettä, mikä oli alle vaaditun vähimmäismäärän.

3.5 Kun otetaan huomioon, että kilpailuilmoituksen ehdot sitovat oikeudellisesti valintalautakuntaa, oikeusasiamies katsoo, että kantelijan vaatimusta ei voida hyväksyä.

4. Väite, jonka mukaan esivalintakoe a olisi toistettava

4.1 Kantelija esitti kantelijassaan toisen väitteen, joka oli ymmärrettävä vaihtoehtona hänen ensimmäiselle väitteelleen, jonka mukaan Roomassa esivalintakokeet läpäisseiden hakijoiden kirjallista koetta olisi korjattava esivalintakokeissa saaduista tuloksista riippumatta. Toisessa väitteessään kantelija väitti, että niille hakijoille, jotka suorittivat kokeen a) Rooman tutkimuskeskuksen Olimpia-huoneessa IV ja jotka näin ollen kärsivät melusta, olisi annettava mahdollisuus suorittaa koe uudelleen.

4.2 Vaikuttaa siltä, että EPSO ei esittänyt lausunnossaan erityisiä huomautuksia tästä väitteestä.

4.3 Oikeusasiamies toteaa, että kantelija katsoi huomautuksissaan, että olisi oikeudenmukaista antaa hakijoille, joita vakava ongelma koskee, mahdollisuus suorittaa koe uudelleen (a). Hän ilmoitti kuitenkin myös ymmärtävänsä organisatoriset vaikeudet, jotka johtuvat päätöksestä mitätöidä testin tulokset ja järjestää uusi testi.

4.4 Edellä 1.14 kohdassa esitetyn päätelmän perusteella oikeusasiamies päättelee, että tätä väitettä ei voida hyväksyä.

5 Päätelmät

Oikeusasiamiehen tätä kantelua koskevien tutkimusten perusteella kantelijan väitteitä koskevat lisätutkimukset eivät vaikuta perustelluilta. Kantelijan väitteiden osalta oikeusasiamies katsoo, että niitä ei voida hyväksyä.

Päätöksestä ilmoitetaan myös EPSOn johtajalle.

LISÄTÄÄN PALAUTUKSET

Kunkin koekeskuksen päävalvojan tehtävänä on arvioida kokeiden aikana mahdollisesti ilmenevät poikkeamat ja tiedottaa niistä perusteellisesti ja täsmällisesti asianomaiselle koordinoivalle henkilöstölle. Koordinoivalle henkilöstölle toimitettavassa päävalvojan tosiasioihin perustuvassa arvioinnissa olisi erityisesti pyrittävä määrittämään, johtaako poikkeama ”merkittävään sääntöjenvastaisuuteen, joka voi vääristää testien tuloksia”. Jos kyseessä oleva tapahtuma johtaa ”olennaiseen sääntöjenvastaisuuteen, joka voi vääristää testien tuloksia”, asianomaisen koordinoivan henkilöstön on annettava päävalvojalle ohjeet tarvittavista toimenpiteistä. On sanomattakin selvää, että päävalvojan olisi varmistettava, että kaikki läsnä olevat valvojat välittävät saman sovitun viestin kaikille ehdokkaille.

Vilpittömästi,

 

P. Nikiforos DIAMANDOUROS

---

(1) Asia T-371/03, Le Voci v. neuvosto, Kok. H. 2005, s. I-A-209 ja II-957, 78 kohta. Ks. myös asia T-193/00, Felix v. komissio, Kok. H. 2002, s. I-A-23 ja II-101, 45 kohta; asia T-159/98, Torre ym. v. komissio, Kok. H. 2001, s. I-A-83 ja II 395, 46 kohta; ja asia T-102/98, Papadeas v. alueiden komitea, Kok. H. 1999, s. I-A-211 ja II-1091, 68 kohta; Asia T-5/04, Scano v. komissio, Kok. H. 2005, s. I-A-205 ja II-931, 43 kohta.

(2) Asia T-371/03, Le Voci v. neuvosto, Kok. 2005, s. I-A-209 ja II-957, 79 kohta. Ks. myös asia T-159/98, Torre ym. v. komissio, Kok. H. 2001, s. I-A-83 ja II 395, 47 kohta; Asia T-193/00, Felix v. komissio, Kok. H. 2002, s. I-A-23 ja II-101, 45 kohta.

(3) Oikeusasiamies toteaa kuitenkin, että 6. huhtikuuta 2006 päivätyssä kirjeessään kantelijalle "[E]PSO arvosti sitä, että melu häiritsi joitakin ehdokkaita".

(4) Oikeusasiamies on samaa mieltä siitä, että tällainen arviointi on yleensä subjektiivinen, koska käytettävissä ei ole teknisiä keinoja, joiden avulla päävalvoja voisi mitata ääniongelman intensiteettiä (esimerkiksi desibeleinä) ja/tai tämän ääniongelman intensiteetin todennäköistä vaikutusta hakijoiden keskittymiskykyyn. Oikeusasiamies on samaa mieltä siitä, että päävalvojalla on laaja harkintavalta tällaisten arviointien tekemisessä.

(5) Ilmoitus avoimesta kilpailusta EPSO AD/25/26/27/28/29/05, julkaistu EUVL:ssä C 178 A/01.